Miksi edes sanotaan aamen? Eikö rukous mene perille jos sen jättää sanomatta?
Minä en yleensä sano aamen koska se on vain kaikkien tapa eikä mikään käsky.
Minä en yleensä sano aamen koska se on vain kaikkien tapa eikä mikään käsky.
Missään kohden Raamattua ei sanota, että pitää sanoa aamen rukouksen jälkeen
Anonyymi-ap
18357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jeesus itse asiassa sanoi "amen" aina puheensa alkuun (hepreankielelle käännetyssä UTssa), mutta se on käännetty suomenkieliseen Raamattuun sanalla"totisesti".
Mutta kyllä "amen" ja myös helluntailaisten suosima huudahdus "amen halleluja" loppukaneettinakin Raamatussa esiintyy Mooseksen krjoista alkaen aina Ilmestyskirjaan saakka. Raamatun viimeinen sanakin on "amen".
Amenella on totisesti oma paikkansa. Tässä joitakin kohtia:
5. Moos. 27:15
'Kirottu olkoon se, joka tekee jumalankuvan, veistetyn tai valetun, taitajan käden tekemän, kauhistukseksi Herralle, ja joka salaa sen pystyttää'. Ja kaikki kansa vastatkoon ja sanokoon: 'Amen'.
Neh. 5:13
Minä myös pudistin helmukseni ja sanoin: "Jokaisen, joka ei tätä sanaa täytä, pudistakoon Jumala näin pois hänen talostansa ja vaivannäkönsä hedelmistä; näin hän tulkoon pudistetuksi ja tyhjennetyksi". Ja koko seurakunta sanoi: "Amen"
Ps. 106:48
Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"
Ilm. 19:4
Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!"
Matt. 6:13
Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen.
Room. 16:27
Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti. Amen.
1. Piet. 5:11
Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen.
Ilm. 3:14
Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
1. Kor. 14:16
Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.
Ilm. 22:20
Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian". Amen, tule, Herra Jeesus!
Ilm. 22:21
Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Raamatun paikkoja taas lainaillaan sisäistämättä aloitusta. Missä kohdin Raamattua sanotaan että rukouksen jälkeen pitää sanoa aamen?
>> Raamatun paikkoja taas lainaillaan sisäistämättä aloitusta. <<
Kommentin alkuun oli kirjoitettu:
Amenella on totisesti oma paikkansa. Tässä joitakin kohtia:
Ja sitten oli laitettu Raamatusta esimerkkejä siitä aiheesta.
Joten opettele lukemaan kommentit kokonaan.
>> Missä kohdin Raamattua sanotaan että rukouksen jälkeen pitää sanoa aamen? <<
Missään ei sanota, että pitäisi sanoa. Mutta kun Jeesus opetti rukoilemaan, hän sanoi myös aamenen loppuun.
Matt. 6. luku:
"Rukoilkaa siis te näin: Isä... (jne.) ...sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen."
Ja tämä oli jo mainittu parjaamissasi raamatunkohdissa.
Tuohan on jo kauan aikaa sitten todettu myöhemmäksi lisäykseksi eikä viimeistä lausetta pidetä Jeesuksen sanomana, joten ei käy esimerkiksi
Ai sinä olit taas näitä tapauksia...
Jeesus muuten ei opeta Raamatussa yhtään mitään, ne ovat tarinoita lukemattomien tuntemattomien kirjoittajien sulkakynästä.
>> Missään kohden Raamattua ei sanota, että pitää sanoa aamen rukouksen jälkeen <<
OPETTELE LUKEMAAN NE KOMMENTIT!
>> Missään ei sanota, että pitäisi sanoa. >>
On siis jo vastattu sinulle, että missään ei sanota, että pitäisi sanoa aamen rukouksen jälkeen!!!!
Eihän meillä muutoinkaan ole uudessa liitossa mitään käskyjä miten pitää tehdä, vaan Henki ohjaa tekemään sen mikä hyvää ja oikein on. Aamenet voi sanoa tai olla sanomatta.
Jeesus tietenkin esitti tietynlaisia suuntaviivoja miten uskova käyttäytyy, mutta ne eivät ole lakeja ja ehdottomuuksia, vaan ajatuksia. Kun hän sanoi rukoilemisesta, että älkää rukoilko ihmisten edessä monisanaisesti, vaan menkää kammioonne ja rukoilkaa salassa, Jumalaa, niin Jumala, joka on salassa, kuulee teitä.
Ei se ollu käsky aina toimia orjallisesti niin, vaan se oli samalla herja fariseuksille, joilla oli tapana ihmisten edessä esittää hienoja pitkä rukouksia ja pyrkiä vaikuttamaan sitten hurskailta. Sitä käytöstä Jeesus kritisoi ja se saattaa sattua meihinkin jos vaikuttimemme ovat ullkokultaisia.
Ei aamenta tarvitse sanoa. Yleisesti sitä käyttävät lähinnä helluntailaiset jotka yrittävät korostaa omia puheitaan ikään kuin niistä tulisi enemmän totta tai, että niihin pitäisi suhtautua vakavasti.
Luterilaisillakin on käytössä. Ev.lut. kirkon jumalanpalveluksissa toistetaan useassa kohtaa, toistetaan peräkkäinkin ”Amen, amen, amen”
Ei sekään riitä, jos ei päivittäin myös ole potkinut kulkukoiria.
>>>>>"missään kohtaa ei sanota"<<<<<
tässä:
"Rukoilkaa te siis näin:
Isä meidän, joka olet taivaissa !
Pyhitetty olkoon sinun nimesi,
tulkoon sinun valtakuntasi;
tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaissa;
anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme;
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi
meidän velallisillemme;
äläkä saata meitä kiusaukseen; v
vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia
iankaikkisesti. Amen." Mt: 6: 9-13
- "Isä meidän" rukous päättyy "Amen".
Eihän se kirjepostikaan mene perille ilman postimerkkiä.
”Amen” on tarkoittanut hepreakielistä käännettynä suomeksi : "totisesti", "niin olkoon", "luja", "tosi", "varma", "luotettava".
Sitä käytetään eri paikoissa, eli lauseen alussa (käännetään suomeksi ”silloin”), lauseen keskellä tai lopussa.
Lauseen lopussa se ikään kuin vahvistussana.
Sanaa ”amen” ei suomenneta silloin kun se päättää rukouksen, virren tai siunauksen,
Rukouksen päättäminen aameneen on juutalainen tapa ja esiintyy jo Toorassa jahvistilähteen tekstissä. Vanhimmissa elohistilähteen teksteissä aamenta ei ikinä sanota, joten kyseessä on Jahven kultille ominainen tapa rukoilla.
Jeesus toisti aamen-sanaa usein.
Etymologisesti se tulee egyptiläisestä Amon-Ra -jumalasta
Kyllä se sana Rasmatussa on moneen kertaan.