En tiedä kuuluuko tämä kysymys tälle palstalle, mutta en parempaakaan löytänyt. Ohjatkaa oikeaan, jos sellainen palsta on.
Asiani koskee avaruusalusten paluuta maahan eli maan ilmakehään tuloa ja tämän aiheuttamaa kitkaa, mikä puolestaan saattaa sytyttää koko aluksen tuleen.
Miksi alukset eivät käytä jarruraketteja, jolloin tulo maan ilmakehään voisi tapahtua turvallisesti vaikka 500 kilometrin tuntinopeudella?
Onko maan vetovoima niin suuri, että noin voimakkaan jatturaketin kuljettaminen avaruuteen on ylivoimaista? Maasta käsinhän maan vetovoiman voittaminen isoin raketein kuitenkin onnistuu.
Ilmakehän kitka
Jarrumies
17
2271
Vastaukset
- ilman kuumeneminen
Pakonopeus maapallolta on kymmenen kilometrin luokkaa sekunnissa. Noin. Ja sama nopeus on maapallolle putoavalla avaruuskapineella.
Sen nopeuden saavuttamiseen tarvitaan hirmuisesti polttoainetta ja samoin sen nopeuden jarruttamiseen tarvittaisiin paljon.
Ilmakehä on luonnollinen jarru, kerätään siitä ilmasta vain pehmoinen tyyny alle. Kymmenen kilometrin sekuntinopeudessa ilma ei ehdi sivuun vaan puristuu kasaan ja normaalien kaasulakien mukaan kuumenee ja kuumentuneen kokoonpuristuneen ilman lämpösäteily sulattaa metallit. Paksujen eristetiilien keraaminen aine kestää suuria kuumuuksia ja vaikka niiden pinta sulaisikin, lämmönjohtuminen on hidasta joten sisäosat eivät paistu.- ...
Vähän eksyn nyt alkuperäisestä aiheesta, mutta eikö se vuosi, pari takaperin tapahtunut sukkulan räjähtäminen (Challengerko se nyt oli?) johtunut tuon lämpökilven pettämisestä? Muistaakseni kilpeen oli halkeama tullut kun raketti lähti maasta ja se sitten ilmeisesti halkesi kahtia kun lämpöä tuli riittäväti?
- hhh
... kirjoitti:
Vähän eksyn nyt alkuperäisestä aiheesta, mutta eikö se vuosi, pari takaperin tapahtunut sukkulan räjähtäminen (Challengerko se nyt oli?) johtunut tuon lämpökilven pettämisestä? Muistaakseni kilpeen oli halkeama tullut kun raketti lähti maasta ja se sitten ilmeisesti halkesi kahtia kun lämpöä tuli riittäväti?
tuollaista siinä tapahtui.Tosin lämpökilpi käsittääkseni koostuu monista pienistä osista.Muistaakseni niiden kiinnitys petti.
hhh kirjoitti:
tuollaista siinä tapahtui.Tosin lämpökilpi käsittääkseni koostuu monista pienistä osista.Muistaakseni niiden kiinnitys petti.
Sukkula taisi olla kolumbia. Lähdöstä joitakin sekunteja irtosi isohko kappale pääsäiliön eristettä ja osui sukkulan siiven etureunaan, aiheuttaen pitkähkön vaurion lämpötiiliin. Palatessa kuumentunut plasma soi siiven pinnan rikki ja alkoi sulattamaan rakenteita. Kohdalla sattui olemaan laskutelinekuilu jossa ensimmäiseksi havaittiin lämpötilan nousu. sukkulan tietokoneet yrittivät korjata yhä lisääntyvää kampeamista jonka puhkipalanut siipi aiheutti. lopulta sukkula alkoi pyöriä holtittomasti, ja ilmavirta repi koko aluksen kappaleiksi. Miehistöllä ei ollut mitään mahdollisuutta korjata tilannetta, vaikka avaruudessa olisi huomattu vaurion laajuus, ei olisi ollut muuta kuin yrittää alas.
... kirjoitti:
Vähän eksyn nyt alkuperäisestä aiheesta, mutta eikö se vuosi, pari takaperin tapahtunut sukkulan räjähtäminen (Challengerko se nyt oli?) johtunut tuon lämpökilven pettämisestä? Muistaakseni kilpeen oli halkeama tullut kun raketti lähti maasta ja se sitten ilmeisesti halkesi kahtia kun lämpöä tuli riittäväti?
Challengerissä petti polttoainetankin tiiviste, ja Kolumbiassa rungon lämpökilpi.
Moanique kirjoitti:
Challengerissä petti polttoainetankin tiiviste, ja Kolumbiassa rungon lämpökilpi.
Tarkennus äläpäs Moanique suutu,osasimpa kirjoitta nikkisi oikein. Challengerissä petti kiinteänpolttoaineen apuraketin kuminen O-rengas (kaksi kappaletta), jolloin saumasta vuoti palokaasuja juuri pääsäiliötä kohti. Aikansa vuodettuaa pääsäiliö paloi puhki syttyi ja räjähti, tuhoten luonnollisesti sukkulan. apuraketit jäivät toimintakuntoiseksi, toisen vuodosta huolimatta ja jatkoivat matkaan.
- Jarrumies
Keskustelu meni sivuraiteelle hieman. Riitikö siis lopulliseksi vastaukseksi se, että jarruraketteja varten tarvittaisiin liian paljon polttoainetta matkaan?
Mutta eikö avaruudessa jarruttaminen vaadi vähemmän energiaa kuin ilmakehässä kiihdyttäminen?
Onko nopeuden nostaminen ilmakehässä 500 km/h:sta 20000 km/h:hon yhtä vaikeaa kuin nopeuden hiljentäminen avaruudessa 20 000 km/h:sta 500 km/h:hon?- liittyvät
toisiinsa avaruudessa jarruttaminen ja ilmakehässä
kiihdyttäminen?
Jos kappaleen nopeus pudotetaan nollaan ilmakehän
ulkopuolella ja annetaan kappaleen pudota
vapaasti, niin eiköhän lopputuloksena ole
täystuho. Sukkulan lähtiessä kuulee termin maksimipaineen kohta ylitetty, jolloin sukkulan moottorit pistetään täysille, siis kun ilmakehä on jäämässä taakse ja sukkula kiihdyttää vielä yli 100 km korkeudessä vauhtia. jarrutus maksimi on alspäin tullessa noin 60-70km kohdellä siis syvemmällä ilmakehässä.Kyllä sukkulalla on aika pitkä poltto laskeutumisen aloituksessa.(Challenger räjähti lähtö tohinassa muistaakseni noin 35sek. lähdöstä, korkeutta oli noin 16km ja nopeus oliko se vasta 3000km/h. Siellä on jo aika ohut ilma, kiihdytys oli vasta alussa).
- Jarrumies
liittyvät kirjoitti:
toisiinsa avaruudessa jarruttaminen ja ilmakehässä
kiihdyttäminen?
Jos kappaleen nopeus pudotetaan nollaan ilmakehän
ulkopuolella ja annetaan kappaleen pudota
vapaasti, niin eiköhän lopputuloksena ole
täystuho.Kovasti kysyn hankalia, koska suoraa vastausta ei kukaan tunnu saavan aikaan.
Edellisen kommentoijan pyynnöstä lisää tarkennuksia kysymykseeni.
En ole käskenyt lopettaa aluksen jarrutusta, kun se tulee ilmakehään. Siis miksi ei pidetä vauhtia koko laskeutumisen ajan niin alhaisena, että ilmakehän kitka/kuumuus ei häiritse/ole vaarana laskeutumisen ajan? Miksi ei tulla hiljakseen maapallolle vaan hirmuvauhtia tuleen syttymistä peläten? Tähän hommaan kaipasin jarruraketteja, jotka siis toimisivat sekä avaruudessa että ilmakehässä että myös siinä rajalla.
Aiemmin vastattiin, että vaatisi liian paljon polttoainetta tämä tämmöinen jarruttaminen. Näinkö siis on? - liikuttamiseen
Jarrumies kirjoitti:
Kovasti kysyn hankalia, koska suoraa vastausta ei kukaan tunnu saavan aikaan.
Edellisen kommentoijan pyynnöstä lisää tarkennuksia kysymykseeni.
En ole käskenyt lopettaa aluksen jarrutusta, kun se tulee ilmakehään. Siis miksi ei pidetä vauhtia koko laskeutumisen ajan niin alhaisena, että ilmakehän kitka/kuumuus ei häiritse/ole vaarana laskeutumisen ajan? Miksi ei tulla hiljakseen maapallolle vaan hirmuvauhtia tuleen syttymistä peläten? Tähän hommaan kaipasin jarruraketteja, jotka siis toimisivat sekä avaruudessa että ilmakehässä että myös siinä rajalla.
Aiemmin vastattiin, että vaatisi liian paljon polttoainetta tämä tämmöinen jarruttaminen. Näinkö siis on?tarvitaan aivan yhtä paljon energiaa, jos se nostetaan esimerkiksi 100 km korkeuteen, kuin jos
se pudotetaan 100 km korkeudesta ja jarrutetaan
nollaan maan pinnalle. - mietippä
Jarrumies kirjoitti:
Kovasti kysyn hankalia, koska suoraa vastausta ei kukaan tunnu saavan aikaan.
Edellisen kommentoijan pyynnöstä lisää tarkennuksia kysymykseeni.
En ole käskenyt lopettaa aluksen jarrutusta, kun se tulee ilmakehään. Siis miksi ei pidetä vauhtia koko laskeutumisen ajan niin alhaisena, että ilmakehän kitka/kuumuus ei häiritse/ole vaarana laskeutumisen ajan? Miksi ei tulla hiljakseen maapallolle vaan hirmuvauhtia tuleen syttymistä peläten? Tähän hommaan kaipasin jarruraketteja, jotka siis toimisivat sekä avaruudessa että ilmakehässä että myös siinä rajalla.
Aiemmin vastattiin, että vaatisi liian paljon polttoainetta tämä tämmöinen jarruttaminen. Näinkö siis on?Miksi lentokone ei pane potkureita pyörimään taaksepäin ja laskeudu niiden varassa maahan, vaan panee potkurit tyhjäkäynnille ja laskeutuu liitäen antaen ilman jarruttaa menoa ? ?
- masterofreal
1. Jarrutuksessa tarvittaisiin noin suunnilleen yhtäpaljon polttoainetta kuin nousuusa -> Poltoaineen vieminen avaruuteen olisi erittäin kallista (varmaa 1 milj. €/ kg)(vertaa esim sukkulan polttoainesäiliötä ja apuraketteja hyötykuormaan).
2. Koska kuitenkin lähestyttäisiin alkuvaiheessa ilmakehää suurella nopeudella, niin rakettimoottorin rakenne pitäisi olla sellainen että se kestäisi kuumuuden. Jos taas nopeus jarrutettaisiin nollaan maan pinnan suhteen ensin, olisi se erittäin epätaloudellista, eivankuin leijuttaisi avaruusalusta.
3. Polttoaina avaruusaluksessa on turvallisuusriski (varsinkin laskussa) ja mitä ilmeisemmin suurempi sellainen kuin syöksyminen ilmakehään.- Jarrumies
Sieltä tuli hyvä vastaus! Ja pisti ukkoa täällä miettimään.
Sen verran tarkentaisin, etten haluaisi tositilanteessa pistää nopeutta missään vaiheessa nollaan, vaan pudottaisin sen ajoissa sellaiseksi, että ilmakehän kitkasta ei olisi missään vaiheessa lämpövaaraa.
Mutta se minulle siis on uusi tieto, että avaruudessa jarruttelu ja kiihdyttely vie lähes yhtä paljon polttoainetta kuin maan ilmakehässäkin tapahtuva. Luulin, että siellä selvitään selvästi vähemmällä. - &&&&&
Jarrumies kirjoitti:
Sieltä tuli hyvä vastaus! Ja pisti ukkoa täällä miettimään.
Sen verran tarkentaisin, etten haluaisi tositilanteessa pistää nopeutta missään vaiheessa nollaan, vaan pudottaisin sen ajoissa sellaiseksi, että ilmakehän kitkasta ei olisi missään vaiheessa lämpövaaraa.
Mutta se minulle siis on uusi tieto, että avaruudessa jarruttelu ja kiihdyttely vie lähes yhtä paljon polttoainetta kuin maan ilmakehässäkin tapahtuva. Luulin, että siellä selvitään selvästi vähemmällä."Mutta se minulle siis on uusi tieto, että avaruudessa jarruttelu ja kiihdyttely vie lähes yhtä paljon polttoainetta kuin maan ilmakehässäkin tapahtuva. Luulin, että siellä selvitään selvästi vähemmällä."
Vaikka kappale on painoton on sillä aina massa ja tämän massan kiihdyttämiseen tarvitaan energiaa.
Jarrutuksessa avaruudessa ei voida käyttää hyväksi ilmanvastusta vaan pysäytys energia pitää saavuttaa muilla vaihtoehdoilla, eli apuraketeilla.
- Anonyymi
Kiinnostaisi tietää, miten suuri kiihtyvyys eli g-voima vaikuttaa astronautteihin silloin, kun alus palaa ilmakehään?
- Anonyymi
Tekoäly:
Ilmakehään palatessa avaruusalus kokee suuren kiihtyvyyden. Tämä aiheuttaa voimakkaan g-voiman astronautteihin, mikä vastaa noin 4-9 kertainen maan vetovoima. Tämä voima voi vaikuttaa fyysisesti astronautteihin, ja siksi heidän on tärkeää olla asianmukaisesti valmistautuneita ja fyysisesti hyvässä kunnossa.
Jejee
Jee
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä762701Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2781545Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461497- 871351
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3991311Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3891253Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat38997Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2899Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254812Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun316805