Ihmisoikeuksista
Lähes kaikki länsimaat, kuten myös Suomi,
ovat allekirjoittaneet joukon erilaisia
ihmisoikeussopimuksia. Näiden oikeusjärjestelyjen
toteutumista valvoo kansainvälinen oikeuslaitos
(esim Haagin sotarikostuomioistuin). Alla
olevassa tekstissä on tarkoitus pohtia
sitä miksi kansainvälinen oikeus ei käytännössä
ole oikeudenmukainen ja miksi ihmisoikeusjulistuksia on ylipäätään tehty.
Mitä oikeudenmukaisuus edellyttää tuomioistuimelta?
Klassinen oikeudenmukaisuusperiaate vaatii
että tuomioistuimen tulee olla päätöksissään
puolueeton ja syyteharkinnassaan systemaattinen.
Käytännössä oikeuslaitoksen toiminta edellyttää
että tuomioistuimen käyttävissä on riittävä
toimeenpaneva (sotilaallinen) voima.
Tuomioistuimen tulisi kyetä syyttämään ja
rankaisemaan myös sotilaallisesti kaikkein
vahvimpia valtioita, muutoin oikeuslaitoksen
toiminta ei ole systemaattista.
Ihmisoikeus-tuomioistuinten jäsenten (tuomaristo, valamiehet) valintaan eivät saisi vaikuttaa mitkään poliittiset tai
valtapoliittiset intressit. Tuomioistuinten
jäsenten tulisi itse ehdottomasti olla
ulkopuolella asianomaisten taloudellisista
ja valtapoliittisista intresseistä. Asianomaiset
(ristiriidan osapuolet) eivät missään tapauksessa
saisi itse valita tuomioistuinten jäseniä tai
edes epäsuorasti vaikuttaa näiden
valintaprosessiin.
Käytännössä vain sotilaalisesti heikompaa voidaan syyttää
Koska kansainvälisessä valtapolitiikassa
ei ole olemassa ristiriidoista ulkopuolista
sotilaallista auktoriteettia, ei oikeudenmukaista
ylikansallista tuomioistuinta ole mahdolista
muodostaa. Ei ole olemassa mitään kansaa tai
valtiota joka puolueettomasti ja pyyteettömästi
voisi toimia tuomarina konfliktitilanteissa.
Tälläkin hetkellä suurvaltojen tekemät
ihmisoikeusrikkomukset jäävät ilman
syyteharkintaa saati sitten rangaistuksia.
YK:ssa ja muissa kansainvälisissa
organisaatiossa vedotaan ihmisoikeuksiin
ainoastaan silloin kun tästä on suurvalloille
valtapoliittista etua.
Käytännössä kansainvälinen oikeus on merkinnyt
sitä että sotilaallisesti vahvempi syyttää
heikompaa. Ajoittain asianomainen (konflikti-
osapuoli) on saattanut itse vaikuttaa
tuomioistuinten jäsenten valintaan. Esimerkiksi
II-maailmansodan jälkeisen sotarikostuomioi-
stuimen toiminta oli voimakkaasti liittoutuneiden sanelemaa. Tästä
johtuen kommunistisen NL:n ja länsivaltojen
tekemät ihmisoikeusrikkomukset jäivät vaille
syyteharkintaa.
Epä-systemaattisuus ja poliittisuus
EU:ssa on viimevuosien aikana rankaistu satoja
ihmisiä pelkän poliittisen katsantokannan
perusteella. On esimerkiksi rankaistu tietyn
historiallisen näkemyksen esittämisestä. Siitä
huolimatta että EU:ssa jatkuvasti rikotaan
ihmisoikeuksia ei mikään virallinen
ihmisoikeuksia valvova elin ole vaatinut
kyseisestä lainsäädännöstä vastuussa
olevien syyttämistä.
Ihmisoikeusrikkomuksista syytetään, tai
jätetään syyttämättä usein establishmentin
määräämän poliittisen motiivin mukaan. Tästä
kertoo myös se tosiseikka että Neuvostoliitossa,
Kiinassa, Puolassa ja muissa itäblokin maissa
tehdyt ihmisoikeusrikkomukset ovat jääneet
lähestulkoon kokonaan vaille syyteharkintaa.
Tämä siitäkin huolimatta että vasemmistohallitusten
tekemät ihmisoikeusrikkomukset olivat 1900-luvun
suurin inhimillinen tragedia-sarja.
Näyttääkin siltä että kansainvälisestä
oikeuslaitoksesta on tullut vasemmistolaisen
politiikanteon väline.
Loppusanat
Kainsainvälinen oikeuslaitos ei ole toiminut,
eikä edes teoriassa voi toimia oikeudenmukaisena
tuomioistuimena. Ajoittain kansainväliset
organisaatiot (esim YK, EU) ovat itse
syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin. Näin
tapahtui muun muuassa Persianlahden sodassa,
ja sitä seuranneessa oikeudettomassa Irakin
kauppasaarrossa. YK:n julistama rikollinen
kauppasaarto on epäsuorasti aiheuttanut
satojentuhansien Irakilais-siviilien kuoleman.
Ihmisoikeudet ovat kyllä tavoittelemisen
arvoisia päämääriä mutta kansainvälinen
oikeuslaitos, tai kansainvälinen vasemmistoliike
ei ole niitä koskaan turvannut. Kainsainvälisiä
oikeuslaitoksia tulee ylläolevan perusteella
pitää suurvaltapolitiikan fasaadeina joidenka
avulla on oikeutettu aggressio suvereeneja
kansallisvaltioita vastaan (esim Serbia).
Kainsainvälisen oikeuslaitoksen rikollisen
luoteen tiedostaminen antaa aiheen harkita
seuraavia toimenpiteitä:
1) pysyminen ulkopuolella YK:n aggressioista (nk rauhanturva operaatiot)
2) eroaminen YK:sta ja muista suurvaltapolitiikan kulissiorganisaatoista
3) kansainvälisen oikeuden teoreettisen mahdottomuuden avoin tunnustaminen
Oliko Jeesus sosialisti
http://www.geocities.com/CapitolHill/Senate/5796/POLITIIKKA/sosialismi.html
Lähes kaikki länsimaat, kuten myös Suomi,
ovat allekirjoittaneet joukon erilaisia
ihmisoikeussopimuksia. Näiden oikeusjärjestelyjen
toteutumista valvoo kansainvälinen oikeuslaitos
(esim Haagin sotarikostuomioistuin). Alla
olevassa tekstissä on tarkoitus pohtia
sitä miksi kansainvälinen oikeus ei käytännössä
ole oikeudenmukainen ja miksi ihmisoikeusjulistuksia on ylipäätään tehty.
Mitä oikeudenmukaisuus edellyttää tuomioistuimelta?
Klassinen oikeudenmukaisuusperiaate vaatii
että tuomioistuimen tulee olla päätöksissään
puolueeton ja syyteharkinnassaan systemaattinen.
Käytännössä oikeuslaitoksen toiminta edellyttää
että tuomioistuimen käyttävissä on riittävä
toimeenpaneva (sotilaallinen) voima.
Tuomioistuimen tulisi kyetä syyttämään ja
rankaisemaan myös sotilaallisesti kaikkein
vahvimpia valtioita, muutoin oikeuslaitoksen
toiminta ei ole systemaattista.
Ihmisoikeus-tuomioistuinten jäsenten (tuomaristo, valamiehet) valintaan eivät saisi vaikuttaa mitkään poliittiset tai
valtapoliittiset intressit. Tuomioistuinten
jäsenten tulisi itse ehdottomasti olla
ulkopuolella asianomaisten taloudellisista
ja valtapoliittisista intresseistä. Asianomaiset
(ristiriidan osapuolet) eivät missään tapauksessa
saisi itse valita tuomioistuinten jäseniä tai
edes epäsuorasti vaikuttaa näiden
valintaprosessiin.
Käytännössä vain sotilaalisesti heikompaa voidaan syyttää
Koska kansainvälisessä valtapolitiikassa
ei ole olemassa ristiriidoista ulkopuolista
sotilaallista auktoriteettia, ei oikeudenmukaista
ylikansallista tuomioistuinta ole mahdolista
muodostaa. Ei ole olemassa mitään kansaa tai
valtiota joka puolueettomasti ja pyyteettömästi
voisi toimia tuomarina konfliktitilanteissa.
Tälläkin hetkellä suurvaltojen tekemät
ihmisoikeusrikkomukset jäävät ilman
syyteharkintaa saati sitten rangaistuksia.
YK:ssa ja muissa kansainvälisissa
organisaatiossa vedotaan ihmisoikeuksiin
ainoastaan silloin kun tästä on suurvalloille
valtapoliittista etua.
Käytännössä kansainvälinen oikeus on merkinnyt
sitä että sotilaallisesti vahvempi syyttää
heikompaa. Ajoittain asianomainen (konflikti-
osapuoli) on saattanut itse vaikuttaa
tuomioistuinten jäsenten valintaan. Esimerkiksi
II-maailmansodan jälkeisen sotarikostuomioi-
stuimen toiminta oli voimakkaasti liittoutuneiden sanelemaa. Tästä
johtuen kommunistisen NL:n ja länsivaltojen
tekemät ihmisoikeusrikkomukset jäivät vaille
syyteharkintaa.
Epä-systemaattisuus ja poliittisuus
EU:ssa on viimevuosien aikana rankaistu satoja
ihmisiä pelkän poliittisen katsantokannan
perusteella. On esimerkiksi rankaistu tietyn
historiallisen näkemyksen esittämisestä. Siitä
huolimatta että EU:ssa jatkuvasti rikotaan
ihmisoikeuksia ei mikään virallinen
ihmisoikeuksia valvova elin ole vaatinut
kyseisestä lainsäädännöstä vastuussa
olevien syyttämistä.
Ihmisoikeusrikkomuksista syytetään, tai
jätetään syyttämättä usein establishmentin
määräämän poliittisen motiivin mukaan. Tästä
kertoo myös se tosiseikka että Neuvostoliitossa,
Kiinassa, Puolassa ja muissa itäblokin maissa
tehdyt ihmisoikeusrikkomukset ovat jääneet
lähestulkoon kokonaan vaille syyteharkintaa.
Tämä siitäkin huolimatta että vasemmistohallitusten
tekemät ihmisoikeusrikkomukset olivat 1900-luvun
suurin inhimillinen tragedia-sarja.
Näyttääkin siltä että kansainvälisestä
oikeuslaitoksesta on tullut vasemmistolaisen
politiikanteon väline.
Loppusanat
Kainsainvälinen oikeuslaitos ei ole toiminut,
eikä edes teoriassa voi toimia oikeudenmukaisena
tuomioistuimena. Ajoittain kansainväliset
organisaatiot (esim YK, EU) ovat itse
syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin. Näin
tapahtui muun muuassa Persianlahden sodassa,
ja sitä seuranneessa oikeudettomassa Irakin
kauppasaarrossa. YK:n julistama rikollinen
kauppasaarto on epäsuorasti aiheuttanut
satojentuhansien Irakilais-siviilien kuoleman.
Ihmisoikeudet ovat kyllä tavoittelemisen
arvoisia päämääriä mutta kansainvälinen
oikeuslaitos, tai kansainvälinen vasemmistoliike
ei ole niitä koskaan turvannut. Kainsainvälisiä
oikeuslaitoksia tulee ylläolevan perusteella
pitää suurvaltapolitiikan fasaadeina joidenka
avulla on oikeutettu aggressio suvereeneja
kansallisvaltioita vastaan (esim Serbia).
Kainsainvälisen oikeuslaitoksen rikollisen
luoteen tiedostaminen antaa aiheen harkita
seuraavia toimenpiteitä:
1) pysyminen ulkopuolella YK:n aggressioista (nk rauhanturva operaatiot)
2) eroaminen YK:sta ja muista suurvaltapolitiikan kulissiorganisaatoista
3) kansainvälisen oikeuden teoreettisen mahdottomuuden avoin tunnustaminen
Oliko Jeesus sosialisti
http://www.geocities.com/CapitolHill/Senate/5796/POLITIIKKA/sosialismi.html
Vastaukset 1
Vanhimmat
Täyttä asiaa.
On kamalaa seurata miten YK esimerkiksi käyttäytyy nykyisin.
Kansainvälisten oikeuslaitosten on todellakin oltava puolueettomia eikä niitten saa puoltaa mahtivaltioita.
Surkeaa, miten asiat todella nyt ovat.