Neuvostomeininki, luottamuspula ja ihmiset ”karjana” – 20 kohdan jättilista Putinin joukkojen surkeudesta
Venäjä on käynyt Ukrainassa sotaa pataljoonien taisteluosastoilla. Ne eivät ole siihen todistetusti oikein soveltuneet erittäin monesta syystä.
Venäjän sotilasdoktriinissa hyökkäykset perustuvat lännen mukaan pitkälti pataljoonien taisteluosastoihin.
Ajatus on, että joukot pystyisivät länsimaiseen tapaan hyökkäämään tehtäväkeskeisesti, itsenäisesti ja joustavasti.
Venäjä ei kuitenkaan pysty toimimaan, kuten länsimaat. Iltalehti listaa 20 syytä, miksi niin on.
Venäjän sotilasdoktriinissa asevoimien hyökkäykset perustuvat läntisen tiedustelun mukaan pitkälti pataljoonien taisteluosastoihin. Ukrainan sota on osoittanut, että niissä on ollut lukuisia ankaria puutteita.
Yksinkertaisuudessaan niiden tarkoitus on ollut hyökätä, tuhota vastassa oleva vihollinen ja ottaa alueita haltuun. Ulkopoliittisen instituutin affilioitunut tutkija, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että Venäjä voi olla luopumassa niiden käytöstä.
Johtava ajatus on ollut, että joukot pystyisivät länsimaiseen tapaan hyökkäämään tehtäväkeskeisesti, itsenäisesti ja joustavasti.
– Mutta kun ei venäläiset eivät osaa toimia niin kuin länsimaalaiset, Toveri sanoo.
Iltalehti listaa, mikä kaikki Venäjän asevoimien pataljoonien taisteluosastojen (PTSTOS) toiminnassa on pielessä.
Jatkoa ryssimisestä
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d0e96972-576d-412d-9f93-f22f52f720dc
Venäjä on käynyt Ukrainassa sotaa pataljoonien taisteluosastoilla. Ne eivät ole siihen todistetusti oikein soveltuneet erittäin monesta syystä.
Venäjän sotilasdoktriinissa hyökkäykset perustuvat lännen mukaan pitkälti pataljoonien taisteluosastoihin.
Ajatus on, että joukot pystyisivät länsimaiseen tapaan hyökkäämään tehtäväkeskeisesti, itsenäisesti ja joustavasti.
Venäjä ei kuitenkaan pysty toimimaan, kuten länsimaat. Iltalehti listaa 20 syytä, miksi niin on.
Venäjän sotilasdoktriinissa asevoimien hyökkäykset perustuvat läntisen tiedustelun mukaan pitkälti pataljoonien taisteluosastoihin. Ukrainan sota on osoittanut, että niissä on ollut lukuisia ankaria puutteita.
Yksinkertaisuudessaan niiden tarkoitus on ollut hyökätä, tuhota vastassa oleva vihollinen ja ottaa alueita haltuun. Ulkopoliittisen instituutin affilioitunut tutkija, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri arvioi, että Venäjä voi olla luopumassa niiden käytöstä.
Johtava ajatus on ollut, että joukot pystyisivät länsimaiseen tapaan hyökkäämään tehtäväkeskeisesti, itsenäisesti ja joustavasti.
– Mutta kun ei venäläiset eivät osaa toimia niin kuin länsimaalaiset, Toveri sanoo.
Iltalehti listaa, mikä kaikki Venäjän asevoimien pataljoonien taisteluosastojen (PTSTOS) toiminnassa on pielessä.
Jatkoa ryssimisestä
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d0e96972-576d-412d-9f93-f22f52f720dc
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ukraina on ajanut Venäjän joukkoja pakosalle sekä itäisellä rintamalla Harkovassa että etelässä Hersonissa. Ukrainan menestys on perustunut suurelta osin perinteiseen kolmikantaan: jalkaväki, tankit, tykistö.
Ensimmäisen maailmansodan aikana vihollisen jalkaväkeä jauhettiin tykistötulella. Tätä on pidetty vanhentuneena taktiikkana. Uudempien sodankäynnin doktriinien mukaan vihollisen jalkaväen kimppuun käydään ilmavoimilla.
Ukrainassa ilmavoimilla ei ole juurikaan ollut roolia maahyökkäyksissä. Sen sijaan vihollisen voimia on murennettu massiivisilla tykistökeskityksillä, kuin Verdunin ja Sommen verisillä kentillä reilut sata vuotta sitten.
Ukrainan sota on muuttunut monin paikoin kulutustaisteluksi, jossa tykistöllä on keskeinen rooli.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/b2e4c4b3-fad8-4ffe-a644-4df12e13d089?ref=ampparit:c8d3