Tiede ei ole täydellistä, mutta tieteellinen metodi on varmin keino tuottaa mahdollisimman luotettavaa tietoa.
Ilmaston muutoksen tuntevat parhaiten klimatologit, atomien käyttäytymisen kvanttifyysikot ja tähtien käyttäytymisen astronomit.
Näiden alojen kehitykseen ei maallikoilla ole mitään tähdellistä sanottava. Kuten Enqvist ja Räsänen kirjoittivat, maallikkoilla ei ole 1800 luvulta alkaen ollut enää mitään annettavaa luonnontieteille. Keskuteluyhteys hyvienkin diletanttien ja tieteilijöiden välillä katkesi jo tuolloin.
Ilmasto lämpene, koska ihminen tupruttelee ilmaan fossiilista CO2:ta.
Aurinko muuttuu n. miljardin vuoden päästä puaiseksi jättiläiseksi.
Atomien koko muuttuu prosesseissa, joita tapahtuu suuren tähden romahtaessa painovoimansa alla neutronitähdeksi säteilypaineen loppuessa.
Ihminen voi vapaasti valita tieteen mahdollisine virheinee tai hömpän, jossa ei juuri muuta olekaan kuin virheitä.
Sitä voi uskoa tieteeseen tai sitten hömmppään
70
656
Vastaukset
- Anonyymi
Tällä palstalla eron on huomannut räikeänä. Heikoimmalla pohjalla olevalla tuntuu olevan vahvin usko omiin kykyihinsä.
- Anonyymi
Tiede pyrkii selvittämään luonnonlait niin, että niitä voidaan käyttää ennustamiseen. Esimerkiksi taloustiede ei oikeastaan ole tiedettä, koska "lait" muuttuvat koko ajan. Kun jokin sääntö keksitään, niin pian se ei enää pädekään. Ihmisten aivoitusten ennustaminen on miltei mahdotonta.
- Anonyymi
Mitä tarkempaa ennustetta halutaan, sitä tarkempi malli tarvitaan. Arkielämässä Newtonin mekaniikka riittää hyvin. Suhteellisuusteoriaa tarvitsevat vain tiedeihmiset. Kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian yhdistävä ns. kaiken teoria on tiedeihmisten terävimmän kärjen työsarkaa. Tuolla saralla vain aniharvalla tiedeihmiselläkin on jotain annettavaa.
- Anonyymi
Hiilidioksidin aiheuttaman lämpenemisen ennustamisen kannalta tarpeelliset luonnonlait tunnetaan jo hyvin. Pilviinkään ei liity mitään tuntematonta. Silti pilvisyyden tarkka ennustaminen laskennallisesti on käytännössä mahdotonta.
Hiilidioksidin vaikutusta yritetään arvioida laskennallisesti yksinkertaistuksella, että muut asiaan vaikuttavat suureet pysyvät ennallaan. Tällöin muutosvaikutuksen ennustaminen on varsin suoraviivaista. Tilanne vaikeutuu, kun eri suureiden keskinäisvaikutukset pitäisi ottaa mukaan. Sen takia esim. pilvisyyden muutosten vaikutuksesta ei yleensä juuri puhuta.
- Anonyymi
Dementikon sekoilua.
- Anonyymi
Ylivertaisuusvinouma
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan.[1] Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa.[1] Kyse on siis metakognitiivisesta vajavuudesta eli kyvyttömyydestä arvioida oikein omaa taitotasoaan.[1] Aihetta tutkineen David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä.[1]
Erityisesti tiedollisia taitoja koskeva ylivertaisuusvinouma tunnetaan myös nimellä Dunning–Kruger-vaikutus sitä tutkineiden psykologien David Dunningin ja Justin Krugerin mukaan.[1] Dunning ja Kruger testasivat ihmisten käsitystä omasta huumorintajustaan, kielioppiosaamisestaan ja loogisesta päättelykyvystään.[1]- Anonyymi
"Aihetta tutkineen David Dunningin mukaan palautteen puute on eräs merkittävimmistä vääriin luuloihin johtavista tekijöistä"
Täällä erään kirjoittajan saama palaute on varmaankin ollut riittävää mutta saapunut aivan liian myöhään.
- Anonyymi
Paitsi että
Jos tuntee yhtä tieteenalaa, pystyy kommentoimaan myös muita tieteenaloja, ainakin rajoitetussa määrin. Esimerkiksi fysiikkaa tuntevalla voi olla tähdellistä sanottavaa ilmastoasioissa, koska ilmastonmuutos on pohjimmiltaan fysiikkaa. Samoin solubiologiaa tuntevalla voi olla sanottavaa lääketieteessä, koska lääketiede perustuu solubiologiaan. Matematiikkaa ja tilastotiedettä tunteva voi puolestaan kommentoida melkein mitä tahansa tieteenalaa, koska tieteellisiä tuloksia käsitellään tilastojen avulla. Suurimmat tutkimukset ovatkin nykyaikana poikkitieteellisiä.
Tavallinen maallikko pystyy sanomaan milloin tieteen tulokset ovat yhtäpitäviä hänen normaalin järkensä kanssa ja milloin esiintyy ristiriitoja. Silloin tieteentekijöillä on velvollisuus selventää tämä ristiriita maallikolle, ja maallikolla on vapaus valita, uskooko hän selityksen vai ei. Parhaassa tapauksessa ristiriitaan ei ole selitystä, minkä selvittäminen voi viedä tiedettä eteenpäin.
Sitten on pidettävä erillään tiede ja politiikka. Poliittiset päätökset ovat aina moniulotteisia siinä mielessä, että ne eivät perustu tieteeseen vaan ihmisten tahtoon. Joku tahtoo jotain, ja tiede kertoo toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa tämä tahto. Ihmisten tarpeet ja mielipiteet eivät ole tiedekysymyksiä vaan subjektiivista söttöä, joka vaihtelee henkilöstä toiseen. Tiede ei voi ikinä kertoa sitä päämäärää, johon ihmiskunnan pitää kollektiivisesti pyrkiä, koska se riippuu asioista, joita kollektiivisesti arvostamme, ja on siten pohjimmiltaan subjektiivista.
Tieteen sisälläkin esiintyy ristiääniä liittyen oletettuihin "faktoihin". On tietysti asioita, kuten ilmastonmuutos, joista valtaosa tiedemiehistä on samaa mieltä, mutta näissäkin asioissa skaala vaihtelee valtavasti tieteentekijästä toiseen. Yksi huipputiedemies voi pitää ilmastonmuutosta akuuttina uhkatekijänä, joka väistämättä pyyhkäisee ihmiskunnan pois tältä pallolta, mikäli emme lopeta fossiilisten käyttöä tällä vuosikymmenellä. Toinen taas voi pitää uhkaa pienempänä, vaikka tunnustaisikin riskit. Näin käy, kun tieteessäkään ei tunneta asiaa tarpeeksi hyvin. Sitten on niitäkin tieteilijöitä, jotka asettuvat poikkiteloin kaikkien muiden tiedemiesten kanssa. Yleensä nämä ovat väärässä, mutta heilläkin on oma tärkeä paikkansa tosiasioiden kyseenalaistajina.
Maallikko voi kuunnella tieteentekijöitä, mikä luultavasti olisikin järkevää. Mutta yhtälailla maallikolta voi vaatia kriittistä ajattelua, eli sitä maalaisjärjen käyttöä, jolla tieteen tuloksia voi kyseenalaistaa. Tämä tuskin tuottaa ongelmaa, jos asiantuntijat ovat valmiita selittämään tuloksiaan kansankielellä. Ongelmia tulee, jos joku selitykset kuultuaankin pitäytyy härkäpäisesti mielipiteessään, koska ei halua ymmärtää tosiasioita. - Anonyymi
Siinä taas ylistetään tuota tieteen virheettömyyttä, kun ei tiedetä mitään niistä tieteen virheistä. Todellisuudessa vaikuttaa siltä, että lääketiede on lähes ainoa tieteenala, joka on menneisyyden virheitään korjannut aktiivisesti.
Todellisuudessa se, että vanhat tiedemiehet halveksii maallikoita on usein vain vanhojen tiedemiesten muutosvastarintaa. Olisihan se kauheaa, jos joku maallikko olisikin oikeassa ja vanha tiedemies väärässä.
Tuollainen on hyvin tuttua lääketieteen piirissä. Minä olin aikanaan ammattini takia katsellut paljon röngenkuvia murtumista, mutta en kuitenkaan ollut lääkäri. Silloin se ei herättänyt paheksuntaa, kun minulla oli valkoinen puku päällä.
Sitten vuosikymmeniä myöhemmin vein tapaturmapotilaan poliklinikalle. Selitettiin, millä tavalla tapaturma oli tullut, ja siitä otetiin räntgenkuva. Minä huomasin heti, että jalassa oli iso murtuma, ja sanoin sen lääkärille.
Vaikka sanoin, että olin aikanaan samassa sairaalassa katsellut paljonkin röntgenkuvia, niin lääkäri ei ottanut ollenkaan huomioon puheitani, ja lähetti potilaan vain kotiin ilman hoitoa ja ilman sauvoja.
Myöhemmin kuulin, että melkoinen joukko lääkäreitä oli töllöttänyt uusintakuvia ja hekin tehneet väärää diagnoosiaan. Siellä diagnoosi oli kasvain, mutta onneksi eivät alkaneet leikkaamaan.
Sen säärimurtuman paraneminen kesti kuulemma vuoden, ja kukaan monista lääkäreistä ei tajunnut, että se oli murtuma. Onneksi se oli niin hyväasentoinen, että se parani ilman hoitoakin.
Juuri sairaalamaaiman kokemukseni ansioista minä en pidä tiedettä ja tiedemiehiä kaikkitietävinä. Virheitä tulee joka vuosi huolestuttavan paljon, vaikka enemistö potilaista hoidetaankin asianmukaisesti.
Jo yksi prosentti vääriä diagnooseja on liikaa. Ehkä kuvittelet, että muut tieteet ei tee diagnooseja. Todellisuudessa kaikki asiat kaikissa tieteissä on diagnooseja. Toiminta menee periaatteessa aivan saman kaavan mukaan kuin lääketieteessä.
Tehdään huomioita ja kysellään ja keskustellaan, ja sitten vedetään johtopäätös, mistä on kysymys. Sitten se johtopäätös ilmoitetaan tieteellisenä teoriana muille tieteentekijöille.
Sitten jos muutkin sen hyväksyy, se sisällytetään tieteeseen. Näyttää vaan olevan niin, että mikään vanha jo vääräksi todettu ei siitä tieteestä koskaan poistu. Jollakin tieteenalalla siihen uskotaan edelleen, vaikka toisella tieteenalalla ei uskota.
Maallikko joutuu sitten vertailemaan eri tieteenalojen uskomuksia, ja valitsemaan niistä sen, jonka uskoo olevan totta. Sen alan tiedemiehet, jonka näkemyksen maallikko hylkää, eivät tietenkään suostu tunnustamaan olleensa väärässä.
Niinpä yhden tieteenalan mielestä maallikko on oikeassa ja toisen tieteenalan mielestä hän on väärässä. Siitä tulee siis tieteenalan ja maallikon välinen kiista, vaikka todellisuudessa kiista on kahden tieteenalan välillä.
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että eri tieteenalat välttää viimeiseen asti riitaa keskenään, jos vain se on mahdollista. Kaikki puuhastelee vain siellä omassa nurkassaan, ja kouluissa opetetaan ristiriitaista tietoa, tai jätetään toinen vaihtoehto kertomatta.
Se toinen vaihtoehto voi kuitenkin tulla oppilaan tietoon myöhemmin jotakin muuta kautta. Silloin pitäisi osata valita. Molemmat vaihtoehdot kyllä löytyy tieteestä, mutta kumpi on oikea ja kumpi väärä.
Ei siis ole koskaan ollut sellaista yhtenäistä tiedettä, kuin sinä kuvittelet ja erittäin moni tiedemieskin kauhean mielellään kuvittelee. Niinkauan kun totuudesta ei voida sopia, mikä se on, on tieteessä ristiriitoja,
Totuus on joka tapauksessa se, joka on aina voitolla. Se, että tietääkö siitä kukaan mitään, on aivan toinen asia. On aina parempi tietää totuus kuin tietää valhe. Ei totuus mihinkään katoa, jos valhe voittaa ihmiset puolelleen.
Olisi jo nykyään syytä riisua ne tieteen lapsenkengät jaloistaan ja siirtyä aikuisuuteen, jossa asioita voi myös kyseenalaistaa, ilman että se lapsi ihmisten sisimmässä verisesti loukkaantuu. Se loukkaantuminen halvaannuttaa tieteen.- Anonyymi
Hyvä tieteellinen käytäntö
Vastuullinen tiede -toimitus
15.3.2018
TENKin ja tiedeyhteisön laatimien hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä.
Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla. Hyvää tieteellistä käytäntöä koskevien ohjeiden soveltaminen on tutkijayhteisön itsesäätelyä, jolle lainsäädäntö määrittelee rajat. Hyvä tieteellinen käytäntö on myös osa tutkimusorganisaatioiden laatujärjestelmää.
Hyvä tieteellinen käytäntö -ohje ja loukkausepäilyjen tutkinta Suomessa
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laatinut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä. Tästä puhutaan usein Hyvä tieteellinen käytäntö- eli HTK-ohjeena.
Sen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (responsible conduct of research) ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.
Ohjeen vaikuttavuus perustuu tiedeyhteisön vapaaehtoiseen sitoumukseen noudattaa ohjetta. HTK-ohjetta noudatetaan Suomessa kaikilla tieteenaloilla, ja siihen ovat sitoutuneet kaikki yliopistot, valtaosa ammattikorkeakouluista ja useita tutkimuslaitoksia. Niiden tulee soveltuvin osin noudattaa ohjetta myös yritysten ja muiden tahojen kanssa tehtävässä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä.
Hyvän tieteellisen käytännön edistäminen samoin kuin tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvien hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsitteleminen kuuluvat ennen muuta tieteellistä tutkimusta harjoittaville organisaatioille. Kun selvitys on saatu päätökseen tutkimusorganisaatiossa, päätökseen tyytymätön osapuoli voi pyytää asiasta TENKin lausunnon.
Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdat
Tutkimusetiikan näkökulmasta hyvän tieteellisen käytännön keskeisiä lähtökohtia ovat:
Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat muiden tutkijoiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan.
Tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan ja siitä raportoidaan sekä siinä syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
Tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja tietyillä aloilla vaadittava eettinen ennakkoarviointi on tehty.
Tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä sovitaan ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia kaikkien osapuolten – niin työnantajan, vastuullisen tutkijan (principal investigator) kuin ryhmän jäsenten – oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen säilyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevat kysymykset kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Tutkimuksen edetessä sopimuksia voidaan tarkentaa.
Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
Tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä heidän olevan esteellisiä.
Tutkimusorganisaatioissa noudatetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojaa koskevat kysymykset.
Käytännöt koskevat tutkimustoiminnan ohella opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa.
Hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse. Vastuu kuuluu kuitenkin myös koko tiedeyhteisölle. - Anonyymi
Tiede tarkoittaa todellisuuden ilmiöiden ja niiden välisten suhteiden järjestelmällistä ja arvostelevaa tutkimista sekä sen avulla saatua tietojen jäsentynyttä kokonaisuutta.[1][2] Tieteen tehtävänä on selittää ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Tieteellinen tutkimus on järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa, mutta myös aikaisemman tieteellisen tiedon päälle rakentamista sekä selitysten ja ennustusten todentamista. Tieteen pyrkimyksenä on muuttaa maailma kielelliseen muotoon selittämällä todellisuutta tosien väitteiden avulla, jotta ihmiset voisivat ymmärtää todellisuutta ja siirtää tieteelliseen tietoon perustuvaa tietämystä toisilleen toden kommunikaation avulla.lähde? Monet teknologiat ja tekniikat perustuvat tieteellisen tietoon. Tieteellinen tutkimus perustuu pääsääntöisesti muiden aikaisempiin tutkimustuloksiin, mikä tarkoittaa lähteiden käyttöä tutkimustyössä. Tieteen harjoittajia kutsutaan tieteilijöiksi, tiedemiehiksi ja tutkijoiksi.
Tieteet pohjautuvat tieteenfilosofiassa kehittyneeseen empiristiseen ajattelusuuntaan joka painottaa reaalimaailman havaintoja ja kokeita vastakohtana intuitiolle ja niin sanotulle musta tuntuu -ajattelulle, joiden molempien perustuvuus todellisuuteen ovat kyseenalaisia, koska jokainen ihminen on perustavasti subjektiivinenkenen mukaan? ja henkilökohtaiset kokemukset sekä havainnot ovat valikoituneita. Todellisuus ja yksittäisen ihmisen todellisuuskäsitys ovat toisistaan poikkeavia, mutta todellisuus on näistä tieteen tutkimuskohde. Tieteissä pidettyjen totuuksien kyseenalaistaminen on keskeistä. Tieteissä kerätään todistusaineistoa väitteiden tueksi. Tieteellinen menetelmä pyrkii olemaan objektiivinen, julkinen ja itseään korjaava.[3] Tieteellisessä menetelmässä hypoteesit ja teoriat täytyy osoittaa tosiksi reaalimaailmassa, eikä tieteessä saisi tukeutua vain a priori -ajatteluun. Tieteissä teoria ja reaalimaailma ovat jatkuvassa kanssakäymisessä keskenään samalla tavalla kuin ihmisten käyttämä kieli ja ympäröivä todellisuus ovat vastaavasti kanssakäymisessä keskenään.[4] Tiedettä ei olisi ilman kieltä (matematiikka lasketaan kieleksi jossa on kielioppi ja käsitteistö). Maapallon eliöistä vain ihmisillä on tiedettä, koska ihminen on ainoa kieltä käyttävä eliölaji. Tieteen historiaa käsittelee tieteenhistoria.
Osaa tieteistä sovelletaan käytäntöön yhteiskunnassa joko sellaisenaan tai monitieteisten soveltavien tieteiden avulla, mutta osalla tieteistä ei ole varsinaisia käytännön sovelluksia, vaan niiden tarkoituksena on vain auttaa ymmärtämään ilmiöitä. Tieteet tukevat kuitenkin toisiaan. Tieteet jaotellaan reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan edelleen tavallisesti luonnontieteisiin (tarkastelevat luontoa) ja humanistisiin tieteisiin (tarkastelevat ihmisen toimintaa). Käsitteellisiin tieteisiin kuuluvat matematiikka ja logiikka. Tieteenalat liittyvät läheisesti luonnontieteiden ja humanististen tieteiden sisällä toisiinsa, ja monissa tieteissä tarvitaan muiden läheisten tieteiden perustietoja. Esimerkiksi kemian ja fysiikan perustiedot ovat hyödyksi kaikissa luonnontieteissä. Lisäksi matematiikkaa hyödynnetään kaikissa luonnontieteissä. Kaikki tieteenalat ovat jakautuneet alun perin filosofiasta ja ne ovat edelleen jakautuneet ja jakautuvat edelleen erillisiksi tieteenaloiksi kun tieteellisen tiedon määrä ja tutkimusalueet lukumääräisesti kasvavat. - Anonyymi
Huuhari ilmetyi taas paikalle.
Lääketiede on korjannut virheitään sen takia, että lääketiede on aikanaan tehnyt niitä paljon alan vaikeuden takia. Fysiikka on paljon selkeämpää ja asiat ovat helpommin todistettavissa.
Sinä kuulet juurikin siihen höppäporukaan, joka ei tieteestä ymmärrä yhtään mitään, eikä kykenisi ikinä ymmärtämäänkään. Paukut ei vaan riitä. - Anonyymi
Ei normaali sairaalatyössä tehdä tiedettä. Siellä sovelletaan osin tieteeseen- osin kokemukseen perustuvia hoitokäytänteitä. Lääketieteen käytäntö on kaukana eksaktista tieteestä.
Jos häluaa kyseen alaistaa tiedettä, siitä pitäisi ymmrtää jotain. Sinä et ymmärrä. - Anonyymi
Kuvitteletko sinä, että sairaaloissa tehdään hoitotyössä tiedettä? Ei tehdä.
Olen itse mukana kahdessa tieteellisessä tutkimuksessa, joita tehdään sairaalassa. Molemmista kirjoitetaan julkaisu lääketieteelliseen julkaisuun. Tutkimukset vertaisarvioidaan ja jos niistä löytyy aikaista parempia hoitokäytänteitä, ne otetaan käyttöön.
Kun ne tulevat käypähoito ohjeeseen, hoitotyö on vain kyseisen ohjeen protokollan täyttämistä, ei tieteellistä työtä.
Tämä taitaa olla jäänyt kokonaan sinulta ymmärtämättä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuvitteletko sinä, että sairaaloissa tehdään hoitotyössä tiedettä? Ei tehdä.
Olen itse mukana kahdessa tieteellisessä tutkimuksessa, joita tehdään sairaalassa. Molemmista kirjoitetaan julkaisu lääketieteelliseen julkaisuun. Tutkimukset vertaisarvioidaan ja jos niistä löytyy aikaista parempia hoitokäytänteitä, ne otetaan käyttöön.
Kun ne tulevat käypähoito ohjeeseen, hoitotyö on vain kyseisen ohjeen protokollan täyttämistä, ei tieteellistä työtä.
Tämä taitaa olla jäänyt kokonaan sinulta ymmärtämättä.Siis kirjoitetaan tutkimusartikkeli lääketieteelliseen julkaisuun. Tällöin tehdään lääketiedettä. Useimmat lääkärit tekevät sitä vain tohtorinväitöskirjaansa väsätessään. Sen jäkeen he siirtyvät hoitotyöhön, joka ei ole tutkimustyötä siinä merkityksessä kuin tieteellinen tutkimus.
- Anonyymi
Tieteessä kyseenalaistetaan aina. Skeptisyys on sisään rakennettuna tieteelliseen metodiin.
Tieteelliseen kyseenalaistamiseen kykenee kuitenkin vain alan koulutuksen saanut. Maallikot ovat täysin kykenemättömiä kyseenalaistamaan luonnontieteellistä tutkimusta.
Tälläkin palstalla eräs henkilö kertoi tuntevansa metapopulaatioiden käyttäytymisen, kun on lukenut siitä psykologian kirjasta.
Voi Pyhä Sylvi. Kukahan psykologi on perehtynyt vaikka täpläverkkoperhosen psykologiaan?
- Anonyymi
Valinta on tietenkin vapaa.
Esimerkiksi ilmastonmuutos on asia, mihin uskomus tai poliittinen ideologia ei vaikuta sitä eikä tätä. Nykyinen ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttamaa. Se on tieteellinen fakta. Jos joku denialisti inttää vieläkin vastaan, niin oman tyhmyytensä siinä vain paljastaa.- Anonyymi
Ilmastonlämpenemistiede ei olekaan mikään luonnontiede vaan astrologian tasoinen pseudotiede. Siihen voi olla maallikoillakin jotain annettavaa. Ainakin tällä palstalla.
"Uskoa" on huono sananvalinta tieteen yhteydessä. "Luottaa" on parempi. Tieteeseen voi luottaa siitä huolimatta, että tiede - tai siis tieteentekijät eivät ole aina oikeassa. Voi luottaa tieteen rehellisyyteen, voi luottaa tieteen metodeihin, voi luottaa välineisiin, joilla empiiristä tietoa hankitaan. Usko on ehdotonta, luottaminen on suhteellista. Ennen kaikkea voi luottaa tieteen kehitykseen, voi luottaa siihen, että puutteellinen tieto tarkentuu ja väärä oppi korvautuu paremmalla.
- Anonyymi
Suomessa usko tarkoittaa sekä uskonnollista uskoa, että totena pitämistä. Englannissa to be true ja believe ilmaisut ovat kuvaavampia.
- Anonyymi
!"Uskoa" on huono sananvalinta tieteen yhteydessä."
Ilmastonlämpenemistieteen yhteydessä uskominen on ainoa oikea termi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa usko tarkoittaa sekä uskonnollista uskoa, että totena pitämistä. Englannissa to be true ja believe ilmaisut ovat kuvaavampia.
Varmaan ilmastouskovaisille uskominen on tärkeää Suomessa ja muuallakin. Voivat he pitää jotain ihmisen aiheuttamaa ilmastonlämpenemistäkin totena.
Suomessa tosiasiat ja uskomiset ovat aivan yhtä eri asia kuin muuallakin.
- Anonyymi
Ei ole yhdentekevää, mille pohjalle maailmankuvansa rakentaa. Voi se mennä pieleen silti, vaikka tieteelliseen maailmankuvaan pyrkisikin, mutta huuhareilla riski on m,onin verroin suurempi. Ja kuten tälläkin sivustolla näkyy, tieteellinen denialismi ja henkinen vajaamittaisuus kulkevat käsi kädessä.
- Anonyymi
Alarmistihihhulille joku uskonnollinen maailmankuva on tietysti tärkeä. Jos hänellä ei sellaista olisi niin Niuvanniemi odottaa. Saattaa se odottaa muutenkin.
Täysijärkisiä tuo ei tietenkään huolestuta. - Anonyymi
Mutta jos ei ole millä rakentaa? Kun paukut eivät riitä edes yleissivistykseen kuuluvien perustietojen hankkimiseen, niin rakenna siinä sitten tieteellistä maailmankuvaa. Kuten palstan denialisteista huomaa, näillä viimeisillä mohikaaneilla ei ole eväitä ymmärtää edes yksinkertaisia perusasioita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta jos ei ole millä rakentaa? Kun paukut eivät riitä edes yleissivistykseen kuuluvien perustietojen hankkimiseen, niin rakenna siinä sitten tieteellistä maailmankuvaa. Kuten palstan denialisteista huomaa, näillä viimeisillä mohikaaneilla ei ole eväitä ymmärtää edes yksinkertaisia perusasioita.
Niuvanniemi odottaa hömppään uskovaa alarmistihihhulia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mutta jos ei ole millä rakentaa? Kun paukut eivät riitä edes yleissivistykseen kuuluvien perustietojen hankkimiseen, niin rakenna siinä sitten tieteellistä maailmankuvaa. Kuten palstan denialisteista huomaa, näillä viimeisillä mohikaaneilla ei ole eväitä ymmärtää edes yksinkertaisia perusasioita.
Toisella riittävät paukut yhden lauseen toistamiseen vuodesta toiseen, toisella kymmenien. Miten nämä mohikaanit esittelivät typeryyttään ennen nettiä? Kirjoittelivatko he lehtien yleisön osastoihin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisella riittävät paukut yhden lauseen toistamiseen vuodesta toiseen, toisella kymmenien. Miten nämä mohikaanit esittelivät typeryyttään ennen nettiä? Kirjoittelivatko he lehtien yleisön osastoihin?
Esko Valtaoja kertoi jossain pakinassaan, miten entisistä Esson baarin nurkkapöytien kylähulluista tuli netin myötä globaaleja huuhareita.
Lienee Esko siinäkin asiassa oikeassa. Olihan ennenkin melkein joka kylällö oma Pelle Pelottomansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisella riittävät paukut yhden lauseen toistamiseen vuodesta toiseen, toisella kymmenien. Miten nämä mohikaanit esittelivät typeryyttään ennen nettiä? Kirjoittelivatko he lehtien yleisön osastoihin?
Alarmistihihhulien idioottimaisten hörhöjuttujen kommentoimiseen ei kannata uhrata kovin monta näppäimenpainallusta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Esko Valtaoja kertoi jossain pakinassaan, miten entisistä Esson baarin nurkkapöytien kylähulluista tuli netin myötä globaaleja huuhareita.
Lienee Esko siinäkin asiassa oikeassa. Olihan ennenkin melkein joka kylällö oma Pelle Pelottomansa.Kuten alta näkyy, toinen mohikaaneista ilmoittautui 26 minuutissa. Veikkasin varttia. Toista odotellaan vielä. Eli nämä eivät ole uusi ilmiö, mutta monikohan heistä oikeasti jaksaisi tarttua kynään ja kirjoittaa samat lauseet kymmeniä kertoja ja kiikuttaa tuotoksensa aina sen jälkeen postilaatikkoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuten alta näkyy, toinen mohikaaneista ilmoittautui 26 minuutissa. Veikkasin varttia. Toista odotellaan vielä. Eli nämä eivät ole uusi ilmiö, mutta monikohan heistä oikeasti jaksaisi tarttua kynään ja kirjoittaa samat lauseet kymmeniä kertoja ja kiikuttaa tuotoksensa aina sen jälkeen postilaatikkoon.
Noinhan se on. Aika tiiviiseen tahtiin alarmistihihhulit toitottavat kaikelle kansalle uskomuksiaan ja AGW:n kaikkivoipaisuutta. Välillä oikein ihmetyttää se, miksi sanoman toistaminen on tärkeää kun sille kumminkin nauretaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noinhan se on. Aika tiiviiseen tahtiin alarmistihihhulit toitottavat kaikelle kansalle uskomuksiaan ja AGW:n kaikkivoipaisuutta. Välillä oikein ihmetyttää se, miksi sanoman toistaminen on tärkeää kun sille kumminkin nauretaan.
"Välillä oikein ihmetyttää se, miksi sanoman toistaminen on tärkeää kun sille kumminkin nauretaan." Tässä olet oikeammassa kuin ymmärrätkään.
- Anonyymi
Toiset elää. Toiset pelkäävät.
Koko hiilidioksidihömppä perustuu harhaanjohtamiseen ja väärien laskemien esittelyyn.
Hiilidioksidi ei ole aiheuttamassa minkäänlaista ilmastokatastrofia.
Tässä hyvä luento aiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=CqWv26PXqz0
Vähempilahjaiset eivät tietenkään voi uskoa muuta, kuin uskontonsa mukaista hömpötystä, joka tulee kansakunnille todella kalliiksi, ja ilman mitään tieteellistä näyttöä.- Anonyymi
Näitä maksettuja propagandavideoita löytyy. Sitten heikkopäiset sekopäät uskoo näitä, koska se ruokkii omaa narsismia ja erityisyyden tunnetta.
- Anonyymi
Hyvä luento? Varmaankin, jos on niinkin paljon vähempilahjainen, että uskoo Heartland-instituutin mannekiinia ja uskovaista luennoitsijaa. Ei, en katsonut videota. Ai niin, sinulta jäi osoittamatta "laskemien" virheellisyys. En pidätä hengitystä.
- Anonyymi
Löytyipä mielenkiintoinen lista tunnetuista denuista.
https://insideclimatenews.org/news/12032015/leaked-email-reveals-whos-who-list-climate-denialists-merchants-of-doubt-oreskes-fred-singer-marc-morano-steve-milloy/
Ceeveitä lukiessa voi miettiä mitä yhteistä näillä hempoilla on. :D - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löytyipä mielenkiintoinen lista tunnetuista denuista.
https://insideclimatenews.org/news/12032015/leaked-email-reveals-whos-who-list-climate-denialists-merchants-of-doubt-oreskes-fred-singer-marc-morano-steve-milloy/
Ceeveitä lukiessa voi miettiä mitä yhteistä näillä hempoilla on. :DSe että huoraaminen ylettyy akateemisiinkin ja myös vähemmän akateemisiin. Riittävällä määrällä rahaa sanotaan mitä vain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löytyipä mielenkiintoinen lista tunnetuista denuista.
https://insideclimatenews.org/news/12032015/leaked-email-reveals-whos-who-list-climate-denialists-merchants-of-doubt-oreskes-fred-singer-marc-morano-steve-milloy/
Ceeveitä lukiessa voi miettiä mitä yhteistä näillä hempoilla on. :DKovaa tekstiä. Jos joku ei osaa englantia, googlekääntäjä kääntää:
"The documentary, released nationwide last week, exposes the small network of hired pundits and scientists helping to sow doubt about climate science and delay legislative action on global warming in the United States."
Lisää:
"Many of those copied on the email thread, such as Singer and communications specialist Steven Milloy, have financial ties to the tobacco, chemical, and oil and gas industries and have worked to defend them since the 1990s. "
Ja olihan siellä joukon jatkona myös kreationisti Roy Spencer, jota joku tälläkin palstalla pitää idolinaan.
Miten tuleekaan tupakkateollisuuden oikeudenkäynnit mieleen? Niihinkin löytyi asiantuntijoita, jotka väittivät, ettei tupakan haitallisuudesta ole pitävää näyttöä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Löytyipä mielenkiintoinen lista tunnetuista denuista.
https://insideclimatenews.org/news/12032015/leaked-email-reveals-whos-who-list-climate-denialists-merchants-of-doubt-oreskes-fred-singer-marc-morano-steve-milloy/
Ceeveitä lukiessa voi miettiä mitä yhteistä näillä hempoilla on. :DTuo dokumenttifilmi olisi kiva nähdä. Tuli denialisteille vetelät housuun. Taisi mennä loputkin tieteellisestä uskottavuudesta. No mitäs läksivät....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kovaa tekstiä. Jos joku ei osaa englantia, googlekääntäjä kääntää:
"The documentary, released nationwide last week, exposes the small network of hired pundits and scientists helping to sow doubt about climate science and delay legislative action on global warming in the United States."
Lisää:
"Many of those copied on the email thread, such as Singer and communications specialist Steven Milloy, have financial ties to the tobacco, chemical, and oil and gas industries and have worked to defend them since the 1990s. "
Ja olihan siellä joukon jatkona myös kreationisti Roy Spencer, jota joku tälläkin palstalla pitää idolinaan.
Miten tuleekaan tupakkateollisuuden oikeudenkäynnit mieleen? Niihinkin löytyi asiantuntijoita, jotka väittivät, ettei tupakan haitallisuudesta ole pitävää näyttöä.Selvittelin tuossa listalaisten keski-ikääkin, väsyin kahdeksannen kaivamani iän kohdalla, keskiarvoksi tuli 73v, yksi oli jo kuollut. Heidän junansa meni jo.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo dokumenttifilmi olisi kiva nähdä. Tuli denialisteille vetelät housuun. Taisi mennä loputkin tieteellisestä uskottavuudesta. No mitäs läksivät....
Löytyy Tubesta ihan full movie omalla nimellään Merchants of Doubt (2014).
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä luento? Varmaankin, jos on niinkin paljon vähempilahjainen, että uskoo Heartland-instituutin mannekiinia ja uskovaista luennoitsijaa. Ei, en katsonut videota. Ai niin, sinulta jäi osoittamatta "laskemien" virheellisyys. En pidätä hengitystä.
"Ai niin, sinulta jäi osoittamatta "laskemien" virheellisyys. "
Ei niitä tarvitse erikseen osoitella, kun ne osoitetaan tuolla videolla selkeästi.
Katso ja sivisty.
- Anonyymi
Nyt suurin osa uskoo mediaan tieteen sijaan. Täysin poliittinen homma. Täysin normaalia ilmastonmuutosta käytetään aseena wefin ja totalirarismin ajamiseen. Samat tyypit kohkaavat jotka ryntäsivät ensimmäisinä turhille koronapiikeille. Sen tarkoitus oli ajaa digi-id ja oikeuksien rajoittaminen. Ja taas hurmokselliset mediauskovaiset selittämässä "tiede sitä ja tiede tätä. Mediassa on ollut vain politiikkaa. Ei tiedettä.
- Anonyymi
Ei taida tiede olla sinulle tuttu käsite.
- Anonyymi
Taitavat ilmastontutkijat olla eri mieltä kanssasi. Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja eräs pahimmista tulevaisuuden uhkista ihmiskunnalle.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitavat ilmastontutkijat olla eri mieltä kanssasi. Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja eräs pahimmista tulevaisuuden uhkista ihmiskunnalle.
Ilmastonmuutos ei ole edes sadan pahimman uhkan joukossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida tiede olla sinulle tuttu käsite.
Kun lukee juttuja turhista koronapiikeistä ja aseesta wefin ja totalitarismin ajamiseen, niin ei voi todeta muuta kuin, että asialla on puhdasverinen salaliittosekopää.
Olisi vallan yllättävää, jos sellainen ymmärtäisi jotain tieteestä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmastonmuutos ei ole edes sadan pahimman uhkan joukossa.
Kun kerran noin hyvin olet perillä, niin listaappa malliksi top-10?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun kerran noin hyvin olet perillä, niin listaappa malliksi top-10?
Sota, taudit, talous, puhtaan veden puute, luontokato, mineraalien loppuminen jne. ovat kaikki pahempia asioita kuin ilmastonmuutos. Eikä minkään noiden tuloon tarvitse ilmastonmuutosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sota, taudit, talous, puhtaan veden puute, luontokato, mineraalien loppuminen jne. ovat kaikki pahempia asioita kuin ilmastonmuutos. Eikä minkään noiden tuloon tarvitse ilmastonmuutosta.
Sota ei uhkaa ihmisten elinolosuhteita populaatiotasolla ainakaan niin, että se vaikuttaisi vuosikymmeniä tai vuosisatoja. Vain ydinsota voisi olla niin paha.
Harvat taudit aiheuttavat globaalia vaikutusta. Korona oli pnademiana globaalo, mutta sen vaikutukset eivät olleet kovin pahoja ja ne ovat ilmastonmuutoksen nähden hyvin lyhytaikaisia.
Puhdasta vettä on paljon hempompi valmistaa vaikka merivedestä tai mistä tahansa raakavedestä kuin kääntää ilmastonmuutosta takaisin päin.
Luontokato liittyy ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutos kiihdyttää sitä vahvasti.
Mineraalien loppuminen voidaan korvata synteettisillä aineilla.
Huomaa, ettei looginen ajattelu ole sinun vahvoja puoliasi, mutta idealismi tuntuu olevn. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sota, taudit, talous, puhtaan veden puute, luontokato, mineraalien loppuminen jne. ovat kaikki pahempia asioita kuin ilmastonmuutos. Eikä minkään noiden tuloon tarvitse ilmastonmuutosta.
Minä tykkään tupakoida, juoda pullon viinaa päivässä ja viillellä itseäni keittiöveitsellä. Hyvänä puolena mikään noista ei ole vaarallista, koska tykkään myös juoda viemärinavausnesteitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sota ei uhkaa ihmisten elinolosuhteita populaatiotasolla ainakaan niin, että se vaikuttaisi vuosikymmeniä tai vuosisatoja. Vain ydinsota voisi olla niin paha.
Harvat taudit aiheuttavat globaalia vaikutusta. Korona oli pnademiana globaalo, mutta sen vaikutukset eivät olleet kovin pahoja ja ne ovat ilmastonmuutoksen nähden hyvin lyhytaikaisia.
Puhdasta vettä on paljon hempompi valmistaa vaikka merivedestä tai mistä tahansa raakavedestä kuin kääntää ilmastonmuutosta takaisin päin.
Luontokato liittyy ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutos kiihdyttää sitä vahvasti.
Mineraalien loppuminen voidaan korvata synteettisillä aineilla.
Huomaa, ettei looginen ajattelu ole sinun vahvoja puoliasi, mutta idealismi tuntuu olevn."Mineraalien loppuminen voidaan korvata synteettisillä aineilla."
Ei voida, mitään metallia ei voida korvata synteettisellä aineella. Lisäksi, mistä kuvittelet synteettisten aineiden tulevan? Ne eivät tule tyhjästä, vaan niihinkin käytetään raaka-aineita. Jos tehdään 1 kg synteettistä ainetta niin sen tekemiseen tarvitaan vähintään 1 kg (yleensä vielä paljon enemmän) jotain muuta ainetta. Synteettiset aineetkin tuhoavat luontoa, ei ne mitään ihmeaineita ole.
"Luontokato liittyy ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutos kiihdyttää sitä vahvasti."
Luontokato liittyy pelkästään ihmisten liian suuren määrään ja liialliseen kulutukseen. Sillä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Vaikka ilmastonmuutos pysähtyisi tänä päivänä niin luontokato jatkuu täsmälleen samalla tavalla. Sähköautojen valmistuskin vain pahentaa luontokatoa.
En itse ole yhtään huolestunut ilmastonmuutoksesta. Suomalaisten kannalta ilmastonmuutos on vain hyvä asia. Muutama aste enemmän lämpöä talvella niin tarvitaan vähemmän lämmitystä talvella. Toivon paljon nykyistä lämpimämpiä talvia.
On typerää hysteerisesti tehdä suuria investointeja sellaisen asian takia, jolla ei ole mitään vaikutusta omaan elämään. Voidaan aivan rauhassa odotella vaikka kymmeniä vuosia. Hysteeriset pelkurit vain rääkyvät, vaikka mitään katastrofia ei koskaan tule. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Mineraalien loppuminen voidaan korvata synteettisillä aineilla."
Ei voida, mitään metallia ei voida korvata synteettisellä aineella. Lisäksi, mistä kuvittelet synteettisten aineiden tulevan? Ne eivät tule tyhjästä, vaan niihinkin käytetään raaka-aineita. Jos tehdään 1 kg synteettistä ainetta niin sen tekemiseen tarvitaan vähintään 1 kg (yleensä vielä paljon enemmän) jotain muuta ainetta. Synteettiset aineetkin tuhoavat luontoa, ei ne mitään ihmeaineita ole.
"Luontokato liittyy ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutos kiihdyttää sitä vahvasti."
Luontokato liittyy pelkästään ihmisten liian suuren määrään ja liialliseen kulutukseen. Sillä ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa. Vaikka ilmastonmuutos pysähtyisi tänä päivänä niin luontokato jatkuu täsmälleen samalla tavalla. Sähköautojen valmistuskin vain pahentaa luontokatoa.
En itse ole yhtään huolestunut ilmastonmuutoksesta. Suomalaisten kannalta ilmastonmuutos on vain hyvä asia. Muutama aste enemmän lämpöä talvella niin tarvitaan vähemmän lämmitystä talvella. Toivon paljon nykyistä lämpimämpiä talvia.
On typerää hysteerisesti tehdä suuria investointeja sellaisen asian takia, jolla ei ole mitään vaikutusta omaan elämään. Voidaan aivan rauhassa odotella vaikka kymmeniä vuosia. Hysteeriset pelkurit vain rääkyvät, vaikka mitään katastrofia ei koskaan tule.Metalleja on korvattu jo synteettisillä aineilla vaikka miten pitkään. Esimerkiksi metallirakenteita on korvattu kevyemmilla ja kestävämmillä komposiiteilla.
Synteettisiin aineisiin voidaan käyttää materiaaleja, joita luonnossa on käytännössä lähes rajattomasti.
Sinulla näkyy olevan vanha suomalainen asenne:
"Asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitavat ilmastontutkijat olla eri mieltä kanssasi. Ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ja eräs pahimmista tulevaisuuden uhkista ihmiskunnalle.
Minkä vuoksi jpku ilmastoapostoli olisi AGW:stä eri mieltä itsensä kanssa?
Tuossahan menisi hyvä uskonto tärviölle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Metalleja on korvattu jo synteettisillä aineilla vaikka miten pitkään. Esimerkiksi metallirakenteita on korvattu kevyemmilla ja kestävämmillä komposiiteilla.
Synteettisiin aineisiin voidaan käyttää materiaaleja, joita luonnossa on käytännössä lähes rajattomasti.
Sinulla näkyy olevan vanha suomalainen asenne:
"Asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen."Nuo "kestävämmät" materiaalit ovat kuitenkin kertakäyttöisempiä kuin aiemmat metallit. Aiemmin kolhut on voinut vain suoristaa tai hitsata, näissä se ei ole niin helppoa. Ja tavallinen metalli on helpompaa kierrättääkin kuin komposiittimateriaalit. Eikä "rajaton" materiaali tarkoita, että se olisi mitenkään ekologista. Puutakin on lähes rajattomasti ja silti nekin on saatu tuhottua joillain alueilla kokonaan.
Yleensä on järkevämpää valita metalli kuin jokin komposiitti. Metalli on kestävämpää.
Ei ole olemassa rajattomia materiaaleja. Ja luonnon kannalta parasta on kulutuksen vähentäminen. Kulutus tulee aina tuhoamaan luontoa, kestävää kulutusta ei ole olemassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo "kestävämmät" materiaalit ovat kuitenkin kertakäyttöisempiä kuin aiemmat metallit. Aiemmin kolhut on voinut vain suoristaa tai hitsata, näissä se ei ole niin helppoa. Ja tavallinen metalli on helpompaa kierrättääkin kuin komposiittimateriaalit. Eikä "rajaton" materiaali tarkoita, että se olisi mitenkään ekologista. Puutakin on lähes rajattomasti ja silti nekin on saatu tuhottua joillain alueilla kokonaan.
Yleensä on järkevämpää valita metalli kuin jokin komposiitti. Metalli on kestävämpää.
Ei ole olemassa rajattomia materiaaleja. Ja luonnon kannalta parasta on kulutuksen vähentäminen. Kulutus tulee aina tuhoamaan luontoa, kestävää kulutusta ei ole olemassa.Esimerkiksi polkupyörissä teräs on paras materiaali. Sitä on paljon helpompi korjata ja se kestää paremmin kuin hiilikuitu. Teräs on toki painavampaa, mutta kaikilta muilta osin se päihittää hiilikuidun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nuo "kestävämmät" materiaalit ovat kuitenkin kertakäyttöisempiä kuin aiemmat metallit. Aiemmin kolhut on voinut vain suoristaa tai hitsata, näissä se ei ole niin helppoa. Ja tavallinen metalli on helpompaa kierrättääkin kuin komposiittimateriaalit. Eikä "rajaton" materiaali tarkoita, että se olisi mitenkään ekologista. Puutakin on lähes rajattomasti ja silti nekin on saatu tuhottua joillain alueilla kokonaan.
Yleensä on järkevämpää valita metalli kuin jokin komposiitti. Metalli on kestävämpää.
Ei ole olemassa rajattomia materiaaleja. Ja luonnon kannalta parasta on kulutuksen vähentäminen. Kulutus tulee aina tuhoamaan luontoa, kestävää kulutusta ei ole olemassa."Yleensä on järkevämpää valita metalli kuin jokin komposiitti. Metalli on kestävämpää."
Kerrohan, miksi useissa tuotteissa on siirrytty metalleista komposiitteihin hyvää vauhtia, jos metalli on järkevämpi valinta. Voit myös kertoa, miksi armeijat ovat siirtyneet komposiittikypäröihin, vaikka ne ovat paljon kalliimpia. Myös luotiliivit valmistetaan komposiiteista, eikä teräsplootusta.
Menit hölmöyksissäsi väittämään, ettei metalleja voi korvata synteettisillä aineilla ja kun osoittautui, että on korvattu jo paljonkin, niin kasiaismainen kiemurtelu ja selittely alkoi taas. Typeryytesi ja tietämättömyytesi on noloa, mutta et kai sinä muuten ilmastodenialisti olisikaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Yleensä on järkevämpää valita metalli kuin jokin komposiitti. Metalli on kestävämpää."
Kerrohan, miksi useissa tuotteissa on siirrytty metalleista komposiitteihin hyvää vauhtia, jos metalli on järkevämpi valinta. Voit myös kertoa, miksi armeijat ovat siirtyneet komposiittikypäröihin, vaikka ne ovat paljon kalliimpia. Myös luotiliivit valmistetaan komposiiteista, eikä teräsplootusta.
Menit hölmöyksissäsi väittämään, ettei metalleja voi korvata synteettisillä aineilla ja kun osoittautui, että on korvattu jo paljonkin, niin kasiaismainen kiemurtelu ja selittely alkoi taas. Typeryytesi ja tietämättömyytesi on noloa, mutta et kai sinä muuten ilmastodenialisti olisikaan.Kertakäyttötuotteissa voikin käyttää komposiittia. Kypäräkin on kertakäyttötuote, sillä kun sitä kolhitaan niin se pitää vaihtaa uuteen. Näinhän kypärät aina toimii. Samoin luotiliivi toimii vain kerran, sitten se vaihdetaan uuteen. Yleisesti ottaen komposiittia ei voi korjata.
Esimerkiksi polkupyörissä teräs on paljon parempi materiaali kuin hiilikuitu. Hiilikuitua ei voi korjata, mutta teräksen voi.
Ja kuten sanoin, YLEENSÄ on järkevämpää valita metalli kuin komposiitti.
Ja kestävyydellä tarkoitin käyttöikää vuosissa mitattuna ja korjattavuutta. Metallien käyttöikä on suurempi kuin komposiitin ja metallia voi korjata helpommin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kertakäyttötuotteissa voikin käyttää komposiittia. Kypäräkin on kertakäyttötuote, sillä kun sitä kolhitaan niin se pitää vaihtaa uuteen. Näinhän kypärät aina toimii. Samoin luotiliivi toimii vain kerran, sitten se vaihdetaan uuteen. Yleisesti ottaen komposiittia ei voi korjata.
Esimerkiksi polkupyörissä teräs on paljon parempi materiaali kuin hiilikuitu. Hiilikuitua ei voi korjata, mutta teräksen voi.
Ja kuten sanoin, YLEENSÄ on järkevämpää valita metalli kuin komposiitti.
Ja kestävyydellä tarkoitin käyttöikää vuosissa mitattuna ja korjattavuutta. Metallien käyttöikä on suurempi kuin komposiitin ja metallia voi korjata helpommin.Onko NH90 kertakäyttötuote?
Kyse oli vieläkin siitä, voiko metalleja korvata synteettisellä tuotteilla. Kyllä voi. Päin vastoin kuin väitit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko NH90 kertakäyttötuote?
Kyse oli vieläkin siitä, voiko metalleja korvata synteettisellä tuotteilla. Kyllä voi. Päin vastoin kuin väitit.Kyllä on. Jos tuotetta ei voi esimerkiksi hitsata kuntoon niin kyseessä on kertakäyttötuote. Täysin hinnasta riippumatta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko NH90 kertakäyttötuote?
Kyse oli vieläkin siitä, voiko metalleja korvata synteettisellä tuotteilla. Kyllä voi. Päin vastoin kuin väitit.Näytä kuinka SR71 rakennetaan jostain komposiiteista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Metalleja on korvattu jo synteettisillä aineilla vaikka miten pitkään. Esimerkiksi metallirakenteita on korvattu kevyemmilla ja kestävämmillä komposiiteilla.
Synteettisiin aineisiin voidaan käyttää materiaaleja, joita luonnossa on käytännössä lähes rajattomasti.
Sinulla näkyy olevan vanha suomalainen asenne:
"Asiasta en mitään tiedä, mutta hanttiin panen.""Metalleja on korvattu jo synteettisillä aineilla vaikka miten pitkään. "
DDR oli tunnettu siitä että siellä korvattiin metallit komposiiteilla.
Muistamme esimerkiksi Trabantin jossa oli teräspellin lisäksi runsaasti pahviosia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei taida tiede olla sinulle tuttu käsite.
Hyvinkin tuttu. Sinä et ehkä ole ymmärtänyt tieteen, politiikan ja median eroa. Sinulle tiede on sitä mitä mediassa sanotaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun lukee juttuja turhista koronapiikeistä ja aseesta wefin ja totalitarismin ajamiseen, niin ei voi todeta muuta kuin, että asialla on puhdasverinen salaliittosekopää.
Olisi vallan yllättävää, jos sellainen ymmärtäisi jotain tieteestä.Tieteen keinoin kum asiaa tutkii, niin huomaa että kyse on wef-agendan ajamisesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvinkin tuttu. Sinä et ehkä ole ymmärtänyt tieteen, politiikan ja median eroa. Sinulle tiede on sitä mitä mediassa sanotaan.
Sanoo Suomi24-foliopipotiedemies, joka väittää nykyistä ilmastonmuutosta normaaliksi ja koronarokotuksia turhiksi. Voiko kukaan olla oikeasti noin tyhmä vai mistä tässä on kysymys?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Näytä kuinka SR71 rakennetaan jostain komposiiteista.
Ei sitä SR-71 teräksestäkään rakennettu. Silloin kun Musta lintu suunniteltiin, ei komposiittien kehitys ollut lähellekään nykytasoa. Titanicissakaan ei ollut komposiittia.
Nykyaikaisissa lentokoneissa on paljonkin komposiittiosia. Esimerkiksi Patria rakentaa Airbus A 380 sopilerit ja ne ovat kaikki komposiittia. Nykyaikaisissa häivehävittäjissä tutkasäteilyä absorboiva pinta on komposiittia,. Horneteissa on komposiittiosia paljonkin, kuten myös nykyaikaisissa laivoissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sitä SR-71 teräksestäkään rakennettu. Silloin kun Musta lintu suunniteltiin, ei komposiittien kehitys ollut lähellekään nykytasoa. Titanicissakaan ei ollut komposiittia.
Nykyaikaisissa lentokoneissa on paljonkin komposiittiosia. Esimerkiksi Patria rakentaa Airbus A 380 sopilerit ja ne ovat kaikki komposiittia. Nykyaikaisissa häivehävittäjissä tutkasäteilyä absorboiva pinta on komposiittia,. Horneteissa on komposiittiosia paljonkin, kuten myös nykyaikaisissa laivoissa.Kerro vielä se, miten SR71 nnykyään rakennettaisiin jostain komposiitista. Tai njonkun Airbusin moottorit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanoo Suomi24-foliopipotiedemies, joka väittää nykyistä ilmastonmuutosta normaaliksi ja koronarokotuksia turhiksi. Voiko kukaan olla oikeasti noin tyhmä vai mistä tässä on kysymys?
Ilmastonmuutos ja korona estetään samalla tavalla. Ihmisen tupruttelema hiilidioksidi on molempiin syynä. Eikun poistetaan hiilidioksidi ilmakehästä niin koronakin katoaa samantien.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro vielä se, miten SR71 nnykyään rakennettaisiin jostain komposiitista. Tai njonkun Airbusin moottorit.
Airbus A350 XWB:n materiaaleista yli puolet on komposiitteja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä913090Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991747Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461617IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4051437- 881431
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4031333Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21179Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381093Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun339940Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden270918