hiilidioksiidi

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kyllä kasvanut viimeisten sadan vuoden aikana noin 40 %. Sekoitatko hiilidioksidipitoisuuden määrän ja pitoisuuden kasvun keskenään?

Vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani ovat tärkeimmät kasvihuonekaasut. Kasvihuoneilmiössä kaasukehä päästää auringon lämpösäteilyn tietyt aallonpituudet läpi, mutta ei maasta heijastuvaa säteilyä takaisin avaruuteen. Sen sijaan heijastuva säteily lämmittää kaasukehää.

Vesihöyry ei ole ilmaston lämpenemisen kannalta ongelma, koska riittävä määrä vesihöyryä tiivistyy sateeksi. Ilmakehän hiilidioksidin hajoamiseen kuluu lähes 100 vuotta. Mitä enemmän ilmakehään päätyy hiilidioksidia, sitä voimakkaammin koko planeetan keskilämpötila kastaa. Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä enemmän kuin kertaakaan miljooniin vuosiin. Eli sen pitoisuus on korkeampi kuin kertaakaan koko ihmissuvun olemassaolon aikana.

Maapallon keskilämpötila on kasvanut hieman yli asteen suhteessa esiteolliseen aikaan. Se ei vaikuta uhkaavalta, mutta ilmasto ja biosfääri ovat herkkiä pienillekin muutoksille. Nyt on käynnissä maailman kuudes sukupuuttoaalto, eli lajeja kuolee sukupuuttoon päivittäin. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät:

- monsuunikierto on horjahtanut perinteisesti luotettavalta sykliltään, mikä johtaa vuoroin tulviin ja vuoroin kuivuuteen kaakkois-Aasiassa.
- kuivat kesät ja äärimmäiset hellejaksot yleistyvät Euroopassa ja yhdysvalloissa. Eurooppa ja Pohjois-Amerikka kuivuvat. Esimerkiksi Euroopan jokien pinta oli kesällä alimmillaan 500 vuoteen.
- Muutokset aiheuttavat voimistuneita myrskyjä.
- Lämpenemisen seurauksena kuivuus uhkaa 30 ja 60 leveyspiirin välillä olevia maailman ravinnontuotannon tärkeimpiä alueita.
- Toisaalta hyvin kylmät ja runsaslumiset talvet voivat yleistyä Suomessa, mutta niitä seuraa yhä useasmmin lumeton ja lämmin talvi; tasapaino on järkkynyt.
- Suomessa keskilämpötilan kasvu vaikuttaa mm. metsiin. Lehtipuut yleistyvät ja havupuiden määrä vähenee.

Tavoite oli, ettei ilmasto lämpenisi enempää kuin 1,5 astetta vuoteen 2050 mennessä, mutta tässä tavoitteessa ei pysytä. Nykymenolla maapallon keskilämpötila nousee vuosisadan loppuun mennessä 4-5 astetta. Se tarkoittaa merien nousua jamiljoonien asukkaiden rannikkokaupunkien altistumista jatkuville tulville; ravinnontuotannon romahdusta, suurten päiväntasaajan ympärillä sijaitsevien alueiden muuttumista asumiskelvottomiksi; makean veden puutteita; ja jatkuvasti lisääntyviä ilmasto-, ruoka- ja vesipakolaisten määriä kohti Eurooppaa ja muita elinkelpoisia alueita.

Yksinkertaisesti: Ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät toimet ovat jo nyt halvempia kuin ilmaston keskilämpötilan kasvun aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden tuhojen korjaukset (tulvat, rankkasateet, kuivuudet, metsäpalot, hurrikaanit jne.). Taloudellinen ja sosiaalinen hinta sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista tulee kasvamaan jatkuvasti ainakin vuosisadan loppuun asti.

Kiihtyvän kasvihuoneilmiön selittää oikeastaan vain ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt; sitä ei selitä auringon aktiivisuus, joka on alhaisimmillaan 100 vuoteen, tai vaihtelut maan kiertoradassa. Nyt lämpötila on kohonnut 100 vuodessa sen, mihin aiemmin on kulunut tuhansia vuosia.

No koska halutaan tappaa kasvit.
Siten myös niiden tuottama happi vähenee.
Tavoite on -90% populaation muutos.