Työtyytymättömyys hoitoalalla - yheiskunnan vatoja käytetään vääriin kohteisiin

Missä on vika kun sairaanhoitajien arvostus on maissa? Miksi hoitajia ei ole riittävästi? On aika saada ne kliinisen hoitotyön osaajat töihin. Ei ole oikein että suuri joukko sairaanhoitajia tekee töitä jotka voisi aivan hyvin tehdä muut kuin hoitajat. Samalla he pysyvät hoitotyön ulkopuolella vaikka pula hoitajista riivaa yhteiskuntaa. Tässä tarkoitan lähijohdon paisuttamista osastonhoitaja- ja apulaisosastonhoitajatasolla. Esimerkkejä löytyy vallan hyvin esim. HUS:sta ja sen leikkausosastoilla Helsingin keskustassa, Meilahdessa. Samalla kun näin menetellään on rivisairaanhoitajien kohdattava jatkuvaa aliarvostusta omaa työtään tehdessään. Työtyytyväisyys ei ole vain palkkauksesta kiinni. Se on monien osatekijöiden summa; kuten johdon arvostus työntekijöitään kohtaan joka on usein tahmeaa eikä positiivista palautetta heru. Samoin käytävällä kävellessään useita hoitajia ei naamalukeman perusteella edes tervehditä, vaikka se on hakattu HUS:n melko turhiin seinäkirjoituksiin, niihin joiden piti olla ainakin paperilla ja esitelmien tärkeimpinä tekijöinä. Jos jotain hoitajilta kysytään kyselyjen tuloksia käsitellään kahden vuoden välein ns. työtyytyväisyyskyselyissä. Kyselyjen tuoloksia käsitellään ehkä vain yhdessa yleiskokouksessa jossa johdon tilastoja ja ongelmien ratkomisia saa kuunnella usein 40 minuuttia ja yleiskeskusteluun jää 5 minuuttia - periaatteella “kysykää nyt jotain nopeasti”, jotta hoitajat voivat palata taas kerran pettyneinä tulosten käsittelyyn. Voi olla että vastauksena huonoihin kyselyjen tuloksiin ja työtyytyväisyyden heikkoon tasoon on se että vastaajat eivät ole ymmärtäneet kysymyksiä. Näin kommentoivat osaston vastaavat tuloksia. Näinollen alennetaan hoitajien arvostusta yhä lisää ja työtyytymättömyys vain lisääntyy. Ei ole ihme että osaajien virta kulkee HYKS:sta ja HUS:sta ulospäin eikä magneettisairaala vedä lainkaan hoitajia. Nykyään hoitajat hoitavat aina vain enemmän tietojärjestelmiä eivätkä potilaita. Tällä tavalla ei hoitajapula ainakaan parane. Voi olla että potilaan tullessa esim leikkausosastolle on suuri osa hoitajista keskittymässä kalliiden potilastietojärjestelmin ongelmien ratkomiseen selkä potilaaseen päin tietokonetta näpytellen. Tämä alemman johdon ja esimiesten määrän paisuttaminen on suuri virhe. Ei tarvitse olla hyvä ja pätevä apulainen kun vain on esimiesten tahtoon sopeutuva ja sisäpiiriin kuuluva jeesmies tai nainen. Muutokset ovat olleet arkea joka vuosi eikä loppua näy. Tämä kuormittaa rivihoitajia kohtuuttomasti. Vain suuri yleisö, kansalaiset, maallikot ymmärtävät hoitajien työn arvon - eivät poliitikot eivätkä varsinkaan lähijohto apulaisosastonhoitajat ja osastonhoitajat erityisesti. He kyllä käyvät sisäpiirin keskusteluna selkääntaputuksien kera omaa kuplaansa, jossa oikea totuus himmenee ja varsinainen kliininen hoityö jää lapsipuolen asemaan. Uusin tietojärjestelmä APOTTI oli virhe. Kymmenen vuoden kulut ovat jotakuinkin 1.2 miljardia euroa ja siihen vielä koulutukset ja jatkuva järjestelmän ongelmien seulominen. Kymmenen vuoden päästä onkin jo aika siirtyä uuteen kalliiseen tietojärjestelmään. Usein hoitajista tuleekin tietokoneen hoitajia ja edelleen kliininen hoityö jää sivuun. Magneettisairaalastatuksen haaliminen on ällistyttävä asia sekin kun se vie voimavaroja potilaiden hoitamiselta. Ei ole kaukaa haettu sanonta “magneettisairaala” hylkii kun hylkivät magneettiset navat ovat kohdakkain. Kun paneutuu syvälle juurisyihin hoitajapulan ja työssä viihtymisen suhteen tulee väistämättä vastaan suuri joukko ongelmia joihin ratkaisuja ei ole. Arvostelijoiden suut suljetaan pelon ilmapiirissä. Painostus ja aliarvostaminen ovatkin arkipäivää kaikista kauniista korupuheista huolimatta ja jäävät itämään katkeruutena jossa työpaikan jättäminen on aina vain helpompaa. Ne jotka ovat suunnanneet muualle ja muille aloille eivät tule takaisin palkkaratkaisun ollessa vaikka kuinka hyvä. Huono työilmapiiri on pahin mahdollinen työyhteisöä murentava tekijä. Alan asiantuntijoiden ammattitaidon kadehtiminen on arkea ja niinpä maata ja mattoa vedetään osaajien alta joilla on kymmenien vuosien kokemus ja ammattitaito jolloin itse saadaan osastonjohdon hyväksyntä ja mieleisiä työvuoroja listalle. Kyse on ilman muuta rahasta ja rahakkaista työvuoroista, joita napsahtaa listalle osastonjohtoa mielistelemällä. Se on varmaa jos joku asia on että hoitajamitoitus joka olisi 7 hoitajaa kymmentä potilasta kohden esim vanhusten hoidossa ei tule toteutumaan missään tapauksessa. Teho-osastot ovat aivat toinen kategoria ja siellä yhtä potilasta hoitamassa on pakko olla useita hoitajia ja ennen kaikkea alan raudankovia ammattilaisia. Työssä viihtyminen on monen osatekijän summa ja niitä ovat; työvuorojen järkevä suunnittelu työntekijän elämäntilanne huomioon ottaen, palkkaus, lomien ja vapaiden sijoittelu työntekijöitä kuulemalla eikä sanelemalla, johdon arvostus työntekijöiden ammattitaitoa kohtaan ja osaamisen sekä kokemuksen arvostaminen mm.