Seurakunta, seurakunta, seurakunta

Kristukseen uskovien seurakuntia (vrt. Ef. 2:1-6, 13, 19; 1 Kor. 12:13).
Jotka ottavat Sanan vastaan, ne ovat näkyvä seurakunta (Apt. 2:41).
Jos kastelemme sylilapsia, seurakunta ei voi olla uskovien seurakunta.
Siihenhän tullaan vain uskosta Herraan ja syntiä tekeviä nuhdellaan ja lopulta erotetaan, elleivät he
tee parannusta.

Jokainen raamatullisesti uskoontullut Pyhästä Hengestä uudestisyntynyt ja sitten raamatullisesti kastettu liitetään Raamatun mukaan Kristuksen seurakuntaan (Gal. 3:26, 27; Apt. 2:41, 42 46).

Jokainen raamatullisesti uskoon tullut, uudestisyntynyt Pyhästä Hengestä, parannuksen tehnyt ja kastettu upotuskasteella vedessä Jeesuksen nimeen, kuuluu seurakuntaan. Siksi hänet voidaan siunata paikalliseen yhteyteen saman paikkakunnan uskoon tulleiden joukkoon. Apt. 2:41.
Ei siis niin, että Kristuksen ruumiiseen uskoon tulossa liittynyt uudestaan liitettäisiin johonkin ihmisten kirkkoon. Seurakuntayhteys pitää korjata näihin opetuksen uomiin.
Se on totta, että ME uskoon tulleet olemme seurakunta. Toiminta, mm. kokoontumiset pitää tapahtua tällä opetuksen perustalla.
1 Kor. 3:16,17.
Osoitetiedot on hyvä jakaa kaikille luotettaville veljille ja sisarille, esim. vanhimmistoveljille. Mutta osoitekirjaa ei kuulu pitää seurakunnan jäsenkortistona. Raamattu ei opeta sellaista.
Luuk. 10:20.

Näin on oikein.

Videossa tosiasiat ja ohjeet seurakunnan palauttamisesta alkuasetelmaansa:

https://youtu.be/XVTBW0F1gu4

.

Ilmestyskirjassa mainitaan 7 eri seurakuntaa. Kyllä paikallinen seurakunta on ihan raamatun mallin mukainen käytäntö. Ja ei ole mikään ongelma että yhdellä paikkakunnalla on useampi kristillinen seurakunta.

Mainitut Vähä-Aasian seitsemän seurakuntaa ovat selkeä todiste siitä, että jokaisessa kaupungissa pitää olla ainoastaan yksi seurakunta, jolla tosin voi olla monia kokouspaikkoja, tarpeen mukaan.

Ilm. 1:11-20 todistaa Jumalan tahdon olevan, että
- yhdessä kaupungissa ON YKSI seurakunta
- kahdessa kaupngissa on kaksi seurakuntaa
- .. seitsemässä kaupoungissa on seitsemän seurakuntaa.

Samaa todistaa Tiitus 1:5. ja mm. 1 Tess. 2:14.

jos seurakunta koostuisi "itse itseään uskovaiseksi" pitävinä, niin se "todistus" olisi ainoastaan syntisen, vajavaisen , inhimillisen, erehtyväisen ihmisen todistus, ja kuka vaan voi sanoa mitä vaan, ei toinen ihminen voi 100 % lla varmuudella koskaan vakuuttaa, että tuon toinen "on uskossa" ,

"Jumala näkee sydämen, ihminen ulkokuoren"

seurakuntaan on alkuseurakunnasta alkaen kuuluneet ainoastaan kasteen
saaneet, ja uut- kirjeet on kirjoitettu seurakunnille > ja kaikki seurakunnassa
olivat on kasteen saaneet > perhekuntineen.

SEURAKUNTA RAAMATUSSA:
Jumalan seurakunta on perustanut paikallisseurakunta- näkemyksensä Apostolien tekojen 2. luvun jakeisiin 41-42. Niistä ilmenee, että näkyväisen seurakunnan muodostavat paikkakunnan uskoon tulleet ja sen jälkeen kasteen vastaanottaneet. Nämä sitten pysyvät apostolien opetuksessa (Sanassa), keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa. Yksi herätyksen menestymisen salaisuuksia on ollut ja on edelleen paikallisseurakunta -kysymyksen pääseminen sille kuuluvalle paikalle.
Raamattu ei puhu koko maata käsittävistä kirkkokunnista, joilla olisi ihmisten valitsemia keskushallituksia, piispoja ym. päällysmiehiä. Ei liioin sellaisista, joissa ihmismieli ja -arvokkuus vallitsee ja ohjaa, vaan joihin Jumala antaa ja asettaa johtajat ym. toimihenkilöt. Sellaiset eivät herroina hallitse, vaan ovat Kristuksen palvelijoita seurakunnan hyväksi, siis paimenia, jotka käyvät lauman edellä. Siellä missä osapuilleen tämä ymmärretään ja yritetään sovelluttaa käytäntöön, siellä on jatkuva siunaus työn yllä. Että parhaimmassakin tapauksessa vielä paljossa puutumme mallikuvasta, "mikä vuorella on näytetty", se meidän on myönnettävä. Mutta emme saa silti hylätä rakennustyössämme Pyhän Hengen vaikuttamia "piirustuksia ja telineitä", mitkä meillä on Apostolien teoissa ja kirjeissä. On suorastaan röyhkeää korvata ne jollain nykyaikaisemmalla, se todistaa että puuttuu Sanan kunnioitus ja arvonanto.