Ylösnousemusvarmuus

No eihän Vanhassa testamentissa tunnettu mitään helvettiäkään, eikä mitään kaikkien uskovien yleistä taivaaseen pääsyäkään. Sekin on myöhempi keksintö. Sanaa helvetti ei mainita kertaakaan meidän Vanhassa testamentissamme.

Jumala ei Vanhassa testamentissa koskaan luvannut kenellekään parhaimmistaankaan seuraajistaan iankaikkista elämää jossakin taivaas-nimisessä paikassa. Eikä Jumala uhannut ketään Vanhassa testamentissa helvetillä. Miksi? Jos kerran Jumala on sama eilen, tänään ja tulevaisuudessa?

Siksi, koska heprealaisuus ja juutalaisuus eivät tunne koko helvetti/taivas-käsitettä vaan se on kristinuskon keksimään. Ihmisten kärsimys piti selittää jotenkin, samoin se, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Oli kivampi kuvitella jokin hauskempi loppu ihmisille kuin pelkkä Sheol, jonne kaikki kuolleet, niin hyvät kuin pahatkin, joutuivat Vanhan testamentin aikaan. Sheol oli tosi ikävä paikka maan alla, jossa ei pystynyt edes Jumalaa palvelemaan.

Mutta helvetistä ja taivaasta huolimatta Raamattu ei kykene selittämään elämän tarkoitusta perusteellisesti eikä varsinkaan sitä, miksi ihmisen pitää kärsiä, kun Luoja on kaikkitietävä, kaikkivoiva ja hänen rakkautensa ylittää kaiken. Sillä jos Jumala on rakkaus, niin miksi hän antaa miljoonien ihmisten kärsiä tuhansia vuosia synnistä ja sen seurauksista? Ehkei hän sitten olekaan kaikkivoiva? Tai jos Jumala on kaikkivoiva, niin miksi hän antaa miljoonien ihmisten kärsiä tuhansia vuosia synnistä ja sen seurauksista vaikka olisi voinut lopettaa kärsimyksen jo heti alkuunsa kun näki kaikkitietävänä, mitä syntiin lankeaminen saisi aikaan. Jumalahan tiesi, että ihminen tulisi lankeamaan, olihan hänellä pelastussuunnitelma valmiina jo ennen luomista. Mutta ehkäpä Jumala ei olekaan kaikkitietävä?

Eihän rakastava kaikkitietävä kaikenvoiva Jumala voi antaa miljoonien ihmisten kärsiä tuhansia vuosia synnistä ja sen seurauksista? Eihän?

Kaikki tämänkin ketjun yritykset selittää kärsimystä ovat vain ihmisten omia sepitelmiä, sillä Raamattu ei toden totta anna vastausta kärsimykselle.

Kyse on siis ollut siitä, että vaikka Jumala on pysynyt samana (no ei nyt aivan, jos tarkkaan luetaan Raamattua), niin uskonto on muuttunut vuosisatojen saatossa. Ja niin ovat muuttuneet Raamattuun kirjansa kirjoittaneet ajan kuluessa. He ovat kirjoittaneet siitä, mihin he ovat uskoneet. Ei siis ihme, että punainen lanka katoaa kun sitä ei ollut alunperin alkuunkaan olemassa.