JSN: missä saa kuvata ja ketä

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on Suomen rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, josta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen syyllistyy levittämällä sellaisia toisen yksityiselämään kuuluvia tietoja, joiden leviäminen voi aiheuttaa kärsimystä sille, jota tieto koskee. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on sisältörikos, jossa rikos tehdään saattamalla tietoa julkisuuteen.
Tällaisten tekojen säätämisellä rangaistavaksi halutaan suojella yksityiselämän suojaa, joka on turvattu perustuslain 10 §:ssä. Rikos eroaa kunnianloukkauksesta siten, että siinä on kysymys oikeellisen tiedon levittämisestä, kun taas kunnianloukkauksessa on ensisijaisesti kyse valheellisen tiedon levittämisestä. Politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa toimivan henkilön yksityiselämästä saa kuitenkin ilman lupaa levittää myös sellaisia tietoja, jotka voivat aiheuttaa tietojen kohteelle kärsimystä.

Rikoksesta käytetään usein virheellistä nimitystä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Nimitys on virheellinen, koska tekoon ei syyllisty levittämällä loukkaavaa tietoa vaan levittämällä tietoa yksityiselämää loukkaavalla tavalla. Virheellinen kirjoitusasu on päätynyt jopa hovioikeuden päätöksiin. Käytännössä muun kuin suoranaisesti yksityiselämään liittyvän tiedon levittämisestä syyttäminen voisi tämän lain perusteella tulla kyseeseen vain poikkeustapauksissa. Tällainen tilanne saattaisi olla esimerkiksi se, että joku tarkoituksellisesti levittäisi muuta tietoa sellaisessa asiayhteydessä, että siitä ilmeisen perustellusti olisi pääteltävissä tai muuten ymmärrettävissä toisen henkilön yksityiselämän suojan piiriin kuuluva seikka.

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on asianomistajarikos. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin määrätä syytteen nostettavaksi, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Säännös tuli ensimmäisen kerran rikoslakiin vuonna 1974 (laki 908/1974) ja sille annettiin kutsumanimeksi Lex Hymy, koska säännöstä perusteltiin Hymy-lehden sopimattomaksi katsotulla kirjoittelulla. Lex Hymy tarkoittaa rikoslain silloiseen 27 lukuun lisättyä pykälää 3 a yksityiselämän loukkaamisesta, ja säännös tuli voimaan 1. tammikuuta 1975.

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2022/08/25/mita-jai-uutisoimatta/

Media on menettänyt kaiken kunnioituksensa, mutta tällä hetkellä toimittajien osaaminen, tietotaito ja kirjoitustaito sekä uutisoinnin taso on alittanut riman, josta ei tavalliset ihmiset pidä ollenkaan. Useat henkilöt kertovat, että eivät katso enää Suomessa tuotettuja uutisia, eivätkä lue Seiskan tasosia iltapäivälehtiä ja Hesarin nettiverionkin lopettavat, paperilehti oli jo lopetettu. Pelkkää hömppää, roskaa ja nyt hallituksen, pääministerin ja politiikkojen ajojahtia.