Uskonnonvapauden edistyminen vuodesta 1923 eteenpäin on aiheena tässä:
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/uskonnonvapauden-askelia-suomen-lainsaadannossa/
Jos joku taitepiste pitää valita, niin varmaankin juuri tuo sadan vuoden takainen on merkittävin. Sikäli perusteltua jakaa asia kahteen artikkeliin. Toki kuten historian yleensä aina, voi tämänkin nähdä yhtenä askeleena pitkässä matkassa.
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/uskonnonvapauden-askelia-suomen-lainsaadannossa/
Jos joku taitepiste pitää valita, niin varmaankin juuri tuo sadan vuoden takainen on merkittävin. Sikäli perusteltua jakaa asia kahteen artikkeliin. Toki kuten historian yleensä aina, voi tämänkin nähdä yhtenä askeleena pitkässä matkassa.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Hyödyllinen kronikka säädöstason vähittäisestä etenemisestä.
Matka jatkuu. Onhan se uskonnonnon- ja uskonnottomuuden vapaus- ja yhdenvertaisuuskysymys, jos koulu antaa vip-kortin ev.-lut. seurakunnalle uskonnollisten tilaisuuksien pitoon kouluajalla. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009103020.html
Punavihreä putinistikallellaan mörnivä hesari en ole aikoihin tilannut painostava propagandistilehti
Yhdenvertaisuuslaki on parempi laki kuin uskonnonvapauslaki. Perustuslain pykälät 6 ja 11 tietysti kummankin lähtökohtina.
Itse asiassa nykyinen uskonnonvapauslaki ei ole kovin hääppöinen.
Ylikosken tekstit on mukaeltu tästä kirjasta, johon Ylikoski on kutsuttu mukaan omista aheistaan
https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk - Monien uskontojen ja katsomusten Suomi/c8c8d8be-e49b-5998-3539-6b2a29a4903d
ja siitä erityisesti näitä laajempia analyyseja
LUTERILAISUUDEN VAIKUTUS
KULTTUURIIN JA YHTEISKUNTAAN
Mikko Malkavaara
HERÄTYSLIIKKEET SUOMALAISESSA
YHTEISKUNNASSA
Hanna Salomäki
Kyseessä on siis verkossakin oleva teos Monien uskontojen
ja katsomusten Suomi kokoojat Ruth Illman, Kimmo Ketola,
Riitta Latvio & Jussi Sohlberg (toim.) numero 48 Kirkon tutkimuskeskus 20217
Eräs suomalaisvastainen asia Ylikosken tekstissä on Agricolan nälviminen koska Luther ja hänen oppilaansa A ovat suomalaisen kulttuurin ja kirjakielen isiä
Ei missään nimessä pidä toimia järjestöissä joissa ei ole historian tuntemusta
vaan omituisia mielipiteitä joita levitetään faktoina
USKOVAISET LOIVAT SUOMEN. Jos kieltä ei olisi rakennettu ei Suomeakaan
maana olisi olemassa. Suomalaisilla ei olisi kotia
VIro oli vähällä menetää kotinsa, rysssytyksessä kielensä ja kotinsa, nyt se ei enää ole vaarassa. UKRAINALAISTEN kotia uhataan
Pakkoruotsittajat syövät suomalaisuutta samoin taistolaiset ja valiittolaiset
Eroamisiäksi tuli 18, vaikka äänioikeus oli vasta 24-vuotiailla.
Eroamisikä ei ole laskenut 100 vuoteen.
Nyt tarvitaan uusi harppaus eteenpäin.
Aika tahimista.
Yhtä ja toista sentään.
Hyvä idea esitetty: graafinen, visuaalinen kuvaus vaiheista.
Kuin mummo lumes.
Uskonnonvapaus tuli hallitusmuotoon 1919.
Sujuvaksi koottu ja editoitu. Kiitos. Käy oppimateriaaliksi.
Uskonnonvapaus oli jo 1919 hallitusmuodossa. Käytännön seurauksena armeijan juhlallinen vakuutus sotilasvalan rinnalla. Nyt sen nimi on sotilasvakuutuz.
Eikä ihan itsestään.
Antivapari yrittää kostaa Jorille ja Esalle.
Uskonnlnvapaude perusta jo 1919 hallitusmuodossa.
Enne ja jälkeen - kaksi hyvää artikkelia. Vinkiksi opiskelijoille.
Pieninä palasina Suomessa tämäkin edennyt.
Tämä käy opetus-ja opiskelumateriaaliksi.
Yo-kirjoitukziin valmistautuvalle.
Uskonto/EY on 21.9. Historian ja yhteiskuntsoppiinkin
Oikeastaan jo hallitusmuodossa peruslinjaus.
Tarvittaisiin laadullinen harppaus.
Kirkon etuoikeutwttuun erityisasemaan on tehty vain melko pieniä muutoksia.
Eli hidasta mikä hidasta.
Jokaisen muutoksen jälkeen voi kysyä oliko se hyvä.
Pitäisikö valtiota ja kirkkoa sitoa enemmän toisiinsa? Onko perusteltavissa vaikkapa rukouspäiväjulistuksen palauttaminen lakikirjaan, pitäisikö piispojen nimitys palauttaa presidentille jne.
Jos tuollaisia ei löydy, sittenhän aiemmat vapaa-ajattelijat ovat olleet oikeassa.