Tutkijat yleensä tutkivat asioita, joita eivät tiedä.
Tietämättömyys ja tiedon tarve ajaa tutkijoita tutkimaan.
Kun ihminen prosessoi asioita mielessään ja kirjoittaa ne sanoiksi, niin ihminen tietää asiasta silloin enemmän kuin jos ei olisi käsitellyt asiaa ja kirjoittanut siitä.
Tämä asian käsittelyprosessi saa ihmisen tietämään asiasta enemmän kuin aikaisemmin, koska se avaa ihmisen ajattelemaan asiasta eri tavoin kuin aikaisemmin.
Jokaikinen kerta, kun ihminen prosessoi tuntematonta tai tunnettua asiaa mielessään, hän lähestyy asiaa uudella tavalla, ja vertailee eri tavalla asioita keskenään. Se on kuin keskustelisi jonkun toisen henkilön kanssa ja saisi uusia virikkeitä liittää asiaan aikeisemmin käsittelemättömiä asioita.
Huippututkijatkin uskovat asioihin, joita ei vielä ole todistettu, ja jotka voivat lopulta olla täysin virheellisiä.
Tietämättömyys ja tiedon tarve ajaa tutkijoita tutkimaan.
Kun ihminen prosessoi asioita mielessään ja kirjoittaa ne sanoiksi, niin ihminen tietää asiasta silloin enemmän kuin jos ei olisi käsitellyt asiaa ja kirjoittanut siitä.
Tämä asian käsittelyprosessi saa ihmisen tietämään asiasta enemmän kuin aikaisemmin, koska se avaa ihmisen ajattelemaan asiasta eri tavoin kuin aikaisemmin.
Jokaikinen kerta, kun ihminen prosessoi tuntematonta tai tunnettua asiaa mielessään, hän lähestyy asiaa uudella tavalla, ja vertailee eri tavalla asioita keskenään. Se on kuin keskustelisi jonkun toisen henkilön kanssa ja saisi uusia virikkeitä liittää asiaan aikeisemmin käsittelemättömiä asioita.
Huippututkijatkin uskovat asioihin, joita ei vielä ole todistettu, ja jotka voivat lopulta olla täysin virheellisiä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.