Lueskelin Tähdet ja Avaruuslehteä 3/2020 jossa mielenkiintoinen osio galaksien pimeästä aineesta ja se kokoluokasta. Siitä se ajatus sitten lähtikin mietteissä heti arvailemaan, että miten kauaskantoinen se kiekko onkaan.
Omalle galaksillemme joka halkaisijaltaan 100 000vv on laskelmoituna että sen pimeänaineen uloin reuna on 950 000vv päässä! Laskelmointi on tehty kaukaisten galaksien tapahtuma ympäristöstä jossa galaksin vaikutusalue loppuu.
Andromeda on yli kaksi kertaa suurempi joten sen pimeänaineen kiekon uloinreuna on n, 2milj.vv päässä joten pimeänaineen kiekot ovat jo " vahvasti kosketuksessa" toisiinsa!
Vaikuttaako se mitenkään, onko siitä mitään merkkejä havaittavissa?
Onko se juuri tarvittava voima joka tulee törmäyttämään galaksit yhteen?
Olisi arvioitu mahdollisuus että Andromeda voisi myös aikanaan ohittaa linnunradan, koska tiede ei vielä ole kyennyt määrittämään muuta kuin sen lähestyvän.
Lähestymisen sivuttaissuunnat on arvailua ei siis mitään näyttöä.
Olisi mukavaa jos saisi joitain Andromeda guruja selventämään asiaa, kyse on kuitenkin kiehtovasta todellisuudesta.
-Eki-
Omalle galaksillemme joka halkaisijaltaan 100 000vv on laskelmoituna että sen pimeänaineen uloin reuna on 950 000vv päässä! Laskelmointi on tehty kaukaisten galaksien tapahtuma ympäristöstä jossa galaksin vaikutusalue loppuu.
Andromeda on yli kaksi kertaa suurempi joten sen pimeänaineen kiekon uloinreuna on n, 2milj.vv päässä joten pimeänaineen kiekot ovat jo " vahvasti kosketuksessa" toisiinsa!
Vaikuttaako se mitenkään, onko siitä mitään merkkejä havaittavissa?
Onko se juuri tarvittava voima joka tulee törmäyttämään galaksit yhteen?
Olisi arvioitu mahdollisuus että Andromeda voisi myös aikanaan ohittaa linnunradan, koska tiede ei vielä ole kyennyt määrittämään muuta kuin sen lähestyvän.
Lähestymisen sivuttaissuunnat on arvailua ei siis mitään näyttöä.
Olisi mukavaa jos saisi joitain Andromeda guruja selventämään asiaa, kyse on kuitenkin kiehtovasta todellisuudesta.
-Eki-
Vastaukset 34
Vanhimmat
Andromeda+on+(noin)+125%+suurempi+kuin+Linnunrata,+ei+siis+yli+kaksi+kertaa+suurempi,+ja+"suurempi"+tarkoittaa+tässä+yhteydessä+massaa,+ei+pituus-,+pinta-ala-+tai+tilavuusmittaa.
Mistä helveti 50 luvun tähtikirjasta te noita galaksien kokoja vedätte!
Eikä sun teoriasi "Kun massa 2,25-kertaistuu, galaksin halkaisija noin 1,31-kertaistuu."
Pidä yhtäään paikaansa! Itse asiassa sillä ei ole mitään gorrelaatiota!
Massa+kasvaa+olennaisesti+suorassa+suhteessa+tilavuuteen.+Ei+toki+täsmälleen,+mutta+peukalosääntönä+suunnilleen+noin.
Linnunradan näkyvän aineen muodostama kiekko on läpimitaltaan 200 000 valovuotta eli runsaat 60 000 parsekia tai 60 kpc. Uloimmat tähdet ovat hyvin harvassa.[15] Keskuspullistuman läpimitta on 30 000 valovuotta (9 kpc) ja kiekon paksuus 700 valovuotta (200 pc).[16]
Andromeda läpimitta on 165 000–200 000 valovuotta.
Vielä 10 vuotta sitten luultiin Linnurataa paljon pienemmäksi, koska sisältä on vaikea määrittää linnunradan koko joka on nykytiedon mukaan läpimitaltaan 200 000 valovuotta.
Myös molemmat on massaltaan samankokoisia.
Ei ole mitään vakioa galaksin tideydelle. sekin on ikivanhaa oppia.
Oletetaan että Andromeda on hötömpää kuin linnunrata, mutta asiasta ei ole varmuutta.
Itse olen nähnyt 3d-animaation galaksien törmäyksestä ja ainakin siinä galaksit repivät toisensa hajalle. Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys. Ei ne taivaankappaleiden osumat vaan ne voimat jotka riepottavat törmäyksessä taivaankappaleita.
Sagittarius Dwarf pallo Galaksi on mennyt monta kertaa linnunradan läpi ilman isompaa heiluntaa. Ongelmasi on vaan se että ihmiskunta on tuhoamassa itsenssä ihan pian. joten ei olla katsomassa.
Tietysti myös koko ratkaisee. Käsittääkseni Sagittarius Dwarf on kooltaan pieni vrt. Linnunrataan.
Simulaatioiden mukaan Linnunradan ja Andromedan keskustoissa olevat supermassiiviset mustat aukot alkavat kiertää toisiaan n. 1 valovuoden etäisyydellä. Aurinkokunta joutuu aika lähelle uutta galaktista ydintä ja sinkoutuu kauas galaksin ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti Aurinko voi myös joutua mustaan aukkoon ja sitä ennen hajota palasiksi gravitaatiovoiman vaikutuksesta.
"Andromedan+kiekko+ulottuu+siis+vain+noin+31%+kauemmas+kuin+Linnunradan+kiekko."
"Tietysti en tiedä kuinka dramaattista se on maapallon ja eliökunnan kannalta mutta veikkaan, että aika moisesta ryminästä on kysymys."
Maapallo on sulanut ja höyrystynyt poissa kyseisen "törmäyksen" hetkenä. Aurinkomme on viimeisillään silloin.
Joo, mutta ei tuo päde galakseihin! Siellä massa ei ole tasaista.
Siitähän seuraa heti että gorrelioosivoima nelinkertaistuu ja vedenkierto menee takaperuiin.
Joo vaapulla vanhaa tietoa.
Vanhaa tietoa! Linnunrata on suurempi!
TÄYTTÄ VALETTA! KUINAISTIETOA!
Taas+virhe,+Andromeda+ei+ole+kaksikertaa+suudenpi++vain+20%+suurempi+kuin+linnunrata.
Andromeda+on+noin+125%+suurempi+kuin+Linnunrata,+ei+20%+suurempi.+Massaltaan+se+on+yli+kaksinkertainen+Linnunrataan+verrattuna.
Sensijaan Sagittarius Dwarf pallogalagsi on jo törmäämässä linnunrataan.
Vanhaa tietoa.
Mitään pimeää ainetta tuskin on edes olemassa, joten niiden törmäämisestä ei kannata spekuloida.
Luultavasti koko pimeä aine käsite on virhetulkintaa galaksien liikkeistä, tai teoria joka on keksitty paremman puutteessa.
"Lähestymisen sivuttaissuunnat on arvailua ei siis mitään näyttöä."
Andromedan sivuttaisliike on aika tarkasti määritetty Hubble-teleskoopilla vertaamalla 2002 ja 2010 kuvista taustalla olevien tähtien sijaintia. Mittaustulos vastaa täysin Auringon kiertoliikettä Linnunradan ympäri. Muuta sivuttaisliikettä Andromedalla ei ole, vaan on tulossa suoraan kohti Linnunrataa.
Miksi törmää jatkuvasti linnunradan erilaisiin halkasia mittoihin välillä 60 000-200 000vv?
Andromedankin halkaisia liikuu 165 000-230 000vv välillä ja joissain mainintana että on tuplat kookkaamoi kuin meidän linnunratamme?
Nämä kyseiset mitat eivät ole mistään keskusteluista vaan lehtijutuista tai kirjoista olevaa tietoa?
Linnunradan kokoa on hyvin vaikea arvioida, koska me itse olemme sen sisällä. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mitä vanhempi lähde, sitä pienemmäksi Linnunrata on arvioitu, ja sitä mukaa kun havainnointimenetelmät ovat kehittyneet, on huomattu että sehän ulottuukin vielä vähän pidemmälle.
Lisäksi ei ole täysin yksikäsitteistä tapaa määritellä, missä on galaksin reuna, eli missä kohtaa voidaan todeta tähtiä olevan niin harvassa, että voimme katsoa olevamme galaksin ulkopuolella. Samantapainen ongelma siis kuin sen määrittely, missä ilmakehä loppuu. Mitään tarkkaa rajaa ei ole, vaan se vain pikku hiljaa harvenee mitä kauemmaksi mennään.
Ja ettei homma menisi liian selkeäksi, näiden aivan ymmärrettävien epätarkkuuksien lisäksi ongelmana on, että Linnunradan koosta puhuttaessa tarkoitetaan välillä halkaisijaa ja välillä sädettä, eli puolikasta halkaisijaa. Ja vielä erikseen puhutaan keskuspullistuman koosta.
Nykyisen parhaan tietämyksemme mukaan Linnunradan halkaisija on noin 200 000 valovuotta.
Uusimpien amerikkalaisten tutkimukset esittää halkaisijaksi yli 3milj. valovuotta. Tämä arvio siis vuodelta 2022. Kymmenen vuoden kuluttua arvio voi olla mitä hyvänsä jota ei kannata ruveta edes arvioimaan.
Sisälukutaitoa on hyvä opetella myös tieteellisiä tekstejä lukiessa. Tuo ”yli 3 miljoonaa valovuotta” ei ole mikään yhtäkkiä tehty uusi havainto, josta olisi nyt muodostunut tähtitieteilijöiden konsensus, vaan se on vain joko kyseisten tutkijoiden tietoisesti valitsema mediaseksikäs tapa muotoilla havaintonsa tai tieteen popularisoijien ammattitaidottomuuttaan tekemä sanavalinta. Oikeasti kyse on vain siitä, että huomattavasti aiemmin epäiltyä kauempaa on havaittu tähtiä, jotka ovat Linnunradan gravitaatiovaikutuksen piirissä.
Kyse on siis vain (jälleen kerran) siitä, miten halkaisija määritellään. Kiinnostava uusi havainto toki, mutta Linnunradan halkaisijan kannalta sillä ei ole merkitystä.
Taivasta on tutkittu kaukoputkilla jo useamman sadan vuoden ajan. Joko voidaan silmämääräisesti eli aistinvaraisesti havaita, että Andromeda lähestyy meitä?
Linnunrata on isompi kuin Andromeda.
Tähtitieteilijät löytävät Linnunradan kulmastamme 1 179 aiemmin tuntematonta tähtijoukkoa. Linnunrata tuntemus ja sen koko kasvaa edelleen.
Nykytiedon mukaan Linnunrata on huomattavasti isompi kuin Andromeda, lisäksi eri muotoinen, joka on tehnyt tutkimukseen haasteita. Linnunrata muistuttaa enemmän kiekonheitto kiekkoa, kun andromeda Leikattua makkaraviipaletta.
Vajaassa 70 vuodessa tietämyksemme Linnunradasta on että se on kasvanut huomattavasti, siis Linnunrata.
Tietämys ja Linnunrata ;D
Nykytiedon valossa Linnunrata on suurempi kuin Andromeda.