Uskonnollisuus on iäkkäillä voimavara, joka voi auttaa vastoinkäymisistä, esimerkiksi sairauksista selviytymisessä. Asia ilmenee yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Teinosen tuoreesta väitöskirjasta, jonka otsikko on "Uskonnollisuus ja terveys iäkkäillä".
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös kysymys siitä, voitaisiinko iäkkään ihmisen uskonnollisuus ottaa paremmin huomioon potilas-lääkärisuhteessa ja muussa hoitotyössä. "Tämä saattaisi parantaa potilaan luottamusta hoitoon, parantaa sairauden ennustetta ja jopa vaikuttaa hoidon kustannuksiin", Timo Teinonen pohtii.
Teinonen tutki uskonnollisuuden ja terveyden yhteyksiä iäkkäässä lounaissuomalaisessa väestössä. Tutkimus toteutettiin osana Liedon iäkkäät -terveystutkimusta kahdessa vaiheessa vuosina 1990-91 ja 1998-99.
Tiedot tutkittavien terveydentilasta sekä terveyden vaaratekijöistä perustuivat tutkimusvaiheessa suoritettuun haastatteluun, lääkärintarkastukseen, laboratorio- ja röntgentutkimuksiin sekä terveyskeskuksen sairauskertomuksen tietoihin. Tietoja tutkittavien uskonnollisuudesta saatiin sekä haastattelun että postikyselyn avulla.
Naiset turvautuvat miehiä useammin uskontoon terveydellisissä ongelmissa
Teinosen tutkimuksen mukaan uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on iäkkäillä yhteydessä muuhun sosiaaliseen osallistumiseen ja vierailujen määrään. "Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat ovat muita tyytyväisempiä ystävyyssuhteisiinsa ja heillä on muita useammin uskottu keskustelukumppani. Miehillä, joille uskonto on tärkeä, on muihin miehiin verrattuna useammin ystävä, jonka kanssa voi keskustella ongelmistaan."
Iäkkäillä uskonnollisuuteen liittyy vähäisempi tupakointi ja alkoholinkäyttö. Vähäisemmästä tupakoinnista johtuen miehillä uskonnolliseen osallistumiseen ja uskonnon merkitykseen liittyy vähäisempi keuhkoahtaumataudin esiintyminen. Tämä oli tutkimustuloksissa ainoa tapa, jolla uskonnollisuus näytti selvästi edistävän terveyttä.
Viimeisten kahdeksan vuoden aikana vakavan sairauden kohdanneet miehet rukoilevat muita miehiä useammin. "Naisilla, jotka ovat viimeisten kahdeksan vuoden aikana kohdanneet vakavan sairauden, uskonnon merkitys on suurempi kuin muilla naisilla. Aikaisemmin elämänsä aikana masennuksesta kärsineet iäkkäät ovat muita uskonnollisempia", Teinonen kertoo.
Tutkimuksen mukaan naiset näyttävät miehiä useammin turvautuvan uskontoon terveyteen liittyvissä ongelmissa. Naisista uskonnollisia ovat erityisesti ne, joilla on huonoksi koettu terveydentila, nivelrikko, apuvälineen tarve liikkumisessa, sairastettu sydäninfarkti tai masennuslääkkeen käyttö. Naisilla uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on yhteydessä pidempään elinajan ennusteeseen.
Rukous ja kiitos tärkeässä asemassa
Tutkimuksen perusteella uskonnollisuus on yleistä iäkkäässä väestössä. Naisilla se on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Naisista 43 % ja miehistä 20 % vastasi, että uskonnolla on heille tärkeä merkitys. Naisista 72 % ja miehistä 33 % kertoi rukoilevansa päivittäin. Rukoileminen lisääntyy jonkin verran iän myötä. Useimpien iäkkäiden kohdalla rukoileminen juontaa juurensa jo nuoruusvuosilta.
Iäkkäiden uskonnollisuudessa erityisen tärkeässä asemassa ovat rukous ja kiitos. Lapsuuden uskonnollisilla kokemuksilla on suuri merkitys vielä iäkkäänäkin.
"Kaiken kaikkiaan uskonnollisuus on iäkkään elämässä pääosin myönteinen asia. Kielteisiä asenteita uskonnollisuutta kohtaan esiintyy vähän, ja ne kohdistuvat pikemmin kirkkoon kuin itse uskontoon", Teinonen sanoo.
Väitöskirja tarkistettiin maanantaina 9.5. Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi tutkijaprofessori Aulikki Nissinen Kansanterveyslaitokselta. (KT 11.5.2005 ju)
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös kysymys siitä, voitaisiinko iäkkään ihmisen uskonnollisuus ottaa paremmin huomioon potilas-lääkärisuhteessa ja muussa hoitotyössä. "Tämä saattaisi parantaa potilaan luottamusta hoitoon, parantaa sairauden ennustetta ja jopa vaikuttaa hoidon kustannuksiin", Timo Teinonen pohtii.
Teinonen tutki uskonnollisuuden ja terveyden yhteyksiä iäkkäässä lounaissuomalaisessa väestössä. Tutkimus toteutettiin osana Liedon iäkkäät -terveystutkimusta kahdessa vaiheessa vuosina 1990-91 ja 1998-99.
Tiedot tutkittavien terveydentilasta sekä terveyden vaaratekijöistä perustuivat tutkimusvaiheessa suoritettuun haastatteluun, lääkärintarkastukseen, laboratorio- ja röntgentutkimuksiin sekä terveyskeskuksen sairauskertomuksen tietoihin. Tietoja tutkittavien uskonnollisuudesta saatiin sekä haastattelun että postikyselyn avulla.
Naiset turvautuvat miehiä useammin uskontoon terveydellisissä ongelmissa
Teinosen tutkimuksen mukaan uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on iäkkäillä yhteydessä muuhun sosiaaliseen osallistumiseen ja vierailujen määrään. "Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat ovat muita tyytyväisempiä ystävyyssuhteisiinsa ja heillä on muita useammin uskottu keskustelukumppani. Miehillä, joille uskonto on tärkeä, on muihin miehiin verrattuna useammin ystävä, jonka kanssa voi keskustella ongelmistaan."
Iäkkäillä uskonnollisuuteen liittyy vähäisempi tupakointi ja alkoholinkäyttö. Vähäisemmästä tupakoinnista johtuen miehillä uskonnolliseen osallistumiseen ja uskonnon merkitykseen liittyy vähäisempi keuhkoahtaumataudin esiintyminen. Tämä oli tutkimustuloksissa ainoa tapa, jolla uskonnollisuus näytti selvästi edistävän terveyttä.
Viimeisten kahdeksan vuoden aikana vakavan sairauden kohdanneet miehet rukoilevat muita miehiä useammin. "Naisilla, jotka ovat viimeisten kahdeksan vuoden aikana kohdanneet vakavan sairauden, uskonnon merkitys on suurempi kuin muilla naisilla. Aikaisemmin elämänsä aikana masennuksesta kärsineet iäkkäät ovat muita uskonnollisempia", Teinonen kertoo.
Tutkimuksen mukaan naiset näyttävät miehiä useammin turvautuvan uskontoon terveyteen liittyvissä ongelmissa. Naisista uskonnollisia ovat erityisesti ne, joilla on huonoksi koettu terveydentila, nivelrikko, apuvälineen tarve liikkumisessa, sairastettu sydäninfarkti tai masennuslääkkeen käyttö. Naisilla uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on yhteydessä pidempään elinajan ennusteeseen.
Rukous ja kiitos tärkeässä asemassa
Tutkimuksen perusteella uskonnollisuus on yleistä iäkkäässä väestössä. Naisilla se on kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Naisista 43 % ja miehistä 20 % vastasi, että uskonnolla on heille tärkeä merkitys. Naisista 72 % ja miehistä 33 % kertoi rukoilevansa päivittäin. Rukoileminen lisääntyy jonkin verran iän myötä. Useimpien iäkkäiden kohdalla rukoileminen juontaa juurensa jo nuoruusvuosilta.
Iäkkäiden uskonnollisuudessa erityisen tärkeässä asemassa ovat rukous ja kiitos. Lapsuuden uskonnollisilla kokemuksilla on suuri merkitys vielä iäkkäänäkin.
"Kaiken kaikkiaan uskonnollisuus on iäkkään elämässä pääosin myönteinen asia. Kielteisiä asenteita uskonnollisuutta kohtaan esiintyy vähän, ja ne kohdistuvat pikemmin kirkkoon kuin itse uskontoon", Teinonen sanoo.
Väitöskirja tarkistettiin maanantaina 9.5. Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimi tutkijaprofessori Aulikki Nissinen Kansanterveyslaitokselta. (KT 11.5.2005 ju)
Vastaukset 3
Vanhimmat
tutkimuksesta kertovat että ainoa mikä on uskovilla paremmin kuin uskomattomilla johtuu vähäisemmästä tupakoinnista ja alkoholin käytöstä.
Entä nämä:
1.Uskonnollisuus on iäkkäillä voimavara, joka voi auttaa vastoinkäymisistä, esimerkiksi sairauksista selviytymisessä.
2. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuvat ovat muita tyytyväisempiä ystävyyssuhteisiinsa ja heillä on muita useammin uskottu keskustelukumppani. Miehillä, joille uskonto on tärkeä, on muihin miehiin verrattuna useammin ystävä, jonka kanssa voi keskustella ongelmistaan.
3. Naisilla uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on yhteydessä pidempään elinajan ennusteeseen.
4. Naisista 43 % ja miehistä 20 % vastasi, että uskonnolla on heille tärkeä merkitys.
5. Kaiken kaikkiaan uskonnollisuus on iäkkään elämässä pääosin myönteinen asia.
Tokihan vanhukset uskonnollisempia ovat kuin väestö keskimäärin. Joskus ennen sotia uskonto on 'kuulunut asiaan' lähes joka kodissa, eikä sen opetuksesta pois jääminen ole tullut kuuloonkaan.
Myös kuolemanpelko alkaa on hyvin ajankohtainen murhe farfarin ikäisille ja vieläkin vanhemmille.
Monella vanhuksella uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen on suoraan suhteessa muuhun aktiivisuuteen, joko pystyy osallistumaan tai sitten ei. Ei ole yllättävää että pirteät vanhukset elävät kauemmin kuin raihnaiset, ei myöskään se että heillä on enemmän ystäviä kuin muilla.
Jos vielä uskonnollisuus vähentää tupakointia (kovin monet vanhukset eivät taida olla alkoholin suurkuluttajia ?), niin tottakai se tilastoissa näkyy.
>> 4. Naisista 43 % ja miehistä 20 % vastasi, että uskonnolla on heille tärkeä merkitys. >>
Yllättävän alhaisia lukuja, monet siis rukoilevat päivittäin vaikka uskonto ei heille tärkeää olekkaan ? 'Kaiken varalta' ehkä ??
Myös tutkimuksen tieto "Aikaisemmin elämänsä aikana masennuksesta kärsineet iäkkäät ovat muita uskonnollisempia" panee miettimään, mikähän on syy ja mikä seuraus ?