Jesajan 49 lukuun on kirjoitettu muistiin itsensä Jumalan puhuma vakuutus siitä, ettei hän koskaan unohda uskollisia palvelijoitaan. Vaikka nämä sanat osoitettiinkin alkujaan tottelemattomalle Israelin kansalle, ne soveltuvat kaikkina aikoina eläviin uskollisiin kristittyihin. Israelin kansan hengellinen tila oli Jesajan päivinä surullisen huono. Siksi Jumala vetosi kansaan esittämällä heille kysymyksen Jesajan välityksellä: ” Voiko nainen unohtaa lapsensa jota hän imettää? Tämän jälkeen Jumala vastaa:” Vaikka nämä naiset unohtaisivat, minä en koskaan unohda sinua”. - Jesaja.49:15.
Puhuessaan äidin ja lapsen syvästä siteestä hän halusi osoittaa tottelemattomalle kansalleen kuinka kiintynyt hän oli palvelijoihinsa ja halusi että he palaisivat hänen luokseen.
Elämme parhaillaan kriittisiä aikoja. Monet vaikeudet sekä turvattomuuden tunne ahdistavat. Sen voi todella aistia kaikesta. Siksi mietin että miksi aikamme kristityt ovat unohtaneet monissa uskonnoissa vastuunsa Jumalan edessä auttaa lähimmäisiään näinä koettelevina aikoina hengellisillä ja virvoittavilla Jumalan lupauksilla ja toivon sanoilla.
Eikö nimenomaan evankelioiminen juuri tänä vaikeana ajanjaksona jossa elämme pitäisi olla kaikkein tärkein työ, jota Jeesukseen uskovan pitää tehdä kantaakseen vastuunsa kristittynä. Kristityllä on todellakin vastuunsa Jeesuksen edessä. Oletko tajunnut tätä elämässäsi? Jeesuksen nimenomainen viimeinen tahto kaikille tuleville seuraajilleen ennen kirkkauteen nousua oli toimeksianto evankeliomiseen. Sen hän antoi käsky muodossa eli kristityn joka väittää seuraavansa häntä tukee jollakin tavoin yrittää kertoa hänestä toisille omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Hän antoi tästä omalla esimerkillään täydellisen mallin seurattavaksi. Et voi keksiä hänen edessä tekosyitä vältelläksesi vastuutasi evankelistana.
Valitettavasti monet uskovat eivät ole vakavasti ymmärtäneet vastuutaan Kristuksen edessä. Toivon että tälläiset hengellisesti laiskistuneet miettisivät tätä vakavasti.
Jos olet kristitty uskova, kannat elämää pelastavaa tietoa siitä, miten kuka tahansa lähimmäisesi onkin voisi saada pelastuksen elämälleen ja löytäisi Jeesuksen. Koska sinulla on elämää pelastava sana ja täsmällinen tieto, jos et sitä levitä eteenpäin pelastuksesta osattomille kuten kristityn vastuusi on, miten luulet Jeesuksen kohtelevan sinua tulevaisuudessa , jos et täytä osaasi/vastuutasi uskovana? Et voi etsiä tai löytää mitään millä puolustat itseäsi kun tuomion päivä kohtaa ihmiskunnan.
Usko ilman tekoja on kuollutta uskoa sanotaan kirjoituksissa.
Olen ihmetellyt eri uskontojen hyvin kuivaa ja hedelmätöntä hengellistä elämää johon ei kuulu evankeliomis työ juurikaan. Hyvin harvoin kohdalleni on osunut esimerkiksi kirkon jäseniä, jotka jakaisivat hengellistä materiaalia kaupungilla missä ihmisiä voidaan tavata ja herättää keskusteluja. Pelkkä pappien saarnojen kuunteleminen kirkoissa ei todellakaan riitä. Jeesus odottaa kristityiltä iloista asennetta ja halua henkilökohtaiseen evankelioimis työhön. Hän antaa siihen voiman, ilon ja kestävyyden.
Varhaisseurakunnissa 2000 vuotta sitten evankeliointi oli luontaista ja toimivaa. Heillä evankelioimishalu syntyi itsestään ja luonnollisesti tartten toisiin kuin takiainen.
David Watson kirjoittaa: ” Meidän on oltava hengellisesti hedelmällisiä ja lisäännyttävä; meidän on täytettävä maa ja valloitettava se Jumalalle. Jos pyhä henki on keskuudessamme ja meissä, se mitä teemme syntyy luonnostaan....”.
Puhuessaan äidin ja lapsen syvästä siteestä hän halusi osoittaa tottelemattomalle kansalleen kuinka kiintynyt hän oli palvelijoihinsa ja halusi että he palaisivat hänen luokseen.
Elämme parhaillaan kriittisiä aikoja. Monet vaikeudet sekä turvattomuuden tunne ahdistavat. Sen voi todella aistia kaikesta. Siksi mietin että miksi aikamme kristityt ovat unohtaneet monissa uskonnoissa vastuunsa Jumalan edessä auttaa lähimmäisiään näinä koettelevina aikoina hengellisillä ja virvoittavilla Jumalan lupauksilla ja toivon sanoilla.
Eikö nimenomaan evankelioiminen juuri tänä vaikeana ajanjaksona jossa elämme pitäisi olla kaikkein tärkein työ, jota Jeesukseen uskovan pitää tehdä kantaakseen vastuunsa kristittynä. Kristityllä on todellakin vastuunsa Jeesuksen edessä. Oletko tajunnut tätä elämässäsi? Jeesuksen nimenomainen viimeinen tahto kaikille tuleville seuraajilleen ennen kirkkauteen nousua oli toimeksianto evankeliomiseen. Sen hän antoi käsky muodossa eli kristityn joka väittää seuraavansa häntä tukee jollakin tavoin yrittää kertoa hänestä toisille omien mahdollisuuksiensa puitteissa. Hän antoi tästä omalla esimerkillään täydellisen mallin seurattavaksi. Et voi keksiä hänen edessä tekosyitä vältelläksesi vastuutasi evankelistana.
Valitettavasti monet uskovat eivät ole vakavasti ymmärtäneet vastuutaan Kristuksen edessä. Toivon että tälläiset hengellisesti laiskistuneet miettisivät tätä vakavasti.
Jos olet kristitty uskova, kannat elämää pelastavaa tietoa siitä, miten kuka tahansa lähimmäisesi onkin voisi saada pelastuksen elämälleen ja löytäisi Jeesuksen. Koska sinulla on elämää pelastava sana ja täsmällinen tieto, jos et sitä levitä eteenpäin pelastuksesta osattomille kuten kristityn vastuusi on, miten luulet Jeesuksen kohtelevan sinua tulevaisuudessa , jos et täytä osaasi/vastuutasi uskovana? Et voi etsiä tai löytää mitään millä puolustat itseäsi kun tuomion päivä kohtaa ihmiskunnan.
Usko ilman tekoja on kuollutta uskoa sanotaan kirjoituksissa.
Olen ihmetellyt eri uskontojen hyvin kuivaa ja hedelmätöntä hengellistä elämää johon ei kuulu evankeliomis työ juurikaan. Hyvin harvoin kohdalleni on osunut esimerkiksi kirkon jäseniä, jotka jakaisivat hengellistä materiaalia kaupungilla missä ihmisiä voidaan tavata ja herättää keskusteluja. Pelkkä pappien saarnojen kuunteleminen kirkoissa ei todellakaan riitä. Jeesus odottaa kristityiltä iloista asennetta ja halua henkilökohtaiseen evankelioimis työhön. Hän antaa siihen voiman, ilon ja kestävyyden.
Varhaisseurakunnissa 2000 vuotta sitten evankeliointi oli luontaista ja toimivaa. Heillä evankelioimishalu syntyi itsestään ja luonnollisesti tartten toisiin kuin takiainen.
David Watson kirjoittaa: ” Meidän on oltava hengellisesti hedelmällisiä ja lisäännyttävä; meidän on täytettävä maa ja valloitettava se Jumalalle. Jos pyhä henki on keskuudessamme ja meissä, se mitä teemme syntyy luonnostaan....”.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.