Venäjän sotaa johtavat armeijaa käymättömät miehet – Putin, Shoigu, Medvedev...
Venäjän ylimmästä poliittisesta johdosta Dmitri Medvedevillä on harvinaisen paljon armeijakokemusta. Hän on suorittanut peräti puolentoista kuukauden mittaisen sotilaskoulutusleirin entisillä Suomen mailla Karjalassa.
VOI jospa Venäjän kansa tietäisi, miten vähäisellä armeijakokemuksella maan ”erikoisoperaatiota” Ukrainassa johdetaan.
Presidentti Vladimir Putin ei ole käynyt armeijaa – eikä ole myöskään puolustusministeri Sergei Shoigu eikä turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev. Heidän lisäkseen on vielä monta muuta Venäjän politiikan ylintä sotahaukkaa, joiden ei ole tarvinnut koskaan suorittaa varsinaista asepalvelusta, vaikka heidät on sittemmin palkittu erilaisilla korkeilla sotilasarvoilla.
Vaikka tietäähän kansa sen toki – tai ainakin aavistaa. Kyseessä on nimittäin jo Neuvostoliiton ajoilta periytyvä maan tapa, jonka mukaan vain tavallisen rahvaan ja syrjäseutujen köyhien perheiden poikien on pakko käydä armeija.
Venäjän eliitille ja heidän jälkeläisilleen armeijan lykkääminen tai välttäminen on onnistunut yleensä aina tavalla tai toisella. Joko lahjuksilla, räätälöidyillä terveystodistuksilla tai lähettämällä poika korkeakouluun, jossa on tarjolla opintojen ohessa kevyttä ja lyhytaikaista sotilaskoulutusta.
Jos korkeakouluopinnot jatkuvat yli kutsuntaiän – mikä on nykyisin 27 vuotta – asepalvelus on mahdollista jättää käymättä siten täysin laillisesti.
VENÄJÄN poliittisesta johdosta perinteinen asepalvelus on suorittamatta muun muassa presidentti Vladimir Putinilta. Hän on kuitenkin sotilasarvoltaan eversti, ja viime aikoina Venäjällä on ryhdytty puhumaan, että asevoimien ylipäällikön kuuluisi olla ansioidensa vuoksi jo kenraali.
Putinin asepalvelus rajoittuu vain juristiopintojen yhteydessä suoritettuun lyhytaikaiseen sotilaskoulutukseen Leningradin valtionyliopistossa. Sotilasarvonsa hän on ansainnut sittemmin KGB:n vakoojakoulutuksen ja tiedustelu-uransa kautta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on sotilasarvoltaan armeijan kenraali, mutta varusmiespalvelusta hän ei ole suorittanut. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja opintojen yhteydessä suoritettu korkeakouluopiskelijoille räätälöity sotilaskoulutus toi hänelle aikanaan luutnantin arvon.
Turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev, turvallisuusneuvoston jäsen Sergei Ivanov ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ovat niin ikään armeijan käymättömiä miehiä, mutta vakoojapalvelus on korvannut heille asepalveluksen. Myöskään ulkoministeri Sergei Lavrovin ja pääministeri Mihail Mishustinin ei tiedetä käyneen armeijaa.
Ex-presidentti Dmitri Medvedev on siinä mielessä poikkeus, että hänen tiedetään suorittaneen peräti 1,5 kuukauden mittaisen asepalvelusleirin 1980-luvun puolivälissä.
Neuvostoliitossa oli 1982-1989 voimassa sääntö, jonka mukaan myös korkeakouluopiskelijoita kutsuttiin armeijaan. Medvedev ei siltikään joutunut varsinaiseen asepalvelukseen, vaan hän suoritti lyhyen armeijaleirin Suomelle aikanaan kuuluneella Huuhanmäen kasarmilla Lahdenpohjan lähellä. Huuhanmäen Gora Filina -museossa on hänestä esillä myös mustavalkovalokuva aseen kanssa.NEUVOSTOAIKOINA oli myös useita armeijan urheilujoukkueita, joihin päässeet nuoret miehet välttyivät käytännössä varsinaiselta asepalvelukselta. Urheilumenestys takasi sen, että heidän ei tarvinnut lähteä vaikkapa Afganistanin sotaan.
Näin oli myös Venäjällä näihin päiviin saakka, kunnes kesällä tuli tieto TsSKA:n armeijajoukkueessa pelanneen suomalaistaustaisen jääkiekkoilijan Ivan Fedotovin passittamisesta pakolla armeijaan.
Parhaillaan Venäjällä näyttää olevan meneillään jonkinlainen urheilijoiden laajempi kurinpalautus, mikä toimii vahvana pelotteena kaikille mahdollisille kutsuntojen välttelijöille. KHL-jääkiekkoilijat Mihail Vorobjov, Anvar Suleimanov ja Vladislav Lukin ovat syytettyinä lahjusten antamisesta ja yrityksestä välttää asepalvelus. Heitä voi uhata jopa 12 vuoden vankeusrangaistus.
On myös mahdollista, että Ukrainan sodan yhä kasvavat miestappiot johtavat Venäjän asevelvollisuuslakien kiristämiseen. Jos korkeakouluopiskelijoiden ”lykkäysautomaatista” luovuttaisiin, esimerkiksi Moskovan ja Pietarin hyväosaiset perheet joutuisivat kohtaamaan ensi kertaa todellisen pelon, että heidän poikansa voisivat joutua Putinin uusiin sotiin.
Venäjän ylimmästä poliittisesta johdosta Dmitri Medvedevillä on harvinaisen paljon armeijakokemusta. Hän on suorittanut peräti puolentoista kuukauden mittaisen sotilaskoulutusleirin entisillä Suomen mailla Karjalassa.
VOI jospa Venäjän kansa tietäisi, miten vähäisellä armeijakokemuksella maan ”erikoisoperaatiota” Ukrainassa johdetaan.
Presidentti Vladimir Putin ei ole käynyt armeijaa – eikä ole myöskään puolustusministeri Sergei Shoigu eikä turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev. Heidän lisäkseen on vielä monta muuta Venäjän politiikan ylintä sotahaukkaa, joiden ei ole tarvinnut koskaan suorittaa varsinaista asepalvelusta, vaikka heidät on sittemmin palkittu erilaisilla korkeilla sotilasarvoilla.
Vaikka tietäähän kansa sen toki – tai ainakin aavistaa. Kyseessä on nimittäin jo Neuvostoliiton ajoilta periytyvä maan tapa, jonka mukaan vain tavallisen rahvaan ja syrjäseutujen köyhien perheiden poikien on pakko käydä armeija.
Venäjän eliitille ja heidän jälkeläisilleen armeijan lykkääminen tai välttäminen on onnistunut yleensä aina tavalla tai toisella. Joko lahjuksilla, räätälöidyillä terveystodistuksilla tai lähettämällä poika korkeakouluun, jossa on tarjolla opintojen ohessa kevyttä ja lyhytaikaista sotilaskoulutusta.
Jos korkeakouluopinnot jatkuvat yli kutsuntaiän – mikä on nykyisin 27 vuotta – asepalvelus on mahdollista jättää käymättä siten täysin laillisesti.
VENÄJÄN poliittisesta johdosta perinteinen asepalvelus on suorittamatta muun muassa presidentti Vladimir Putinilta. Hän on kuitenkin sotilasarvoltaan eversti, ja viime aikoina Venäjällä on ryhdytty puhumaan, että asevoimien ylipäällikön kuuluisi olla ansioidensa vuoksi jo kenraali.
Putinin asepalvelus rajoittuu vain juristiopintojen yhteydessä suoritettuun lyhytaikaiseen sotilaskoulutukseen Leningradin valtionyliopistossa. Sotilasarvonsa hän on ansainnut sittemmin KGB:n vakoojakoulutuksen ja tiedustelu-uransa kautta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on sotilasarvoltaan armeijan kenraali, mutta varusmiespalvelusta hän ei ole suorittanut. Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri, ja opintojen yhteydessä suoritettu korkeakouluopiskelijoille räätälöity sotilaskoulutus toi hänelle aikanaan luutnantin arvon.
Turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev, turvallisuusneuvoston jäsen Sergei Ivanov ja turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ovat niin ikään armeijan käymättömiä miehiä, mutta vakoojapalvelus on korvannut heille asepalveluksen. Myöskään ulkoministeri Sergei Lavrovin ja pääministeri Mihail Mishustinin ei tiedetä käyneen armeijaa.
Ex-presidentti Dmitri Medvedev on siinä mielessä poikkeus, että hänen tiedetään suorittaneen peräti 1,5 kuukauden mittaisen asepalvelusleirin 1980-luvun puolivälissä.
Neuvostoliitossa oli 1982-1989 voimassa sääntö, jonka mukaan myös korkeakouluopiskelijoita kutsuttiin armeijaan. Medvedev ei siltikään joutunut varsinaiseen asepalvelukseen, vaan hän suoritti lyhyen armeijaleirin Suomelle aikanaan kuuluneella Huuhanmäen kasarmilla Lahdenpohjan lähellä. Huuhanmäen Gora Filina -museossa on hänestä esillä myös mustavalkovalokuva aseen kanssa.NEUVOSTOAIKOINA oli myös useita armeijan urheilujoukkueita, joihin päässeet nuoret miehet välttyivät käytännössä varsinaiselta asepalvelukselta. Urheilumenestys takasi sen, että heidän ei tarvinnut lähteä vaikkapa Afganistanin sotaan.
Näin oli myös Venäjällä näihin päiviin saakka, kunnes kesällä tuli tieto TsSKA:n armeijajoukkueessa pelanneen suomalaistaustaisen jääkiekkoilijan Ivan Fedotovin passittamisesta pakolla armeijaan.
Parhaillaan Venäjällä näyttää olevan meneillään jonkinlainen urheilijoiden laajempi kurinpalautus, mikä toimii vahvana pelotteena kaikille mahdollisille kutsuntojen välttelijöille. KHL-jääkiekkoilijat Mihail Vorobjov, Anvar Suleimanov ja Vladislav Lukin ovat syytettyinä lahjusten antamisesta ja yrityksestä välttää asepalvelus. Heitä voi uhata jopa 12 vuoden vankeusrangaistus.
On myös mahdollista, että Ukrainan sodan yhä kasvavat miestappiot johtavat Venäjän asevelvollisuuslakien kiristämiseen. Jos korkeakouluopiskelijoiden ”lykkäysautomaatista” luovuttaisiin, esimerkiksi Moskovan ja Pietarin hyväosaiset perheet joutuisivat kohtaamaan ensi kertaa todellisen pelon, että heidän poikansa voisivat joutua Putinin uusiin sotiin.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kova taso tällä palstalla kun Iltalehteä kopioidaan. Voi sentäs...
Kyllähän se totuus tiltua kirveltää.
Ei juma klavita armeijaa käymättömät looserit luulee olevansa jotain.
Siltä tuo venäjän sota näyttääkin, kun ei taidot riitä niin tungetaan kasapäin sotilaita jauhelihaksi rintamalle. Ei olla opittu mitään aiemmista hyökkäyskatastrofeista. Mutta hyvä niin, on aina ilo seurata putinin kannattajien hupenevani✌️👍
Monta isoa firmaa johtaa johtaja,joka ei ole päivääkään tehnyt virman tehtaan töitä!
Hyvä
Lisää sotureiden motivaatiota, kun tietää, että ylipäällikkö ei tiedä sotimisen realismista tuon taivaallista ja vapisee bunkkerissaan vaatien lisää uhrauksia.
Ovat kuin fakiireja, jotka pistävät neulan toisen takamuksiin tuntematta itse mitään kipua.
höhö
Eihän nuo Kremlin roistot ole armeijaan uskaltautuneet.
Pelkuri-Putinkin kyhjöttelee bunkkerissaan.
Onhan siellä kaukopartiomies Putkonenkin joka vetää kuppia Venäjän puolella ja kirjoittelee niinkuin olisi etulinjassa.
hehe
Ukraina hyökkää!!!! Miljoonalla miehellä......Ukraina vallannut alueita takasin, ukrainalaisia sotilaita kuollut 2, haavoittunut 4, RAMBO on kadoksissa, remo löytyi.
Venäjällä Brnsa loppunut
Venäjällä kuollut 100000 sotilasta 100000 haavoittunutta
Jäljellä 3 sotilasta
Ukraina hyökkää täydellä teholla, huomenna koko Luhaski vallattu takaisin, ma Krimin vuoro.
Venäjällä ruoka loppunut
Venäjä ei etene, perääntyy pöivä päivältä enempi
Periaatteessa Ukraina saisi yli 6 miljoonaa miestä sotahommiin, jos suhteutetaan sodanaikaisen Suomen 500 000 sotaukon suhde 3 miljoonan väestöön.
Eipä nuo värväytyjätkään näytä ainakaan laskuvarjojoukoilta.
https://pbs.twimg.com/media/FZ_NXRfWAAE3rXz?format=jpg&name=small
Ukraina ei ole yksin.
Ukrainaan oli lähetetty Suomalaisia RAPID DELOYMENT laskuvarjojääkäreitä, mutta taisi olla niin kiire, että se laskuvarjo unehtui? :D
"Ukrainaan oli lähetetty Suomalaisia RAPID DELOYMENT laskuvarjojääkäreitä, mutta taisi olla niin kiire, että se laskuvarjo unehtui? :D"
Tässä yksi heistä --- R.I.P.
https://i.ylilauta.org/1c/45/1c45ed53621ff7e1.jpg
Hyvä
r.....n mielistä vituttaa todella paljon kun paljastui ettei kukaan näistä apinoista ole käynyt edes armeijaa, suuri ja mahtava, voi voi
Hyvä
Surkea tilanne
Suuria sotapäälliköitä. Paitsi Putin on kyllä pieni.
Medvedev on Putiniakin pienempi. Putin on 170 cm, Medvedev 163 cm.
näin
Hyvä
Suunnitelmien mukaan
Laadukas johtaminen kannustaa joukkoja.
Romahdus lähellä, luulisi että ammatti upseereja vituttaa kun pikku " kgb korpraali" sekoilee
Hyvä
Putler on suuri sotapäällikkö. Tosin ei yhtä hyvä kuin esikuvansa Hitler.
Näin
Suomen johdossa joka toinen on yliöppila
ja tyhmä kuin siperian huoponen
r....n itkijä ei vaihda nyt puheenaihetta.
Suomen tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö mutta ei ota osaa käytännön tehtäviin.
Venäjän hyökkäysvoimattomien ylipäällikkö on VP joka määrää kuinka monta miestä lähetetään minnekin ja mitä aseita annetaan. Nimi löytyy joka saatanan paskapaperistakin.
On sillä valloitukseen halua muttei kykyä. Olisi kannattanut kokeilla ensin jotain pienempää naapurimaata kuten Afganistania.