SUOMEN maksut EU:lle kasvoivat viime vuonna enemmän kuin Suomen saamat tulot EU:lta, kertoo valtiovarainministeriö tiedotteessaan.
Maksuja kasvatti erityisesti se, että Britannian ero EU:sta toteutui. Lisäksi viime vuodessa poikkeuksellista oli, että unioni loi niin sanotun elpymisvälineen eli rahoitusta koronakriisin hoitamiseen. Viime vuosi oli myös unionin kuusivuotisen rahoituskehyskauden ensimmäinen vuosi.
Suomi sai unionilta yhteensä 1,6 miljardia euroa. Tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 43 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi sai elpymisvälineestä yhteensä 60 miljoonaa euroa.
Suomi puolestaan maksoi EU:lle noin 2,5 miljardia euroa. Maksut kasvoivat 217 miljoonalla eurolla.
Valtionvarainministeriö kuitenkin huomauttaa, että ”rahavirroissa eivät näy kaikki EU-jäsenyyden hyödyt, kuten avoimet sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus”.
SUURIMMAN osan Suomeen palautuneista tuloista sai maatalous. Maatalouden suoriin tukiin ja kehittämiseen tuli 903 miljoonaa euroa, joka oli 56 prosenttia kaikista Suomen saamista tuista.
Lisäksi tuloja saatiin pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista ja EU:n tutkimuksen innovoinnin puiteohjelman rahoituksesta.
Suomen osuus kaikista jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta oli 1,08 prosenttia viime vuonna. Edellisvuonna osuus oli 1,06 prosenttia.
SUOMEN nettomaksu unionille oli viime vuonna 970 miljoonaa euroa. Voidaan siis sanoa, että EU-jäsenyys maksoi asukasta kohden 175 euroa. Edellisvuonna nettomaksu oli 781 miljoonaa euroa ja 141 euroa asukasta kohden.
Suomen suhteellinen maksuosuus unionin budjetista kasvoi 1,82 prosenttiin, mihin vaikutti vahvasti Britannian EU-ero. Britannia oli EU:n kolmanneksi suurin rahoittajamaa. Vielä toissa vuonna Suomen maksuosuus oli 1,65 prosenttia, kun Britannian maksuosuus oli 12,2 prosenttia.
Suomi on ollut EU:n nettomaksaja koko jäsenyytensä ajan lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000. Tämä kertoo pitkälti maiden välisistä varallisuuseroista.
TUOREISTA tilastoista selviävät myös eniten rahoitusta saaneet ja eniten unionia rahoittaneet maat.
Euromääräisesti eniten rahoitusta saivat viime vuonna Puola, Italia ja Espanja. Suurimpia rahoittajia puolestaan olivat rahoitusosuuksillaan Saksa, Ranska ja Italia.
Jos nettomaksuja verrataan bruttokansantuloon, suurimpia rahoittajia olivat Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Jos niitä taas verrataan asukasmäärään, suurimpia olivat järjestyksessä Saksa, Tanska ja Ruotsi.
EU:n suurimpia nettosaajia suhteessa bruttokansantuloon olivat Kroatia, Liettua ja Unkari. Asukasmäärään suhteutettuna suurimpia nettosaajia olivat Viro, Latvia ja Liettua.
Maksuja kasvatti erityisesti se, että Britannian ero EU:sta toteutui. Lisäksi viime vuodessa poikkeuksellista oli, että unioni loi niin sanotun elpymisvälineen eli rahoitusta koronakriisin hoitamiseen. Viime vuosi oli myös unionin kuusivuotisen rahoituskehyskauden ensimmäinen vuosi.
Suomi sai unionilta yhteensä 1,6 miljardia euroa. Tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 43 miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi sai elpymisvälineestä yhteensä 60 miljoonaa euroa.
Suomi puolestaan maksoi EU:lle noin 2,5 miljardia euroa. Maksut kasvoivat 217 miljoonalla eurolla.
Valtionvarainministeriö kuitenkin huomauttaa, että ”rahavirroissa eivät näy kaikki EU-jäsenyyden hyödyt, kuten avoimet sisämarkkinat ja vapaa liikkuvuus”.
SUURIMMAN osan Suomeen palautuneista tuloista sai maatalous. Maatalouden suoriin tukiin ja kehittämiseen tuli 903 miljoonaa euroa, joka oli 56 prosenttia kaikista Suomen saamista tuista.
Lisäksi tuloja saatiin pääasiassa Euroopan aluekehitysrahastosta jaettavista tuista ja EU:n tutkimuksen innovoinnin puiteohjelman rahoituksesta.
Suomen osuus kaikista jäsenvaltioihin palautuneesta rahoituksesta oli 1,08 prosenttia viime vuonna. Edellisvuonna osuus oli 1,06 prosenttia.
SUOMEN nettomaksu unionille oli viime vuonna 970 miljoonaa euroa. Voidaan siis sanoa, että EU-jäsenyys maksoi asukasta kohden 175 euroa. Edellisvuonna nettomaksu oli 781 miljoonaa euroa ja 141 euroa asukasta kohden.
Suomen suhteellinen maksuosuus unionin budjetista kasvoi 1,82 prosenttiin, mihin vaikutti vahvasti Britannian EU-ero. Britannia oli EU:n kolmanneksi suurin rahoittajamaa. Vielä toissa vuonna Suomen maksuosuus oli 1,65 prosenttia, kun Britannian maksuosuus oli 12,2 prosenttia.
Suomi on ollut EU:n nettomaksaja koko jäsenyytensä ajan lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000. Tämä kertoo pitkälti maiden välisistä varallisuuseroista.
TUOREISTA tilastoista selviävät myös eniten rahoitusta saaneet ja eniten unionia rahoittaneet maat.
Euromääräisesti eniten rahoitusta saivat viime vuonna Puola, Italia ja Espanja. Suurimpia rahoittajia puolestaan olivat rahoitusosuuksillaan Saksa, Ranska ja Italia.
Jos nettomaksuja verrataan bruttokansantuloon, suurimpia rahoittajia olivat Saksa, Hollanti ja Ruotsi. Jos niitä taas verrataan asukasmäärään, suurimpia olivat järjestyksessä Saksa, Tanska ja Ruotsi.
EU:n suurimpia nettosaajia suhteessa bruttokansantuloon olivat Kroatia, Liettua ja Unkari. Asukasmäärään suhteutettuna suurimpia nettosaajia olivat Viro, Latvia ja Liettua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Työ maistuu entistä paremmin kun eu-velka kasvaa.
Hienoa, että näiden elintaso nousee Suomen avulla.
Kohta lisää yhteisvelkavastuita. Kokoomus ihan kiimassa!
Mites se kertavelka nyt jatkumona?
Eukimasille kaikki käy!
Suomi on velkaantunut eniten pohjoismaista EU hun liittymisen jälkeen nyt on aika erota EU sta