... eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan. (2 Kor. 5:19).
Paavali kertoo tuossa jakeessa erään historiallisen tapahtuman. Itse asiassa koko luomakunnan historian mullistavimman ja tärkeimmän tapahtuman.
Kerrataanpa hieman taustaa.
Evankelistat kertovat Jeesuksen syntymästä ja elämästä. Mikäli Jeesus oli historiallinen henkilö, ja evankeliumit kuvaavat hänen elämäänsä totuudellisesti, mitä voimme siinä tapauksessa todeta Jeesuksen elämästä? Ainakin sen, että hän syntyi ja eli nykyisen Lähi-Idän alueella ja teki kaikenlaista hyvää, saarnasi ja lopulta ristiinnaulittiin.
Sitten seuraa hieman erikoinen kysymys.
Tapahtuiko tuo kaikki - Jeesuksen syntymä, elämä ja kuolema - vaikkei kukaan siihen uskoisi tai tietäisi siitä?
Jos on historiallinen fakta, että Jeesus esim. herättiJairuksen tyttären kuolleista, ruokki tuhansia ihmisiä, paransi sairaita ja uudisti Sykarin kaivolla kohtaamansa naisen elämän, niin lienee päivänselvää, että KAIKKI TUO TAPAHTUI, vaikkei kukaan USKOISI SELLAISTA TAPAHTUNEEN. Sitähän tapahtumien historiallisuus tarkoittaa, eikä vaan? Siis sitä, että todelliset tapahtumat eivät edellytä jonkun ulkopuolisen sen hetkistä tai jälkikäteistä USKOA siihen, että ne ovat tapahtuneet, KOSKA NE OVAT TAPAHTUNEET.
Jeesuksen elämänsä aikana tekemät ihmeteot eivät edellytä jälkipolvien uskoa niihin, jotta ne voisivat olla tapahtuneet.
Ja jos Jeesuksen teoilla on ollut joitakin todellisia kauskantoisia SEURAUKSIA, myöskään ne eivät edellytä yhdenkään ihmisen uskoa, jotta ne ovat voineet tapahtua, jos ne kerran ovat tapahtuneet.
Uskolla EI MUUTETA EIKÄ MUOKATA MENNEISYYTTÄ.
Jeesuksen tekemä ruokkimisihme ei aikoinaan tapahtunut siitä johtuen, että minä uskon nyt pari tuhatta vuotta myöhemmin sen tapahtuneen. Eikä se pyyhkiydy pois historian tapahtumien ketjusta, jos minä tai kuka tahansa muu ei jaksa uskoa sen tapahtuneen. Minun epäuskoni ei myöskään kykene lakkauttamaan tai häivyttämään yhtäkään Jeesuksen teon todellista vaikutusta/seurausta, millaisia ne sitten lienevätkin - sen enempää kuin minun uskoni kykenee niitä vahvistamaan tai ylläpitämään.
Niinpä se, mitä historialliselle Jeeesukselle aikoinaan tapahtui, on niin ja aamen, ja tätä faktaa ei minun epäuskoni kumoa eikä minun uskoni pysytä.
Paavalin mukaan historialliselle Jeesukselle tapahtui hänen antaessaan henkensä ristillä seuraavaa:
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan."
Koska kyse on historiallisesta faktasta, tätä ei yhdenkään ihmisen usko pidä yllä eikä yhdenkään ihmisen epäusko kumoa. Yhdenkään ihmisen usko ei pidä yllä Jeesuksen syntymää, hänen nuoruutensa tapahtumia, hänen aikuisena tekemiään ruokkimisihmeitä ja kuolleista herättämisiä, eikä yhdenkään ihmisen epäusko niitä kumoa.
Koska Jeesus oli sama historiallinen Jeesus myös ristillä ja koska hänen kuolemansa ristillä oli täysin yhtä lailla historiallinen tapahtuma kuin edellä mainitutkin tapahtumat, niihin pätee sama JONKIN TAPAHTUMAN HISTORIALLISUUTTA KOSKEVA SÄÄNTÖ: usko ei sellaista pysytä eikä ylläpidä eikä epäusko sellaista hävitä eikä tee tyhjäksi.
Niinpä kun Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaaan, Jumala tosiaan oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaaan, uskoipa tuon tapahtuman historiallisuuteen kuka hyvänsä tai oli siihen uskomatta kkuka hyvänsä.
Voimmekin todeta, että on HISTORIALLINEN FAKTA, että koko maailma on sovitettu Jumalan kanssa, ja kaikki maailman ihmiset ovat jo saaneet kaikki syntiinsä anteeksi.
Joka muuta väittää, ei ppidä Jeesuksen ristinkuolemaa ja sen sisältämää KOKO MAAILMAN SOVITUSTA historiallisena tapahtumana.
Paavali kertoo tuossa jakeessa erään historiallisen tapahtuman. Itse asiassa koko luomakunnan historian mullistavimman ja tärkeimmän tapahtuman.
Kerrataanpa hieman taustaa.
Evankelistat kertovat Jeesuksen syntymästä ja elämästä. Mikäli Jeesus oli historiallinen henkilö, ja evankeliumit kuvaavat hänen elämäänsä totuudellisesti, mitä voimme siinä tapauksessa todeta Jeesuksen elämästä? Ainakin sen, että hän syntyi ja eli nykyisen Lähi-Idän alueella ja teki kaikenlaista hyvää, saarnasi ja lopulta ristiinnaulittiin.
Sitten seuraa hieman erikoinen kysymys.
Tapahtuiko tuo kaikki - Jeesuksen syntymä, elämä ja kuolema - vaikkei kukaan siihen uskoisi tai tietäisi siitä?
Jos on historiallinen fakta, että Jeesus esim. herättiJairuksen tyttären kuolleista, ruokki tuhansia ihmisiä, paransi sairaita ja uudisti Sykarin kaivolla kohtaamansa naisen elämän, niin lienee päivänselvää, että KAIKKI TUO TAPAHTUI, vaikkei kukaan USKOISI SELLAISTA TAPAHTUNEEN. Sitähän tapahtumien historiallisuus tarkoittaa, eikä vaan? Siis sitä, että todelliset tapahtumat eivät edellytä jonkun ulkopuolisen sen hetkistä tai jälkikäteistä USKOA siihen, että ne ovat tapahtuneet, KOSKA NE OVAT TAPAHTUNEET.
Jeesuksen elämänsä aikana tekemät ihmeteot eivät edellytä jälkipolvien uskoa niihin, jotta ne voisivat olla tapahtuneet.
Ja jos Jeesuksen teoilla on ollut joitakin todellisia kauskantoisia SEURAUKSIA, myöskään ne eivät edellytä yhdenkään ihmisen uskoa, jotta ne ovat voineet tapahtua, jos ne kerran ovat tapahtuneet.
Uskolla EI MUUTETA EIKÄ MUOKATA MENNEISYYTTÄ.
Jeesuksen tekemä ruokkimisihme ei aikoinaan tapahtunut siitä johtuen, että minä uskon nyt pari tuhatta vuotta myöhemmin sen tapahtuneen. Eikä se pyyhkiydy pois historian tapahtumien ketjusta, jos minä tai kuka tahansa muu ei jaksa uskoa sen tapahtuneen. Minun epäuskoni ei myöskään kykene lakkauttamaan tai häivyttämään yhtäkään Jeesuksen teon todellista vaikutusta/seurausta, millaisia ne sitten lienevätkin - sen enempää kuin minun uskoni kykenee niitä vahvistamaan tai ylläpitämään.
Niinpä se, mitä historialliselle Jeeesukselle aikoinaan tapahtui, on niin ja aamen, ja tätä faktaa ei minun epäuskoni kumoa eikä minun uskoni pysytä.
Paavalin mukaan historialliselle Jeesukselle tapahtui hänen antaessaan henkensä ristillä seuraavaa:
"Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan."
Koska kyse on historiallisesta faktasta, tätä ei yhdenkään ihmisen usko pidä yllä eikä yhdenkään ihmisen epäusko kumoa. Yhdenkään ihmisen usko ei pidä yllä Jeesuksen syntymää, hänen nuoruutensa tapahtumia, hänen aikuisena tekemiään ruokkimisihmeitä ja kuolleista herättämisiä, eikä yhdenkään ihmisen epäusko niitä kumoa.
Koska Jeesus oli sama historiallinen Jeesus myös ristillä ja koska hänen kuolemansa ristillä oli täysin yhtä lailla historiallinen tapahtuma kuin edellä mainitutkin tapahtumat, niihin pätee sama JONKIN TAPAHTUMAN HISTORIALLISUUTTA KOSKEVA SÄÄNTÖ: usko ei sellaista pysytä eikä ylläpidä eikä epäusko sellaista hävitä eikä tee tyhjäksi.
Niinpä kun Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaaan, Jumala tosiaan oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaaan, uskoipa tuon tapahtuman historiallisuuteen kuka hyvänsä tai oli siihen uskomatta kkuka hyvänsä.
Voimmekin todeta, että on HISTORIALLINEN FAKTA, että koko maailma on sovitettu Jumalan kanssa, ja kaikki maailman ihmiset ovat jo saaneet kaikki syntiinsä anteeksi.
Joka muuta väittää, ei ppidä Jeesuksen ristinkuolemaa ja sen sisältämää KOKO MAAILMAN SOVITUSTA historiallisena tapahtumana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.