Sielunkuolemattomuusoppi on harhaoppi

Huolimatta keskiajan suuresta uskonpuhdistuksesta, ikävä kyllä vieläkin monien seurakuntien opetus oikein pullottaa harhaoppeja. Ja harhaopit eli Raamatunvastaiset opithan ovat juuri niitä joita Jumala vihaa. Ja siksi koska ne johtavat ihmisiä harhaan ja eksyksiin.
Yksi näistä harhaopeista on sielunkuolemattomuusoppi. Tää on tosi laajalle levinnyt. Väitetään, että ihmissielu on kuolematon. Ja tähän perustuukin sitten toinen paha harhaoppi: ikuisen piinan oppi. Ja myöskin tää sielunkuolemattomuusoppi laskee perustuksen paholaisen yhdelle kavalimmista eksytyksistä spiritismille. Siinähän ihmisille esiintyy "kuolleiden ihmisten" haamuja. Mutta kuinka ollakaan, Raamatun mukaan kuolleet eivät enää ole tietoisessa tilassa , eivätkä voi ilm,estyä ihmisille. Nää "vainajahenget", joiden kanssa yhteydenpidon Jumala on kieltänyt ankarasti eivät ole kuolleita ihmisiä, vaan pahoja henkiä, langenneita enkeleitä, jotka näin yrittävät päästä eksyttämään ja johtamaan turmioon ihmisiä. Monet ovat spiritismiin eksyttyään ajautuneet rikollisuuden tielle tai jopa itsemurhaan.
Jumala oli alunperin tarkoittanut, että ihmiset eläisivät ikuisesti, mutta kun he paholaisen houkuttelemana lankesivat syntiin, he menettivät tämän ikuisen elämän. Jumala oli varoittanut, että jos he ottavat kielletyn hedelmän ja syövät siitä, heidän on kuolemalla kuoltava. Paholainen käyttäen käärmettä välikappaleenaan taas väitti, että vaikka siitä syötte, niin ette suinkaan kuole (1.Moos.3). Eli sieltä on lähtöisin tää harhaoppi.
Jumala on ilmoittanut, että se sielu(ihminen), joka syntiä tekee, sen on kuoltava(Hes.18). Sielunkuolemattomuusoppi taas opettaa, että jokainen ihminen elää ikuisesti, toiset Taivaassa ja Uudessa Maassa , toiset helvetissä. Näin ei kuitenkaan Raamattu opeta. Raamatun opetuksen mukaan vain Jeesuksen Vapahtajaksi ja Herraksi vastaanottaneet ja synneistään luopuneet elävät ikuisesti, ja hekin saavat kuolemattomuuden vasta Jeesuksen takaisintulon yhteydessä(1.Kor.15). Kaikkien muiden elämä päättyy viimeisellä tuomioilla helvetin lieskoissa, heidän kärsittyään syntiensä määräämän rangaistuksen. Mutta he eivät elä helvetissä ikuisesti, tätä ei Raamattu todellakaan opeta. Ilmestyskirjassa 3-4 kertaa kutsutaan helvettiä eli tulista järveä toiseksi kuolemaksi.
Tutkimusten mukaan sielunkuolemattomuusoppi on siirtynyt juutalaisuuteen ja kristinuskoon kreikkalaisesta mytologiasta. He opettivat ja uskoivat kuolemattomaan sieluun.