Tämä puolen tunnin silmiä avaava https://oikeamedia.com/o1-187003 luento energiakriisin ja sähköverkon lainalaisuuksista tulee jokaisen ministerin, kansanedustajan ja heidän avustajiensa katsoa ja kuunnella ajatuksella.
Suomenkielinen tekstitys.
Luennon katsomista (ja sisällön ymmärtämistä) voisi hyvin myös pitää esivaatimuksena jokaiselle energiakeskusteluun osallistuvalle.
Muutamia keskeisiä poimintoja Blomgrenin erinomaisesta esityksestä:
Sähköverkon koko toiminta perustuu siihen, että tuotantoa täytyy voida ohjata ja säätää usein jopa tuhannesosasekunnin tarkkuudella kulloisenkin kulutuksen mukaan reaaliajassa.
Mikään valtio historiassa ei ole vielä onnistunut luomaan luotettavasti toimivaa valtakunnallista sähköverkkoa, joka toimisi pienten voimaloiden generaattoreiden varassa.
Valtakunnallisen sähköverkon toimintavarmuus perustuu SUURIIN generaattoreihin. Suuria generaattoreita puolestaan voi nykyisin pyörittää vain ydinvoimalla, vesivoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla.
Tuuli- ja aurinkovoima kykenee epätasaisen luonteensa vuoksi toimimaan vain suuriin generaattoreihin perustuvan sähköverkon pienenä lisänä. Tämä perustuu fysiikan lakeihin ja nykyisten sähköverkkojen tekniseen toteutukseen.
Uusien sähköverkkojen ja tuotantolaitosten rakentaminen kestää aina yli 10 vuotta. Nykyisen poliittisin päätöksin luodun kriisin selvittämiseen ja korjaamiseen menee vähintään tuo kymmenen vuotta, vaikka korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäisiin nyt heti.
Energian hinnat alkoivat räjähdysmäisesti nousta jo puoli vuotta ennen Ukrainan sotaa. Energiakriisi on ennen sotaa tehtyjen poliittisten päätösten hedelmää.
Tanskan tuulivoima pysyy pystyssä vain ja ainoastaan Ruotsin ja Saksan runkoverkkopalvelujen avulla. Ilman Ruotsin ja Saksan tarjoamia suurten generaattoreiden varassa toimivia verkkoja, Tanskan tuulivoimaverkko kaatuu heti kun tuuli hetkeksi tyyntyy.
Suomi ei käytännössä pysty siirtämään sähköä Saksaan kuin Ruotsin kautta ja Ruotsin siirtokapasiteetti on jo nyt ajettu lähes äärirajoille.
Norja on taas kerran toiminut fiksummin ja rakentanut suorat vientilinjat Isoon Britanniaan ja Saksaan (Ruotsin ja Tanskan ohi).
Nykyään tiedetään, että tuulivoimaa ei voida tasata pohjoismaiden ja pohjois-Euroopan maiden välillä, koska tuuliolosuhteet Alppien pohjoispuolella ovat useimmiten samanlaiset: kaikkialla on suunnilleen yhtä tyyntä tai tuulista samaan aikaan.
Sähköä ei kyetä vielä suuressa mittakaavassa varastoimaan tehokkaasti. Vesivoima on hyötysuhteeltaan tehokkain varastointitapa (akut teknisesti hyötysuhteeltaan parempia, mutta litiumin saatavuus ja hinta valtakunnan verkon mittakaavassa vielä ongelma), mutta vesivoiman nykyinen tasaava kapasiteetti on ainakin Ruotsissa jo täysin käytetty. Tanskassa ei taloudellista vesivoimaa voi edes harkita, koska ei ole vaadittavia korkeuseroja. Vety- ja muut tuotetut polttoaineet tuottavat parhaimmillaan takaisin vain n. 33% alkuperäisestä energiasta: 3 MW sähköllä voidaan siis tuottaa polttoainetta määrä, josta saadaan polttamalla enintään 1 MW takaisin.
Nykyisen pörssihinnoittelun vuoksi hintakriisi leviää aina kaikkiin mukana oleviin maihin, koska yhtiöillä on luontainen paine myydä sähköä sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Se nostaa nykyisillä pelisäännöillä paikalliset hinnat aina lähelle samaa tasoa kuin kalleimmassa maassa. Myyntiä ja tasausta rajoittaa siirtokapasiteetti.
Hyvänä uutisena puheesta: Suomi saattaa olla ensimmäistä kertaa energiaomavarainen vuoden vaihteessa, mikäli Olkiluoto 3 saadaan aikataulussaan käyttöön täydellä kapasiteetillaan. (Käytännössä Suomi on kuitenkin velvollinen viemään osan sähköstä Baltiaan).
Energian hinta vaikuttaa kaiken muun hintaan. Energiakriisi aiheuttaa sen, että sekä inflaatio, että massatyöttömyys räjähtävät samaan aikaan.
Suomenkielinen tekstitys.
Luennon katsomista (ja sisällön ymmärtämistä) voisi hyvin myös pitää esivaatimuksena jokaiselle energiakeskusteluun osallistuvalle.
Muutamia keskeisiä poimintoja Blomgrenin erinomaisesta esityksestä:
Sähköverkon koko toiminta perustuu siihen, että tuotantoa täytyy voida ohjata ja säätää usein jopa tuhannesosasekunnin tarkkuudella kulloisenkin kulutuksen mukaan reaaliajassa.
Mikään valtio historiassa ei ole vielä onnistunut luomaan luotettavasti toimivaa valtakunnallista sähköverkkoa, joka toimisi pienten voimaloiden generaattoreiden varassa.
Valtakunnallisen sähköverkon toimintavarmuus perustuu SUURIIN generaattoreihin. Suuria generaattoreita puolestaan voi nykyisin pyörittää vain ydinvoimalla, vesivoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla.
Tuuli- ja aurinkovoima kykenee epätasaisen luonteensa vuoksi toimimaan vain suuriin generaattoreihin perustuvan sähköverkon pienenä lisänä. Tämä perustuu fysiikan lakeihin ja nykyisten sähköverkkojen tekniseen toteutukseen.
Uusien sähköverkkojen ja tuotantolaitosten rakentaminen kestää aina yli 10 vuotta. Nykyisen poliittisin päätöksin luodun kriisin selvittämiseen ja korjaamiseen menee vähintään tuo kymmenen vuotta, vaikka korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäisiin nyt heti.
Energian hinnat alkoivat räjähdysmäisesti nousta jo puoli vuotta ennen Ukrainan sotaa. Energiakriisi on ennen sotaa tehtyjen poliittisten päätösten hedelmää.
Tanskan tuulivoima pysyy pystyssä vain ja ainoastaan Ruotsin ja Saksan runkoverkkopalvelujen avulla. Ilman Ruotsin ja Saksan tarjoamia suurten generaattoreiden varassa toimivia verkkoja, Tanskan tuulivoimaverkko kaatuu heti kun tuuli hetkeksi tyyntyy.
Suomi ei käytännössä pysty siirtämään sähköä Saksaan kuin Ruotsin kautta ja Ruotsin siirtokapasiteetti on jo nyt ajettu lähes äärirajoille.
Norja on taas kerran toiminut fiksummin ja rakentanut suorat vientilinjat Isoon Britanniaan ja Saksaan (Ruotsin ja Tanskan ohi).
Nykyään tiedetään, että tuulivoimaa ei voida tasata pohjoismaiden ja pohjois-Euroopan maiden välillä, koska tuuliolosuhteet Alppien pohjoispuolella ovat useimmiten samanlaiset: kaikkialla on suunnilleen yhtä tyyntä tai tuulista samaan aikaan.
Sähköä ei kyetä vielä suuressa mittakaavassa varastoimaan tehokkaasti. Vesivoima on hyötysuhteeltaan tehokkain varastointitapa (akut teknisesti hyötysuhteeltaan parempia, mutta litiumin saatavuus ja hinta valtakunnan verkon mittakaavassa vielä ongelma), mutta vesivoiman nykyinen tasaava kapasiteetti on ainakin Ruotsissa jo täysin käytetty. Tanskassa ei taloudellista vesivoimaa voi edes harkita, koska ei ole vaadittavia korkeuseroja. Vety- ja muut tuotetut polttoaineet tuottavat parhaimmillaan takaisin vain n. 33% alkuperäisestä energiasta: 3 MW sähköllä voidaan siis tuottaa polttoainetta määrä, josta saadaan polttamalla enintään 1 MW takaisin.
Nykyisen pörssihinnoittelun vuoksi hintakriisi leviää aina kaikkiin mukana oleviin maihin, koska yhtiöillä on luontainen paine myydä sähköä sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Se nostaa nykyisillä pelisäännöillä paikalliset hinnat aina lähelle samaa tasoa kuin kalleimmassa maassa. Myyntiä ja tasausta rajoittaa siirtokapasiteetti.
Hyvänä uutisena puheesta: Suomi saattaa olla ensimmäistä kertaa energiaomavarainen vuoden vaihteessa, mikäli Olkiluoto 3 saadaan aikataulussaan käyttöön täydellä kapasiteetillaan. (Käytännössä Suomi on kuitenkin velvollinen viemään osan sähköstä Baltiaan).
Energian hinta vaikuttaa kaiken muun hintaan. Energiakriisi aiheuttaa sen, että sekä inflaatio, että massatyöttömyys räjähtävät samaan aikaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on se kumma että suomesta tällaisia asiantuntijoita - video - ei tunnu löytyvän kirveelläkään ainakaan televisiosta