Solaris (1972) - mistä sen juoni on tehty

Solariksen (1972) juonen aiheiksi on ehdotettu mm. ihmisen traumoja, avaruuden valloitusta, tieteen kykyjä ja jopa rakkauden olemusta. Miten elokuvaa tulkitsee perustuu paljon siihen, miten Solarismerta ja sen olentoja ja niiden muodostusta tulkitsee omassa sci-fi päässään. Elokuvan jaarittelevat päät eivät tässä kauheasti auta tai pakota mihinkään. Ne kuitenkin luovat aika tukevan asetelman siitä, että mikä on Kelvinin sisäinen päämäärä. Tämä täytyy jotenkin pystyä asettamaan, koska Kelvin tekee alussa ja lopussa kaksi valintaa lähteä asemalle ja jäädä sinne. Hän ei keskutele näistä valinnoista koskaan itse kovin hyvin. Mitä varsinkin Snaut useimmiten sanoo Kelvinille, on että vieraan elämänmuodon tutkiminen meressä on turhaa touhua. Elokuvan tyyli on minusta se, että nämä päät puhuvat Kelvinille kuin nämä tuntisivat hänet, mutta hänen ei tarvitse vahvistaa mitään. Lisäksi hänen kantansa on tai oli aiemmin se, mistä häntä yritetään taivuttaa luopumaan.

Solaris-kirjassa, mitä en ole lukenut, tiede nimeltä Solaristiikka on ehkä jollain tavalla keskeistä ja siinä voi olla eri tieteenmenetelmien vertailua. Tämän elokuvan puitteissa näyttää, että solaristiikka on juuri muuttumassa, kun ihmiset alkavat nyt uskoa meren luomiin materiaaleihin. Sellainen solaristiikka, joka nämä hahmot tuntee, olisi valmista vasta sukupolvien päästä. Mikä muukalaistutkimuksen alkutila puolestaan oli, on vähän huvittavaa. Jostain syystä kaikki paneelit tietävät, että meri on älyllinen olento, mutta millä se oli aiemmin todistettu, on epäselvää. Elokuvan ja varmaan kirjan alku kuvailee solaristiikkaa menetelmänä, joka ei ole ainakaan Kelvinin erikoisalaa eli psykologiaa (ajatus vie ihmisten psykologiaan, mutta joku voisi olla merivirtojen periodisten muotojen psykologinen tulkitsija tms.), vaan jotain muuta.

Monet elokuvan tulkinnoista perustuvat sille mielikuvalle, jonka katsoja muodostaa Solarismeren ja sen luomien olentojen välille. Tai siis joidenkin mielestä meri ei luonut mitään, vaan kaikki on kävijäkokemusta ja tehty näyttämään ihmisille näiden menneisyys. Elokuvassa meri ei ole juuri millään tavalla läsnä, ja äsken mainittu idea siitä, että meri on älyllinen voi olla unohtunut monelta. Toisilla taas scifi-mieli tekee merestä jonkin olennon, joka on ihmisille opettajahahmona. Tässä kohtaa oma tulkintani menee eniten ristiin.

Elokuvassa ei voi olla kyseessä Kelvinin käymät painajaiset tai se, että tämä kohtaisi itsensä. Mieshenkilö ei nimittäin muutu elokuvan aikana kertaakaan tai opi kokemuksistaan mitään. Emme myöskään tiedä Kelvinin menneisyydestä paljon mitään. Jos hän kohtaa asemalla olennon nimeltä Hari, tämä on kuin hänen vaimonsa, mutta mikään mikä seuraavaksi tapahtuu ei ole välttämättä Kelvinin menneisyydestä lähtöisin tai sellaisen peilikuva (on vain vähän välttämätöntä järkytyksen ilmeitä varten, että hänen vaimonsa on kuollut). Hän ei välttämättä käy menneisyyttään läpi tai korjaa sitä mitenkään. Sen sijaan hän on vain uuden Harin muodostamien ikävien tai ihmeellisten tapahtumien heittopussina.

Kelvinin kokemusten sijasta elokuvan juonen kaarta ei olisi olemassa ilman Harin tarinan kaarta eli tämän kokemia muutoksia ja vaiheita. Ensin hän tarvitsee Kelviniä. Sitten hän ei tarvitse tätä niin paljon, että joutuisi olemaan samassa huoneessa. Hari sekä opettelee menneisyyteen katsomista, että jotain mitä ei ole Kelvinistä saatavissa. Hari koettaa tappaa itsensä, mutta palaa aina ennalleen. Tällöin hän kysyy Kelviniltä onko hänen haavoista ja kuolemasta palaava prosessinsa tai muotonsa sillä hetkellä Kelvinistä täysin ällöttävää (Hari kävi läpi myös kouristelua ennen kuin elävä muoto oli taas toimiva). Lopulta Hari (ehkä) suostuu annihilaatioon, joka on hänen ehkä lopullinen kuolemansa. Hari sanoi tuntevansa asian nimeltä rakkaus, kun hänen tarinansa oli aluillaan. Lopussa hän ei siitä erikoisemmin mainitse.

Jos Solaris olisi täydellinen space-alien ja yhtä harmaa kuin vanha filmikuva, senkään ei pitäisi kehittyä elokuvan kuluessa. Mutta se miten siis meri pelkkänä merenä on elokuvassa hieman läsnä, toimii siten, että se alkaa toimia uudella tavalla saatuaan röntgensäteitä ja lisäksi Kelvinin 'aivokäyrää'. Tämä kertoisi enemmän siitä, että meri ja olennot ovat samanlaisia tai jopa toisiinsa yhteydessä olevaa yhtä elämänmuotoa. Ja tällainen elämänmuoto muuttui kohdatessaan ihmisiä ja kohdatessan heistä enemmän.

(jatkuu)