Kausaliteetista ja determinismistä

Anonyymi

Fysiikkatieteessä on jo pitkään ollut vallalla ns. reduktionismi jonka mukaan kaikkein pienimmnät alkeishiukkaset (kvarkit) ja niiden käyttäytymisen säännönmukaisuudet (luonnonlait) yksiselitteisen tarkasti eli deterministisesti määrittelevät kaiken niistä koostuvan aineen ja koko todellisuuden käyttäytymistä.

Kyseenalaistan tämän oletuksen väittämällä että aineellisten olioiden koostumus ei ole olennaista vaan niiden olioiden rakenne josta voidaan päätellä niiden käyttäytyminen hyvinkin tarkasti vaikkakaan ei välttämättä enää kvanttifysiikan mikrotasolla eikä varsinkaan elollisten ja tietoisten olioiden tasolla joilla voi olla omat yksilötason säännönmukaisuutensa (esim. tavat, rutiinit ja sääntöjen seuraaminen )

Fysikaalisten olioiden rakenteet muodostavat erilaisia organisaatiotasoja kuten atomien, molekyylien, yksisoluisten ja monisoluisten eliöiden tasot ja sosiologisen eliöryhmien ja kulttuurien tason) ja kaikilla niillä tasoilla on omat säännönmukaisuutensa jotka rakentuvat sen alemman tason säännönmukaisuuksien päälle mutta ovat kuitenkin suhteellisen itsenäisiä suhteessa niihin alempiin tasoihin.

Otetaan esimerkiksi vaikka lottokone jossa pyörii biljardipallon muotoisia numeroituja esineitä jotka lottokoneen pyöriessä poukkoilevat edes takaisin tuottaen riittävän satunnaisia lukuja 1-37 välillä jolloin esim. 7 lottonumeron arvaaminen oikein on jo varsin epätodennäköistä.

Väitän että kvarkkien, atomien ja molekyylien tasolla ei ole mitään olennaista vaikutusta siihen mikä pallo kulloinkin sieltä lottokoneesta ilmaantuu vaan se kaikki kausaliteetti on sen lottokoneen ja pallojen rakenteen ominaisuuksien tuottamaa koska lottokoneen voi rakentaa myös esim. puusta, metallista tai muovista jolloin jo se molekyylien taso on erilainen ja silti sen koneen rakenne ja toiminta riittävän samankaltaista sen lottokoneen toiminnan kannalta.

Alempi hierarkiataso tietysti ainakin jossain määrin määrittelee ne reunaehdot missä ylempi hierarkiataso tyypillisesti kykenee toimimaan mutta ei determinoi sitä mitenkään täydellisesti eli ts. ylemmän hierarkiatason käyttäytymistä ei voi päätellä alemman hierarkiatason säännönmukaisuuksista tai "lainalaisuuksista" eli esim. kemian taso ei määrittele eliöiden eikä esim. koneiden käyttäytymistä eikä atomien taso myöskääm määrittele molekyylien tason eli kemiallista käyttäytymistä vaikka toimiikin sen ylemmän tason reunaehtojen olennaisena määrittelijänä. Tätä voi kutsua emergenssiksi mikä ei ole selitys vaan pelkkä kuvaus.

Mikä on sitten tämän melko teoreettisen ja filosofisen pohdinnan käytännön merkitys?

No se on lähinnä se että toisin kuin monet luonnontieteellisesti orientoituneet uskovat ja usein väittävät niin kokemamme todellisuus ei ole esim. kvarkkien "tanssin" tai vähemmän runollisesti ilmaisten fysiiikatieteen löytämien säännönmukaisuuksien mukaan tarkasti määrittelemää vaan se todellisuuden kvanttifysikaalinen pohjataso määrittelee ainostaan ne reunaehdot (todennäköisyysjakauman) minkä puitteissa se ylempi hierarkiataso (atomit, molekyylit jne.) kykenee toimimaan ja se toiminnan määrittelijä ja kausaliteetin tuottaja on sen kunkin hierarkiatason rakenne ja ominaisuudet varsinkin ns. elottoman aineen tapauksessa. Eliöiden tasolla olennaista on autonomia eli suhteellinen riippumattomuus ympäristön kausaliteeteista.

Kvarkkien, atomien ja molekyylien tasot siis eivät determinoi vaan asettavat reunaehtoja niiden päälle rakentuneiden tasojen toiminnalle ja jos näin ei olisi niin ei voisi olla mitään koneita eikä myöskään tietokoneita ja tekoälyä.

Tästä seuraa esim. se paljon kiistelty vapaa tahto eli valinnan vapaus mikä ei koskaan ole absoluuttista vaan todennäköisyysjakauma eli "valinta-avaruus" kaikilla eliöillä eli kyky toimia suhteellisen riippumatta suhteessa ympäristöönsä.

(Tämä kirjoitus oli osittain tiede.fi keskustelupalstan kestoaiheen pohjalta pohdiskeltua:
https://www.tiede.fi/keskustelu/81716/vapaa-tahto-pelkka-harha?changed=1663308112 )

Tieteellisen metodin avulla kyetään kunnolla tutkimaan ainoastaan sitä osaa todellisuudesta mikä on selkeästi säännönmukaista ja sen pohjalta mahdollistaa ennustettavuuden ja matematiikan soveltamisen kun taas eliöiden ja oman kokemuksemme tasolla se ennustettavuus on paljon heikompaa vaikka sitä voidaankin yrittää vahvistaa tuotteistamalla ihmiset lapsesta asti tietynlaisiksi ja samankaltaisiksi lähinnä tuotannon ja hallinnon tarpeita varten mikä on oikeastaan orjuuden nykyinen ilmenemismuoto tässä kulttuurissa.

B

20

362

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Wikipedia:"

      Heikko emergenssi tarkoittaa, että kehkeytynyt ominaisuus kuuluu ontologisesti samalle jäsennystasolle kuin aineelliset syyt, esimerkiksi oranssi valo on väriä samalla tavoin kuin punainen ja keltainen ovat. Vahvasta emergenssistä voidaan puhua silloin kun aineelliset syyt ja seuraus kuuluvat eri tasoille, esimerkiksi kun atomit muodostavat molekyylin tai molekyylit kiinteän kappaleen."

      Huono tai epäselvä määritelmä minusta...
      .........

      Kun siirrytään korkeammille tasoille niin syntyykö uusia ominaisuuksia, jotka ei ole johdettavissa alatasoilta.

      Vai päinvastoin:

      Kun siirrytään korkeammille tasoille niin informaatiota katoaa. Ylempi taso on vain karkeistus alatasosta.

      • Anonyymi

        "Kun siirrytään korkeammille tasoille niin informaatiota katoaa. Ylempi taso on vain karkeistus alatasosta."

        Niin informaatiota katoaa karkeistuksen kautta mutta jos esim. tarkastellaan makrotason ihmisten tekemiä laitteita ja koneita niin se kadonnut informaatio on lähinnä merkityksetöntä melua jolla ei ole sen makrokokonaisuuden kannalta juuri mitään merkitystä.

        On kyllä sitten minusta jo äärimmäisen kaukaa haettua ja epäuskottavaa että kvanttitason ilmiöt jäännöksettömästi jotenkin määrittelisivät esim. tietokoneen toiminnan eikä otettaisi lainkaan huomioon sitä että ihminen on ne koneet suunnitellut ja rakentanut käyttäen nimenomaan hyväksi niitä kvanttimaailman sekä makromaailman säännönmukaisuuksia joita myös luonnonlaeiksi voi kutsua.

        Tietoisuutensa ja älynsä avulla ihminen ei siis ole fysiikan lakien armoilla vaan nimenomaan niiden fysiikan lakien ansiosta hän kykenee monin tavoin muokkaamaan ja manipuloimaan fysikaalista todellisuutta.

        ...

        Toisaalta sitten tuo kvanttifysiikan karkeistusidea voi olla myös omalla tavallaan hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen hahmotustapa. Jos vain urautuu yhteen aikoinaan opittuun ja omaksuttuun hahmotustapaan niin tieteessä ja kaikessa muussakin ilmeneviä ongelmia ja anomalioita voi olla mahdotonta ratkaista.

        Koska kaiken makromaailmaa käsittelevä tieteen täytyy olla myös kuvattavissa kvanttimaailman käsitteiden ja hahmotuksen kautta niin monet tieteen teoreettiset ongelmat voi ratkaista myös toisella tavalla kuin tähän mennessä on tehty.

        Jos esimerkiksi ei ole aikaa, tarkemmin sanottuna ajan suuntaa, niin ei ole myöskään mitään kausaliteettia ja sen takia Heisenbergin epävarmuusperiaate ilmenee kaiken perustana olevalla kvanttitasolla.

        Kokemamme makrotason maailma on ikäänkuin tilastollinen keskiarvojakauma kvanttitason ilmiöistä ja periaatteessa voimme soveltaa tätä todennäköisyysaaltoperiaatetta myös kaikkiin tieteisiin jotka on alunperin hahmotettu makrohahmotuksen kautta kuten esim. tässä teoksessa jonka sattumalta bongasin archive.org sivustolla.

        Quantum Theory of the Development of Science, Economic and Society.

        https://archive.org/details/1.QuantumTheoryOfTheDevelopment245OK/mode/2up

        Archive.org sivustolta löytyy valtavasti kaikkea mielenkiintoista aineistoa jota olen kerännyt viime aikoina ja ajattelin käydä vähitellen lävitse alleviivaten samalla kiinnostavimmat ideat mitä niistä teoksista löytyy.

        Kannattaa tietysti aina muistaa että kaikki mahdollinen tiede on aina äärimmäisen spekulatiivista koska siinä oletetaan aina annettuna tietyt perusoletukset jotka seuraavat usein vahvasti kulttuurisidonnaisesta hahmotuksesta eli tieteen historiasta ja perinteestä ja se hahmotus voi olla hyvinkin puutteellinen ja vääristynyt koska ihmiset ovat tieteilijöinäkin hyvin vajavaisia ja epätäydellisiä otuksia :D

        Mihinkään ja kehenkään ei siis kannata sokeasti luottaa ja uskoa. Kaikki auktoriteetit ovat oman aikansa lapsia.:D

        B


    • Anonyymi

      "tuotteistamalla ihmiset lapsesta asti tietynlaisiksi ja samankaltaisiksi lähinnä tuotannon ja hallinnon tarpeita varten mikä on oikeastaan orjuuden nykyinen ilmenemismuoto tässä kulttuurissa."

      Kiina ja Suomi on varmaan erilaisia tässä suhteessa ?
      -----
      Ja ehkä ihmiset on vaan tylsiä samanlaisia keskenään ilman tuotteistamistakin.

      Mmmm
      Nnn
      Kkk
      ......

    • Anonyymi

      Järjestäytyvyys - ja tarkoituksenmukaisuusaste maailmankaikkeudessa on suorastaan ällistyttävän suuri.

      Ns. univerumin hienosäätö ja siihen liittyvä antrooppinen periaate on yritetty lakaista maton alle multiversumimallin avulla mutta sekään ei vaikuta kovin uskottavalta koska maailmankaikkeuksien monistuminen jokaisessa vuorovaikutuksessa olisi jo niin valtavaa ja edellyttäisi kvanttitason energian määrän olevan käytännössä ääretön.

      Miksi ylipäätänsä on melko pitkälle erilaistuneita ja monimutkaisia rakenteita kuten atomit ja molekyylit?

      Jos vain entropia olisi olemassa ilman vastakkaista vaikutusta jota Erwin Schrödinger kutsui negentropiaksi (What is life?) niin tuskin maailmankaikkeus olisi niin monimuotoinen ja pitkälle organisoitunut kuin se nyt on jo elottoman aineen tasolla puhumattakaan eliökunnasta.

      Jos pelkästään sattuma ja entropia ovat ne tärkeimmät kausaliteetin tuottajat niin eikö maailman silloin pitäisi olla paljon nykyistä vähemmän erilaistunut ja monimuotoisempi ja samalla kaoottisempi jolloin mitään atomeita, molekyylejä, eliötä eikä ihmisiä olisi koskaan edes ilmaantunut?

      Onko tiede pelkkää propagandaa tiedon valepuvussa?

      Huijaako tiedeyhteisö meitä tai jättääkö jotain kertomatta vai onko tiede vielä niin avutonta ja alkeellista että tiedetään ja ymmärretään vasta vain joitain hajanaisia murusia kokonaisuudesta?

      B

      • Anonyymi

        "ymmärretään vasta vain joitain hajanaisia murusia kokonaisuudesta?"

        Voipi olla.

        Muistaakseni Kari Enqvist sanoi viisi vuotta sitten luennolla että ei tiedetä miksi aika kuluu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ymmärretään vasta vain joitain hajanaisia murusia kokonaisuudesta?"

        Voipi olla.

        Muistaakseni Kari Enqvist sanoi viisi vuotta sitten luennolla että ei tiedetä miksi aika kuluu.

        Enqvist toteaa ettei tiedetä miksi aika kuluu kohdassa 47:35 tällä videolla:

        https://youtu.be/7ZlIoleJkHI

        Viimeiset viisi minuuttia tuosta videosta kannattaa myöskin katsoa kun Enqvist selittää hyvin että ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa. Eli ei niin :että ensin oli tyhjyys ja sen jälkeen kului aikaa ja tuli alkuräjähdys.


      • Anonyymi

        "Jos pelkästään sattuma ja entropia ovat ne tärkeimmät kausaliteetin tuottajat ..."

        Että mitä? Ja jos lehmä lentäisi, menisi aerodynamiikan oppikirjat uusiksi.


      • Anonyymi

        Belisariolla on vain auktoriteettikammo, jonka seurauksia jota hän sitten
        laajentaa koskemaan kaikkia suomalaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enqvist toteaa ettei tiedetä miksi aika kuluu kohdassa 47:35 tällä videolla:

        https://youtu.be/7ZlIoleJkHI

        Viimeiset viisi minuuttia tuosta videosta kannattaa myöskin katsoa kun Enqvist selittää hyvin että ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa. Eli ei niin :että ensin oli tyhjyys ja sen jälkeen kului aikaa ja tuli alkuräjähdys.

        Tiedemiesten pitäisi perehtyä enemmän aivoihin, niin saisi laajemman kuvan siitä, miksi ja miten aika syntyi ja miksi sen koetaan kuluvan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedemiesten pitäisi perehtyä enemmän aivoihin, niin saisi laajemman kuvan siitä, miksi ja miten aika syntyi ja miksi sen koetaan kuluvan.

        Kyllä aivoja on tutkittu paljonkin asian tiimoilta. Aivoissa on oma kello
        joka hoitaa osansa aistimusten ajallisesta prosessoinnista.

        Nyt on kuitenkin niin ettei aika synny eikä kulu vain aivoissa, aivojen
        ulkopuolella on itse asian ydin, aivot vain käsittelevät tapahtumiin liittyviä
        aistimuksia.

        Aika ei ole mikään ihmisen keksimä asia, vaan evoluutio on virittänyt ihmisen
        ja muutkin eläimet siihen miten aika esiintyy todellisuudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Enqvist toteaa ettei tiedetä miksi aika kuluu kohdassa 47:35 tällä videolla:

        https://youtu.be/7ZlIoleJkHI

        Viimeiset viisi minuuttia tuosta videosta kannattaa myöskin katsoa kun Enqvist selittää hyvin että ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa. Eli ei niin :että ensin oli tyhjyys ja sen jälkeen kului aikaa ja tuli alkuräjähdys.

        Enqvist havainnolistaa ihan hyvin fysikaalisessa mielessä aikaa, sanoisinko matemaattisesti ajateltavissa olevaa aikaa ja avaruutta yleisen suhteellisuusteorian nojalla.

        Miksi tällä tavalla ei tavoiteta "ajan kulumista", johtuu siitä, että teoreettisesti aika ei kulu aika-avaruuden käsitteillä. Aika on yksi koordinaatti aika-avaruudessa. Ajan kuluminen on praktinen kysymys, jota ei löydy teoreettisesta (tässä siis suhteellisuusteorian käsittein) viitekehyksestä.

        Oikeasti aika tietysti kuluu, mutta siihen Enqvist sanoi vain, ettei tiedetä miksi.

        Tässä havainnollistuu hyvin se, miten kauaksi teoreettinen fysiikka on mennyt arkisesta maailmasta. Vertaukseksi voisi ottaa vaikka teologian, joka kuvailisi jumalaa, mutta sillä ei olisi ihmisen kannalta yhtään mitään merkitystä. Jumala olisi jotakin niin abstraktia, ettei siitä käsittäisi kukaan mitään.


    • Anonyymi

      Voimme voidella ja vaikioida lottokojeitamme, -pallojamme ym. kojeitamme niin, että niiden submikroskooppiset erot jäävät havaintointstrumentaatioidemme katveeseen eli tämänhetkisen laaduntarkkailumme (tuotteistettuine teknikoineen) raameihin, mutta se ei poista tosiasiaa, että jokainen pallon liike tapahtuu sen pinnan tietyn kohdan alkeihiukkasten vuorovaikutuksessa ympäristöön.

      Kaikkitietävyyteen (ilman stokastisuusorjuutta) on matkaa, mutta it's still out there.

    • Anonyymi

      Avauksessa on outo tapa väittää tieteen "vallitsevista" käsityksistä. Fysiikassa ei ole vallalla redukstionismi, koska sellaista ei voida tieteellisin menetelmin todentaa.

      Reduktionismi on metafyysinen oletus, jota jotkut fyysikot tosin kannattavat, esim. Kari-Pekka Enqvist.

      Avauksessa tieteellinen metodikin ymmärrettiin väärin.

      • Anonyymi

        "Avauksessa on outo tapa väittää tieteen "vallitsevista" käsityksistä. Fysiikassa ei ole vallalla redukstionismi, koska sellaista ei voida tieteellisin menetelmin todentaa."

        Ainoa asia mikä voidaan tieteen metodein luonnontieteissä jossain määrin todentaa on se että kyetään ennustamaan jotain mikä taas perustuu siihen että kaiken oletetaan olevan jollain tavalla säännönmukaista niin että siitä voi muodostaa matemaattisen kaavan.

        Toinen asia on sitten sen säännönmukaisuuden soveltuvuusalue koska sitä todentamista ei pystytä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa testaamaan joten se pätevyysalue voi olla paljon suppeampi kuin uskotaan ja toivotaan.

        Tarkkaan ottaen ei voi edes olla minkäänlaista absoluuttista todentamista eikä myöskään absoluuttista falsifiointia minkään luonnontieteellisen teorian suhteen koska tilastollinen otanta on aina ajallis-paikallisesti rajoitettua.

        Looginen empirismi ja positivistinen tieteenfilosofia kaatuivat nimenomaan siihen että sen suuntauksen väitteet eivät ole todennettavissa tieteen metodein eli ko. filosofiset suuntaukset olivat sisäisesti ristiriitaisia.

        Tieteen metodi on siis äärimmäisen suppea soveltuvuusalueeltaan eli lisäksi tarvitaan aina jonkinlaista metafysiikkaa eli jotain mikä ei liity formaaliiin matematiikkaan eikä mittauksiin & havaintoihin.

        Kyrt Gödel osoitti että mikään formaali järjestelmä ei voi olla itseriittoinen vaan tarvitsee aina jotain sen järjestelmän ulkopuolista epäformaalista perustetta.

        "Reduktionismi on metafyysinen oletus, jota jotkut fyysikot tosin kannattavat, esim. Kari-Pekka Enqvist."

        Kyllä reduktionistinen ajattelu on hyvin yleistä varsinkin fyysikkojen keskuudessa samoin kuin jonkinlaisen ehdottoman determinismin olettaminen.

        "Avauksessa tieteellinen metodikin ymmärrettiin väärin."

        Mikä on sinusta se oikeampi tapa?

        Tuo sinun kritiikkisi on vain näennäiskritiikkiä kritiikin vuoksi jos et vaivaudu kertomaan omaa oikeampaa kantaasi.

        Tietenkään en edes yrittänyt kuvata tieteellistä metodia kokonaisuudessaan vaan pelkästään sen että se perustuu olennaisilta osiltaan säännönmukaisuuksiin ja niiden säännönmukaisuuksien päälle rakennettuun matemaattiseen malliin joka pyrkii ennustamaan jotain minkä sitten oletetaan vahvistavan sen teoreettisen mallin oikeellisuuden ainakin sen säännönmukaisuuden osalta.

        B


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Avauksessa on outo tapa väittää tieteen "vallitsevista" käsityksistä. Fysiikassa ei ole vallalla redukstionismi, koska sellaista ei voida tieteellisin menetelmin todentaa."

        Ainoa asia mikä voidaan tieteen metodein luonnontieteissä jossain määrin todentaa on se että kyetään ennustamaan jotain mikä taas perustuu siihen että kaiken oletetaan olevan jollain tavalla säännönmukaista niin että siitä voi muodostaa matemaattisen kaavan.

        Toinen asia on sitten sen säännönmukaisuuden soveltuvuusalue koska sitä todentamista ei pystytä kaikissa mahdollisissa olosuhteissa testaamaan joten se pätevyysalue voi olla paljon suppeampi kuin uskotaan ja toivotaan.

        Tarkkaan ottaen ei voi edes olla minkäänlaista absoluuttista todentamista eikä myöskään absoluuttista falsifiointia minkään luonnontieteellisen teorian suhteen koska tilastollinen otanta on aina ajallis-paikallisesti rajoitettua.

        Looginen empirismi ja positivistinen tieteenfilosofia kaatuivat nimenomaan siihen että sen suuntauksen väitteet eivät ole todennettavissa tieteen metodein eli ko. filosofiset suuntaukset olivat sisäisesti ristiriitaisia.

        Tieteen metodi on siis äärimmäisen suppea soveltuvuusalueeltaan eli lisäksi tarvitaan aina jonkinlaista metafysiikkaa eli jotain mikä ei liity formaaliiin matematiikkaan eikä mittauksiin & havaintoihin.

        Kyrt Gödel osoitti että mikään formaali järjestelmä ei voi olla itseriittoinen vaan tarvitsee aina jotain sen järjestelmän ulkopuolista epäformaalista perustetta.

        "Reduktionismi on metafyysinen oletus, jota jotkut fyysikot tosin kannattavat, esim. Kari-Pekka Enqvist."

        Kyllä reduktionistinen ajattelu on hyvin yleistä varsinkin fyysikkojen keskuudessa samoin kuin jonkinlaisen ehdottoman determinismin olettaminen.

        "Avauksessa tieteellinen metodikin ymmärrettiin väärin."

        Mikä on sinusta se oikeampi tapa?

        Tuo sinun kritiikkisi on vain näennäiskritiikkiä kritiikin vuoksi jos et vaivaudu kertomaan omaa oikeampaa kantaasi.

        Tietenkään en edes yrittänyt kuvata tieteellistä metodia kokonaisuudessaan vaan pelkästään sen että se perustuu olennaisilta osiltaan säännönmukaisuuksiin ja niiden säännönmukaisuuksien päälle rakennettuun matemaattiseen malliin joka pyrkii ennustamaan jotain minkä sitten oletetaan vahvistavan sen teoreettisen mallin oikeellisuuden ainakin sen säännönmukaisuuden osalta.

        B

        Kritiikki kohdistui tähän: "Tieteellisen metodin avulla kyetään kunnolla tutkimaan ainoastaan sitä osaa todellisuudesta mikä on selkeästi säännönmukaista ja sen pohjalta mahdollistaa ennustettavuuden"

        Kirjoitit tieteen metodein kyettävän *ainoastaan* tukimaan sääännönmukaisia todellisuuden osia, vaikka on toki kvalitatiivisia menetelmiä, joilla tutkitaan ainutkertaisiakin tapahtumia. Käsityksesi on liian suppea tieteestä johtuen ehkä keskittymisestä luonnontieteisiin.


    • Anonyymi

      Tuliko jo tässä ketjussa emergenssin yhteydessä esille.

      Bottom -top kausaatio

      Ja

      Top - bottom kausaatio, josta esimerkkinä tietoisuus voi vaikuttaa aineeseen.

      Nämä kaksi kausaatiota liittyy vaikutuksen suuntiin eri tasojen välillä.

      Googlaile englanninkielellä paremmat selitykset tästä aiheesta...

    • Anonyymi

      Miten kvarkit voivat selittää deterministisesti luonnon, joka on kvanttifysiikan mukaan perusteiltaan stokastinen?

      • Anonyymi

        En usko, että kukaan väittää tosissaan esim että kvarkeista pystyttäisiin johtamaan sosiologia, vaikka kvarkeista tiedettäisiin absoluuttisesti kaikki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En usko, että kukaan väittää tosissaan esim että kvarkeista pystyttäisiin johtamaan sosiologia, vaikka kvarkeista tiedettäisiin absoluuttisesti kaikki.

        "En usko, että kukaan väittää tosissaan esim että kvarkeista pystyttäisiin johtamaan sosiologia, vaikka kvarkeista tiedettäisiin absoluuttisesti kaikki."

        Kvarkeista voidaan johtaa alkuaineet, orgaaninen kemia, solubiologia ja hermoverkot. Mitä muuta sosiologian johtamiseen vielä tarvitaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En usko, että kukaan väittää tosissaan esim että kvarkeista pystyttäisiin johtamaan sosiologia, vaikka kvarkeista tiedettäisiin absoluuttisesti kaikki.

        Kyllä Enqvist niin väittää. Muuta ei tarvittaisi kuin jokin kvanttitietokone, joka ekstriimillä laskutehollaan laskisi, mitä sosiologit pohtivat. Niin ja hamilton tietenkin. :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Siivooja Auri Kananen ei hätkähdä "mörskäkoteja": Tuhohyönteisiä, tiskit likoamassa pari vuotta...

      Kananen siivoaa järkyttävään kuntoon päässeitä koteja - ja elättää itsensä somesisällöillä. Vastaan on tullut kaikkea maan ja taivaan väliltä: vuosien
      Maailman menoa
      41
      2239
    2. Ok. Hyvä sait mut vihaamaan itseäsi

      Oletko nyt tyytyväinen . Hyvästi
      Ikävä
      306
      2203
    3. Nyt ei enää kantaverkon siirtokyky kestä tuulivoiman lisäystä

      Uudet tuulivoimalat joutuvat seisomaan tyhjän panttina. Tuliko ongelma taas yllättäen ja pyytämättä. Mitä siellä Fingridissä on nämä vuodet puuhailtu,
      Maailman menoa
      139
      1779
    4. En oikein tiedä mitä mun pitäisi tehdä

      Mies, auttaisitko minua? Sinä olet ihana, mutta toisinaan aiheutat minulle ahdistusta. Olen niin sekaisin ja se on sun syy. Miksi tämä on niin vaikeet
      Ikävä
      116
      1695
    5. Ensitreffit alttarilla: Otto ja Assi hörppivät viiniä - Otto harmistuu Assin reaktiosta: "Mikä..."

      Otto ja Assi viettävät ekaa juhannusta yhdessä. Yhteinen viinihetki ei suju ihan kuin strömsössä… Tsemii Otolle, oot symppis! Varo juonipaljastuksi
      Ensitreffit alttarilla
      6
      1557
    6. Onko sinulla ja hänellä

      kuinka paljon ikäeroa?
      Ikävä
      95
      1490
    7. Persut erotti rokotekriitikon

      Turun ”korona­paasaaja” heitettiin ulos perus­suomalaisten ryhmästä: https://www.hs.fi/kotimaa/turku/art-2000009111451.html?share=b969f2bb00583cc8f0a2
      Maailman menoa
      229
      1440
    8. Mitä luulet muiden ajattelevan jos näkisi

      käsipuolessas hänen, sen ihmisen jota täällä ikävöit?
      Ikävä
      100
      1182
    9. Se on mies nyt niin, että sydämeni ei kestä tätä

      Kaipuuta, eikä tätä radiohiljaisuutta. Voitko tehdä jotain?
      Ikävä
      71
      1025
    Aihe