Uskontopakosta ja uskonnonvapauslain 100 vuodesta

Vapaa Ajattelija -lehden viime numerossa 3/2022 julkaistiin uskonnonvapaus 100 vuotta -teemassa kaksi uskonnonvapauden historiaa ennen ja jälkeen 1923 käsittelevää kronikkamuotoista artikkelia:

Uskontopakon vaiheita Suomessa, https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/uskontopakon-vaiheita-suomessa/ sekä

Uskonnonvapauden askelia Suomen lainsäädännössä, https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/uskonnonvapauden-askelia-suomen-lainsaadannossa/
1361011
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 136

Vanhimmat

Hyvä paketti, josta on paljon hyötyä myös opetustyössä.

Äänestä

Ylikosken tekstit on mukaeltu tästä kirjasta, johon Ylikoski on kutsuttu mukaan omista aheistaan

https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk - Monien uskontojen ja katsomusten Suomi/c8c8d8be-e49b-5998-3539-6b2a29a4903d

Äänestä
  • ja siitä erityisesti näitä laajempia analyyseja

    LUTERILAISUUDEN VAIKUTUS
    KULTTUURIIN JA YHTEISKUNTAAN
    Mikko Malkavaara

    HERÄTYSLIIKKEET SUOMALAISESSA
    YHTEISKUNNASSA
    Hanna Salomäki

    Äänestä

  • Kyseessä on siis verkossakin oleva teos Monien uskontojen
    ja katsomusten Suomi kokoojat Ruth Illman, Kimmo Ketola,
    Riitta Latvio & Jussi Sohlberg (toim.) numero 48 Kirkon tutkimuskeskus 20217

    Äänestä

  • Onko se mielestäsi hyvä vai huono asia?

    Äänestä

Kaksi kirjoitusta va-lehdessä näköjään ja

ensimmäisessä voi kritisoida Ylikosken väitettä marxilaisesta työväenliikkeestä

""Kirkon etuoikeutettu asema ja koulujen uskonnonopetus nousivat kriittisesti ja yllättävän voimakkaasti esille 1900-luvun alkuvuosina, kun ns. radikaali sivistyneistö ja marxilainen työväenliike nousivat""

Marx kirjoitti saksaksi ja vähitellen venäjän jälkeen kirjat käännettiin englanniksi
ja ennen kansalaissodan jne aikaa täällä työväenluokassa ei ollut mitään saksankielisiä
kirjoja lueskeltu vaikka aatelismies af Ursin käänsikin jotain saksasta

Äänestä
  • Karl Kautsky oli kuitenkin marxilainen.

    Äänestä

Toinen asia Ylikosken tekstissä on Agricolan nälviminen koska Luther ja hänen oppilaansa A ovat suomalaisen kulttuurin ja kirjakielen isiä
Ei missään nimessä pidä toimia järjestöissä joissa ei ole historian tuntemusta
vaan omituisia mielipiteitä joita levitetään faktoina

Äänestä

Marxilaisuus on pohjimmiltaan saksalaista kuten hyvinvointivaltio ja sosialismi vaikka
Marx asui Lontoossa

Saksan kommunistipuolue oli asenteiltaan juutalaisvastainen
ja tämä on yleistä sosialismissa. Esim. viimeksi Englannin työväenpuolue hävisi Johnsonille konservatiiveille vaalit koska osoitettiin työväenpuolueen olevan juutalaisvastainen

Ylikoski ja Mäntysalo kirjoittavat ""Kirkon etuoikeutettu asema ja koulujen uskonnonopetus nousivat kriittisesti ja yllättävän voimakkaasti esille 1900-luvun alkuvuosina, kun ns. radikaali sivistyneistö ja marxilainen työväenliike nousivat""


Ylikoski on lisännyt kirkon tyyppisin juttuihin sanan marxilainen faktantarkistajana, johon Mäntysalo sokeasti luottaa

Näihin aikoihi marxilainen tarkoittaa juutalaisvastaista koska Saksan kommunistipuolue on juutalaisvastainen ajoittain ja myös Marxia pidetään tyypillisenä vasemmistolaisena antisemiittinä

https://www.ca-ira.net/wp-content/uploads/2018/06/kistenmacher-antisemitismus.kpd_-1.pdf Vom „Judenkapital“ zur „jüdisch-faschistischen Legion in Jerusalem“
Zur Entwicklung des „Antizionismus“ in der Kommunistischen Partei Deutschlands der Weimarer Republik, 1925-1933

Äänestä

Kouluissa uskonnonvapaus ei toteudu, koska valtakirkko saa tuputtaa.

Äänestä

Luterilaista Marxia on pidetty sekundajuutalaisvastaisena
samoin kuin työväenliikettä
Siinä ei ole kauheasti ylpeilemistä ja lisäksi nämä olivat leninistejä Kremlinmaalta oppinsa ammentaneita

""Ylikoski ja Mäntysalo kirjoittavat ""Kirkon etuoikeutettu asema ja koulujen uskonnonopetus nousivat kriittisesti ja yllättävän voimakkaasti esille 1900-luvun alkuvuosina, kun ns. radikaali sivistyneistö ja marxilainen työväenliike nousivat""

Englannin työväenpuolue hävisi vaalit rehevälle Johnsonille
ehdoton sekarotuinen älykkö
kun työväenpuolue alkoi esitellä rasismiaan juutalaisia vastaan

Lontoon AfrikkaItämaat -yliopiston tutkimuksia

https://study.soas.ac.uk/jews-labour-antisemitism/

Äänestä

Tämä jakoon, olkaa hyvä. Ajankohtainen teema tänä syksynä.

Äänestä

Myös ammattikorkeakouluissa.

Äänestä

Jatkuu huomenna. T. Antivapari

Äänestä

Paketti herätti kiinnostusta myös kirjamessuilla.

Äänestä

Miten asian opettamisen tilanne on kouluissa tätä nykyä?

Äänestä

Ei paha. Tarvitaanko uv-lakia?

Äänestä

Eikös laki säädetty juuri marraskuussa?

Äänestä

Tarvitaanko uskonnonvapauslakia?

Äänestä

Tästä voi lähettää kommenttijuttuja. Ja kertoa, miten tästä eteenpäin.

Äänestä
  • parempi käyttää alkuperäislähdettä mitä Ylikoskikin on käyttänyt
    alla

    Äänestä

Ylikosken tekstit on mukaeltu tästä kirjasta, johon Ylikoski on kutsuttu mukaan omista aheistaan

https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk - Monien uskontojen ja katsomusten Suomi/c8c8d8be-e49b-5998-3539-6b2a29a4903d

ja siitä erityisesti näitä laajempia analyyseja

LUTERILAISUUDEN VAIKUTUS
KULTTUURIIN JA YHTEISKUNTAAN
Mikko Malkavaara

HERÄTYSLIIKKEET SUOMALAISESSA
YHTEISKUNNASSA
Hanna Salomäki

Äänestä
  • miksi tuo viite tulee heikosti

    Ylikosken tekstit on mukaeltu tästä kirjasta, johon Ylikoski on kutsuttu mukaan omista aheistaan

    https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk - Monien uskontojen ja katsomusten Suomi/c8c8d8be-e49b-5998-3539-6b2a29a4903d

    Äänestä


Taistolaisuskovainen Eero Melasniemi puhuu puuta heinää vielä 8-kymppisenä ukkona palveltuaan sosialismin aatteen Kremlin-versiota
toteaa HeSarissa


”70-luvun alussa poliittinen taistelu kärkevöityi, oikeisto pystytti Evan ja muun strategiansa kaikkia demokraattisia pyrintöjä vastaan. Se taasen radikalisoi myös kulttuurijengiä”, Melasniemi sanoo. ”Joissain kohdin, pisteittäin, saattoi olla enemmistötilanteita, mutta mistään teatterin saati koko kulttuurin hegemoniasta ei voi puhuakaan.”


Poliittiset taistolaistavoitteet
Porvariston hegemonian romuttaminen, sekä
Kumota vallitseva yhteiskuntajärjestelmä ja integroida maa osaksi Neuvostoliittoa ja sosialistista internationaalia.

Äänestä

Perustuslain 11. pykälä on tärkeämpi.

Äänestä

Vapaa-ajattelijan artikkelissa ihmeteltiin, että Ranskassa kirkko ja valtio erotettiin 1905, mutta Suomessa se ei onnistunut.

Suomi oli 1905 suuriruhtinaskunta, jota johti vanhoillinen ortodoksi Nikolai toinen, joka vahvisti tai jätti vahvistamatta kaikki lait Suomessa. Olisi ollut mahdotonta, että keisari olisi erottanut kirkon valtiosta. Keisari oli jumalan edustaja maassa.

Äänestä

Piispojen väite kirkon ja valtion erosta jo 1800-luvulla on vitsi.

Äänestä

Hyvä kokonaisuus ennen ja jälkeen 1923.

Äänestä

Uskontojen oppi on osa yleissivistystä, jopa suuremmin määrin kuin historia, joka on menneisyyttä. Jos arvaan nykyisen ET:n oikein, niin siinä on eri uskonnoista. Jos taas rajotituu vain yhteen uskontoon, on se yleissivistyksen vastakohta, mutta tietääkseni uskonnossa opetetaan myös muita uskontoja, painopisteen vain ollen liian vahvasti kristinopissa, siinä Suomen yleisimmässä versiossa.

Kristinoppejakin on niin monta, että kun kaikki ne ja yleisimmät uskonnot suuntauksineen pistetään yhteen, ja analysoidaan yhteneväisyysteorian valossa, luoden järjellisen tiedollisen verkoston uskontotiedettä, niin aletaan olemaan uskonnon opetuksen tieteessä, jossa on se yleissivistävä aspekti, ettei se sido johonkin tiettyyn uskomussysteemiin, jonka tuputtaminen on väärin, jos se ei perustu omaa kypsään valintaan, johon se lapsella ei pääsääntöisesti perustu, vaikka hekin valitsevat mielenkiinnon alueita, mutta koulutuksessa on kyse välttämättömästä ja yleissivistyksestä, ei harrastusaiheista, ja uskontoja olisi parasta tarkastella tieteen kuvakulmasta, joka kattaa kulttuurisen uskonnonkin näkökulman, mutta ilman tuputettua sokeaa uskoa, valiten vain järjelliset osiat, hyläten uskomukset, ehkä joitain pääkonsepteja lukuunottamatta, joita voi jo pitää riittävin vakaina, jota ei voi sanoa siitä, jos sukeltaa esim.

Raamatun syövereihin ja siteeraa sieltä jotain puppua. Ymmärretään asiat psykologisesti, filosofisesti, yhteiskunnallisesti, arkeologisesti, historialliseti sen sijaan, tarkastellen asioita siten, opettaen ja oppien asioita siten. Raamatunkin puolella sitä tutkimusta on tehty, ja se on melko valaisevaa, kun niitä tutkitaan historiallisina tapahtumina, ja sitten vain analysoidaan vielä tieteiden ja filosofioiden (oletko lukenut, mitä ja miten ne ajattelee?) näkökulmasta, ja saadaan paljon arvokasta asiaa esiin. Se, miten Raamattua uskonnossa tulkitaan yleisesti, se on ihan väärillä teillä, eikä sitä tulisi opettaa.

Äänestä

Yhdenvertaisuuslaki vie konkretiaan perustuslain 6 §:ää. Mitä uskonnonvapauslaki tekee perustuslain 11 §:lle?

Äänestä

Uskonnonvapauslaki on oikeastaan aika huono laki. Rikkoo lasten oikeuksia.

Äänestä
  • Mitä tapahtuisi, jos se kumottaisiin?

    Äänestä

Valtiosääntö 1919 tärkeämpi kuin uv-laki 1923.

Äänestä

Uskonnonvapauslaki rajoittaa lasten uskonnonvapautta.

Äänestä
  • Se myös rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta. Kyllä 15-vuotiaan pitäisi saada päättää lukio-opinnoistaan.

    Äänestä

  • Nykyinen uskonnonvapauslaki on tässä kohden perustuslain vastainen. PL 6 § 3 mom

    "Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti."

    Lapsen tulee voida vaikuttaa irseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti, eli ainakin 15-vuotiaan tulisi voida erota uskonnollisesta yhdyskunnasta tai liittyä sellaiseen itsenäisesti omalla paatöksellään.

    Äänestä

Tuomittiin avioliittoon! Susipareja.

Äänestä

Erinomainen kokonaisuus.

Äänestä

Teema jatkui VA-lehdessä 4/2022 kiertohaastattelulla! Mukana mm. akateemikko Ilkka Niiniluoto ja piispa Matti Repo.

Äänestä

Jaettavissa keskusteluihin 2023.

Äänestä

Sopivaan muotoon saatettua tietoa.

Äänestä

Piiloon.

Äänestä
  • T. Antivapari

    Äänestä

Hyvä. Ja hyvä.

Äänestä

Loppiaisena: loppu syrjivälle valtuokirkollisuudelle

Äänestä

Yleissivistyksen kertaus.

Äänestä

Kehitys ei tapahdu nyt itsestään.

Äänestä

Tieto ei nyt levitä tuskaa.

Äänestä

Asiaa asialinjalta.

Äänestä

Tästäkin voi keskustella täällä: VAbaarivuosi Helsingissä alkaa vapaasti ma 16.1. klo 18.00. Eikun keskustelemaan eri aiheista, vaikkapa siitä näkökulmasta, mitä vuosi 2023 tuo tullessaan. Erityistä otsikkoaihetta tammikuun VAbaarissa maanantaina 16.1. klo 18.00 ravintola Memphisissä ei ole.
Esimerkiksi seuraavia aiheita ei ole mitenkään pakko käsitellä: Mitä eduskuntavaalien tulos vaikuttaa valtion ja kirkon suhteen jatkoon? Miten me vaikutamme? Miten Maailman Humanistikongressi elokuun alussa Kööpenhaminassa liikuttaa meitä? Ketä Forssan kokouksen 120-vuotispäivä liikuttaa? Mitä Vapaa-ajattelijain liitto päättää tulevaisuudestaan syksyllä 2023? Mitä haluaisimme itse kukin?

VAbaari on Helsingin seudun vapaa-ajattelijain joka kuukauden 3. maanantai järjestämä vapaamuotoinen, rento keskustelutilaisuus, jossa ei ole pitkiä alustuksia. Ravintola Memphis on Hakaniemen ympyrätalossa, Siltasaarenkatu 18. Siellä voi ostaa juomaa ja ruokaa, mutta ostaminen ei ole pakollista.

Äänestä

Kivaa kronikka.

Äänestä

Böö. Y. Antivapari

Äänestä

PIdän tärkeänä nostaa esille. Oppia ikä kaikki.

Äänestä

Vapaaehtoistoimintaa on vapaa-ajattelijatoiminta.

Äänestä

Taistelu jatkuu. Lasten rekisteröinti pois.

Äänestä

Uskonnovapaudessa on vähintään kaksi puolta.

Äänestä

Tuen toimintaanne

Äänestä

Ei lisännyt tuskaa, vaan optimismia.

Äänestä

Taistelu jatkuu.

Äänestä

Tämä alas. T. Av

Äänestä

100 meni jo.

Äänestä

Molemmat hyviä juttuja. Kehtaa jakaa kavereille.

Äänestä

Tämä harmittaa. T. Antivapari

Äänestä

Herran nuhteeseen.

Äänestä

Holhouksen pitkä historia.

Äänestä

Tilannekuvan tausta.

Äänestä

Ennen oli parempi. T Antivapari

Äänestä
  • Tulevaisuudessa on parempi. T. Vapari

    Äänestä

Tähän on näin sitten tultu.

Äänestä

Tosi hyvä tandem!

Äänestä

Pisteet Jarille ja Esalle.

Äänestä

Oooho.

Äänestä

Pitkä linja.

Äänestä

Jatkuu huomenna.

Äänestä

Hyödyllinen.

Äänestä

Saisiko äänikirjana?

Äänestä

Saisko luettuna?

Äänestä

Yo-kirjoituksiin valmistautuville.

Äänestä

Näistä hyötyä?

Äänestä

Ylös taas. T. Aav

Äänestä

Kestää paljon yli 100 vuotta.

Äänestä

Taistelu jatkuu. Kirkon erityisasema kriittiseen arviointiin:
On aika uudistaa valtion ja kirkon suhde. Valtiokirkollinen, julkisoikeudellinen erityisasema on yhä enemmän ajastaan jäljessä.
Helmikuussa 2023 kirkkolain käsittelyssä perustuslakivaliokunta päätyikin esittämään, että perustuslain 76 §:n erityinen säätämisjärjestys ja kirkolliskokouksen esitysoikeus on tarpeellista ottaa arvioitavaksi.
Ev.-lut. kirkon jäsenmäärä on alle 65 prosenttia, Helsingissä ja Vantaalla jo alle 50 prosentin. Lapsikasteiden osuus laskee. Murros on menossa.

Äänestä
  • Murros on menossa!

    Äänestä

Jaa uskonnon ja historian yo-kirjoittajille.

Äänestä
  • Ehdottomasti.asti hyvä tärppi.

    Äänestä

Kiitos, Jori ja Esa

Äänestä

Tärkeä huomio: ABEILLE

Äänestä

Hyvä varaslähtö aiheeseen jo syksyn numerossa.

Äänestä

Uskonnonvapauteen kuuluu myös uskonnottomuuden vapaus.

Äänestä

Uskomattoman uskottavaa.

Äänestä

Hyvä setti, jaettavaksi.

Äänestä

Ei aina uskoisi.

Äänestä

Vinkiksi yo-kirjoituksiin valmistautuville.

Äänestä

Kelpaavat opetusmateriaaliksi. Tai oppimateriaaliksi.

Äänestä

Jos et ole lukenut, niin....

Äänestä

Oletko vuonna 2023 ongelman ratkaisijana vai osa ongelmaa?

Äänestä

Hyvä artikkeli myös kouluopetusta silmällä pitäen

Äänestä

Tämä on erittäinkin asiakas kahden jutun kokonaisuus.

Äänestä

Kestää kestää. Vielä vielä.

Äänestä

Samaa mieltä. Voisi tehdä erillispainoksen.

Äänestä

Hyvä idea tuo erillipainos.

Äänestä

Nyt yo-kirjoituksiin valmistuville vinkiksi.

Äänestä

Lähetä tämä yo-kirjoittajalle.

Äänestä

Lähetä HY, ET tai uskonnon kirjoittajalle.

Äänestä
  • OIkeesti. NYT: Kirjoituset ensi viikolla ET/Uuskonto.

    Äänestä

Ei vapaa-ajattelijoiden tavoittelema uskonnottomuuspakko ole yhtään parempi kuin uskontopakko.

Äänestä
  • Julkisen vallan neutraalisuus ei olisi ihmisille uskonnottomuuspakkoa vaan uskonnonvapautta yksilöille.

    Äänestä

Auta to-kirjoittajaa.

Äänestä

Ensi viikolla uskonnon ja ETn ainereaalit.

Äänestä

Vinkata, Vikström. Yo-kokelaille.

Äänestä

Muista yo-kirjoittajaa. Viime hetken vinkki.

Äänestä

Tee hyvä teko kirjoittajalle.

Äänestä

Hyvä vinkki yo-kirjoittajille.

Äänestä
  • Kaunis ajatus. Vieläkö ehtii

    Äänestä

ETn ja uskonnon yo-kokeet 22.3.

Äänestä

Perjantai yo-kokeeseen viimeinen vinkki.

Äänestä
  • Eli vielä ehtii ke-to.

    Äänestä

Lukekaa, juokaa, syökää, yksi päivä aikaa.

Äänestä

Nyt ei enää ehdi. Vai ehtisikö.

Äänestä

Ei ihan tähän, mutta muuten liki. Ev.-lut. uskonnon kokeessa kysyttiin k2024:
"3. Uskonnottomuuden määrittely ja yleisyys 20 p.
Määrittele uskonnottomuus ja pohdi, mitä ongelmia sen määrittelemiseen ja uskonnottomuuden yleisyyden arvioimiseen liittyy."
Hyvä kysymys. Tästä on tullut lukiovierailuilla puhuttua.
https://yle.fi/plus/abitreenit/2024/kevat/uskonto/index.html

Äänestä
  • Joten liki liippasi. Ensi kerralla tuo.

    Äänestä

  • Anonyymi00128 kirjoitti:

    Joten liki liippasi. Ensi kerralla tuo.

    Oli hyvä kysymys tuokin. Seuraavaksi taas historiakysynys?

    Äänestä

  • Anonyymi00129 kirjoitti:

    Oli hyvä kysymys tuokin. Seuraavaksi taas historiakysynys?

    Syksyn yo-kirjoitukset lähestyvät jyrmyin askelin.

    Äänestä

Paljon on vielä tekemistä.

Äänestä

Jotteivat vaiheet unohtuisi.

Äänestä

Vielä tarvitaan askelia eteenpäin.

Äänestä

Ihana on Kristuksen sovitustyö kertakaikkisesti. Hänhän tarjoaa sangen nerokasta suunnitelmaa tulevaisuuteen ja toivoon 🧨🙃🥳

Äänestä

Olisko jo yli puolta taitettu?

Äänestä

Korkeatasoinen artikkelikokonaisuus.

Äänestä

Tästä on tie vain eteenpäin.

Äänestä

Miksi tämä harmittaa antivaparia?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Vapaa Ajattelija -lehden viime numerossa 3/2022 julkaistiin uskonnonvapaus 100 vuotta -teemassa kaksi uskonnonvapauden historiaa ennen ja jälkeen 1923 käsittelevää kronikkamuotoista artikkelia:

Uskontopakon vaiheita Suomessa, https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/uskontopakon-vaiheita-suomessa/ sekä

Uskonnonvapauden askelia Suomen lainsäädännössä, https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/uskonnonvapauden-askelia-suomen-lainsaadannossa/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu