Putkinotko, Pojat, Olen suomalainen

Anonyymi

Huomenna, perjantaina:
- Putkinotko: klo 13:15, Tv1 (perustuu osin todellisiin henklöihin)
- Pojat: klo 21, Tv2 (pääosassa mm. V-M. Loiri)

Lauantaina:
- Olen suomalainen, klo 22:35, Tv3 (kertoo Kari Tapion elämästä)

Tv-kanavat näyttävät (ainakin hetkeksi) terästäytyneen.

26

96

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Eli, tänään tulee paljon katsottavaa.

    • Anonyymi

      Joel Lehtosen ”Putkinotko” varsinkin on suomalaisen kulttuurin helmiä.

      Kuuluu samaan sarjaan kuin Aleksi Kiven ”Seitsemän Veljestä” ja Maiju Kassilan mainio ”Tulitikkuja Lainaamassa”.

      • Anonyymi

        "Seitsemän veljestä" kirjana on mahtava. Luin sen aikoinaan pari päivää yhtä perään. Kun suljin kannet, olin hetken hiljaa. Sitten aloin itkeä.

        Aleksis Kivi on suomalaisia suosikkikirjailijoitani. Toisena tulee Veikko Huovinen, etenkin varhaistuotanto. Aapeli (Simo Puupponen)...

        Yleensä en viitsi edes avata kirjaa, jos sen kirjoittaja on syntynyt 1940-luvulla tai jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Seitsemän veljestä" kirjana on mahtava. Luin sen aikoinaan pari päivää yhtä perään. Kun suljin kannet, olin hetken hiljaa. Sitten aloin itkeä.

        Aleksis Kivi on suomalaisia suosikkikirjailijoitani. Toisena tulee Veikko Huovinen, etenkin varhaistuotanto. Aapeli (Simo Puupponen)...

        Yleensä en viitsi edes avata kirjaa, jos sen kirjoittaja on syntynyt 1940-luvulla tai jälkeen.

        Aleksis Kivi - Suomenmaa

        Maa kunnasten ja laaksojen,
        mi on tuo kaunoinen?
        Tuo hohtees kesäpäivien,
        tuo loistees pohjan tulien,
        tää talven, suven ihana,
        mi ompi soma maa?

        Siel tuhansissa järvissä
        yön tähdet kimmeltää
        ja kanteleitten pauhina
        siel kaikuu ympär kallioi
        ja kultanummen hongat soi:
        se ompi Suomenmaa.

        En milloinkaan mä unohtas
        sun lempeet taivastas,
        en tulta heljän aurinkos,
        en kirkast kuuta kuusistos,
        en kaskiesi sauhua
        päin pilviin nousevaa.

        Ol’ monta näissä laaksoissa
        tok’ aikaa ankaraa,
        kun yöseen halla hyyrteinen
        vei vainiomme viljasen;
        mut toivon aamu, toivon työ
        taas poisti halla-yön.

        Viel monta näissä laaksoissa
        on käynyt kauhua,
        kun sota surman, kuolon toi
        ja tanner miesten verta joi;
        mut sankarien kunnian
        sai Suomi loistavan.

        Nyt ihanainen, kallis maa
        on meidän ainiaan;
        tuos aaltoileva peltomme,
        tuos viherjäinen niittumme,
        tuos metsiemme jylhä yö
        ja meriemme vyö!

        Tuon lehtimetsän kaikunaa
        mi autuus kuullella,
        kun valjetessa aamuisen
        siel pauhaa torvi paimenen,
        tai koska laulain laaksossa
        käy impi illalla!

        Mi autuus helmaas nukkua,
        sä uniemme maa,
        sä kehtomme, sä hautamme,
        sä aina uusi toivomme,
        oi Suomenniemi kaunoinen,
        sä ijankaikkinen!

        (Valitut teokset II, 1878.)
        *


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Seitsemän veljestä" kirjana on mahtava. Luin sen aikoinaan pari päivää yhtä perään. Kun suljin kannet, olin hetken hiljaa. Sitten aloin itkeä.

        Aleksis Kivi on suomalaisia suosikkikirjailijoitani. Toisena tulee Veikko Huovinen, etenkin varhaistuotanto. Aapeli (Simo Puupponen)...

        Yleensä en viitsi edes avata kirjaa, jos sen kirjoittaja on syntynyt 1940-luvulla tai jälkeen.

        Huovinen esitti Veitikassa Hitlerin mukavana miekkosena.


      • Anonyymi

        Veikko Huovinen:
        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veikko_Huovinen

        Omia suosikkejani erityisesti kirjat "Kylän koirat" sekä "Havukka-ahon ajattelija".

        Nää pitää nimenomaan lukea, tällöin Huovisen laaja murresanasto ja kielelliset ilmaisut tulevat parhaiten esiin.

        Minun piti välillä äidiltä kysyä mitä joku vanha murresana tarkoitti. Semmoista (pohjoisen) suomenkieltä, esim. Havukka-ahon ajattelijassa, että paljon kuullut ja lukenut suomenkielinenkin joutuu koville, jos haluaa ymmärtää joka sanan! Pää pyörällä saa Huovista lukea. Todellinen, kirjallinen aarre.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Seitsemän veljestä" kirjana on mahtava. Luin sen aikoinaan pari päivää yhtä perään. Kun suljin kannet, olin hetken hiljaa. Sitten aloin itkeä.

        Aleksis Kivi on suomalaisia suosikkikirjailijoitani. Toisena tulee Veikko Huovinen, etenkin varhaistuotanto. Aapeli (Simo Puupponen)...

        Yleensä en viitsi edes avata kirjaa, jos sen kirjoittaja on syntynyt 1940-luvulla tai jälkeen.

        No minulle kajahti Väinö Linna ei tuntematon sotilas se on luettu ja kun siitä oli tehty se ensimmäinen elokuva se farssi ja kömpelö sellainen, ei kiitos.

        Mutta Täällä pohjan tähden alla!

        se on edelleen parasta mitä kirjallisuus on minulle antanut , kaunis ja konstailematon historiikki niin kiukkua,iloa kuin surua kun maailma ja maa missä elettiin silloin oli erilainen ja tämä kirja on niin kovin totuuden mukainen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikko Huovinen:
        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veikko_Huovinen

        Omia suosikkejani erityisesti kirjat "Kylän koirat" sekä "Havukka-ahon ajattelija".

        Nää pitää nimenomaan lukea, tällöin Huovisen laaja murresanasto ja kielelliset ilmaisut tulevat parhaiten esiin.

        Minun piti välillä äidiltä kysyä mitä joku vanha murresana tarkoitti. Semmoista (pohjoisen) suomenkieltä, esim. Havukka-ahon ajattelijassa, että paljon kuullut ja lukenut suomenkielinenkin joutuu koville, jos haluaa ymmärtää joka sanan! Pää pyörällä saa Huovista lukea. Todellinen, kirjallinen aarre.

        Havukka-ahon ajattelija:
        http://joklaaja.blogspot.com/2021/03/veikko-huovinen-havukka-ahon-ajattelija.html

        >>Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan....,Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin... <<
        *


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikko Huovinen:
        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veikko_Huovinen

        Omia suosikkejani erityisesti kirjat "Kylän koirat" sekä "Havukka-ahon ajattelija".

        Nää pitää nimenomaan lukea, tällöin Huovisen laaja murresanasto ja kielelliset ilmaisut tulevat parhaiten esiin.

        Minun piti välillä äidiltä kysyä mitä joku vanha murresana tarkoitti. Semmoista (pohjoisen) suomenkieltä, esim. Havukka-ahon ajattelijassa, että paljon kuullut ja lukenut suomenkielinenkin joutuu koville, jos haluaa ymmärtää joka sanan! Pää pyörällä saa Huovista lukea. Todellinen, kirjallinen aarre.

        Kylän koirat:
        https://luminenomena.blogspot.com/2011/09/veikko-huovinen-kylan-koirat.html
        *


      • Anonyymi

        Se on muuten Maiju Lassila, ei Kassila. Mieshenkilö sitäpaitsi!

        Olen muuten itsekin kauan sitten käynyt Putkinotkossa.

        Tuon Joel Lehtosen kertomuksen esikuvana Juutas Käkriäisestä, perheineen, oli hänen oma velipuolensa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minulle kajahti Väinö Linna ei tuntematon sotilas se on luettu ja kun siitä oli tehty se ensimmäinen elokuva se farssi ja kömpelö sellainen, ei kiitos.

        Mutta Täällä pohjan tähden alla!

        se on edelleen parasta mitä kirjallisuus on minulle antanut , kaunis ja konstailematon historiikki niin kiukkua,iloa kuin surua kun maailma ja maa missä elettiin silloin oli erilainen ja tämä kirja on niin kovin totuuden mukainen!

        Juu, minullakin on tuo Pohjantähti-sarja, luin sen aikoinaan tarkkaan. On eräitä, vastaavia, omiakin sukujuuria siellä päin, ympäristössä. Pohjantähtihän kait sijoittuu kertomuksena Urjalaan. On ilmeisesti ainakin kuvattu siellä?

        1960-luvun elokuvana ja sarjana tullut moneen kertaan katsottua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huovinen esitti Veitikassa Hitlerin mukavana miekkosena.

        Veitikkaa en ole sattunut lukemaan.


      • Anonyymi

        *Maiju Lassila (automaattinen tekstinsyöttö tekee kepposia)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on muuten Maiju Lassila, ei Kassila. Mieshenkilö sitäpaitsi!

        Olen muuten itsekin kauan sitten käynyt Putkinotkossa.

        Tuon Joel Lehtosen kertomuksen esikuvana Juutas Käkriäisestä, perheineen, oli hänen oma velipuolensa.

        Toki Lassila, eikä Kassila. Eli Algot Untola.

        Olen myös käynyt alkuperäisessä Putkinotkossa. Myös kertomuksen tausta on tuttu.

        Olen käynyt toisessakin Putkinotkossa. Nimittäin kun kirja oli ilmestynyt alettiin Helsingin laitamilla sijainnutta Hermanni II:n kaupunginosaa kansan suussa nimittämään Putkinotkoksi johtuen siitä, että siellä oli huonokuntoisia talonrähjiä ja elämä kieltolain aikaan samanlaista kuin Putkinotko-kirjassa.

        ”Putkinotko kakkonen” sijaitsi nykyisen Paavalinkirkon lähellä Vallilanlaakson kupeessa. Talonrähjät purettiin muistaakseni 1970-luvulla ja alue on nykyisin viheraluetta. Uusi pikaraitsikka tulee kulkemaan ihan vierestä.

        Algot Untola asui elämänsä viimeiset vuodet Leppäsuon lähellä Runeberginkatu 6:ssa. Oli tehnyt talon kellarin häkkikomeroon itselleen kirjoituspaikan (olen käynyt sielläkin) ja hoiti pientä viljelypalstaansa kulman takana Leppäsuolla suunnilleen siinä missä on Hoasin uudet talot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Veikko Huovinen:
        https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Veikko_Huovinen

        Omia suosikkejani erityisesti kirjat "Kylän koirat" sekä "Havukka-ahon ajattelija".

        Nää pitää nimenomaan lukea, tällöin Huovisen laaja murresanasto ja kielelliset ilmaisut tulevat parhaiten esiin.

        Minun piti välillä äidiltä kysyä mitä joku vanha murresana tarkoitti. Semmoista (pohjoisen) suomenkieltä, esim. Havukka-ahon ajattelijassa, että paljon kuullut ja lukenut suomenkielinenkin joutuu koville, jos haluaa ymmärtää joka sanan! Pää pyörällä saa Huovista lukea. Todellinen, kirjallinen aarre.

        Huovinen oli isäni lempikirjailija. Itsekin palaan silloin tällöin Havukka-aholle…

        Aiemmin mainittu Aapeli on myös todella hyvä ja ymmärtäväinen ihmiselämän kuvaaja. Hänen kirjojensa pohjalta tehty elokuva ”Aika hyvä ihmiseksi” oli pitkään suomalainen elokuvasuosikkini.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huovinen oli isäni lempikirjailija. Itsekin palaan silloin tällöin Havukka-aholle…

        Aiemmin mainittu Aapeli on myös todella hyvä ja ymmärtäväinen ihmiselämän kuvaaja. Hänen kirjojensa pohjalta tehty elokuva ”Aika hyvä ihmiseksi” oli pitkään suomalainen elokuvasuosikkini.

        Myös "Pikku Pietarin piha" on Aapelin tarinoita.

        "Älkää itkekö Takkunen."
        "En minä itke. Tein vain Tuksusta koirakkaat."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki Lassila, eikä Kassila. Eli Algot Untola.

        Olen myös käynyt alkuperäisessä Putkinotkossa. Myös kertomuksen tausta on tuttu.

        Olen käynyt toisessakin Putkinotkossa. Nimittäin kun kirja oli ilmestynyt alettiin Helsingin laitamilla sijainnutta Hermanni II:n kaupunginosaa kansan suussa nimittämään Putkinotkoksi johtuen siitä, että siellä oli huonokuntoisia talonrähjiä ja elämä kieltolain aikaan samanlaista kuin Putkinotko-kirjassa.

        ”Putkinotko kakkonen” sijaitsi nykyisen Paavalinkirkon lähellä Vallilanlaakson kupeessa. Talonrähjät purettiin muistaakseni 1970-luvulla ja alue on nykyisin viheraluetta. Uusi pikaraitsikka tulee kulkemaan ihan vierestä.

        Algot Untola asui elämänsä viimeiset vuodet Leppäsuon lähellä Runeberginkatu 6:ssa. Oli tehnyt talon kellarin häkkikomeroon itselleen kirjoituspaikan (olen käynyt sielläkin) ja hoiti pientä viljelypalstaansa kulman takana Leppäsuolla suunnilleen siinä missä on Hoasin uudet talot.

        Katopas vaan! Myös nuo Hermannin alueet ja Leppäsuon ympäristö, Hietaniemenkatu oli itselleni aikoinaan tuttuja ympäristöjä. Hermannissa taisi ainakin vielä n. 15 vuotta sitten olla jokunen, vanha talorähjäkin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Myös "Pikku Pietarin piha" on Aapelin tarinoita.

        "Älkää itkekö Takkunen."
        "En minä itke. Tein vain Tuksusta koirakkaat."

        Sapelien ”Pikku Pietarin piha” kosketti itseäni, kun asuin lapsuuteni samanlaisessa pihapiirissä. Hienoa ja ymmärtävää kuvausta.

        Tarinoiden inspiraationahan taitaa olla se puutalokortteli Kuopion torin laidalla, jossa Aapeli itse asui tai jonka hän tunsi muuten. Kerran Kuopion reissulla katselin niitä kulmia sillä silmällä, mutta tunnelmaan ei oikein päässyt, kun siinä on nykyisin iso tavaratalo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sapelien ”Pikku Pietarin piha” kosketti itseäni, kun asuin lapsuuteni samanlaisessa pihapiirissä. Hienoa ja ymmärtävää kuvausta.

        Tarinoiden inspiraationahan taitaa olla se puutalokortteli Kuopion torin laidalla, jossa Aapeli itse asui tai jonka hän tunsi muuten. Kerran Kuopion reissulla katselin niitä kulmia sillä silmällä, mutta tunnelmaan ei oikein päässyt, kun siinä on nykyisin iso tavaratalo.

        * Aapelin… (automatiikka korjaa sanoja väärin :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katopas vaan! Myös nuo Hermannin alueet ja Leppäsuon ympäristö, Hietaniemenkatu oli itselleni aikoinaan tuttuja ympäristöjä. Hermannissa taisi ainakin vielä n. 15 vuotta sitten olla jokunen, vanha talorähjäkin?

        Jos tuli Hämeentietä Vanhan kaupungin suunnasta, niin
        vanhoja puutaloja näkyi laakson rinteessä vielä 1960-luvulla.

        Talothan oli rakennettu lähes ilman asemakaavaa ja alunperinkin huonoista materiaaleista, jätelaudoista yms. mitä köyhät ihmiset olivat saaneet haalittua Kyläsaaren rantoja myöten. Ennen sotia timpurit vielä paikkailivat niitä. Mutta kun vuokra-aika oli menossa umpeen, ei rötisköjä kannattanut tietenkään enää korjata. Niinpä siinä on nyt puistoa.


    • Anonyymi

      Eli arkistoja on kaiveltu ja nämä nähty jo moneen kertaan joten eipä mitään uutta auringon alla, sillä saralla.

    • Anonyymi

      Shawshank Redemption tulee myös! Huono käännös tuo R. Hayworth...

      • Anonyymi

        Sekä Hitchcockin "Köysi", Teemalta.
        En muista, olenko nähnyt.
        Ensi viikolla tulee Topaz, sitten Linnut ja Psyko.

        Tulee tänään samaan aikaan kuin Pojat, 2:lla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sekä Hitchcockin "Köysi", Teemalta.
        En muista, olenko nähnyt.
        Ensi viikolla tulee Topaz, sitten Linnut ja Psyko.

        Tulee tänään samaan aikaan kuin Pojat, 2:lla.

        ISO KIITOS Sinulle tuosta KÖYSI - vinkistä!! En lainkaan havainnut ,,,olen joskus alun siitä nähnyt ja tosi piinallinen tunnelmahan siinä on. Yhdessä huoneessa kuvattu.


    • Anonyymi

      Yle on aina tarjonnut parasta.

    • Anonyymi

      Nyt kun Vesa-Matti Loiri on poistunut keskuudestamme, ei olisi pahitteeksi esittää uusintana Joel Lehtosen kirjaan perustuvaa elokuvaa ”Rakastanut rampa”, jossa Loiri on pääosassa ja tekee hienoa työtä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      189
      8603
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4738
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4238
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      59
      3792
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3216
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      2980
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2676
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2491
    9. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      41
      2218
    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2203
    Aihe