Lueskelin Tähdet ja Avaruuslehteä 3/2020 jossa mielenkiintoinen osio galaksien pimeästä aineesta ja se kokoluokasta. Siitä se ajatus sitten lähtikin mietteissä heti arvailemaan, että miten kauaskantoinen se kiekko onkaan.
Omalle galaksillemme joka halkaisijaltaan 100 000vv on laskelmoituna että sen pimeänaineen uloin reuna on 950 000vv päässä! Laskelmointi on tehty kaukaisten galaksien tapahtuma ympäristöstä jossa galaksin vaikutusalue loppuu.
Andromeda on yli kaksi kertaa suurempi joten sen pimeänaineen kiekon uloinreuna on n, 2milj.vv päässä joten pimeänaineen kiekot ovat jo " vahvasti kosketuksessa" toisiinsa!
Vaikuttaako se mitenkään, onko siitä mitään merkkejä havaittavissa?
Onko se juuri tarvittava voima joka tulee törmäyttämään galaksit yhteen?
Olisi arvioitu mahdollisuus että Andromeda voisi myös aikanaan ohittaa linnunradan, koska tiede ei vielä ole kyennyt määrittämään muuta kuin sen lähestyvän.
Lähestymisen sivuttaissuunnat on arvailua ei siis mitään näyttöä.
Olisi mukavaa jos saisi joitain Andromeda guruja selventämään asiaa, kyse on kuitenkin kiehtovasta todellisuudesta.
-Eki-
Andomeda ja linnunratamme ovat jo etäisessä kosketuksessa.
34
74
Vastaukset
- Anonyymi
Andromeda on (noin) 125% suurempi kuin Linnunrata, ei siis yli kaksi kertaa suurempi, ja "suurempi" tarkoittaa tässä yhteydessä massaa, ei pituus-, pinta-ala- tai tilavuusmittaa.
Kun massa 2,25-kertaistuu, galaksin halkaisija noin 1,31-kertaistuu. Andromedan kiekko ulottuu siis vain noin 31% kauemmas kuin Linnunradan kiekko.
Itse asiasta et kuitenkaan ole sen pahemmin hakoteillä, koska pimeän aineen jakautuminen galaksien ympärille on vielä parhaimmillaankin vain valistunut arvaus, koska pimeää ainetta ei voida tutkia suoraan havainnoimalla. On täysin mahdollista (joskin parhaan tietomme mukaan epätodennäköistä), että Linnunradan ja Andromedan pimeän aineen kiekot risteävät jo keskenään. Koska me emme myöskään tiedä, miten pimeä aine vuorovaikuttaa pimeän aineen kanssa, on toistaiseksi mahdotonta arvioida mitä siitä seuraisi.
On mahdollista, että Andromeda ja Linnunrata eivät törmää toisiinsa suoraan, vaan kulkevat hieman sivuten toistensa ohi, mutta tämäkään ei nykytiedon valossa vaikuta todennäköiseltä. Andromeda näyttää olevan tulossa olennaisesti suoraan kohti Linnunrataa. "Törmäys" kuitenkin kuvaa tuota tapahtumaa varsin huonosti. Galaksit ovat enimmäkseen tyhjää avaruutta. Kun kaksi galaksia törmää toisiinsa, 99,9% niiden aineesta vain kulkee toistensa läpi osumatta mihinkään. Linnunradan ja Andromedan biljoonista tähdistä todennäköisesti vain muutama kulkee niin läheltä toisiaan, että ne voivat vaikuttaa merkittävästi toistensa planeettojen kiertoratoihin. Olisi todella uskomaton sattuma, jos kaksi tähteä osuisi täsmälleen törmäyskurssille toistensa kanssa. Galaksien törmäyksessä niiden keskustoissa sijaitsevat mustat aukot ryhtyvät kiertämään toisiaan jollain etäisyydellä ja tähdet vain päätyvät uusille kiertoradoille galaksin ympäri.
Joitain tähtijärjestelmiä voi sinkoutua ulos galaksista, mutta sekään ei ole niin dramaattista kuin miltä se kuulostaa. Esimerkiksi Maapallolla tuollainen tapahtuma huomattaisiin lähinnä siitä, että yötaivaalla näkyisi huomattavasti entistä vähemmän tähtiä.- Anonyymi
Mistä helveti 50 luvun tähtikirjasta te noita galaksien kokoja vedätte!
- Anonyymi
Eikä sun teoriasi "Kun massa 2,25-kertaistuu, galaksin halkaisija noin 1,31-kertaistuu."
Pidä yhtäään paikaansa! Itse asiassa sillä ei ole mitään gorrelaatiota! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikä sun teoriasi "Kun massa 2,25-kertaistuu, galaksin halkaisija noin 1,31-kertaistuu."
Pidä yhtäään paikaansa! Itse asiassa sillä ei ole mitään gorrelaatiota!Massa kasvaa olennaisesti suorassa suhteessa tilavuuteen. Ei toki täsmälleen, mutta peukalosääntönä suunnilleen noin.
Kun asian yksiulotteinen koko (esim halkaisija) kaksinkertaistuu, sen pinta-ala nelinkertaistuu ja tilavuus kahdeksankertaistuu. Näinollen myös massa (suunnilleen) kahdeksankertaistuu.
Entäpä jos tiedämme, että massa kasvaa 125% (eli 2,25-kertaistuu)? Silloin tilavuus (suunnilleen) 2,25-kertaistuu, ja halkaisija kasvaa (2,25)^(1/3)-kertaiseksi, eli suunnilleen 1,31-kertaistuu.
Siinä olet oikeassa, että gorrelaatiota ei ole, mutta korrelaatiota on, ja se on huomattavasti olennaisempaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Massa kasvaa olennaisesti suorassa suhteessa tilavuuteen. Ei toki täsmälleen, mutta peukalosääntönä suunnilleen noin.
Kun asian yksiulotteinen koko (esim halkaisija) kaksinkertaistuu, sen pinta-ala nelinkertaistuu ja tilavuus kahdeksankertaistuu. Näinollen myös massa (suunnilleen) kahdeksankertaistuu.
Entäpä jos tiedämme, että massa kasvaa 125% (eli 2,25-kertaistuu)? Silloin tilavuus (suunnilleen) 2,25-kertaistuu, ja halkaisija kasvaa (2,25)^(1/3)-kertaiseksi, eli suunnilleen 1,31-kertaistuu.
Siinä olet oikeassa, että gorrelaatiota ei ole, mutta korrelaatiota on, ja se on huomattavasti olennaisempaa.Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta eli runsaat 60 000 parsekia tai 60 kpc. Uloimmat tähdet ovat hyvin harvassa.[15] Keskuspullistuman läpimitta on 30 000 valovuotta (9 kpc) ja kiekon paksuus 700 valovuotta (200 pc).[16]
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta eli runsaat 60 000 parsekia tai 60 kpc. Uloimmat tähdet ovat hyvin harvassa.[15] Keskuspullistuman läpimitta on 30 000 valovuotta (9 kpc) ja kiekon paksuus 700 valovuotta (200 pc).[16]
Andromeda läpimitta on 165 000–200 000 valovuotta.
Vielä 10 vuotta sitten luultiin Linnurataa paljon pienemmäksi, koska sisältä on vaikea määrittää linnunradan koko joka on nykytiedon mukaan läpimitaltaan 200 000 valovuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Andromeda läpimitta on 165 000–200 000 valovuotta.
Vielä 10 vuotta sitten luultiin Linnurataa paljon pienemmäksi, koska sisältä on vaikea määrittää linnunradan koko joka on nykytiedon mukaan läpimitaltaan 200 000 valovuotta.Myös molemmat on massaltaan samankokoisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Massa kasvaa olennaisesti suorassa suhteessa tilavuuteen. Ei toki täsmälleen, mutta peukalosääntönä suunnilleen noin.
Kun asian yksiulotteinen koko (esim halkaisija) kaksinkertaistuu, sen pinta-ala nelinkertaistuu ja tilavuus kahdeksankertaistuu. Näinollen myös massa (suunnilleen) kahdeksankertaistuu.
Entäpä jos tiedämme, että massa kasvaa 125% (eli 2,25-kertaistuu)? Silloin tilavuus (suunnilleen) 2,25-kertaistuu, ja halkaisija kasvaa (2,25)^(1/3)-kertaiseksi, eli suunnilleen 1,31-kertaistuu.
Siinä olet oikeassa, että gorrelaatiota ei ole, mutta korrelaatiota on, ja se on huomattavasti olennaisempaa.Ei ole mitään vakioa galaksin tideydelle. sekin on ikivanhaa oppia.
Oletetaan että Andromeda on hötömpää kuin linnunrata, mutta asiasta ei ole varmuutta. - Anonyymi
Itse olen nähnyt 3d-animaation galaksien törmäyksestä ja ainakin siinä galaksit repivät toisensa hajalle. Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys. Ei ne taivaankappaleiden osumat vaan ne voimat jotka riepottavat törmäyksessä taivaankappaleita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen nähnyt 3d-animaation galaksien törmäyksestä ja ainakin siinä galaksit repivät toisensa hajalle. Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys. Ei ne taivaankappaleiden osumat vaan ne voimat jotka riepottavat törmäyksessä taivaankappaleita.
Sagittarius Dwarf pallo Galaksi on mennyt monta kertaa linnunradan läpi ilman isompaa heiluntaa. Ongelmasi on vaan se että ihmiskunta on tuhoamassa itsenssä ihan pian. joten ei olla katsomassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sagittarius Dwarf pallo Galaksi on mennyt monta kertaa linnunradan läpi ilman isompaa heiluntaa. Ongelmasi on vaan se että ihmiskunta on tuhoamassa itsenssä ihan pian. joten ei olla katsomassa.
Tietysti myös koko ratkaisee. Käsittääkseni Sagittarius Dwarf on kooltaan pieni vrt. Linnunrataan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen nähnyt 3d-animaation galaksien törmäyksestä ja ainakin siinä galaksit repivät toisensa hajalle. Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys. Ei ne taivaankappaleiden osumat vaan ne voimat jotka riepottavat törmäyksessä taivaankappaleita.
Simulaatioiden mukaan Linnunradan ja Andromedan keskustoissa olevat supermassiiviset mustat aukot alkavat kiertää toisiaan n. 1 valovuoden etäisyydellä. Aurinkokunta joutuu aika lähelle uutta galaktista ydintä ja sinkoutuu kauas galaksin ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti Aurinko voi myös joutua mustaan aukkoon ja sitä ennen hajota palasiksi gravitaatiovoiman vaikutuksesta.
- Anonyymi
"Andromedan kiekko ulottuu siis vain noin 31% kauemmas kuin Linnunradan kiekko."
Ulottuu siis 1 244 500vv:n päähän ja vastaan tuleva linnunradan kiekko 950 000vv: päähän keskustasta joten vaikuttaisi olevan kättely etäisyydellä toisistaan...
Kyse olikin siitä, että vetääkö pimeaine puoleensa vai onko se jonkinlainen puskuri eli kuin mangneetti toisinpäin joka työntää kohdetta toisaalle eli väistökurssille?
Piemeänaineen kiekko kuvaa karkesti asetelma jossa 1c kolikko asetetaan suurelle ruokalautasen keskelle. Kolikko on näkyvä galaksi ja se lautanen pimeänaineen kiekko.
2 vastaavaa asetelmaa kohtaa toisensa ensin pimeänaineen kiekoilla todella paljon paljon aiemmin kuin itse mallinnuksen kolikot kohtaisivat. Voisiko nämä kiekot hidastaa prosessia tai jopa siirtää oletettua tapahtumaa?
Onko galaksin pyörimissuunnalla merkitystä "törmäyksen" lisäävänä voimana vai väistävänä voimana? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen nähnyt 3d-animaation galaksien törmäyksestä ja ainakin siinä galaksit repivät toisensa hajalle. Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys. Ei ne taivaankappaleiden osumat vaan ne voimat jotka riepottavat törmäyksessä taivaankappaleita.
"Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys."
Maapallo on sulanut ja höyrystynyt poissa kyseisen "törmäyksen" hetkenä. Aurinkomme on viimeisillään silloin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Massa kasvaa olennaisesti suorassa suhteessa tilavuuteen. Ei toki täsmälleen, mutta peukalosääntönä suunnilleen noin.
Kun asian yksiulotteinen koko (esim halkaisija) kaksinkertaistuu, sen pinta-ala nelinkertaistuu ja tilavuus kahdeksankertaistuu. Näinollen myös massa (suunnilleen) kahdeksankertaistuu.
Entäpä jos tiedämme, että massa kasvaa 125% (eli 2,25-kertaistuu)? Silloin tilavuus (suunnilleen) 2,25-kertaistuu, ja halkaisija kasvaa (2,25)^(1/3)-kertaiseksi, eli suunnilleen 1,31-kertaistuu.
Siinä olet oikeassa, että gorrelaatiota ei ole, mutta korrelaatiota on, ja se on huomattavasti olennaisempaa.Joo, mutta ei tuo päde galakseihin! Siellä massa ei ole tasaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikä sun teoriasi "Kun massa 2,25-kertaistuu, galaksin halkaisija noin 1,31-kertaistuu."
Pidä yhtäään paikaansa! Itse asiassa sillä ei ole mitään gorrelaatiota!Siitähän seuraa heti että gorrelioosivoima nelinkertaistuu ja vedenkierto menee takaperuiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä helveti 50 luvun tähtikirjasta te noita galaksien kokoja vedätte!
Joo vaapulla vanhaa tietoa.
- Anonyymi
Vanhaa tietoa! Linnunrata on suurempi!
- Anonyymi
TÄYTTÄ VALETTA! KUINAISTIETOA!
- Anonyymi
Taas virhe, Andromeda ei ole kaksikertaa suudenpi vain 20% suurempi kuin linnunrata.
Mutta massoiltaan ne on samankokoisia!- Anonyymi
Andromeda on noin 125% suurempi kuin Linnunrata, ei 20% suurempi. Massaltaan se on yli kaksinkertainen Linnunrataan verrattuna.
- Anonyymi
Sensijaan Sagittarius Dwarf pallogalagsi on jo törmäämässä linnunrataan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Andromeda on noin 125% suurempi kuin Linnunrata, ei 20% suurempi. Massaltaan se on yli kaksinkertainen Linnunrataan verrattuna.
Vanhaa tietoa.
- Anonyymi
Mitään pimeää ainetta tuskin on edes olemassa, joten niiden törmäämisestä ei kannata spekuloida.
Luultavasti koko pimeä aine käsite on virhetulkintaa galaksien liikkeistä, tai teoria joka on keksitty paremman puutteessa. - Anonyymi
"Lähestymisen sivuttaissuunnat on arvailua ei siis mitään näyttöä."
Andromedan sivuttaisliike on aika tarkasti määritetty Hubble-teleskoopilla vertaamalla 2002 ja 2010 kuvista taustalla olevien tähtien sijaintia. Mittaustulos vastaa täysin Auringon kiertoliikettä Linnunradan ympäri. Muuta sivuttaisliikettä Andromedalla ei ole, vaan on tulossa suoraan kohti Linnunrataa. - Anonyymi
Miksi törmää jatkuvasti linnunradan erilaisiin halkasia mittoihin välillä 60 000-200 000vv?
Andromedankin halkaisia liikuu 165 000-230 000vv välillä ja joissain mainintana että on tuplat kookkaamoi kuin meidän linnunratamme?
Nämä kyseiset mitat eivät ole mistään keskusteluista vaan lehtijutuista tai kirjoista olevaa tietoa?- Anonyymi
Linnunradan kokoa on hyvin vaikea arvioida, koska me itse olemme sen sisällä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä vanhempi lähde, sitä pienemmäksi Linnunrata on arvioitu, ja sitä mukaa kun havainnointimenetelmät ovat kehittyneet, on huomattu että sehän ulottuukin vielä vähän pidemmälle.
Lisäksi ei ole täysin yksikäsitteistä tapaa määritellä, missä on galaksin reuna, eli missä kohtaa voidaan todeta tähtiä olevan niin harvassa, että voimme katsoa olevamme galaksin ulkopuolella. Samantapainen ongelma siis kuin sen määrittely, missä ilmakehä loppuu. Mitään tarkkaa rajaa ei ole, vaan se vain pikku hiljaa harvenee mitä kauemmaksi mennään.
Ja ettei homma menisi liian selkeäksi, näiden aivan ymmärrettävien epätarkkuuksien lisäksi ongelmana on, että Linnunradan koosta puhuttaessa tarkoitetaan välillä halkaisijaa ja välillä sädettä, eli puolikasta halkaisijaa. Ja vielä erikseen puhutaan keskuspullistuman koosta.
Nykyisen parhaan tietämyksemme mukaan Linnunradan halkaisija on noin 200 000 valovuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linnunradan kokoa on hyvin vaikea arvioida, koska me itse olemme sen sisällä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä vanhempi lähde, sitä pienemmäksi Linnunrata on arvioitu, ja sitä mukaa kun havainnointimenetelmät ovat kehittyneet, on huomattu että sehän ulottuukin vielä vähän pidemmälle.
Lisäksi ei ole täysin yksikäsitteistä tapaa määritellä, missä on galaksin reuna, eli missä kohtaa voidaan todeta tähtiä olevan niin harvassa, että voimme katsoa olevamme galaksin ulkopuolella. Samantapainen ongelma siis kuin sen määrittely, missä ilmakehä loppuu. Mitään tarkkaa rajaa ei ole, vaan se vain pikku hiljaa harvenee mitä kauemmaksi mennään.
Ja ettei homma menisi liian selkeäksi, näiden aivan ymmärrettävien epätarkkuuksien lisäksi ongelmana on, että Linnunradan koosta puhuttaessa tarkoitetaan välillä halkaisijaa ja välillä sädettä, eli puolikasta halkaisijaa. Ja vielä erikseen puhutaan keskuspullistuman koosta.
Nykyisen parhaan tietämyksemme mukaan Linnunradan halkaisija on noin 200 000 valovuotta.Uusimpien amerikkalaisten tutkimukset esittää halkaisijaksi yli 3milj. valovuotta. Tämä arvio siis vuodelta 2022. Kymmenen vuoden kuluttua arvio voi olla mitä hyvänsä jota ei kannata ruveta edes arvioimaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uusimpien amerikkalaisten tutkimukset esittää halkaisijaksi yli 3milj. valovuotta. Tämä arvio siis vuodelta 2022. Kymmenen vuoden kuluttua arvio voi olla mitä hyvänsä jota ei kannata ruveta edes arvioimaan.
Sisälukutaitoa on hyvä opetella myös tieteellisiä tekstejä lukiessa. Tuo ”yli 3 miljoonaa valovuotta” ei ole mikään yhtäkkiä tehty uusi havainto, josta olisi nyt muodostunut tähtitieteilijöiden konsensus, vaan se on vain joko kyseisten tutkijoiden tietoisesti valitsema mediaseksikäs tapa muotoilla havaintonsa tai tieteen popularisoijien ammattitaidottomuuttaan tekemä sanavalinta. Oikeasti kyse on vain siitä, että huomattavasti aiemmin epäiltyä kauempaa on havaittu tähtiä, jotka ovat Linnunradan gravitaatiovaikutuksen piirissä.
Kyse on siis vain (jälleen kerran) siitä, miten halkaisija määritellään. Kiinnostava uusi havainto toki, mutta Linnunradan halkaisijan kannalta sillä ei ole merkitystä.
- Anonyymi
Taivasta on tutkittu kaukoputkilla jo useamman sadan vuoden ajan. Joko voidaan silmämääräisesti eli aistinvaraisesti havaita, että Andromeda lähestyy meitä?
- Anonyymi
Linnunrata on isompi kuin Andromeda.
- Anonyymi
Tähtitieteilijät löytävät Linnunradan kulmastamme 1 179 aiemmin tuntematonta tähtijoukkoa. Linnunrata tuntemus ja sen koko kasvaa edelleen.
- Anonyymi
Nykytiedon mukaan Linnunrata on huomattavasti isompi kuin Andromeda, lisäksi eri muotoinen, joka on tehnyt tutkimukseen haasteita. Linnunrata muistuttaa enemmän kiekonheitto kiekkoa, kun andromeda Leikattua makkaraviipaletta.
- Anonyymi
Vajaassa 70 vuodessa tietämyksemme Linnunradasta on että se on kasvanut huomattavasti, siis Linnunrata.
Tietämys ja Linnunrata ;D
Nykytiedon valossa Linnunrata on suurempi kuin Andromeda.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Terveystalo paljasti yksityisen sairaanhoidon empatia puutteet
Yksityisellä puolella raha ratkaisee, jos ei ole rahaa potilas ei saa empatiaa eikä siten apuakaan: Poliisi teki rikosi2032412Nyt ahdistaa
Joku nuori tyttö on surmattu Valkeakoskella. En tunne ihmistä, mutta silti se koskettaa. Uutisissa oli hiljattain, että622308Valkeakosken 15-v tapauksessa ihmettelen ??
On sääli, että pahoja ihmisiä liikkuu aina vapaana eri puolilla Suomea, mutta minkä ihmeen takia 15-vuotiaan nuoren täyt712053Puhuuko Orpo niin totta kuin osaa?
Vai osaisiko "en muuta keksinyt" -Orpo edes vähän paremmin puhua totta? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f8d5241f-3111891Ehdin aamulla
ajattelemaan sinua. Olit ensimmäisenä mielessäni. Avasin silmäni tähän uneen, jota elämäksi kutsutaan. Kuuntelin lintuje1471495Laita viestiä?
Sitten kun on sinulle hyvä hetki, minä odotan. Jotain jäi kesken ja haluan viedä sen loppuun 😘891404Mä todella toivon että
Sulla on nyt kaikki hyvin sun elämässä, olet sisukas nainen sen näki jo ensimmäisestä hetkestä.371245- 891176
Salakamera! Kirsikka Simberg julkaisi Farmilla otetut salakuvat: "Paha tapa" paljastuu! Katso kuvat!
Oho, no nyt on kyllä rikottu sääntöjä… Farmi Suomi -kuvauksista paljastuu yllättävää materiaalia. Lue lisää: https://w61166Olen ollut pois täältä neljä kuukautta
Neljä kuukautta sitten olin tosiaan psykoottinen, ja jouduinkin osastolle hoidettavaksi kahdeksi kuukaudeksi. Ystävyys-1841112