Sossut häpeävät kadulla itseään

Häpeänoloisia sossuja

Espoon keskuksessa kävelee nyt arkiaikana likkoja musta lapsi sylissään, kaupungin työntekijän kortti kaulassa ja ilme tällainen "surullista, mutta välttämätöntä". He ovat iloisia saatuaan vakanssin opintojen jälkeen, eivätkä halua kyseenalaistaa huostaanottoja. Täällä on toimiston läheisyyden takia hirveästi sosiaalityöntekijöitä. He kiertävät lounaalla Entresse-kauppakeskuksessa ja löntystävät toimistoon. Toimiston vanhemmat viranaiset näyttävät kadulla yhtä moraalisesti surkeilta. Se kuvastaa heidän häpeäänsä, intuitiivista epäröintiä "pitäisikö minun tehdä näitä". Minä tiedän miten hymyillään ja ollaan reippaita. Onko ämmien korviin kantautunut vastarinnan huutoja yhteiskunnassa? Ainakaan sillä ei ole vielä käytännön vaikutusta muodolliseen virkatyöskentelyyn. Kyse ei ole hädänalaisten lasten tai ongelmaisten vanhempien lisääntymisestä. Kyse on lastensuojelun toiminnan lisääntymisestä. Eivätkä sen syyt mene niin kuin asiat todella perheissä ole. Likat kantavat lapsia viraston tahdosta. Tekisi mieli mennä ja tehdä jotain oikeudenmukaista.

Huostaanotto on kiellettävä