Ammattiliitot ja edunvalvontajärjestöt haluaisivat lainsäädäntöön lähestymiskiellon, jota yritys voisi hakea tarpeen vaatiessa toistuvaa uhkaa sekä häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Kansanedustaja Ari Koponen tukee järjestöjä toimenpidealoitteellaan vastaavan lainsäädännön saamiseksi Suomeen.
Ruotsissa uhka- ja häiriötilanteita yritysten tiloissa toistuvasti aiheuttaville henkilöille on ollut mahdollista hakea lähestymiskieltoa maaliskuusta 2021 alkaen nimellä kaupan yrityslähestymiskieltolaki.
– Kaupan alan varkaushävikin kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 550 miljoonaa euroa, eli taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä. Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvitsemme tehokkaita työkaluja, ja me lainsäätäjät olemme siitä vastuussa, kommentoi Ari Koponen.
Ruotsissa laki todella toimii
Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistui tässä kuussa yrityslähestymiskieltoa tutkiva opinnäytetyö, jonka toimeksiantajana toimi Elinkeinoelämän keskusliitto.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat samaa, mitä kentältä on kuultu jo vuosia. Yritykset kohtaavat toistuvia samojen henkilöiden aiheuttamia uhka- ja häiriötilanteita. Nykylain mukaan lähestymiskieltoa voi hakea vain yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle. Tämä ei ole riittävä keino, Koponen lataa.
Ruotsissa Svensk Handelin tekemän tutkimuksen mukaan kaupan yrityslähestymiskieltolaki todella toimii: 75 % kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa, vaan on pysynyt poissa kaupasta, johon kielto on määräaikaisesti asetettu.
– Näemme tutkimuksissa ja käytännössä tämän toimivan, joten ei ole mitään syitä olla ottamatta käyttöön tätä lakia myös Suomessa, päättää Koponen.
Ruotsissa uhka- ja häiriötilanteita yritysten tiloissa toistuvasti aiheuttaville henkilöille on ollut mahdollista hakea lähestymiskieltoa maaliskuusta 2021 alkaen nimellä kaupan yrityslähestymiskieltolaki.
– Kaupan alan varkaushävikin kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 550 miljoonaa euroa, eli taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä. Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvitsemme tehokkaita työkaluja, ja me lainsäätäjät olemme siitä vastuussa, kommentoi Ari Koponen.
Ruotsissa laki todella toimii
Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistui tässä kuussa yrityslähestymiskieltoa tutkiva opinnäytetyö, jonka toimeksiantajana toimi Elinkeinoelämän keskusliitto.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat samaa, mitä kentältä on kuultu jo vuosia. Yritykset kohtaavat toistuvia samojen henkilöiden aiheuttamia uhka- ja häiriötilanteita. Nykylain mukaan lähestymiskieltoa voi hakea vain yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle. Tämä ei ole riittävä keino, Koponen lataa.
Ruotsissa Svensk Handelin tekemän tutkimuksen mukaan kaupan yrityslähestymiskieltolaki todella toimii: 75 % kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa, vaan on pysynyt poissa kaupasta, johon kielto on määräaikaisesti asetettu.
– Näemme tutkimuksissa ja käytännössä tämän toimivan, joten ei ole mitään syitä olla ottamatta käyttöön tätä lakia myös Suomessa, päättää Koponen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet aika haka kopioimaan tekstiä. Ymmärsitkö lukemasi?
Siihen jos saisin apua, että mitä siinä luki?