Kertomus tyynenmeren rannikolta

Anonyymi-ap kirjoitti:

"Kaikki sai alkunsa noin 10 vuotta sitten kun olin tyynenmeren rannikolla brittiläisessä kolumbiassa käymässä serkkuni luona ja hengailin paljon serkkuni kaverin kanssa jonka nimi oli gilbert. Tyynenmeren rannikko oli todella kaunis ja gilbert näytti minulle paikkoja. Eräänä päivänä saavuimme syrjäisen mutta todella kauniin järven rantaan. Gilbert osoitti järven toisella puolella olevia taloja. Hän kertoi että noissa taloissa asui todella varakkaita ja menestyneitä ihmisiä. Talot olivat kuulemma todella arvokkaita ja monet julkkikset asuivat niissä. Gilbert oli siis serkkuni kaveri jota en tuntenut ennen matkaani tyynenmeren rannikolle. Hän kuitenkin vaikutti todella mukavalta ja tarjoutui innostuneesti näyttämään minulle paikkoja sillä aikaa kun serkkuni oli töissä.

Kun olin aikani ihastellut tuota järveä niin gilbert lähti laskeutumaan mäkeä kohti järven rantaa ja viittelöi minut mukaansa. Hän sanoi että jos pidin näkemästäni niin meidän pitäisi ehdottomasti lähteä järvelle kalaan sillä sen kalastusmahdollisuudet ja kalakanta olivat vertaansa vailla. Suostuin tähän oikopäätä sillä olin innokas kalastaja ja mielelläni lähdin soutelemaan tuolle järvelle. Laskeuduimme gilbertin kanssa rantaan jossa oli kaislikon seassa pieni jolla. Vähän minua hirvitti nousta siihen mutta vaikutti pienestä koostaan huolimatta pysyvän pinnalla. Lähdimme soutelemaan järvelle. Hän antoi minulle ongen ja sanoi että tämä on hyvä kalapaikka.

Kalastelin siinä aikani kunnes ilta alkoi hämärtää ja minusta oli aika lähteä soutamaan takaisin päin. Siinä soutaessamme huomioni kiinnittyi johonkin omituiseen. Eräässä saaressa metsän siimeksessä näkyi valtava pöllön pää. Se oli ikään kuin patsas. Osoitin sitä gilbertille ja hän katsoi siihen suuntaan. "Mitä ihmettä?" Gilbert kuiskasi ja halusi mennä katsomaan sitä lähemmin. Hän ajatteli että se saattaisi olla jokin alkuperäiskansojen reliikki jota kukaan ei ollut löytänyt. Minä en ollut yhtään niin innostunut tästä koska en tuntenut aluetta ja minua ei houkutellut lähteä tutkimaan tuntemattomia alueita gilbertin kanssa jota tuskin tunsin.

Matkalla ajattelin miten tuota patsasta ei ollut mukamas kukaan löytänyt jos se näkyi suoraan siltä kalapaikalta jonne gilbert minut määrätietoisesti souti. Kun olimme lähempänä rantaa niin tarkkailin patsasta tarkemmin. Se oli todella iso ja aavemainen. Kun olimme aivan rannan tuntumassa niin näin patsaan juuressa hahmoja. Niillä oli kädessään veitsiä ja päällään jonkinlaiset kaavut. Minä kauhistuin nähdessäni heidät. Osoitin heitä gilbertille ja käskin häntä kääntämään veneen mutta hän vain souti mykkänä rantaa kohti. Heti kun vene osui rantaan niin lähdin juoksemaan karkuun mutta mitään ei ollut tehtävissä. Olin saaressa ja pakotietä ei ollut. Katselin saaren rannasta vastapäiseen rantaan jonne oli niin pitkä matka etten ikinä pystyisi uimaan sitä. Samassa huomasin vastarannalla lisää näitä kaapuihin pukeutuneita hahmoja jotka tuijottivat saareen.

Silloin myös kuulin kuinka moottoriveneet käynnistyivät ja näin kuinka horisontista lähestyi veneitä kohti saartamme. Kun tarkastelin kauhuissani tätä tilannetta niin gilbert ilmestyi taakseni. "Olen pahoillani, he maksavat minulle hyvin jos tuon uhreja. Serkkusi ei tiennyt tästä mitään.", hän sanoi. Käännyin ympäri katsomaan gilbertiä ja näin että pöllön edessä oli jonkinlainen alttari ja puheet minun uhraamisestani saivat täysin uuden vivahteen. Tunsin kuinka jalkani eivät enää kantaneet. Pian nuo kaavuissaan olevat miehet ottivat minut kiinni ja raahasivat minut lähemmäksi tuota pöllöä ja sitoivat minut kiinni tolppaan. Pikkuhiljaa saarelle alkoi kertymään väkeä ja sen rantaan lipui paljon veneitä. Odotellessaan että kaikki saapuvat paikalle osa ihmisistä ottivat kaavun yläosan pois kasvoiltaan ja leukani meinasi loksahtaa lattiaan.

Osa näistä henkilöistä olivat todella vaikutusvaltaisia ja tunnistin heidät erinäisistä lehdistä ja televisiosta. Hetken aikaa ajattelin miksi he paljastivat kasvonsa minulle mutta sitten ymmärsin että he tiesivät etten selviäisi kertomaan kenellekään keitä he olivat. Hetken kuluttua alkoi kuulumaan jonkinlaista rummun hakkaamista ja ihmiset vetivät kaavut takaisin päälleen ja asettuivat kehään pöllöpatsaan ympärille. Sitten paikalle saapui hieman koristeellisempaan kaapuun pukeutunut hahmo jota kaikki kääntyivät katsomaan. Hän lipui hitaasti patsaan juurelle ja aloitti saarnan. Olin niin kauhuissani etten muista hänen saarnastaan juuri mitään. Yhtäkkiä kuulin takaani kuiskauksen" "moottorivene takanamme on käynnissä. Irroitan sinut nyt ja annan merkin kun juoksemme sinne." Kysyin ääneltä kuka sinä olet. "Joku joka on kyllästynyt tähän", se vastasi.

Pian kaikki alkoivat tekemään kumarrusliikettä ja silloin ääni takanani sanoi "nyt juokse". Käännyin ympäri ja lähdin juoksemaan miehen perään kohti moottorivenettä. Hänellä oli samanlainen kaapu päällään kuin kaikilla muilla. Pian aloin kuulemaan patsaan luota huutoja "ottakaa hänet kiinni ja petturi" pois paettuamme.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä