EU:ssa on virinnyt uudelleen keskustelut mittavasta tuesta jäsenmaille yhteisvelalla.
Ajatuksena on se, että yksittäisen jäsenmaan sijaan EU ottaisi velkaa, jota jäsenmaat voisivat käyttää. Samalla kaikki jäsenmaat takaisivat yhteisvelan.
Velkaa olisi tarkoitus käyttää pitkälti isoihin investointeihin, joilla katkaistaisiin unionin kohtalonyhteys Venäjän kaasu- ja öljyvaroihin.
Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan uusi yhteisvelka ei välttämättä pure, kun EU:lla on satojen miljardien investointitarve pelkästään energiainvestointeihin.
– Jos tukea jaetaan suoraan kuluttajille, se voi johtaa siihen, että energiasta tulee vielä kalliimpaa, Miettinen sanoo Ylen aamun haastattelussa.
Selkeämpi tarve Miettisen mukaan on miettiä fossiilienergiaa korvaavia investointeja. EU:n komissio on arvioinut, että investointitarve vuoteen 2027 mennessä on lähemmäksi 300 miljardia euroa.
– Tässä on suuremman markkinahäiriön vaara, kun lähdetään suurella kädellä tukemaan kuluttajia tai yrityksiä.
Miettisen arvion mukaan unionin nykyiset budjetti- ja tukirahat eivät riitä energiainvestointien rahoitukseen.
Suomi vastustaa ja haluaa läpinäkyvyyttä!
Suomi suhtautuu myös tällä kertaa unionin yhteisvelkaan nuivasti. Yhtenä syynä on ollut se, että Suomi saa markkinoilta yhteisvelkaa halvemmalla lainaa.
EU:lla on jo käytössä koronakriisin takia otettu vastaava noin 100 miljardin lainoitus niin sanotun Sure-rahaston kautta. Suomi ei ole käyttänyt rahaston lainoja toisin kuin monet muut maat, mutta Suomen takausosuus rahastosta on lähes kaksi miljardia.
Yhteisvelka on poliittisesti vaikea kysymys EU:ssa.
Suomen ajatuksena on ollut, ettei EU:lla olisi eräänlaista piilovelkaa, jota joutuu maksamaan toisen jäsenmaan rahavaikeuksien takia. Uuden yhteisvelan tarvetta ovat tuoneet esille etenkin Välimeren maat, mutta mahdollisesti myös Saksa.
– Suomi haluaa tietää minkälaisia sitoumuksia sillä on ja nähdä ne läpinäkyvästi, sanoo ennustepäälikkö Päivi Puonti Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta.
EU-maista Saksa on julkistanut noin 200 miljardin euron suunnitelman kuluttajien ja yrittäjien tukemiseksi. Yritysten tukeminen voi kuitenkin törmätä EU:n valtiosääntöihin.
– Kyse on myös siitä, ettei ole myöskään EU:n etu, jos Saksa ajautuu kunnolla taantumaan, Puonti puntaroi.
Ajatuksena on se, että yksittäisen jäsenmaan sijaan EU ottaisi velkaa, jota jäsenmaat voisivat käyttää. Samalla kaikki jäsenmaat takaisivat yhteisvelan.
Velkaa olisi tarkoitus käyttää pitkälti isoihin investointeihin, joilla katkaistaisiin unionin kohtalonyhteys Venäjän kaasu- ja öljyvaroihin.
Akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan uusi yhteisvelka ei välttämättä pure, kun EU:lla on satojen miljardien investointitarve pelkästään energiainvestointeihin.
– Jos tukea jaetaan suoraan kuluttajille, se voi johtaa siihen, että energiasta tulee vielä kalliimpaa, Miettinen sanoo Ylen aamun haastattelussa.
Selkeämpi tarve Miettisen mukaan on miettiä fossiilienergiaa korvaavia investointeja. EU:n komissio on arvioinut, että investointitarve vuoteen 2027 mennessä on lähemmäksi 300 miljardia euroa.
– Tässä on suuremman markkinahäiriön vaara, kun lähdetään suurella kädellä tukemaan kuluttajia tai yrityksiä.
Miettisen arvion mukaan unionin nykyiset budjetti- ja tukirahat eivät riitä energiainvestointien rahoitukseen.
Suomi vastustaa ja haluaa läpinäkyvyyttä!
Suomi suhtautuu myös tällä kertaa unionin yhteisvelkaan nuivasti. Yhtenä syynä on ollut se, että Suomi saa markkinoilta yhteisvelkaa halvemmalla lainaa.
EU:lla on jo käytössä koronakriisin takia otettu vastaava noin 100 miljardin lainoitus niin sanotun Sure-rahaston kautta. Suomi ei ole käyttänyt rahaston lainoja toisin kuin monet muut maat, mutta Suomen takausosuus rahastosta on lähes kaksi miljardia.
Yhteisvelka on poliittisesti vaikea kysymys EU:ssa.
Suomen ajatuksena on ollut, ettei EU:lla olisi eräänlaista piilovelkaa, jota joutuu maksamaan toisen jäsenmaan rahavaikeuksien takia. Uuden yhteisvelan tarvetta ovat tuoneet esille etenkin Välimeren maat, mutta mahdollisesti myös Saksa.
– Suomi haluaa tietää minkälaisia sitoumuksia sillä on ja nähdä ne läpinäkyvästi, sanoo ennustepäälikkö Päivi Puonti Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta.
EU-maista Saksa on julkistanut noin 200 miljardin euron suunnitelman kuluttajien ja yrittäjien tukemiseksi. Yritysten tukeminen voi kuitenkin törmätä EU:n valtiosääntöihin.
– Kyse on myös siitä, ettei ole myöskään EU:n etu, jos Saksa ajautuu kunnolla taantumaan, Puonti puntaroi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ottaa ja vitusti.. Suomi ensin muodon vuoksi vastustaa,mutta kiljuen taas maksaa!
Useimmat maat vastustavat,mutta kokonaistilanne ratkaisee.
Velka on viimeinen keino,mutta joskus tarpeen.
kyllä ottaa ja maksattaa suomella ja hallitus vain kiittelee
Päätös vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
Jokainen maksaa BKT:n mukaisen osuutensa.
EU-vihaajilla ei ole tajua alkeisasioistakaan.
Se tosin on tiedossa.
Voi eukuolaajaa. Muut tajuaa tänkin suden!
ECB ei voi printata sähköä, eikä tuotantoketjua.
Kun kaikki on tuhottu, sen takaisin rakentaminen vie kauan.