Suomi itsenäistyi 1917. Prosessi oli laiton valtion sisäisesti, mutta niin usein valtioiden itsenäistyminen on, esim. USA.
Kun valtion itsenäisyys tulee kansainväisesti tunnustetuksi, se on laillinen kansainvälisoikeudellisesti. Suomen itsenäisyys on tunnustettu kansainvälisesti.
Valtion sisäisen laillisuuden kannalta asiaa on arvioitava erikseen. Suomessa on osin edelleen voimassa vuoden 1772 Hallitusmuoto, joka oli Ruotsin perustuslakina Suomen ollessa osa Ruotsia. Sen lisäksi on säädetty laillisesti vuoden 1906 Valtiopäiväjärjestys.
Suomi on siis laillisesti suuriruhtinaskunta, jossa on eduskunta lakia säätävänä instituutiona. Suuriruhtinas puuttuu, koska Venäjän keisarin kruununperilliset eivät ole laillisesti vaatineet päästä valtaa Suomessa. Voidaan sanoa heidän oikeutensa ajan myötä rauenneen.
Merkittävä rajaus suuriruhtinaan asemaan on 18.7.1917 säädetty ja voimaan tullut ns. valtalaki, jolla Suomen eduskunta otti maan sisäisissä asioissa ylimmän toimeenpanovallan itselleen. Voidaan ajatella, että kun eduskunta valitsi Ståhlbergin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi, hän tuli Suomen suuriruhtinaaksi hoitamaan Suomen ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita. Sen jälkeen vaaleilla valittuja "suuriruhtinaita" ei kuitenkaan voine pitää laillisina. Tosiasiallisesti Ståhlbergin jälkeen valitut peresidentit näyttävät toimineen kuin suuriruhtinaat.
Mielenkiintoista on arvioida vuonna 1999 säädetyn Suomen perustuslain asemaa juridisesti. Sen 113 §:ssä ei ole kumottu vuoden 1772 Hallitusmuotoa vaan siinä viitataan virheellisesti vuoden 1919 Hallitusmuotoon. Myöskään vuoden 1917 valtalakia ei ole koskaan kumottu.
Mutta yhtä kaikki Sauli Niinistöä voisi kutsua Suomen suuriruhtinaaksi ja Suomea monarkiaksi. Olisi tietysti laillisuuden kannalt hyvä, että Suomessa otettaisiin eduskunnassa käsittelyyn uusi perustuslakiehdotus asiantilan korjaamiseksi.
Kun valtion itsenäisyys tulee kansainväisesti tunnustetuksi, se on laillinen kansainvälisoikeudellisesti. Suomen itsenäisyys on tunnustettu kansainvälisesti.
Valtion sisäisen laillisuuden kannalta asiaa on arvioitava erikseen. Suomessa on osin edelleen voimassa vuoden 1772 Hallitusmuoto, joka oli Ruotsin perustuslakina Suomen ollessa osa Ruotsia. Sen lisäksi on säädetty laillisesti vuoden 1906 Valtiopäiväjärjestys.
Suomi on siis laillisesti suuriruhtinaskunta, jossa on eduskunta lakia säätävänä instituutiona. Suuriruhtinas puuttuu, koska Venäjän keisarin kruununperilliset eivät ole laillisesti vaatineet päästä valtaa Suomessa. Voidaan sanoa heidän oikeutensa ajan myötä rauenneen.
Merkittävä rajaus suuriruhtinaan asemaan on 18.7.1917 säädetty ja voimaan tullut ns. valtalaki, jolla Suomen eduskunta otti maan sisäisissä asioissa ylimmän toimeenpanovallan itselleen. Voidaan ajatella, että kun eduskunta valitsi Ståhlbergin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi, hän tuli Suomen suuriruhtinaaksi hoitamaan Suomen ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita. Sen jälkeen vaaleilla valittuja "suuriruhtinaita" ei kuitenkaan voine pitää laillisina. Tosiasiallisesti Ståhlbergin jälkeen valitut peresidentit näyttävät toimineen kuin suuriruhtinaat.
Mielenkiintoista on arvioida vuonna 1999 säädetyn Suomen perustuslain asemaa juridisesti. Sen 113 §:ssä ei ole kumottu vuoden 1772 Hallitusmuotoa vaan siinä viitataan virheellisesti vuoden 1919 Hallitusmuotoon. Myöskään vuoden 1917 valtalakia ei ole koskaan kumottu.
Mutta yhtä kaikki Sauli Niinistöä voisi kutsua Suomen suuriruhtinaaksi ja Suomea monarkiaksi. Olisi tietysti laillisuuden kannalt hyvä, että Suomessa otettaisiin eduskunnassa käsittelyyn uusi perustuslakiehdotus asiantilan korjaamiseksi.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kaikenlaista pötyä sitä työnnetäänkin.
Suomessa tuli 1.3. 2000 voimaan uusi perustuslaki,joka korvasi itsenäisyyden alkuvuosina säädetyt neljä perustuslakia.
ISBN 951-53-2093-3.
Sellainen "perustustuslaki" toki säädettiin, mutta kun siinä ei 113 §:ssä kumottu voimassa olleita perustuslain asemassa olleita lakeja, niin se ei tietenkään voi olla voimassa.
Ja miksei 1919 Hallitusmuto ole voimassa? Koska sitä säädettäessä ei myöskään ole kumottu voimassa olleita perustuslain tasoisia lakeja, eli HM 1772 ja valtalakia 1917.
Sinänsä vuonna 1919 vaaleilla valittu eduskunta on laillinen toimielin, koska Valtiopäiväjärjesytksen vuodelta 1906 mukaan edsukuntavaalit oli pidettävä joka kolmas vuosi. Edellinen laillinen eduskunta valittiin 1916 ja siitä kolmen vuoden kuluttua 1919.
Mutta olemme edelleen monarkia HM 1772 mukaisesti.
Toisto ei muuta hölynpölyä todeksi.
Näinhän se menee, että lakeja muutellaan, että koijarit saavat jatkaa koijaamista
Itse asiassa HM 1919 on 95 §:ssä HM 1772 kumoamista koskeva säännös, mutta HM 1919 ei voinut tulla voimaan, koska sen "vahvisti" ilman laillista toimivaltaa oleva "valtionhoitaja" Mannerheim.
Suomessa ei ollut aika välillä 1.8.1917 - 28.2.1919 toimivaltaista eduskuntaa.
Valtiopäiväjärjestykseen on 31.7.1917 tehty viimeinne laillinen muutos lailla 119/1917, jossa 32 §:ssä säädetään:
"Senaatin talousosaston jäsenet, jotka nimitetään Suomen eduskunnan luottamusta nauttivista henkilöistä, ovat virkatoimistaan eduskunnalle vastuunalaiset, kaikki yhteisesti hallituksen toiminnan yleisestä suunnasta ja kukin erikseen omista virkatoimistaan."
Sanna Marin on siis senaatin talousosaton puheenjohtaja.
Kuninkuus oli HM 1772 perinnöllinen, samoin kuin Venäjän keisarin asema Suomen suuriruhtinaana, joten presidentti Stählbergin jälkeläiset olisivat laillisesti oikeutettuja suuriruhtinaan arvoon. Hekään eivät ole vaatineet asemaansa, joten nekin oikeudet ovat rauenneet.
Tosiasialliseseti suuriruhtinaan valtaa käyttäneet presidentit lienee siten tulkittava olleen Suomen suuriruhtinaita aina vuorollaan, ja Sauli Niinistö viimeisimpänä.
Hölynpölyä on monenlaista.
Tässä on yksi esimerkki.
Ja tyhmimmästä päästä.
Aivan huikean tyhmä argumentti tosiasioita vastaan. Osaisitko yhdessäkään kohdassa perustella, miksi valtiopäiväasiakirjoista esiin tullut ei olisi totta?
Ihan siksi,että noilla väitteillä ei ole mitään realistista pohjaa Suomen valtion toiminnassa.
Saivartelu ei muuta tosiasioita, vaikka se nojaisi vanhentuneisiin asiakirjoihin ja kauan sitten historian pölyihin unohtuneisin lakeihin.
Se,mikä on voimassa,on voimassa.
Ja piste.
"Se,mikä on voimassa,on voimassa."
Tästä tykkäsin. Se on juuri näin HM 1772 on vpoimassa ja Suomi on suuriruhtinaskunta. Oikein!
Kouluaikojen historiankirjoissa ohitettiin Suomen monarkia vähättelevällä väliotsikolla "Kuningasseikkailu". Kuitenkin kyse oli siitä, että maan perustuslain mukaan oli valittava uusi kuningassuku, jos aiempi ei ollut käytettävissä.
1960-luvulla Ruotsille valmisteltiin uusi perustuslaki, jonka mukaan on eletty 1970-luvulta alkaen. Kuninkaalla ei ole varsinaista poliittista valtaa, mutta hänellä on seremoniallinen valta edustaa Ruotsia. Aluksi esim Olof Palme hymyili julkisuudessa, että kuningashuone on vain koristeellinen höyhen, jonka yksi kynänveto voi poistaa. Mutta nyt meillä on Ruotsin historian pisimpään hallinnut monarkki, joka on toiminut tarkalleen lainsäätäjän edellyttämällä tavalla ja johon sekä kansa että poliitikot ovat hyvin tyytyväisiä.
Monarkia muistuttaa meitä siitä, että valtio ja kansakunta on muutakin kuin sen äänestysikäiset kansalaiset ja heitä edustavat kansanedustajat. Monarkia muistuttaa meitä siitä, miten perinnöllisyys ja periminen on aivan ratkaisevan tärkeä osa inhimillistä elämää. Monarkia muistuttaa meitä siitä, ettei kaikilla tarvitse olla poliittista mielipidettä. Monarkia on myös kustannustehokas tapa huolehtia siitä, että maalla on aina olemassa valtionpäämies.
"Kuitenkin kyse oli siitä, että maan perustuslain mukaan oli valittava uusi kuningassuku, jos aiempi ei ollut käytettävissä."
Ei ollut.
Kyseessä oli vain Suomeen kuningasta halajavan porukan temppu,jolla vanhaan Ruotsin perustuslakiin nojaten keksittiin, että tasavallaksi asianmukaisesti julistautuneelle Suomelle olikin yhtäkkiä valittava kuningas Saksasta. Samalla saataisiin suurvallan suoja bolsevikkeja vastaan.
Saksan romahdus vei myös kuningashaaveet.
Ruotsin 1772 Hallitusmuoto oli Suomen perustuslaki vuoteen 1919 saakka. Suomen eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä hyväksymä itsenäisyysjulistus toki sanoo, että hallitus on antanut esityksen hallitusmuodon uudistamiseksi. Maalle valittiin tuolloin nimenomaan monarkistisen perustuslain mukaisesti valtionhoitaja.
Uusi dynastia valittiin Suomelle harkiten. Alkuperältään saksalaisia dynastioita Euroopassa oli tuolloin monessa maassa.
Norjassa oman monarkian perustaminen onnistui hienosti 1905.
Suomi kun oli aiottu tasavallaksi.
Kuningasseikkailustakin selvittiin vähin vaurioin,kun Saksa Suomen valtion johdon täysin yllättäen romahti ja antautui.
Maaliskuun1919 vaaleissa ilmeni kuningasvallan kannatuksen kapeus ja toukokuussa 1919 annettiin esitys tasavaltalaisesta hallitusmuodosta. Se hyväksyttiin 21.6. 1919.
Aikomukset ja tavoitteet vaihtelivat varsin nopeaan noina vuosina.
Kuninkaanvaali ei todellakaan ollut mikään seikkailu. Kyllä siinä oltiin valitsemassa maalle uutta dynastiaa ja ihan hyvä tulikin valituksi.
Kustaa IV Aadolf sai jättää Ruotsin valtaistuimen hävittyään Suomen. Uudeksi suvuksi valittiin joidenkin käänteiden jälkeen ranskalainen Bernadotte. Ruotsissa jotkut ilmeisesti kuvittelivat, että Bernadotten ja Ranskan avulla Ruotsi saisi Suomen takaisin. Mutta otettuaan ensi askeleensa Ruotsin maaperällä Bernadotte alkoi ajatella ja toimia kuin Ruotsin kuningas. Sota oli hävitty ja nyt oli elettävä sovussa Venäjän kanssa.
Vastaavalla tavalla Norjan uusi kuningas 1905 oli alusta alkaen toimissaan nimenomaan norjalainen.
On vaikea kuvitella, että Suomen vastavalittu kuningas olisi ollut jotain muuta kuin nimenomaan Suomen kuningas. Ilmaus "kuningasseikkailu" on siis jälkeenpäin keksitty vähättelevä nimitys.
Touhu lepäsi niin heikolla pohjalla,että kyllä se seikkailu oli.
Ja surkea.
Tarkkana allekirjoitusten kanssa https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000009111360.html
Mielipidetiedustelun mukaan Norjassa vain 9 % kansasta kaipaa mitään tasavaltaseikkailua.
Heinäkuun 1917 valtalaki ei koskaan astunut voimaan. Sitä ei vahvistettu.