Rovaniemi scenaario vuodelle 2030 puuttinismin ihailua kaasuputket toimii hulluksiko rovaniemi on tu

sairasta jopa rovaniemen mittakaavassa

Kiinan, Intian ja Venäjän merkitys kasvaa
•Kiinan ja Intian kansantaloudet ovat kasvaneet viime vuosina nopeimmin ja on
ennustettu, että ne ovat viiden suurimman kansantalouden joukossa vuoteen 2030
mennessä. Maiden merkitys kasvaa myös poliittisesti.
•Venäjän luonnonvarareservit, erityisesti energia, lisäävät maan taloudellista ja
poliittista merkitystä. Venäjän kansantalous vahvistuu ja väestö vaurastuu.

X
13.3.2009 23 © COPYRIGHT CAPFUL
Mitä skenaarioiden jälkeen –MASU 2030
LAPIN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 –MASU 2030
Lapin maakuntasuunnitelma eli pitkän aikavälin strategia uudistetaan vuoden 2009 aikana.
Maakuntasuunnitelma osoittaa vuoteen 2030 saakka ulottuvan tavoitellun kehityssuunnan
sekä strategian tavoitteeseen pääsemiseksi. Maakunnan ylimpänä strategisena
kehittämisasiakirjana maakuntasuunnitelman linjaukset ohjaavat valtion ja EU:n rahoituksen
suuntaamista, maakuntakaavoitusta sekä maakunnan edunvalvontaa.

EU:N KEHITYS EU on laajentunut ja talouskasvu kehittynyt positiivisesti. Lissabonin strategia ja agenda toteutuvat.
Sisämarkkinakehitys syvenee. Oikea pohjoinen ulottuvuus on EU:lle tärkeä. Pohjoisella alueella on
oma komissaarinsa. Venäjä ja EU lähenevät toisiaan.
VENÄJÄ Venäjästä on kehittynyt taloudellisesti maailmanvalta, jossa demokratia toimii ja poliittiset olosuhteet
ovat vakiintuneet. Maahan on kasvanut vauras keskiluokka.

HULLUT PUUTTINISTI JOHDOSSA JA TÄÄLÄINEN ON ROVANIEMEN JOHDON KUVITELMA SAIRASTA NÄYTELMÄÄ OKO LAPPI MENEMÄSSÄ VENÄJÄN VALTION PILLIN MUKAAN KOMMARIT JOHTAA

et
PÄÄMÄÄRÄ
Projektin päämääränä on ollut tuottaa Lapin maakunnan toimijoille yhteinen käsitys vaihtoehtoisista
toimintaympäristön skenaarioista vuoteen 2030 ja näiden avulla luoda uskottava tulevaisuudenkuva, jotka edelleen
luovat pohjan maakunnan strategian tekemiselle ja kehittämisen linjauksille.
TAVOITTEET
Tarjota testatut välineet ja toimivat kuvaustavat muuttuvan toimintaympäristön pidemmän aikavälin
kehityskulkujen systemaattiseen analysointiin.
Tunnistaa ja analysoida Lapin maakunnan kehittäjien ja muiden toimijoiden käsityksiä toimintaympäristön
keskeisistä muutosvoimista ja maakunnan kohtalon kysymyksistä.
Rakentaa vaihtoehtoisia, haastavia ja konkreettisia kuvauksia eli skenaarioita maakunnan tulevaisuuden
mahdollisista toimintaympäristöistä.
Saavuttaa maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys maakunnan toimintaympäristön tulevasta kehityksestä
siten, että luodaan riittävän konkreettiset lähtökohdat maakunnan tulevaisuuden skenaarioiden ja uskottavan
tulevaisuudenkuvan sekä strategian määrittelyä varten.
Määritellä maakunnan nykyiset voimavarat, osaamiset ja rajoitteet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet
erityisesti kahdeksalla painopistealueella: matkailu, teollisuus, kaivostoiminta, energia, työvoiman saatavuus,
hyvinvointi, maaseutu sekä ympäristö ja ilmastonmuutos.
Määritellä Lapin maakunnan kehittämisen tienhaaroja, maakunnan tulevaisuuden riskejä ja uusia
mahdollisuuksia.
Sitouttaa osallistuvat sidosryhmät luomaan itse aktiivisesti haluttua, maakunnan yhteistä tulevaisuutta.
Kohottaa maakunnan toimijoiden ymmärrystä globaalin toiminta- ja kilpailuympäristön kehitysmekanismeista.
Uudistaa maakunnan kehittäjien ja toimijoiden strategista näkemystä sekä synnyttää uutta strategista
keskustelua ja aktiivista vuorovaikutusta

Globaalin talouden kehitys on tasaisen voimakasta.
Vauraus on lisännyt elämystalouden ja luonnonvarateollisuuden tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
Oikean pohjoisen painoarvo nousee ja European High
North on kovassa iskussa. Suomen turvallisuus, hyvä
elinympäristö ja asumisen suhteellisesti edullisempi
hinta ovat lisänneet pohjoisen vetovoimaa.
SKENAARIO 1
Voimakasta
imua
Maailmantalous on kasvanut epävakaasti heilahdellen, mutta talous ei ole juurikaan kasvanut Barentsin
alueella. Investointien ja työvoiman suunnittelu on
vaikeaa. EU on rajoittanut luonnonvarojen hyödyntämistä Pohjois-Euroopassa ja alueesta on tullut
vihervyöhyke, jolla harjoitetaan luontomatkailua.
Euroopassa Suomi on syrjäinen ja Suomessa Lappi
on syrjäinen. Kaupunkipolitiikan merkitys on kasvanut.
Harvaan asutun alueen aluepolitiikkaa ei juuri ole.
SKENAARIO 2
Rajoittavaa
politiikkaa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toteutuneet
odotettua rajumpina. Kyseessä on laajamittainen
ympäristökriisi. Barentsin alue ei ole onnistunut
sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Aluetta ei koeta
kovinkaan houkuttelevaksi investoinneille. Globaali
talous on lamassa ja taloudessa on pysyviä
rakenteellisia ongelmia. Maailmankauppaa
vaikeuttavat yleinen turvattomuus ja vientitullit.
SKENAARIO 3
Myöhässä
liikkeelle
Venäjä ja Norja hyödyntävät voimallisesti Jäämerenalueen öljy- ja maakaasuvarantoja. Suomi ja Lappi
ovat mukana näissä projekteissa. Barents on vahva,
yhtenäinen talousalue, jossa kansallisilla rajoilla on
vain vähän merkitystä. Ilmastonmuutoksen
vaikutukset kokonaisuutena ovat maailmalla negatiivisia, mutta Barentsin aluetta ilmastonmuutos
koettelee suhteellisesti vähemmän

X
13.3.2009 13 13.3.2009 13 © COPYRIGHT CAPFUL
Kasvaa ja laajenee
Kukoistaa
Globaali kysynnän kehitys
Lähialueiden vetovoimaisuus
3 2
4
Voimakasta imua
GLOBAALI KYSYNNÄN
KEHITYS
Maailmantalouden kehitys on tasaisen voimakasta eikä äkillisiä kriisejä ole ollut. Yhdysvalloista syksyllä
2008 lähtenyt talouskriisi on saatu hallintaan. Venäjä, Kiina sekä Intia jatkavat kasvuaan. Raakaaineiden kuten metallien kysyntä kasvaa, myös energialle on kysyntää. Vauraus lisää elämystalouden
ja luonnonvarateollisuuden tuotteiden ja palvelujen kysyntää.
LÄHIALUEIDEN
VETOVOIMAISUUS
Oikean pohjoisen painoarvo nousee ja European High North on kovassa iskussa. Matkailu ja elämykset
sekä luonnonvarateollisuus vetävät yrityksiä ja työvoimaa. Pohjoisesta ”lifestylestä”on tullut trendi.
EU:N KEHITYS EU on laajentunut ja talouskasvu kehittynyt positiivisesti. Lissabonin strategia ja agenda toteutuvat.
Sisämarkkinakehitys syvenee. Oikea pohjoinen ulottuvuus on EU:lle tärkeä. Pohjoisella alueella on
oma komissaarinsa. Venäjä ja EU lähenevät toisiaan.
VENÄJÄ Venäjästä on kehittynyt taloudellisesti maailmanvalta, jossa demokratia toimii ja poliittiset olosuhteet
ovat vakiintuneet. Maahan on kasvanut vauras keskiluokka.
ARVOT JA ASENTEET Ihmiset ottavat yhä enemmän vastuuta omasta elämästään. Elämyksellisyyden hakeminen on
lisääntynyt. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on osa ihmisten arkea kaikkialla maailmassa.
Valtaväestön ja vähemmistökulttuurien ristiriidat ovat pienentyneet.
YMPÄRISTÖ JA
ILMASTONMUUTOS
Globaalilla päätöksellä hiilidioksidipäästöjä on vähennetty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kestävän
kehityksen ajattelutapa on viety käytäntöön kehittämällä ympäristöystävällisiä teknologioita kuten
energiansäästö- ja CCS-teknologioita (carbon capture and storage). Materiaalitehokkuus on
parantunut.
Tilannekuvaus vuon

RISTIRIITAISUUKSIEN LAPPI
TEKSTI ALEKSI I. POHJOLA
KUVITUS HELMI HAKURI

Lappi painii samojen rakenteellisten ongelmien kanssa kuin moni muukin maakunta Suomessa: kuntataloudet ovat kovilla, väestö keskittyy voimakkaasti ja vanhenee. Lapilla on kuitenkin muutama valtti, jotka monelta muulta alueelta puuttuvat: Lapilla on brändi ja valtavasti luonnonvaroja. Miten Lapilla menee ja miten Lapin osittain ristiriitaiseltakin vaikuttavat tulevaisuuskuvat olisi sovitettavissa yhteen?

Mielikuvissa Lappia myydään tarunhohtoisena talviparatiisina. Revontulet leiskuvat taivaalla, lumihanget kimmeltävät keskiyön kuutamossa, puhdasta ilmaa indikoivat naavat roikkuvat kyläkaupan pihan petäjässä ja porot paimentavat takapihoilla. Ja oikeassahan he ovat; Lapin luonnon ympärille rakennettu brändi on sanojen ja kuvien arvoinen – ja paljon enemmänkin.

Mutta mielikuvien ja markkinoinnin lisäksi – ja ennen kaikkea – Lappi on myös yksi Suomen maakunnista.

Miten tällä 177 310 ihmisen maakunnalla menee? Mitä valtavalla, 92 674,49 km2 alueella, jonka väestötiheys on vaivaiset 1,9 (as/ km2 ), tulee tulevaisuudessa tapahtumaan?

Suomessa tunnistettuja ja tunnustettuja tulevaisuuden haasteita ovat esimerkiksi kuntatalouksien surkea tilanne, syntyvyyden lasku ja sitä myötä huoltosuhteen vääristyminen sekä väestön keskittyminen muutamiin kasvukeskukseen.

Suomi autioituu, palvelurakenne heikkenee ja väestön vanheneminen rasittaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä aiheuttaa paineita eläkejärjestelmälle.

Lisäksi Suomessa on niin sanottu kohtaanto-ongelma, jossa työntekijän ja työnantajan tarpeet eivät kohtaa. Toisin sanoen meillä on työttömyyttä ja samaan aikaan työvoimapula.

Tätä kaikkea tapahtuu myös Lapissa.

”Lapin tilanne on kaksijakoinen. Voi sanoa, että elinvoima ja aluekehityksen tilanne on hyvä. Lapissa tapahtuu selkeää kasvua ja erityisesti meillä on kasvun potentiaalia. Toinen puoli on meidän tavattoman suuret haasteet, jotka kulminoituvat väestö- ja ikärakenteeseen. Se näkyy palveluiden tuottamiskykynä ja kiihtyvänä rahoituspohjan rapautumisena. Huoltosuhteen heikkeneminen ja alueellisten erojen kasvaminen vaikuttaa elinkeinojen kehitysnäkymiin negatiivisesti. Tilanne on siis hyvin kaksijakoinen, mutta se ei toisaalta poikkea muistakaan maakunnista merkittävästi rakenteellisten ongelmien osalta”, analysoi Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi.



Lappi tarvitsee ihmisiä, työntekijöitä ja asukkaita. Asukkailla turvataan lopulta palveluiden saatavuus ja pysyvyys sekä alueiden elinvoima ja sitä myöten kehitys. Jos palvelut lakkaavat ja elinvoima häviää, lähtevät Lapista myös täällä jo valmiiksi asuvat ihmiset. Paikallinen, omaleimainen kulttuuri näivettyy ja tilalle tulevat vain kausityöntekijöiden parakit.

”Meillä Lapin liitossa on starttaamassa laaja esiselvitys pito- ja vetovoimatekijöistä. Siinä tarkoitus on lähteä pohtimaan peruskysymyksiä: Miten pitää väestö Lapissa ja millä saisimme uusia pysyviä muuttajia. Yksi asia, joka on noussut jo ennakolta hyvin vahvasti esille on, että oma pesä on saatava mahdollisimman hyvään kuntoon. Markkinointi ei riitä, vaan kuntien ja elinolosuhteiden laittaminen kuntoon on ihan selkeä ykköstavoite”, huomauttaa Riipi.

Yksi Lapin selkeä vahvuustekijä on se kuuluisa Lappi-brändi. Tämä brändi rakentuu pitkälti puhtaan luonnon ja siitä saatavan elämyksellisyyden ympärille. Brändillä houkutellaan turisteja, mutta sillä houkutellaan myös enenevissä määrin pysyviä asukkaita Lappiin.

”Toinen iso kysymys on se, että mikä on tässä maailmanajassa sellainen elämäntapa, jossa Lappi näyttäytyy syrjäisenä, arktisena, harvaan asuttuna luonnoltaan rikkaana paikkana. Miten tämän elämäntavan omaavat ihmiset voitaisiin tavoittaa? Näen, että tämä on kansallisesti työperäisen maahanmuuton kautta ratkaistava ongelma. Lappi on aina ollut luonnostaan kansainvälinen maakunta. Rohkeasti kääntäisin katseeni rajoittamatta mitään aluetta”, pohtii Riipi.



Ristiriitaisuuksien Lappi

Lapissa on kuitenkin muutakin kuin brändi. Täällä on luonnonvaroja. Valtavasti metsää ja kaivannaisteollisuuden raaka-aineita, joita esimerkiksi akkuteknologian kehittyessä lukemattomat toimialat enenevässä määrin tarvitsevat.

Lapin suhdannekatsauksessa vuodelta 2019 Lapin toimialojen kehityksessä kaivostoiminta erottuu selkeästi pitkän aikavälin trendikehityksessä muita toimialoja positiivisemmalla liikevaihto- ja henkilöstömääräkehityksellä.

Myös Lapin erikoistumisalat rakentuvat pitkälti luonnonvarojen ja palvelutoiminnan ympärille. Suhdannekatsauksessa vahvimmiksi erikoistumisaloiksi mainitaan kaivostoimintaa palveleva toiminta, metallimalmien louhinta, matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta, metallien jalostus, majoitus sekä metsätalous ja puunkorjuu.

Lapin kannalta kysymyksessä on ristiriita.

”Haaste tulee siitä, että samaan aikaan kun Lappi-brändi toimii käyntikorttina tai lupauksena jostain, niin me kamppaillaan tämän luonnon säilyttämisestä. Silloin kun aloitin tässä työssä, niin joku sanoi, että tämä työ on sovit

Kuntaliitostaistelut ovat saamassa osakseen talvisodan taistelun hehkua yli koko Suomen maan. On kuin veli olis veljeä vastassa taas kuin vuonna 1918. Kuntaliitos- ja sote-taisteluista on tullut kuntien välisiä ja sisäisiä henkiinjäämistaisteluita. Oikeistolainen hajota ja hallitse -politiikka on repinyt kuntalaisia Harri Holkerin hallituksen virkaan astumisesta, keväästä 1987 lähtien, eikä tulitaukoa ole näköpiirissä. Ajanilmaus ”sotien jälkeen” tulee muuttumaan muutaman vuoden kuluttua ilmaukseksi, ”soten jälkeen.”

Kirjailija-toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen (s.1974) toi tämän valtioneuvostosta johdetun sisällissodan ja maan sisäisen kolonialismin satiirisesti esiin kaksi vuotta sitten ilmestyneessä esikoisromaanissaan Terveisiä Kutturasta. Siinä lappilaiset saivat tarpeekseen etelän herrojen ketkuilusta ja venkoilusta ja aloittivat sisällissodan, jonka päälle päätteeksi vielä voittivat. Vuonna 2010 ilmestyneessä esikoisnovellikokoelmassaan Nuorgamin alkon tuho ja muutama erätarina Heikkinen nosti jo esiin lappilaiset teemat.

Heikkisen toisessa romaanissa Jääräpää (saameksi ceaggái) sisällissotaa käydään Muonion ja Enontekiön välillä, kun kyseessä on Enontekiön liittämisaikeet Muonioon. Turistit olisi saatava aidattua Muonion puolelle Kairanhovin kupeeseen suunnitellulle pitkälaskurinteelle, jossa yhdistyisi maastohiihto ja laskettelu yhdeksän kilometrin pituisessa rinteessä. Esteenä innovaation toteuttamiselle on Enontekiön rajan läheisyys. Kuntien pattitilannetta havainnollistetaan maantieteellisesti:

ILMOITUS
ILMOITUS
”Sisäministeriö oli vähentänyt poliisin virkoja Enontekiöltä ja Muoniosta niin, että pian eläkeikäinen Liisá Mimmi joutui partioimaan Tanskan neljäsosan kokoisella alueella yksin. Ilman työparia. Ministeriön virkamiehet olivat junailleet poliisilakiin muutoksen: uuden lain mukaan poliisipartion minimivahvuus oli yksi, jos toiminta-alueen asukastiheys alittaa 0,5 henkilöä neliökilometrillä. Enontekiön ja Muonion maapinta-ala on neljäkymmentä kertaa niin suuri kuin Helsingin, mutta laajuutta asuttaa vain neljätuhattayhdeksänsataa ihmistä.”

Kekkonen Lapin jumala
Rovaniemen matkallaan Kauniaisissa syntynyt ja kasvanut Katja Kivinen rakastuu muoniolaiseen saamelaisyrittäjä Asla Karhuvuomaan ja solmii tämän kanssa pika-avioliiton. Katja jättää työnsä Helsingin ympäristöjohtajana ja muuttaa Muonioon tullessaan valituksi Muonion kunnanjohtajaksi. Heti kättelyssä hän saa tehtäväkseen hoitaa kuntaliitos parhaaksi katsomallaan tavalla.

Perinteet, myytit, tavat ja tosiasiat asettuvat vastakkain. Panokset ja otteet kovenevat Enontekiön valtuuston kuntaliitospäätöskokouksen lähestyessä. Ollaanko jo astumassa peräti rikosten poluille?

Vähitellen Katja saa kuulla ja nähdä sellaista, joista matkaesitteet vaikenevat. Poronhoitaja-appiukko Piera jumaloi Black Sabbathin musiikkia yli kaiken. Hän on ollut kaksitoista vuotta hevibändi Iron Maidenin roudarina, kiertänyt ympäri maailmaa, kunnes sai nelikymppisenä esi-isiensä kutsusta saamelaisherätyksen. Sen jälkeen hänellä on ollut vain yksi periaate: Minä vastustan!

Peräpohjolan poliisilaitoksella vanhempana konstaapelina työskentelevä Katjan anoppi Liisá Mimmi on sitä mieltä, että Jumala hylkäsi Lapin sinä päivänä, kun Kekkonen kuoli.

Lantalaisminiänsä, Lapin tappajaksi nimeämänsä Katjan seurassa Piera puhuu kiusallaan enimmäkseen saamea. Pieran mielestä poro on kävelevä vihanneslaari, joka syö tuntureilla yli kolmeasataaviittäkymmentä kasvi- ja jäkälälajia. Siksi on sietämätöntä, että etelän riukuhipit usuttavat Lapin ihmisiä heinänsyönthin.

Piera on raivoissaan, kun yleisesti kuvitellaan, että Lapissa ahmitaan rehuja. Että lappilainen perinneruoka on poronkäristystä ja pottumuussia:

”Jos entinen porosaamelainen olis löytänyt jostain potun, työntänyt sen reppuunsa ja kuljettanut tunturhin, se olis jäätynyt syömäkelvottomaksi. Entinen elämä oli yhtä kuoleman torjumista. Siitä oppia keskuslämmössä lallattelijoille!”

Piera opastaa, että pottumuussin ja puolukat lihan kylkeen lötkäyttivät rovaniemeläiset markkinamiehet Pohjanhovin hotellikeittiössä sotien, ei soten jälkeen:

”Muussi kuuluu annokseen siksi, että murskattua pottua on helpompi jatkaa vedellä kuin ehjää.”

LAPIN YLIOPISTO LAKKAUTETTAVA KIINAN JA VENÄJÄN KOMMUNISMIN VALLASSA MÄTÄPESÄKE . KUNNAHALLITUS AJETTAVA SIPERIAAN

VESA-PEKKA HILTUNEN, MARJUKKA TALVITIE
31.12.2021 9:33
•
Päivitetty 31.12.2021 13:58

Sanomalehti Lapin Kansan mukaan (siirryt toiseen palveluun)Rovaniemen kaupungin entinen konserniasiamies Heli Välikangas on saattanut hyötyä henkilökohtaisesti miljoonien eurojen riskisijoituksista, joita kaupunki ja Rovaniemen kylien kehittämissäätiö tekivät hänen valmistelunsa pohjalta vuosina 2017–2019.

Asia käy ilmi Lapin Kansan käsiinsä saamasta asianajotoimisto Krogeruksen selvityksestä.

Konserniasiamiehellä oli neljä sijoitusta pikavippialalla toimivaan Aasa-konserniin. Vuonna 2018 sijoitusten määrä oli 370 000 euroa.

Samaan aikaan hän valmisteli kaupungin sijoituksia Front Financeen, joka sijoitti Aasaan. Lisäksi kylien kehittämissäätiön rahoja sijoitettiin suoraan Aasaan. Nämä sijoitukset yhdessä paransivat Krogeruksen selvityksen mukaan Aasan kykyä maksaa velkansa takaisin, mukana myös konserniasiamiehen oma velkakirja.

Myös Kuntaliitto arvioi Krogeruksen rinnalla, että konserniasiamies on voinut olla jäävi valmistelemaan kaupungin sijoituksia Front Capitaliin. Myös silloinen kaupunginkamreeri Jussi Päkkilä saa moitteita huolimattomasta valmistelusta. Hän on muun muassa saattanut ylittää toimivaltansa päättäessään Front Finance -sijoitusten korkojen uudelleensijoituksesta.

Krogerus pitää myös silloisen kaupunginjohtajan Esko Lotvosen toimintaa lievän huolimattomana, koska hän ei ollut tarkemmin käynyt läpi sijoitusasiaa alaistensa kanssa.

Säätiön puheenjohtaja: “Luottamus ei ole horjunut”
Rovaniemen kylien kehittämissäätiön hallituksen puheenjohtajan Päivi Saarijärvi kertoo Ylelle, että säätiö luottaa yhä asiamieheensä Heli Välikankaaseen.

– Hän hoitanut tehtäväänsä erittäin hyvin ja sitoutuneesti. En pysty sanomaan mitään, miksi luottamus horjuisi.

Saarijärven mukaan kehittämissäätiön tiedossa on ollut jo jonkin aikaa se, että Välikangas on sijoittanut myös omia rahojaan samoihin kohteisiin kuin säätiö. Välikangas kertoi sijoituksistaan hänelle itse. Saarijärvi muistelee, että tämä tapahtui pari vuotta sitten, kun sijoituksia alettiin selvittää.

Saarijärvi ei tiedä, oliko Välikankaan omat sijoitukset hallituksen tiedossa, kun säätiö päätti omista sijoituksistaan vuonna 2017. Saarijärvi aloitti säätiön hallituksen puheenjohtajana vuotta myöhemmin.

Saarijärvi ei näe Välikankaan toiminnassa ongelmaa.

– Jokaisella meistä voi henkilökohtaisesti olla sijoituksia itse kullakin. Myös hallituksen jäsenillä voi olla sijoituksia. Ei siinä sen ihmeellisempää tietysti ole, hän sanoo.

Asiamiehen tilalle toimitusjohtaja
Heli Välikangas jatkaa yhä säätiön asiamiehenä, mutta pesti loppuu pian. Säätiö korvaa osa-aikainen asiamiehen toimen osa-aikaisella toimitusjohtajalla. Haku on käynnissä.

Saarijärven mukaan organisaatiouudistus ei liity millään tavalla sijoitusasioihin, vaan hän perustelee muutosta muun muassa säätiön toiminnan kasvulla. Saarijärven mukaan ei ole estettä, etteikö myös Välikangas voisi päästä toimitusjohtajaksi.

– Toimitusjohtajan tehtävään on ihan avoin haku.

Rovaniemen kylien kehittämissäätiön sijoitusomaisuuden arvo viime vuoden lopussa oli noin 22 miljoonaa euroa. Säätiön tarkoituksena on vahvistaa Rovaniemen kylien elinkelpoisuutta sekä edistää niiden asukkaiden hyvinvointia.

Juttua päivitetty 31.12. kello 13.56 Päivi Saarijärven kommenteilla.

Lue myös:

Rovaniemen sijoituksille uusi ohjeistus – kaupunginhallituksen puheenjohtaja: nyt päästään sijoittamaan maltillisesti ja vastuullisesti

Rovaniemen kaupunginvaltuusto äänesti kaupunginjohtajalle vastuuvapauden – Ulla-Kirsikka Vainio on päätöksestä helpottunut

Rovaniemen kaupunki sijoitti miljoonia riskirahastoihin – Uusi kaupunginjohtaja alkoi ratkoa sijoitusvyyhtiä ja on nyt itse tikun nokassa

Poliisi aloittaa esitutkinnan Rovaniemen sijoitussotkusta – tutkinnanjohtaja: Laaja asia, jossa kuullaan paljon ihmisiä

Sijoitussotku: Rovaniemi sijoittamassa kotiuttamansa 19 miljoonaa lyhytaikaisesti

Rovaniemen kaupungin

jolankii

Keskustalais k-kauppiaat dilemma , tuhotaan lappi tehdään neuvostoliitto kolhoosi kerrostalot , valehdellaan vappu satasista. Muuta ei osata kuin huumeita vetää ja kaljaa myydä , missä teollisuus ja työpaikat . Mamutko niihin muuttaa vai onko lappiin tulossa jätti ryntäys turisteja jouluna , muutenkin Rovaniemi on 7, sijalla suomessa sijoittajien näkökulmasta , vain tyhmät sijoittavat asuntoihin varma tulon menetys. Coronasta ei opita mitään turistit on menetetty. Ei niihin vuokralaisia saada.


Äänestä

Kommentoi

Anonyymi
2021-07-12 10:53:14

Lapin Yliopisto Rovaniemeltä loppuu, Keskustalais k-market kauppias sen paljasti,
näin kähmintä saa taas kierroksia hyvä veli järjestö tietää muut ei . Ollaan Kittilän tiellä korruptiossa jo ohi menty grynderit määrää ei kunnan hallitus eikä kunnan johtaja joka on täysin munaton.

Onko grynderit mafia järjestö huume hemmoja lapin , päälliköitä käytä tai kuole tee niin kuin käsketään tai olet työtön. 4 koon menetelmä. käytä kovasti kunnon kokaiinia


Äänestä

Kommentoi

Anonyymi
2021-07-12 11:27:05

Raakaa ja rikollista Rovaniemeläistä politiikkaa

Mafia johtaa Rovaniemeä keinottelemalla rakentamisessa , grynderi heittää pienen tukon seteleitä kaupungin johdolle, ja kaava ja rakennuslupa tulee alle aikayksikön. Eikä sitten jätettäisi suuria metsäalueita keskelle Rovaniemeä luonnonsuojelualueiksi, vaan …sika halvalla rakennetaan rumia kerrostaloja halpatyövoimalla ammatti taidottomalla porukalla ja vitun kalliilla myydään. Tyhmille sijoittajille
Keskusta vappusatasia tipahtelee . Yliopisto lakkautetaan uus Grönlanti tulee Rovaniemestä , kaduilla juoppoja työttömiä ja narkkareita joka kadulla , ei teollisuutta kuvitellaa että turistit tulee kattoon juoppoja lappalaisia , muuta tarjontaa ei osata järjestää. Ja sekin maksa järjettömiä summia ei yksinkertaiseti lappi on hinnoitellut itsensä ulos turisteilta ja omilta kansalaisilta , sis tukaamme mamuja tännee huutaa kunnanhallitus keskusta etunenässä, ja mamu kiljuu naama valkoisena vai mustana siellää .

Miksi tämä Rovaniemen kaupunkikuva halutaan pilata nyt näillä joka paikkaan- rakennettavilla kerrostaloilla? Mistä tämä kauhea kiire nyt, saada tuhottua vähäisimmätkin puisto- ja ihmisille otolliset ulkoilualueet?! Joka paikkaan vaan kerrostaloja.?
Sairaalanranta..Rotko Ratakadulla..Lapinaukea..Oppipoika ym ym. Kaikki vaan kerrostaloja täyteen. Puistoalueista viis..
Eikö ihmisten viihtyvyyden vuoksi olisi jätettävä keskustan läheisyyteen myös puistoalueita?
Täällä Rovaniemellä näköjään päättäjät ajattelevat niin, että ihmisille riittää pelkästään tuo ranta Arktikumista Kirkkolammelle ns ihmisten virkistäytymisalueeksi.
Mitähän näille kerrostaloille tapahtuisi, jos esim Lapin Yliopisto Rovaniemeltä päätettäisiinkin lopettaa.. Eikä asuntosijoittajienkaan silmissä, Rovaniemi ole enää kovinkaan kiinnostava sijoituskohde..

Kyllä yli 20 tuhatta äänesti Simoskaa ja sanovat että hän jos kuka on oikeutettu kantamaan tätä Kruunua. Hän oikeuden mukaisuudellaan ja lapin etujen puolustajana , hoitanut lapin asioita tunnollisesti . Nyt ne jotka hävisivät ovat aloittaneet loka kampanjan he ovat itse rötös tuomiota saaneet totuus selville.

Johtaako Ansala lapin Rovaniemen Kittilän tielle.

pohjaton rosvous Vaikka kiinni jäät RoSvotaa lisää ja väitetään vaikka tuomio tulee syyttävä päätös jatketaan silti .. hullumpaa nähty tämä on irvikuva demokratiasta .. ollaan Stalinin tiellä .. missä kommunisti Rovaniemen nyt on paskat housussa viis satasia taka taskussa. vitun TENNILÄ TAKINKÄÄNTÄJIEN YKKÖNEN..

Hesarin analyysi Case Kittilästä

IsoA1955
2018-03-21 06:33:54
Ilmoita
Alla oleva teksti on suora lainaus Helsingin Sanomien tämän aamuisesta Kittilä analyysistä. Hyvä analyysi, kannattaa tutustua.
____________________________________________________
Kittilän kuntahallinnon sekasotku ei purkaudu kivuttomasti, vaikka valtion selvitysryhmä antoi kolme viikkoa sitten kunnalle selkeät toimintaohjeet.

Rikossyytteitä saaneiden kuntapäättäjien piti ohjeen mukaan jättää tehtävänsä välittömästi, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Päinvastoin, kunnanhallitukselta lähtee nyt ensi maanantain valtuuston kokoukseen esitys, jonka mukaan syytetyt saavat pysyä luottamustoimissaan, kuten tähänkin asti.

Vaikka esitys menisi kunnanvaltuustossa läpi, loppunäytös on kaikkien tiedossa.

”Ensin kunta kantaa vastuuta lainmukaisista velvoitteistaan, mutta jos niin ei tapahdu, ministeriöllä syntyy toimivalta selvitysryhmän ehdotuksen perusteella”, valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.

Toisin sanoen valtiovalta pidättää tarvittaessa henkilöt toimistaan.

Selvitysryhmän puheenjohtaja Antti Rantakokkokokko arvioi niin käyvän juhannukseen mennessä. Sinänsä hän ei ole yllättynyt syytettyjen sitkeydestä.

”Meneillään on yhä vaihe, jossa syytetään kaikkia muita paitsi itseä.”

Kittilän kunnanvaltuustossa syytettyjen pidättämisestä luottamustoimistaan on äänestetty viimeksi lokakuussa sen jälkeen, kun rikossyytteet julkistettiin.

Äänestys päättyi tasatulokseen, joten valtuuston puheenjohtajan Aki Nevalaisen ääni ratkaisi. Nevalaisen päätöksellä syytetyt saivat jatkaa.

Kunnanhallituksen kokouksessa kuultiin nyt kovaa kritiikkiä valtiovarainministeriötä ja selvitysryhmää kohtaan, ja osansa sai myös oikeuslaitos.

Viime viikolla Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä pidetty valmisteleva istunto oli herättänyt epäilyksiä siitä, että syyttäjien taustalla olisi häärinyt valtionvarainministeriö.

”Liittyykö asiaan valtiovarainministeriön ohjeistusta ankarammista syytteistä, jotta Kittilä-lain mukaiseen ”hyllyttämiseen” voitaisiin ryhtyä?”, kysyttiin kritiikissä.

Kunnanhallituksen enemmistö oli vahvasti sitä mieltä, että Kittilän kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden arvioi parhaiten sen oma kunnanvaltuusto.

Syytettyjen itsensä tilalla asiasta olivat toki päättämässä heidän varahenkilönsä, mutta lojaalius kaveria kohtaan on Kittilässä ollut koko ajan vahva.

”On surullinen asia, että nämä päättäjät, jotka varsinaisesti eivät ole prosessissa mukana, joutuvat henkilökohtaisesti vastuuseen tästäkin päätöksestä”, Rantakokko muistuttaa.

Rantakokon mukaan epäilyt selvitysryhmän ja syyttäjälaitoksen ohjailtavuudesta ovat ”täysin omia tulkintoja”.

”Ei Suomessa oikeuslaitos toimi niin, että sille annetaan käskyjä, emmekä mekään selvitysryhmänä ole olleet missään keskusteluissa syyttäjän kanssa. Ministeriö ei myöskään ole pyrkinyt vaikuttamaan meidän työmme sisältöön”, Rantakokko sanoo.

Myös Valli-Lintu tyrmää epäilyt ja väitteet.

”Sellaista tilannetta ei ole, että olisimme jollain tavalla sekaantuneet ennen tai jälkeen syytteiden nostamisen tähän prosessiin millään tavalla.”

Painostuksen Rantakokko arvelee olevan jossain muualla. Ryhmäpäätökset ohjaavat nyt sekä valtuuttuja että heidän varahenkilöitään.

”He haluavat myös, että joku muu tekee ratkaisun, eivät he itse”, Rantakokko lisää.

Vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa jätti kunnanhallituksen päätökseen eriävän mielipiteensä. Ylinamman mukaan kunnan johtoryhmä on lukenut selvitysryhmän toimintaohjeet ja marssii nyt niiden mukaan.

Selvitysryhmä kehotti korvaamaan nykyisen kunnanhallituksen tilapäisellä valiokunnalla, ja asiassa onkin tehty Ylinamman mukaan valmisteluja.

”Ensin pitäisi vain saada päätös luottamustoimista pidättämisestä.”

Hallintoa uudistetaan Kittilässä pikku hiljaa. Töistä poissaolot ovat suuret ja tilannetta yritetään korjata kehittämishankkeessa.

On vaikeaa arvioida, kuinka nopeasti ilmapiiri muuttuu tai muuttuuko lainkaan. Syytteen saaneita nykyisiä ja entisiä valtuutettuja on niin paljon, että vaalilistoja joudutaan avaamaan, kun etsitään uusia kittiläläisiä luottamustehtäviin.

Vahvoihin asemiin kunnassa päässeet poliitikot vaikuttavat taustalla varmasti pitkään, olivat he hyllytettyinä tai eivät.

Rikosnimikkeitä Kittilässä ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen, virka-aseman väärinkäyttäminen, työturvallisuusrikos ja työsyrjintä.

Törkeät virkarikossyytteet koskevat kunnanjohtaja Anna Mäkelänhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna makelan irtisanomiseen vuonna 2014 liittyvää valmistelua, päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa.

Työturvallisuusrikokset ja työsyrjintä liittyvät Mäkelän epäasialliseen kohteluun ja virkatehtävien vaikeuttamiseen.

Viime vuodet ovat olleet Kittilän kuntahallinnossa tuskallisia. Moni on varmasti

Suomeen 2010 luvulla muuttaneet Aasialaiset ja lähi-idästä muuttaneet erikoisosaajat ovat nostaneet Suomi nimisen yhteiskunnan elitason JO Afrikkalaisen Somalian tasolle .

Ikivanha teksti.

en, mitä eivät tehneet barbaarit, sen tekivät Barberinit." Tämä lentävä lause syntyi 1600-luvun Roomassa, jossa Barberini-sukuinen paavi Urbanus VIII tuhosi barbaarien tavoin antiikin kulttuuriperintöä, muun muassa irrotti Partheonin sisäkaton pronssilevyt ja sulatti pronssin kierrätyskäyttöön.
Samaa keskustelua on käyty Rovaniemellä viime vuosina: Mitä eivät tehneet saksalaiset, sen teemme me nykyrovaniemeläiset. Rovaniemen kauppalan vanha rakennusperintö tuhoutui tunnetusti Lapin sodassa. Rakennuksia tuhottiin sekä polttamalla, myös räjäyttämällä. Suurimpia arkkitehtoonisia menetyksiä olivat kauppalan liikehuoneistot, hotelli Pohjanhovi ja osuusliike Lapinmaan keskuskiinteistö.

Pohjahovin rakentamisen taustalla oli 1930-luvulla ajatus, että Suomeen tarvitaan ajanmukainen hotelli palvelemaan koko Pohjois-Euroopan matkailua. Märta ja Pauli Blomstedin suunnittelema edustava funkkisrakennus avattiin 12.09.1936. Hotellissa oli 36 huonetta ja joukkomajoitustila. Pohjanhovissa vierailivat aikansa merkkihenkilöt, maaliskuussa 1942 myös Gestapo-päällikkö Heinrich Himmler Mannerheimin seurueessa. Saksalaiset räjäyttivät talon lokakuussa 1944.

Toinen Rovaniemen kauppalan keskeinen funkkisrakennus oli osuusliike Lapinmaan keskuskiinteistö. Vuonna 1937 valmistunut talo oli suurmyymälöineen ja -ravintoloineen Rovaniemen keskeisin liiketalo.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Osuuskauppaliikkeellä oli keskeinen rooli Lapin jälleenrakentamisessa. Vuoteen 1947 mennessä kauppojen lukumäärä Lapissa oli jo suurempi kuin ennen sotaa. Heti sodan jälkeen osuusliike Lapinmaa rakensi myös keskuskiinteistönsä uudelleen. Sen kuutiotilavuus oli 16 000 kuutiometriä. Rakennukseen tehdyn ensimmäisen luokan ravintolan Lappi-aiheiset seinämaalaukset tilattiin taiteilija Eino Kaurialta, joka oli aikansa johtava koristemaalari ja toteutti freskoja ympäri Suomea.

Esittävää taidetta tehnyt Kauria on löydetty viime vuosina uudelleen, vaikka abstraktin ja modernin taiteen puolustajat 1950-luvulta lähtien vähättelivät hänen tuotantoaan. Kaurian Lapinmaan ravintolaan tekemä maalaus on kuulemani mukaan piiloseinän alla edelleen tallella, paljastamistaan tai tuhoamistaan odottamassa nykyisen Pizza Raxin ravintolakerroksessa Lapinmaan kiinteistössä.

Myös toinen keskeinen sotaa edeltäneen ajan talo, Pohjanhovi, rakennettiin uudelleen. Avauduttuaan hotelli tarjosi se yösijan 200 hengelle. Lisäksi hotellilla oli sauna, autotalli viidelle autolle, pesula, leipomo ja sikala. Uudessa Pohjanhovissa kävivät Kekkosen presidenttiaikana muun muassa Neuvostoliiton Leonid Brežnev, Jugoslavian Josip Tito, Puolan presidentti Edward Ochab sekä Tsekkoslovakian pääministeri Lubomir Štrougal.

Rovaniemellä tehdään kaavamuutosta, joka luo varjon monien jälleenrakennusajan talojen ylle. Kasvattamalla tonttien rakennusoikeutta kaupunki ajaa omistajat tilanteeseen, jossa taloudellisesti kannattavampaa on räjäyttää vanha talo ja rakentaa tilalle tornitalo kuin korjata vanhaa rakennusta. Rovaniemen keskusta onkin kehittymässä suuntaan, jossa katujen reunojen talot ovat möhkälemäisiä 2000-luvun elementtilaatikoita ilman vaihtelua tai dramatiikkaa, mikä syntyy tyylien ja aikojen kohtaamisesta.

Lapin yliopistossa on käynnistynyt tutkimushanke, jossa jäljitetään visuaalisen kulttuurin merkityksiä kodin ja kotiseudun henkisessä ja materiaalisessa jälleenrakentamisessa toisen maailmansodan jälkeen. Sodan tuholla ja sitä seuranneella jälleenrakennuksella oli laaja-alainen vaikutuksensa lappilaiseen maisemaan ja ihmisten mielenmaisemaan. Tästä johtuen ryhmä Lapin yliopiston tutkijoita ja opettajia on ollut huolissaan siitä tuhosta, joka nyt uhkaa Lapin jälleenrakennusajan perintöä.




Rovaniemen vanha kaupunki on vertauskuvallisesti Ounasvaara, jonka luonto on ikivanhaa ja uutta, niin kuin luonto on. Samalla Rovaniemen kaupunkikuvan ja myös matkailuelinkeinon kannalta jälleenrakennusajan rakennusperintö on paljon tärkeämpää kuin me rovaniemeläiset tunnumme ymmärtävämme. Taidekeskus Korundin talosta tekee jännittävän se, että siinä vanha postiautovarikon rakennus

Rovaniemi on siitä harvinainen pikkukaupunki, että sillä on selkeä keskusta. Esimerkiksi Kanada on täynnä Rovaniemen kokoisia kaupunkeja, jotka levittäytyvät laajalle alueelle ilman yhtenäistä keskusta. Jälleenrakennusajan talot, muun muassa maankuulu Valistustalo, ovat rovaniemeläisiä partheoneja, joita kaupunkikuvan monikerroksisuuden säilyttämiseksi ei ole viisasta purkaa, vaikka niiden kauneusarvoista voi olla monta mieltä.

2. Arctic Reindeer Oy/ Miia Merkku
Napapiirin asemakaavan muutos ja täydennys
Olemme Napapiirillä toimiva ohjelmapalveluyritys ja toimineet alueella vuodesta 2006 jolloin yhtiömme
porotila Arctic Reindeer Oy perustettiin ja toimitilat rakennettiin.
Toimimme päivittäin alueella ja porotilamme tuottaa ohjelmapalveluita noin 30 000 asiakkaalle vuodessa.
Olemme tilauksesta auki ja toimintamme keskittyy talveen mutta kesälläkin meillä on useita tuhansia
asiakkaita. Nyt pyrimme ympärivuotiseen toimintaan ja tuottamaan enemmän palveluita myös keväisin ja
syksyisin. Toimipaikkoja meillä on kaksi. Porotila on Joulupukintiellä, Napapiirin Nesteen takana. Toinen
toimipisteemme on Lapin Safareiden vuokraama PoroPuisto Tarvantiellä. Tarjoamme Poropuiston kaikki
poro-ohjelmapalvelut.
Napapiirin asemakaava vaikuttaa toimintaamme sekä suoraan että välillisesti.
Huomioita kaavasta:
 Alueella on ollut positiivinen vire jo usean vuoden ajan. Alueita on saatu selkeytetttyä ja
toimintaympäristöissä on luotu mahdollisuudet yrityksille kehittyä. Palvelutarjonta on
monipuolistunut ja kehittynyt, uusi kaava vahvistaa tätä kehitystä.
 Jos kaava viivästyy, Napapiirin hyvin lähtenyt kehitys jälleen pysähtyy ja taantuu.
Nyt olisi aika investoida, yrittäjillä on siihen rahaa ja halukkuutta. Vahvistetulla uudella paremmalla
kaavalla yrittäjät uskaltavat investoida, kun tilanne vakautuu.
 Kuljen päivittäin useaan otteeseen Nelostietä Shellin risteyksen ohitse. Huomioni on, että Shellin
risteys on vaarallinen nykyisellään. Turistit kävelevät vilkkaan nelostien ylitse vaarallisissa paikoissa
eivätkä ymmärrä, että talvikeleissä autot eivät pysähdy niin nopeasti. Turisteja loikki usein myös
tiellä jopa matkalaukkuineen eivätkä jaksa vetää matkalaukkujansa että pystyisivät ylittämään tien
ripeästi.
Lisäksi Napapiirille kääntyy autoja mutta heti Pajakylään saavuttaessa autot pysähtyvät arpomaan,
mihin menevät ensiksi. Tämä aiheuttaa sumaa nelostielle helposti. Lisäksi harhailevat autot
häiritsevät pajakylässä kävelyliikennettä ja tunnelmaa.
Vaarallinen risteys pitäisi siis poistaa ja autoilu alueelle pitäisi suunnitella toimivaksi.
Ei ole suositulle matkailukohteelle hyväksi jos ihminen jääkin auton alle Joulupukin kylän edessä,
sitä emme halua.
 Ohjelmapalvelualan toimijana haluan kiinnittää huomion reittiturvallisuuteen. Olemme yhdessä
yrittäjien ja Rovaniemen kaupungin kanssa tehneet yhteistyötä usean vuoden ajan, että saamme
asiakasturvallisuuden paranemaan ja reitistö erilleen toisistaan. Koska kaavalla eriytetään Poro,
Husky, Kelkka reitit omille alueillensa, tämä tuo huomattavan parannuksen turvallisuuteen ja
Rovaniemen kaupunki on tehnyt pilottityötä sovittaessaan näin hyvin eri toimijoiden intressejä.
Tuleva kaava vahvistaa siis ohjelmapalveluiden toimintaa, turvallisuutta ja kehitystä. Ainoa
heikkous kaavassa on, että Porot ja Huskyt on laitettu vierekkäisille parkkialueille Nesteen ja Shellin
väliselle alueelle. Porosafarit ovat kulkeneet tässä paikassa jo vuodesta 1998 ja paikka on
vakiintunut poroille. Saaliseläimiä ja petoeläimiä en samalle jängälle parkkiin laittaisi, varsinkaan
kun jängälle ei ole vapaita huskyreittejä. Koiraparkille ei siis ole tarvetta siihen paikkaan.
Jos nämä kaksi eläinlajia kuitenkin laitetaan lähekkäin, aiheutuu liian suuri turvallisuusriski
asiakkaille, eläimille ja liikenteelle. Tämä olisi vältettävissä helposti sijoittamalla Huskien parkkialue
muualle, missä siihen on toimijoilla reitistöä ja tarvetta.
 Poropuiston alueella on meidän poro-ohjelmapalvelut toiminnassa. Poropuistossa meillä on
kasvupotentiaalia ja mahdollisuus monipuolistaa tarjontaa poro-ohjelmapalveluille. Nyt
ehdotuksessa alue on merkitty M, metsäalueeksi. Alue pitäisi olla kaavassa ohjelmapalvelualuetta,
erityisesti poroille. Alue pienenee huomattavasti ja rakennuksia jää uusitun risteysalueen,
Myllymäentien ja Nelostien risteysalueelle.
Kaavassa jää myös porojen laidunalueita uuden SantaParkin tien alle. Alue on tähän saakka ollut
vuokralla ajoporojen laitumeksi ja pororeitistön alueeksi. Nämä käytöt estyvät tai pienentyvät
huomattavasti uudessa kaavassa.
Toimintamme hankaloituu ja estyy oleellisesti Poropuistossa. Tarvitsemme tilalle korvaavia alueita
jotta pystymme toimimaan Poropuiston konseptilla ja tarjoamaan Poropuiston asiakkaille korvaavia
ohjelmia jotka eivät päätoimipaikassamme Joulupukintiellä onnistu.
Yrittäjän ja koko Rovaniemen asukkaan näkökulmasta uusi hidaste kaavan vahvistamiselle tietää
tulevaisuuden näkymien huononemista. Epävarmuus kaavasta aiheuttaa investointien lykkäämistä eikä
tässä tilanteessa se ole toivottavaa.