Sovitus tarkoittaa sovintoon ja yhteyteen pääsyä kahden osapuolen kesken tilanteessa, jossa välit ovat aiemmin olleet rikki. Kun osapuolet pääsevät sovintoon keskenään, välirikon syyt jätetään taakse, pyyhitään pois, hävitetään - muutenhan sovinto/sovitus ei ole aito, todellinen sovitus.
Paavalin sovituksen sana kuuluu, että Jumala oli Kristuksessa ja SOVITTI maailman itsensä kanssa EIKÄ LUKENUT HEILLE HEIDÄN RIKKOMUKSIAAN.
Jumala toisin sanoen POISTI aiemmin vallinneen välirikon SYYN eli maailman syntivelan Kristuksessa ("Katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.")
Jumalan rikkomuksia ei sovituksen yhteydessä tarvinnut poistaa, koska Jumalalla ei ole rikkomuksia, eikä Jumalaa tarvinnut sovittaa maailman kanssa, koskapa Jumala ei ole koskaan maailmaa vihannut eikä siitä vieraantunut vaan on aina rakastanut maailmaa (=kaikki ihmisiä kaikkina aikoina) niin kuin tuhlaaajapojan isä poikaansa.
Kuinka sovitus saattoi tapahtua ilman maailman aktiivista osallisuutta? Yleensähän sovitus edellyttää molempien osapuolten suostumusta.
Jos maailma oli vieraantunut Jumalasta, kuinka sovitus oli edes mahdollinen?
Se oli mahdollinen Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta kuinka?
Se oli mahdollinen siten, että maailma sulautettiin ensiksi Kristukseen.
Tästä kertovat mm. seuraavat Raamatun paikat:
"Kun minut korotetaan maasta, vedän minä KAIKKI tyköni."
Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut KAIKKIEN edestä, siis myös KAIKKI ovat kuolleet.
Sen tähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Sen tähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet — 13 sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; 14 kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. 15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. 16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. 17 Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. — 18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; 19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
Joku voi ihmetellä, millä perusteella ja "kenen luvalla" Jumala saattoi asettaa KOKO maailman Kristukseen kysymättä yhdeltäkään ihmiseltä siihen lupaa?
Varmaankin samalla perusteella, jolla hän salli YHDEN IHMISEN kautta synnin tulla maailmaan ja synnin kautta kuoleman ja kuoleman hallita KAIKKIA IHMISIÄ - ja samalla perusteella, jolla hän salli yhden ihmisen lankeemuksen koitua KAIKILLE IHMISILLE kadotukseksi ja hänen tottelemattomuutensa kautta KAIKKIEN joutua syntisiksi.
Jos Jumala salli Aadamin lankeemuksesta koitua koko ihmiskunnalle KAIKENKATTAVAT seuraukset, KENELTÄKÄÄN LUPAA KYSYMÄTTÄ, hänkö ei muka sallinut oman Poikansa vanhurskauden teosta koitua ihmiskunnalle YHTÄ KAIKENKATTAVAA elämän vanhurskauttamista? Sallipa hyvinkin, ja Paavalin mukaan PALJOA ENEMMÄN.
Paavalin sovituksen sana kuuluu, että Jumala oli Kristuksessa ja SOVITTI maailman itsensä kanssa EIKÄ LUKENUT HEILLE HEIDÄN RIKKOMUKSIAAN.
Jumala toisin sanoen POISTI aiemmin vallinneen välirikon SYYN eli maailman syntivelan Kristuksessa ("Katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin.")
Jumalan rikkomuksia ei sovituksen yhteydessä tarvinnut poistaa, koska Jumalalla ei ole rikkomuksia, eikä Jumalaa tarvinnut sovittaa maailman kanssa, koskapa Jumala ei ole koskaan maailmaa vihannut eikä siitä vieraantunut vaan on aina rakastanut maailmaa (=kaikki ihmisiä kaikkina aikoina) niin kuin tuhlaaajapojan isä poikaansa.
Kuinka sovitus saattoi tapahtua ilman maailman aktiivista osallisuutta? Yleensähän sovitus edellyttää molempien osapuolten suostumusta.
Jos maailma oli vieraantunut Jumalasta, kuinka sovitus oli edes mahdollinen?
Se oli mahdollinen Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta kuinka?
Se oli mahdollinen siten, että maailma sulautettiin ensiksi Kristukseen.
Tästä kertovat mm. seuraavat Raamatun paikat:
"Kun minut korotetaan maasta, vedän minä KAIKKI tyköni."
Sillä Kristuksen rakkaus vaatii meitä, jotka olemme tulleet tähän päätökseen: yksi on kuollut KAIKKIEN edestä, siis myös KAIKKI ovat kuolleet.
Sen tähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Sen tähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet — 13 sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole; 14 kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva. 15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi. 16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi. 17 Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. — 18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; 19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
Joku voi ihmetellä, millä perusteella ja "kenen luvalla" Jumala saattoi asettaa KOKO maailman Kristukseen kysymättä yhdeltäkään ihmiseltä siihen lupaa?
Varmaankin samalla perusteella, jolla hän salli YHDEN IHMISEN kautta synnin tulla maailmaan ja synnin kautta kuoleman ja kuoleman hallita KAIKKIA IHMISIÄ - ja samalla perusteella, jolla hän salli yhden ihmisen lankeemuksen koitua KAIKILLE IHMISILLE kadotukseksi ja hänen tottelemattomuutensa kautta KAIKKIEN joutua syntisiksi.
Jos Jumala salli Aadamin lankeemuksesta koitua koko ihmiskunnalle KAIKENKATTAVAT seuraukset, KENELTÄKÄÄN LUPAA KYSYMÄTTÄ, hänkö ei muka sallinut oman Poikansa vanhurskauden teosta koitua ihmiskunnalle YHTÄ KAIKENKATTAVAA elämän vanhurskauttamista? Sallipa hyvinkin, ja Paavalin mukaan PALJOA ENEMMÄN.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.