PRESIDENTTI Vladimir Putin julisti keskiviikkona sotatilalain neljälle ukrainalaisalueelle. Putin kertoi puheessaan, että sotatilalaki astuu torstaina voimaan Donetskin, Luhanskin, Zaporizzjan ja Hersonin alueilla, jotka Venäjä liitti laittomasti itseensä aiemmin syksyllä.
Venäjä ei hallitse kaikkia alueita, joille sotatilalaki julistettiin. Maa on kokenut suuria tappiota sekä Itä- että Etelä-Ukrainassa.
Putin ei puheessaan Venäjän turvallisuusneuvostolle kertonut, mitä sotatilalain julistaminen käytännössä tarkoittaa. Julkisuudessa on arvioitu, että julistuksen myötä venäläisviranomaiset saavat lisää toimivaltaa miehitetyillä alueilla. Luvassa voi olla muun muassa ihmisten pakkosiirtoja, matkustusrajoituksia, ulkonaliikkumiskieltoja, vapauden rajoittamista ja sotilaallista sensuuria.
– Venäjän viranomaisten vallan lisääntyminen tietää vaikeampaa elämää ukrainalaisille, jotka asuvat miehitetyillä alueilla, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri sanoo.
Lue lisää: Pekka Toveri: Sotatilalaki on askel kohti jotain, mitä Putin on vältellyt pitkään
Venäjä aloitti siviiliväestön ”evakuoimisen” Hersonista keskiviikkona. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät evakuointeja pakkosiirtoina. Venäjän Hersonin alueelle asettama nukkehallitsija Vladimir Saldo sanoi keskiviikkona, että alueelta pyritään tulevina päivinä siirtämään 50 000–60 000 siviiliä.
TIEDOSSA ei ole, miten – jos mitenkään – sotatilalain julistaminen muuttaa sotatilannetta miehitetyillä alueilla. Ukraina on ollut vaitonainen toimistaan maan eteläosissa. Presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak sanoi keskiviikkona, että sotatilalain julistaminen pitää nähdä Venäjän yrityksenä laillistaa ukrainalaisten omaisuuden ryöstäminen. Ukraina jatkaa taisteluaan Itä- ja Etelä-Ukrainassa.
– Tämä ei muuta mitään. Ukraina jatkaa alueidensa palauttamista hallintaansa.
SOTATILALAIN julistamisen lisäksi Putin ilmoitti, että liikkumista kahdeksalla alueella ja niiltä pois rajoitetaan. Rajoitukset koskevat Venäjälle kuuluvia Krasnodaria, Belgorodia, Brjanskia, Voronezhia, Kurskia ja Rostovia. Lisäksi ne koskevat laittomasti Venäjään vuonna 2014 liitettyjä Krimiä ja Sevastopolia.
Pekka Toverin mukaan esimerkiksi Belgorodin alueella liikkumisrajoituksilla pyritään todennäköisesti pitämään siviilit pois alueelta, jonne ukrainalaiset voivat tehdä iskuja.
– Belgorodin alueella, jonne ukrainalaiset ovat iskeneet, on esimerkiksi paljon Venäjän huoltokeskuksia ja siellä saatetaan pelätä, että alueella on ukrainalaisia tiedustelemassa tai valmistelemassa iskuja. Siviiliväestön liikkumista halutaan varmasti rajoittaa alueella, Toveri arvelee.
SOTATILALAIN julistaminen Venäjän pakkoliittämillä ukrainalaisalueilla kertoo siitä, että Venäjä kokee tarvetta nujertaa paikallisväestön ja partisaanien vastarintaa, arvioi Venäjän strategisesta kulttuurista väitellyt Martti J. Kari.
Kari sanoo STT:lle, että julistuksen myötä Venäjä saa lakiensa mukaan valtuudet esimerkiksi perustaa liikenteen tarkastuspisteitä, tehdä ratsioita ihmisten kodeissa, pidättää ihmisiä määräämättömäksi ajaksi ja perustaa leirejä ihmisille, joiden epäillään olevan Ukrainan puolella.
Lisäksi Venäjä haluaa osoittaa Ukrainalle, että liitetyt alueet ovat osa Venäjää ja Venäjä tekee siellä mitä haluaa, Kari sanoo.
– Venäläiset ovat hätää kärsimässä ja yrittävät koventaa puolustusta tällä, että he julistavat sotatilalain. Se tarkoittaa sitä, että sekä asevoimat että kansalliskaarti saavat lisää valtuuksia voimankäyttöön ukrainalaisia vastaan.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että sotatilan julistaminen kuvastaa Venäjän pyrkimystä saada Etelä- ja Itä-Ukrainan miehitetyt alueet hallintaansa.
– Tosiasiassahan Venäjällä ei ole näihin alueisiin täyttä kontrollia.
Lue lisää: Putin julisti sotalain Venäjän miehittämille alueille Ukrainassa
KESKIVIIKKONA Putin kertoi myös, että turvallisuustoimia tiukennetaan kaikkialla Venäjällä. Jatkossa maassa on voimassa kolme eri valmiustasoa. Ukrainan lähialueilla ja Krimillä ja Sevastopolissa valmiustaso on korkein. Niiden turvallisuutta ja yleistä järjestystä pitää parantaa.
Toiseksi korkein valmiustaso on voimassa Etelä- ja Keski-Venäjällä, mukaan lukien Moskovassa. Kaupungin pormestari Sergei Sobyanin mukaan moskovalaisten elämään turvallisuustason muuttamisella ei ole merkitystä. Muualla maassa valmiustaso on matalin.
Putinin määräyksen mukaan Venäjän kuvernöörien pitää perustaa alueilleen ”operaatiokeskuksia” ja huolehtia, että maan armeijan käytössä on riittävästi resursseja.
Venäjä ei hallitse kaikkia alueita, joille sotatilalaki julistettiin. Maa on kokenut suuria tappiota sekä Itä- että Etelä-Ukrainassa.
Putin ei puheessaan Venäjän turvallisuusneuvostolle kertonut, mitä sotatilalain julistaminen käytännössä tarkoittaa. Julkisuudessa on arvioitu, että julistuksen myötä venäläisviranomaiset saavat lisää toimivaltaa miehitetyillä alueilla. Luvassa voi olla muun muassa ihmisten pakkosiirtoja, matkustusrajoituksia, ulkonaliikkumiskieltoja, vapauden rajoittamista ja sotilaallista sensuuria.
– Venäjän viranomaisten vallan lisääntyminen tietää vaikeampaa elämää ukrainalaisille, jotka asuvat miehitetyillä alueilla, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri sanoo.
Lue lisää: Pekka Toveri: Sotatilalaki on askel kohti jotain, mitä Putin on vältellyt pitkään
Venäjä aloitti siviiliväestön ”evakuoimisen” Hersonista keskiviikkona. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät evakuointeja pakkosiirtoina. Venäjän Hersonin alueelle asettama nukkehallitsija Vladimir Saldo sanoi keskiviikkona, että alueelta pyritään tulevina päivinä siirtämään 50 000–60 000 siviiliä.
TIEDOSSA ei ole, miten – jos mitenkään – sotatilalain julistaminen muuttaa sotatilannetta miehitetyillä alueilla. Ukraina on ollut vaitonainen toimistaan maan eteläosissa. Presidentin neuvonantaja Mykhailo Podolyak sanoi keskiviikkona, että sotatilalain julistaminen pitää nähdä Venäjän yrityksenä laillistaa ukrainalaisten omaisuuden ryöstäminen. Ukraina jatkaa taisteluaan Itä- ja Etelä-Ukrainassa.
– Tämä ei muuta mitään. Ukraina jatkaa alueidensa palauttamista hallintaansa.
SOTATILALAIN julistamisen lisäksi Putin ilmoitti, että liikkumista kahdeksalla alueella ja niiltä pois rajoitetaan. Rajoitukset koskevat Venäjälle kuuluvia Krasnodaria, Belgorodia, Brjanskia, Voronezhia, Kurskia ja Rostovia. Lisäksi ne koskevat laittomasti Venäjään vuonna 2014 liitettyjä Krimiä ja Sevastopolia.
Pekka Toverin mukaan esimerkiksi Belgorodin alueella liikkumisrajoituksilla pyritään todennäköisesti pitämään siviilit pois alueelta, jonne ukrainalaiset voivat tehdä iskuja.
– Belgorodin alueella, jonne ukrainalaiset ovat iskeneet, on esimerkiksi paljon Venäjän huoltokeskuksia ja siellä saatetaan pelätä, että alueella on ukrainalaisia tiedustelemassa tai valmistelemassa iskuja. Siviiliväestön liikkumista halutaan varmasti rajoittaa alueella, Toveri arvelee.
SOTATILALAIN julistaminen Venäjän pakkoliittämillä ukrainalaisalueilla kertoo siitä, että Venäjä kokee tarvetta nujertaa paikallisväestön ja partisaanien vastarintaa, arvioi Venäjän strategisesta kulttuurista väitellyt Martti J. Kari.
Kari sanoo STT:lle, että julistuksen myötä Venäjä saa lakiensa mukaan valtuudet esimerkiksi perustaa liikenteen tarkastuspisteitä, tehdä ratsioita ihmisten kodeissa, pidättää ihmisiä määräämättömäksi ajaksi ja perustaa leirejä ihmisille, joiden epäillään olevan Ukrainan puolella.
Lisäksi Venäjä haluaa osoittaa Ukrainalle, että liitetyt alueet ovat osa Venäjää ja Venäjä tekee siellä mitä haluaa, Kari sanoo.
– Venäläiset ovat hätää kärsimässä ja yrittävät koventaa puolustusta tällä, että he julistavat sotatilalain. Se tarkoittaa sitä, että sekä asevoimat että kansalliskaarti saavat lisää valtuuksia voimankäyttöön ukrainalaisia vastaan.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että sotatilan julistaminen kuvastaa Venäjän pyrkimystä saada Etelä- ja Itä-Ukrainan miehitetyt alueet hallintaansa.
– Tosiasiassahan Venäjällä ei ole näihin alueisiin täyttä kontrollia.
Lue lisää: Putin julisti sotalain Venäjän miehittämille alueille Ukrainassa
KESKIVIIKKONA Putin kertoi myös, että turvallisuustoimia tiukennetaan kaikkialla Venäjällä. Jatkossa maassa on voimassa kolme eri valmiustasoa. Ukrainan lähialueilla ja Krimillä ja Sevastopolissa valmiustaso on korkein. Niiden turvallisuutta ja yleistä järjestystä pitää parantaa.
Toiseksi korkein valmiustaso on voimassa Etelä- ja Keski-Venäjällä, mukaan lukien Moskovassa. Kaupungin pormestari Sergei Sobyanin mukaan moskovalaisten elämään turvallisuustason muuttamisella ei ole merkitystä. Muualla maassa valmiustaso on matalin.
Putinin määräyksen mukaan Venäjän kuvernöörien pitää perustaa alueilleen ”operaatiokeskuksia” ja huolehtia, että maan armeijan käytössä on riittävästi resursseja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Presidenttien ja päällysmiesten liikkumista rajoitetaan Haagissa.
https://pbs.twimg.com/media/Ffcn16GXgAUdKIo?format=jpg&name=small
Loistavaa.