Elätkö kuin taivaan lintu

”Otsasi hiessä pitää sinun leipäsi syömän.”
”Jumala ei laiskoja ruoki.”


Jokaisella on vastuu tehdä työtä ja ansaita leipänsä. Mutta meillä uskovilla on lepo Jumalassa.

Täytyy lintu parkojen kuulkaa lentää ja noukkia niitä hyönteisiä ja matoja toukkia kuitenkin siinä saa liikuntaa kun kuljettaa pesään ötököitä että joku valhe tos taas on et kokoo kuitenkin rakentaa pesää ja vie sinne ruokaa no ei tietysti kylvä muuta kun paskantaa ja synnyttää uusia.

No opiskelu kuuluu elämään että osaa tehdä jotain ja osaa tehdä ruokaa käyttää välineitä korjata hampaita mitä karkit on rikkonut ja etsiä eksyneitä konkreettisesti metsistä ja kutoa villasukkia. Et siinä sitten lepää kun puuhastelee hoitaa lapsia pesee vanhuksia harhaa hiuksia.

Joo tosiaan rankkaa on käydä kaupassa katsoo teurastettua lihakasaa sitten eläin ruokakaupassa näkee niiden luut nahkat kuivattuna. Aika rankkaa elukka synnyttää meille omia lapsiaan syötäväksi.

ArtoTTT

Aloittaja ehkä nyt käsittää kohdan hiukan väärin, kun pääpointti oli turhan murehtimisen lopettaminen.

Matt. 6:
30Kun Jumala näin pukee kedon ruohon, joka tänään kasvaa ja huomenna joutuu uuniin, niin tottahan hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset!

31»Älkää siis murehtiko: ’Mitä me nyt syömme?’ tai ’Mitä me juomme?’ tai ’Mistä me saamme vaatteet?’ 32Tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne tietää kyllä, että te tarvitsette kaikkea tätä. 33Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. 34Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.

Eivätkä uskovaiset lepää.
Oravanpyörässä hankkivat maallista mannonaa kieli pitkänä.😛
,.😁

Ei yhtään vastausta kysymyksiini. No, ehkä ette ole ajatelleet asiaa. Tai asia ei ole teille kiinnostava. Minulle on ja kerron oman näkemykseni. Pidin itseäni vähän syntisenä, kun olen aikamoinen puurtaja. Ajattelin että teen väärin, kun en osaa heittäytyä herran huomaan vaan säästän, varaudun, hoidan ja ajattelen liikaa tulevaisuutta.
Tuo Kotimaan pieni teksti ja raamatunkohdan tulkinta tuli kuin se olisi juuri minulle tarkoitettu. Nyt ajattelen että sopivasti aherran, pyrin ja tavoittelen, hoidan, huolehdin ja järjestän. Nyt en enää pidä itseäni syntisenä kun miellän itseni tämän uudenlaisen linnun kaltaiseksi. Eipä tiennyt kirjoittaja ajatustaan kirjoittaessaan, tulkitessaan, miten hyvän työn teki. Koin armon. Kiitos hänelle.

Jeesus kehoittaa ihmisiä, jotka joutuvat ahdinkoon, kokeilemaan Jeesukselta pyytämistä. Kun ihminen joutuu ahdinkoon, josta ei näe ulospääsyä, hänen on vietävä asiansa Jeesukselle, Hän auttaa varmasti, koska hän on niin luvannut ja avustus prosessi alkaa. Apu tulee heti tai myöhemmin, eikä aina niin, kuin haluaisimme, vaan paljon parempana ja kokonaisvaltaisena tapahtumana. Saatamme huomata kaiken järjestyvän uskomattoman hyvin, tai vain rauhana, joka tulvii mieleemme, aiheuttaen halun riemukkaaseen ylistykseen. Sielumme laulaa, kuin lintu keväällä ,Jumalan ylistystä. Tämä ylistys on tärkeää, sillä se avaa sielumme ovet selälleen, josta Jeesus tulee sisään Herraksemme, Pyhän Hengen muodossa elämään, tuoden meille hiljaisen lujan ja koetuksiakestävän kristinuskon. Pyhä Henkemme ohjaa meitä elämän aallokossa, kun vain ilkeämme turvautua Häneen tapauskohtaisesti.

Ei Jeesus kieltänyt tekemästä työtä. Eikä ihminen ole onnellinen laiskotellessaan.
Turha murehtiminen on vain kielletty.

Mutta pitäisikö meidän varautua niinhin lopun ajan vainoihin ja vaikeisiin aikoihin.

Jeesus on luvannut pitää omistaan huolen ja sen Hän varmasti tekeekin lupauksensa mukaan. Mutta tietenkin meidän tarkoitus on elää täällä normaalia, Jeesuksen evankeliumin toleranssin sisällä, pysyvää elämää. Meidän on hankittava leipämme, eihän se kylvämättä kasva ja niittämättä, puimatta ja jauhamatta leiväksi muutu.

Riippuu linnusta , minä olen ison lokin nähnyt tappavan pulun .
Piti sitä päästä kiinni ja ravisti puolelta toiselle .
Puhut nyt evoluutiosta ei se alue kuulu kristitylle , olette kuin Käet 🤣

Jos Raamattu on Jumalan eli Luojan sanaa, niin hän ei selvästikään tuntenut kovin hyvin luomakuntaa. Suomessakin on useita lintulajeja, jotka kokoavat varastoja. Ja suuri osa Suomeen talveksi jäävistä linnuista kuolee talvella nälkään, kun taivaallinen Isä eikä kukaan muukaan niitä ruoki.

Uskovaiset eivät jaa omastaan kuin Jeesus vaan pitävät kaiken itselleen, eikä mikään maallinen omaisuus riitä.
Näin hyvin tulkitsevat aloitustakin.
Oikeistokristityt.
😁

Kai tässä tarkoitettiin turhan murehtimisesta. Ihminen kun on taipuvainen olla huolissaan kaikenlaisesta turhasta, mistä ei tarvitsisi olla huolissaan.
Lintuihin vertaamalla hän tarkoitti vapautta huolista. Ei linnut murehdi, mitä söisivät tai joisivat ja mitä päällensä pukisivat. He ovat vapaana näistä huolista.
Yrittääkö aloittaja tehdä linnustakin turhan purjehtijan.

Oikeastaan kun olen katsonut luonto-ohjelmia. Niillä se vasta onkin jatkuvaa olemassa olon taistelua. Joten syytä kyllä olisi olla huolissaan varsinkin nyt kun ilmastonmuutos syö lajeja toinen toisensa perään. Elin mahdollisuudet kapenevat koko ajan puhumattakaan muista uhista. Esim. tulla syödyksi jne.

Kyllä minä olen huolissani tietyistä asioista kuten maailman rauhasta, tämän ajan lapsista ja nuorista minkälaisessa maailmassa he joutuvat elämään, yleensä tulevaisuudesta. Mutta en minä ruuasta ja juomasta ole huolissaan. Suomessahan ainakin ruokaa riittää. Lihavuus kun on jo kansantauti, ja minulle kyllä kelpaa huonommatkin kuteet, ei tarvi olla merkkivaatteita.
Onko se niin, että kullakin ajalla on omat vitsauksensa, mistä olla huolissaan. Juu en osaa olla huolehtimasta kuin taivaan lintu.

Aloittajalle: En elä niin kuin taivaan lintu, mutta Jumala huolehtii myös taivaan linnuista.

Lintukohta tarkoittaa, että on osattava asennoitua Jumalan huolenpitoon niin kuin lintunen, joka ei näe huomisesta huolta. Jeesus siis opetti luottavaisesta asenteesta tässä kohtaa.

Otit mielenkiintoisen kohdan.
Mielestäni tuo on enemmän vertauskuva, sillä jokainen, joka vähäänkään tuntee oikeita lintuja, tietää juuri tämän ”Ei lintu huoleton ole, koko päivän raataa hakemassa ruokaa poikasilleen ja itselleen.”

Mutta se pitää paikkansa, etteivät linnut murehdi – eivät sitä, mitä tulevaisuudessa voisi ehkä tapahtua. Ne elävät tässä ja nyt.

”Mikä on arjessa raamatun mukaista. Pitääkö koko ajan kehittyä, opiskella uutta, vaurastua, edistyä, kilvoitellen välttää paheita vaalien kehoaan ja mieltään, auttaa ja hoitaa muita.”

Itsensä kehittäminen on mielestäni meille hyväksi. Uuden oppinen, taitojen kehittäminen tai vaikka kilvoittelu on ihmiselle hyväksi. Raja menee siinä, mitä varten sitä tekee. Nykyään niin opinnoissa kuin työelämässä vaaditaan jatkuvaa uuden omaksumista, edistystä, tehokkuutta jne. Mikä puolestaan ei ole meille hyväksi.
Lähestyn asiaa siis siten, että mikä on meille hyväksi, on Jumalan tarkoitus.

”Vai onko oikein elää niin että juuri ja juuri selviytyy kokoamatta mitään ja varautumatta mihinkään.”

Mitä tulee vaurastumiseen, siinä on paljon mietittävää. Jeesus opettaa, että vain tarpeellisen verran voi haalia varakkuutta ja omaisuutta. Mikä sitten on tarpeellisen verran? Ehkä se ei jokaiselle ole sama asia, riippuen siitä, missä asuu, mikä ammatti on tai millainen elämäntilanne on.

Ehkä ihmisen tulee varautua aina jonkin verran, sillä päivä kerrallaan eläminen harvoin johtaa mihinkään hyvään vaan päinvastoin, liian usein taloudellisiin katastrofeihin sekä muihin vakaaviin ongelmiin.

Paljonhan niitä on sosiaalituilla eleleviä vaikka töitäkin olisi tehtäväksi.

> Älkää siis murehtiko…"
Luen Kotimaa-lehteä, jossa toimittaja otti tämän aiheen esille jotenkin näin. Ei lintu huoleton ole, koko päivän raataa hakemassa ruokaa poikasilleen ja itselleen. Entä pitkä lento etelään ja takaisin, se vasta raskasta on. Eli puurtamista koko elämä..

Puurtaminen ei ole sama kuin murehtiminen. Oletko sinä saanut mitään hyvä murehtimalla?