Venäläisillä on herrakansakompleksi.

Herrakansa-ajattelu on perintöä Neuvostoliiton ajasta. Kun Neuvostoliitto romahti niin harrakansa-ajattelusta tuli herrakansakompleksi - se on tärkein selitys sille, miksi Putin saa kannatusta politiikalleen ja sodalleen Ukrainassa. Venäjän uusi keskiluokka jakaa Putinin unelman ja tavoitteen, että venäläisistä tulisi jälleen herrakansa.

Ajatus kyti mielessäni, mutta torjuin sen venäläisvastaisena. En halunnut olla mikään ryssänvihaaja. Ajattelin, että venäläiset ovat pohjimmiltaan mukavia ihmisiä ja Venäjällä on ollut hienoa kulttuuria. Niin ajattelen vieläkin.

Torjuttu ajatus lopulta murtautui esiin kun luin Hesarista Sofi Oksasen esseen. Sofi Oksanen koki Neuvostoliiton aikana millaista oli kuulua alamaiskansaan. Sama kokemus oli valtaosalla Neuvostoimperiumin alistamiin kansoihin kuuluneilla ihmisillä. Siksi venäläisiin on suhtauduttu niin epäluloisesti koko itäisessä Euroopassa Neuvostoliiton romahduksesta aina tähän päivään asti.

Suomalaisilla ei ole samoja kokemuksia kuin muilla Neuvostoliton valtapiiriin kuuluvilla kansoilla koska propaganda sai suomalaiset uskomaan, että YYA-politiikka oli vapaaehtoista ja suomalaisten oman edun mukaista. Suomessa ei myöskään ollut merkittävää venäläisvähemmistöä herrakansaelkeitään näyttämässä. Suomi oli kaiken kaikkiaan ikäänkuin pitemmän talutushihnan päässä kuin Baltian neuvostotasavallat ja itäisen Euroopan satelliittimaat.

Äskettäin luin jutun siitä, miten Viron venäläiset suhtautuivat siihen, että viranomaiset poistivat Narvassa Viron ja Venäjän rajalla olleen vanhan neuvostoaikaisen tankin. Se ilmeisesti oli Viron venäläisille tärkeä symboli ajasta, jolloin venäläiset olivat Virossakin herrakansaa. Neuvostoliiton voitto ja Viron miehitys mahdollisti venäläisasutuksen ja herrakansa-aseman Virossa. Kun Viro sai takaisin itsenäisyytensä niin venäläisvähemmistö menetti herrakansa-aseman. Sitä kuitenkin edelleen kaiholla muistellaan vaikka neuvostoaikaa ei muuten välttämättä halutakaan takaisin.