Tukahduttavat miehet

Anonyymi-ap

Olen hiljattain alkanut deittailla pitkän tauon jälkeen ja taitoni ovat todella ruosteessa. Haluan edetä maltilla ja kepeästi tutustuen, antaen asioiden edetä luonnollisella painollaan, koska koen tarvitsevani aikaa. Olen tämän avoimesti lähes ensimmäisessä lauseessa miehille kertonut eikä tarkoituksena ole turhaan roikuttaa ketään.

Olen tutustunut lähemmin muutamaan mieheen, ihan jutustelun ja kävelytreffien kautta. He ovat hyvin nopeasti edenneet pisteeseen, jossa heillä tuntuu olevan todella lämpimiä tunteita minua kohtaan. He ovat periaatteessa ihania, sanovat kauniita asioita, kehuvat minua (aivan liikaa), mutta olen alkanut tuntea oloni todella ahdistuneeksi, koska itse en ole vielä siinä pisteessä. Olen saanut vihjailuja yhteisestä joulunvietosta, he ovat huolissaan turvallisuudestani, jos olen yksin illalla liikkeellä, toivottavat hyvät huomenet ja hyvät yöt, kertovat miten nukahtavat kasvoni mielessään yms. aivan kuin olisimme jo parisuhteessa, mitä emme todellakaan vielä ole.

Aion tottakai ottaa asian esiin miesten kanssa myös, mutta halusin ensin jäsennellä asiaa omassa mielessäni ja kysellä millaisia kokemuksia muilla on? Ovatko miehet aina näin innokkaita etenemään? Vai olenko minä vain vaikea ja tunneongelmainen?

415

6613

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kepeästi, taas se mukava sana! Sinut tunnistan tuosta sanasta. 😊

      En ole paras neuvomaan pienellä otannalla, mutta mielipiteeni on, että hiljaa hyvä tulee. Liika kiire saa aikaan ahdistusta, eihän siinä ehdi kunnolla sulatella ajatuksiaan ja tuntojaan.

      On minulle joku deitti jo alkanut häistäkin ekalla näkemisellä puhumaan, en silti usko sen johtuneen ihanuudestani tms. hänellä vaan oli vissiin oma focus löytää äkkiä joku joka omia. 😆

      No itse nykyään suhtautuisin hosujiin varauksella. Ennen ei oikein mikään ollut selkeetä ja yhtä hapuilua itselläkin, niin katteli kaikenlaista etanasta jaguaariin. Nyt hyvät yöt.

      Kuuntele sydäntäsi, se tietää. 😌


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Rikon lupaustani olla musiikkia linkittämättä, mutta aloittajalle on pakko linkittää tämä.

        https://youtu.be/tMui4IVW0BM

        .... 💤👋

        Kiitos rohkaisevista sanoista ja ihanasta biisistä! ❤️ Ja oikein tunnistit 😁


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos rohkaisevista sanoista ja ihanasta biisistä! ❤️ Ja oikein tunnistit 😁

        Tuli vielä mieleeni, että olet kenties ihastuttava ja ovat ihastuneet sinuun rytinällä?

        Jotkut on heti alkuun sellaisia, että polvet notkahtaa ja toiset ei ole ikinä, yrittämälläkään. Ja jotkut on ihastujina nopeita. Vaikuttaa niin omat kokemukset ja näkemyksetkin tuohon kuka mitenkin.

        Mutta pidä kiinni silti omasta tunteestasi, kenenkään mieliksi ei itseään vastaan passaa toimia, jos tunne on tukahduttava.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tuli vielä mieleeni, että olet kenties ihastuttava ja ovat ihastuneet sinuun rytinällä?

        Jotkut on heti alkuun sellaisia, että polvet notkahtaa ja toiset ei ole ikinä, yrittämälläkään. Ja jotkut on ihastujina nopeita. Vaikuttaa niin omat kokemukset ja näkemyksetkin tuohon kuka mitenkin.

        Mutta pidä kiinni silti omasta tunteestasi, kenenkään mieliksi ei itseään vastaan passaa toimia, jos tunne on tukahduttava.

        Mä en oo koskaan käyny treffeillä miehen kanssa joka ei ihastuis ja sekoais aivan totaalisesti musta. Se panee miettimään että parempi olla tyly kuin hengailla vaikka tietää sisimmässään ettei tästä mitään vakavaa ole tulossa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä en oo koskaan käyny treffeillä miehen kanssa joka ei ihastuis ja sekoais aivan totaalisesti musta. Se panee miettimään että parempi olla tyly kuin hengailla vaikka tietää sisimmässään ettei tästä mitään vakavaa ole tulossa.

        No jos jo tietää sisimmässään ettei mitään vakavaa ole tulossa, niin se kannaattaa ehkä jotenkin ilmaista jottei toinen elättele turhaan toiveita. Tylyys taas antaa vain tympeän kuvan ihmisestä, mikä minusta ei ole välttämätöntä, kun asian voi kohteliaastikin ilmaista.


      • G-LoveR kirjoitti:

        No jos jo tietää sisimmässään ettei mitään vakavaa ole tulossa, niin se kannaattaa ehkä jotenkin ilmaista jottei toinen elättele turhaan toiveita. Tylyys taas antaa vain tympeän kuvan ihmisestä, mikä minusta ei ole välttämätöntä, kun asian voi kohteliaastikin ilmaista.

        Takertujia kohtaan voi joutua olemaan tylykin. Mutta niihin nyt ei välttämättä tehoa sekään. 🙆🏼‍♂️


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        No jos jo tietää sisimmässään ettei mitään vakavaa ole tulossa, niin se kannaattaa ehkä jotenkin ilmaista jottei toinen elättele turhaan toiveita. Tylyys taas antaa vain tympeän kuvan ihmisestä, mikä minusta ei ole välttämätöntä, kun asian voi kohteliaastikin ilmaista.

        Tylyllä tarkotan sitä että katkaisee 100% kaiken yhteydenpidon. Jos yhtään antaa siimaa, toinen voi elätellä toiveita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tylyllä tarkotan sitä että katkaisee 100% kaiken yhteydenpidon. Jos yhtään antaa siimaa, toinen voi elätellä toiveita.

        Sivusta totean, että en koe olevani vastuussa toisten tunteista. Jos olen suoraan sanonut, että en ole seurustelu ja parisuhdemielessä kiinnostunut ja toinen edelleen haluaa yhteyksissä olla, eikä anna itsestään ahdistavaa roikkujafiilistä, niin mulle on ihan ok olla puheväleissä. Kyllä mä itsekin osaa ihan itse väliä katkaista, jos mulle tulee tunne, että toisessa turhaan roikun.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tylyllä tarkotan sitä että katkaisee 100% kaiken yhteydenpidon. Jos yhtään antaa siimaa, toinen voi elätellä toiveita.

        Aa, okei. Ymmärsin väärin. Sori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta totean, että en koe olevani vastuussa toisten tunteista. Jos olen suoraan sanonut, että en ole seurustelu ja parisuhdemielessä kiinnostunut ja toinen edelleen haluaa yhteyksissä olla, eikä anna itsestään ahdistavaa roikkujafiilistä, niin mulle on ihan ok olla puheväleissä. Kyllä mä itsekin osaa ihan itse väliä katkaista, jos mulle tulee tunne, että toisessa turhaan roikun.

        Jotkut raukat saa sellasta egobuustausta juttelemalla ihailijoidensa kanssa. Itsekin 20v taisin olla niin huonoitsetuntoinen että haalin surutta kavereita jotta tuntisin olevani haluttu. Nykyään en lähde moiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotkut raukat saa sellasta egobuustausta juttelemalla ihailijoidensa kanssa. Itsekin 20v taisin olla niin huonoitsetuntoinen että haalin surutta kavereita jotta tuntisin olevani haluttu. Nykyään en lähde moiseen.

        Tuo nyt on tuollaista typerää kuvitelman. Aika pipipäinen saa ihminen olla, jos saa tuollaisesta egobuustin. Minä en ala omaa elämääni vaikeuttamaan ja rajoittamaan, jos joku on minuun ihastunut. Käyn edelleen ihan normaalisti harrastuksissa, töissä, kavereiden luona, opiskelemassa, jne. enkä lopeta noita siksi, että joku nyt on ihastunut. En ala välttelemään ja vaihda työpaikaa ja harrastuksia, lopeta opiskelu ja skitsoile ystävilleni ketä saa kutsua paikalle ja ketä ei. Nuo ovat sekopäisen diivailijan touhuja. Normaali elämä jatkuu ja jokainen on vastuussa omista tunteistaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo nyt on tuollaista typerää kuvitelman. Aika pipipäinen saa ihminen olla, jos saa tuollaisesta egobuustin. Minä en ala omaa elämääni vaikeuttamaan ja rajoittamaan, jos joku on minuun ihastunut. Käyn edelleen ihan normaalisti harrastuksissa, töissä, kavereiden luona, opiskelemassa, jne. enkä lopeta noita siksi, että joku nyt on ihastunut. En ala välttelemään ja vaihda työpaikaa ja harrastuksia, lopeta opiskelu ja skitsoile ystävilleni ketä saa kutsua paikalle ja ketä ei. Nuo ovat sekopäisen diivailijan touhuja. Normaali elämä jatkuu ja jokainen on vastuussa omista tunteistaan.

        Ja joku päivä huomaat miten sairas stalkkeri on perässäsi koska minäminäminä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja joku päivä huomaat miten sairas stalkkeri on perässäsi koska minäminäminä.

        Onhan noita stalkkereita jo ollut ja niihin ei auta vaikka katkoisi kuinka välit. Siitä ei ole kyseisten tyyppien kanssa mitään hyötyä. Ne löytävät aina jonkin reitin, josta yrittävät kiemurrella takaisin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onhan noita stalkkereita jo ollut ja niihin ei auta vaikka katkoisi kuinka välit. Siitä ei ole kyseisten tyyppien kanssa mitään hyötyä. Ne löytävät aina jonkin reitin, josta yrittävät kiemurrella takaisin.

        Anna kiemurrella. Ja ota todistusaineistoa kaikesta ja vähän enemmän, ei niillä reppanoilla mitään omaisuutta ole että korvauksia kannattaa lähtee hakemaan mutta mitä enemmän pystyy näitä antisosiaaleja käräyttämään ja saamaan tuomion niin aina parempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anna kiemurrella. Ja ota todistusaineistoa kaikesta ja vähän enemmän, ei niillä reppanoilla mitään omaisuutta ole että korvauksia kannattaa lähtee hakemaan mutta mitä enemmän pystyy näitä antisosiaaleja käräyttämään ja saamaan tuomion niin aina parempi.

        Sulle voi jotkut korvaukset olla olellisia. Itseäni risoo lähinnä kun ei tajuta antaa toisen olla rauhassa, vaikka on pyydetty.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle voi jotkut korvaukset olla olellisia. Itseäni risoo lähinnä kun ei tajuta antaa toisen olla rauhassa, vaikka on pyydetty.

        Rakastuminen on huumausaineriippuvuuteen verrattavissa oleva tila. Lukekaa vaikka googlesta jollette asiaa sisäistä. Jokaisen olisi hyvä ymmärtää mistä kysymys ja mikä sitä ruokkii. Jokainen ssna ruokkii.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakastuminen on huumausaineriippuvuuteen verrattavissa oleva tila. Lukekaa vaikka googlesta jollette asiaa sisäistä. Jokaisen olisi hyvä ymmärtää mistä kysymys ja mikä sitä ruokkii. Jokainen ssna ruokkii.

        Aivan sama. Se ei oikeuta idiotismia. Menköön vieroitukseen, jos niin kovin vaikeaa on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle voi jotkut korvaukset olla olellisia. Itseäni risoo lähinnä kun ei tajuta antaa toisen olla rauhassa, vaikka on pyydetty.

        Onko lukutaidossa häikkää vai missä sanoin että korvaukset on mitenkään oleellisia. Kyllä ne korvaukset on se mielihyvä kun näkee pelletin tärisemässä oikeudessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko lukutaidossa häikkää vai missä sanoin että korvaukset on mitenkään oleellisia. Kyllä ne korvaukset on se mielihyvä kun näkee pelletin tärisemässä oikeudessa.

        sinä saisit sellaisesta mielihyvää. Mua vain vituttaisi, jos joku pakkottaisi mut mukaan moiseen paskaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        sinä saisit sellaisesta mielihyvää. Mua vain vituttaisi, jos joku pakkottaisi mut mukaan moiseen paskaan.

        Olen sen verran väsymätön kun kyseessä naisia häiriköivät pershäiriöt että toista ei vastaan ihan heti tule.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen sen verran väsymätön kun kyseessä naisia häiriköivät pershäiriöt että toista ei vastaan ihan heti tule.

        Jokaisella on omat juttunsa. Mä taas haluan vain saada olla rauhassa ei toivotulta huomiolta (tavallinen kasuaali jutustelu on minulle ok). En todellakaan tuhlaa sekuntiakaan aikaani toisen oikeuteen saamiseen, jos hän vain jättää minut rauhaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja joku päivä huomaat miten sairas stalkkeri on perässäsi koska minäminäminä.

        Hmm...Rakkaus vetää aina mukanansa kiviä ja soraa...


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tuli vielä mieleeni, että olet kenties ihastuttava ja ovat ihastuneet sinuun rytinällä?

        Jotkut on heti alkuun sellaisia, että polvet notkahtaa ja toiset ei ole ikinä, yrittämälläkään. Ja jotkut on ihastujina nopeita. Vaikuttaa niin omat kokemukset ja näkemyksetkin tuohon kuka mitenkin.

        Mutta pidä kiinni silti omasta tunteestasi, kenenkään mieliksi ei itseään vastaan passaa toimia, jos tunne on tukahduttava.

        Vastaan nyt sinulle, vaikka olet näköjään tästä jo paljon keskustelua käynyt 😊 (olen siis ap)

        En mielestäni ole erityisen ihastuttava. En ainakaan näe itseäni sellaisena. Ehkä tässä on ongelmana vain eritahtisuus, minä tarvitsen riittävästi aikaa ja oman tilani päästäkseni lähelle toista. En aio turhia jarrutella sitten, jos tunteita alkaa muodostumaan, mutta tunne on kyllä tällä hetkellä aika tukahduttava. Ehkä Maximillian on oikeassa, ehkei se herra oikea ole näiden miesten joukossa..


      • Anonyymi kirjoitti:

        Vastaan nyt sinulle, vaikka olet näköjään tästä jo paljon keskustelua käynyt 😊 (olen siis ap)

        En mielestäni ole erityisen ihastuttava. En ainakaan näe itseäni sellaisena. Ehkä tässä on ongelmana vain eritahtisuus, minä tarvitsen riittävästi aikaa ja oman tilani päästäkseni lähelle toista. En aio turhia jarrutella sitten, jos tunteita alkaa muodostumaan, mutta tunne on kyllä tällä hetkellä aika tukahduttava. Ehkä Maximillian on oikeassa, ehkei se herra oikea ole näiden miesten joukossa..

        Kuuntele sydäntäsi, se tietää. Neiti, Kepeästi. 😊


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Kuuntele sydäntäsi, se tietää. Neiti, Kepeästi. 😊

        Näin täytyy tehdä 😊


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tylyllä tarkotan sitä että katkaisee 100% kaiken yhteydenpidon. Jos yhtään antaa siimaa, toinen voi elätellä toiveita.

        Meillä on kokemusta narsistisesta tyypistä, heillä on yleensä kiire saada kaveri ansaan nopeasti ja siksi ehdottavat avioliittoa nopeassa tahdissa. Nyt ei silti pidä luulla jokaista sellaista narsistiksi. Se on vain niin, että siihen verkkoon jos joutuu, sieltä on vaikea päästä pois ja jää ikuiset arvet. Tällaisen tuntomerkit ovat: puhuu aina itsestään, olet ihanin 'timantti' minkä hän on löytänyt, eli kehuu sinua ylivuotavasti mutta silti hän ei todellisuudessa sinua kunnioita. Kun seurustelette vähän enemmän, sinusta alkaa löytyä vikoja, jotka hän myös ilmoittaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Meillä on kokemusta narsistisesta tyypistä, heillä on yleensä kiire saada kaveri ansaan nopeasti ja siksi ehdottavat avioliittoa nopeassa tahdissa. Nyt ei silti pidä luulla jokaista sellaista narsistiksi. Se on vain niin, että siihen verkkoon jos joutuu, sieltä on vaikea päästä pois ja jää ikuiset arvet. Tällaisen tuntomerkit ovat: puhuu aina itsestään, olet ihanin 'timantti' minkä hän on löytänyt, eli kehuu sinua ylivuotavasti mutta silti hän ei todellisuudessa sinua kunnioita. Kun seurustelette vähän enemmän, sinusta alkaa löytyä vikoja, jotka hän myös ilmoittaa.

        Pahimpia ovat ovat naiset ketkä puhuvat erityisherkkyydestään, vaikka tosiasiassa ovat psykonarsisteja. Mutta hakevat kaiken itselleen uhriutumalla ja sillä omille teoilleen hyväksynnän.. Voihan se olla että heillä toki vaikeampi tasoinen antisosiopaalinen häiriö tai muu MT ongelma. Ja heitä on paljon nykyään ikävä kyllä.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        No jos jo tietää sisimmässään ettei mitään vakavaa ole tulossa, niin se kannaattaa ehkä jotenkin ilmaista jottei toinen elättele turhaan toiveita. Tylyys taas antaa vain tympeän kuvan ihmisestä, mikä minusta ei ole välttämätöntä, kun asian voi kohteliaastikin ilmaista.

        Menkää sänkyyn ja sitten huomaat lopqhtaakos kiinnistus kun bqikkamoyudöt jitain vasta palvelusta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sulle voi jotkut korvaukset olla olellisia. Itseäni risoo lähinnä kun ei tajuta antaa toisen olla rauhassa, vaikka on pyydetty.

        Ei ikinä suominaista !

        suominaisen ongelma on juuri tuo: ei todellista halua sitoutua, ja jos mies haluaa sitoutua, suominainen vain ahdistuu tästä kun ei itse ole valmis sitoutumaan.

        Pahimmassa tapauksessa lisäksi lähestymiskielto yms. muuta vastaavaa.

        Paremman vaimon saa hankittua ulkomailta, on sellaisiakin maita, joissa on aidosti sitoutumishaluisia naisia, miksi kukaan mies haluaisi tuhlata aikaansa suominaiseen, josta ei tule mitään muuta kuin paha mieli kun nainen haluaakin laittaa välit poikki.

        Eli mies: vältä suominaisia, hanki ulkomaalainen vaimo.
        Jos olet fiksu, toimit juuri näin (ja kateellisten höpinöistä ei kannata välittää).
        Jos olet tyhmä, voit tietenkin jatkaa suominaisten deittailua, mutta aitoa avioliittoa ei ole luvassa, vaan ainoastaan loppumaton sarja pettymyksiä kun nainen ei halua sitoutua.

        Tuo "haluan edetä hitaasti" on varoitusmerkki. Kun nainen ilmaisee asian noin, se nimenomaan tarkoittaa sitä, että siitä naisesta et ikinä tule rakastavaa vaimoa saamaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ikinä suominaista !

        suominaisen ongelma on juuri tuo: ei todellista halua sitoutua, ja jos mies haluaa sitoutua, suominainen vain ahdistuu tästä kun ei itse ole valmis sitoutumaan.

        Pahimmassa tapauksessa lisäksi lähestymiskielto yms. muuta vastaavaa.

        Paremman vaimon saa hankittua ulkomailta, on sellaisiakin maita, joissa on aidosti sitoutumishaluisia naisia, miksi kukaan mies haluaisi tuhlata aikaansa suominaiseen, josta ei tule mitään muuta kuin paha mieli kun nainen haluaakin laittaa välit poikki.

        Eli mies: vältä suominaisia, hanki ulkomaalainen vaimo.
        Jos olet fiksu, toimit juuri näin (ja kateellisten höpinöistä ei kannata välittää).
        Jos olet tyhmä, voit tietenkin jatkaa suominaisten deittailua, mutta aitoa avioliittoa ei ole luvassa, vaan ainoastaan loppumaton sarja pettymyksiä kun nainen ei halua sitoutua.

        Tuo "haluan edetä hitaasti" on varoitusmerkki. Kun nainen ilmaisee asian noin, se nimenomaan tarkoittaa sitä, että siitä naisesta et ikinä tule rakastavaa vaimoa saamaan.

        Paskaahan sinä puhut. Minäkin olen suomalainen nainen ja hyvinkin sitoutunut vielpä ilman vihkisormuksia ja avio-oikeuksia. Että älä jauha paskaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Menkää sänkyyn ja sitten huomaat lopqhtaakos kiinnistus kun bqikkamoyudöt jitain vasta palvelusta

        ".. huomaat lopqhtaakos kiinnistus kun bqikkamoyudöt jitain vasta palvelusta"
        Siis MITÄ


      • G-LoveR kirjoitti:

        Rikon lupaustani olla musiikkia linkittämättä, mutta aloittajalle on pakko linkittää tämä.

        https://youtu.be/tMui4IVW0BM

        .... 💤👋

        Kiitos musiikkilinkistä. Olen ollut niin Dimash'in lumoissa, etten muistanutkaan tuota Scorpions-yhtyettä.


      • Suoratukka kirjoitti:

        Kiitos musiikkilinkistä. Olen ollut niin Dimash'in lumoissa, etten muistanutkaan tuota Scorpions-yhtyettä.

        Dimash Kudaibergen?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Paskaahan sinä puhut. Minäkin olen suomalainen nainen ja hyvinkin sitoutunut vielpä ilman vihkisormuksia ja avio-oikeuksia. Että älä jauha paskaa.

        "ilman vihkisormuksia" - on sitä kai jonkinlaista sitoutumista mutta ei senkaltaista jota minä edellyttäisin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "ilman vihkisormuksia" - on sitä kai jonkinlaista sitoutumista mutta ei senkaltaista jota minä edellyttäisin.

        Se on sitä aidointa sitoutumista, sydämen sitoutumista. Nuo sormukset ja vihkipaperit on lähinnä vaan symboliikkaa ja juridiikkaa. Eikä takaa yhtään mitään hyvää.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Se on sitä aidointa sitoutumista, sydämen sitoutumista. Nuo sormukset ja vihkipaperit on lähinnä vaan symboliikkaa ja juridiikkaa. Eikä takaa yhtään mitään hyvää.

        Ne on uskomusasioita kun saan sormuksen, olen muka enemmän rakas tms. Höpistä. Höpönpöppöä ja läpäläpä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en oo koskaan käyny treffeillä miehen kanssa joka ei ihastuis ja sekoais aivan totaalisesti musta. Se panee miettimään että parempi olla tyly kuin hengailla vaikka tietää sisimmässään ettei tästä mitään vakavaa ole tulossa.

        Sehän siinä onkin, kun ne ihastuu ja nainen usein haluaa edetä hitaasti , niin ihastuminenkin tuo ahdistusta .
        Itse olin kerran niin stressattu kun mies oli niin ihastunut että unohti että oltiin alussa sanottu ettei ole kiirettä. Tein loput, ja sekään ei ollut helppoa, sekin ahdisti ja kaipasin kauan juttu tuokioita ja pitkiä puheluja .sitten päätin että en enää koskaan ala millekkään kenenkään kanssa , nähtäväksi jää pystynkö lupauksessani


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aivan sama. Se ei oikeuta idiotismia. Menköön vieroitukseen, jos niin kovin vaikeaa on.

        Ei oikeuta, mutta se selittää sitä.

        Sitä tuossa yritettiin selittää.


      • Anonyymi

        Toisin kuin sanotaan, sydäntä ei kannata kuunnella. Oma sydän on petollinen ja ohjaa usein teille, jotka päättyvät huonosti. Käytä järkeä ja etene siten, miten itse haluat. Mieti mitä itse tunnet ihmistä kohtaan. Ota rauhallisesti. Minustakin maltti on valttia. Hyvää joulua ja uutta vuotta!

        IkisinkkuerakkoM1977


    • Anonyymi

      Siis pyöritteletkö useampaa miestä samaan aikaan? Toisten tunteilla leikkiminen on kuvottavaa. Ymmärrät varmasti että jokainen päivä, jokainen sanasi, jokainen tekosi voi lisätä heidän ihastumistaan sinua kohtaan? Aiot siis särkeä sydämiä? Miksi olet niin itsekäs että ajattelet sen olevan sinulle sallittua?

      • Anonyymi

        Olen vain jutellut ja käynyt kävelyllä. Onko se miesten pyörittelyä? Olen alusta asti sanonut, että haluan edetä rauhassa, tutustua ensin kaverina enkä ole luvannut kenellekään mitään eli en mielestäni ole tehnyt mitään väärää. Siinä osut ehkä oikeaan, etten ole ymmärtänyt, että jokainen tekoni voi lisätä ihastumista siinä määrin, kuin nyt on ilmeisesti käynyt ja tämä on yllättänyt minut. En kuitenkaan ymmärrä, miten noin nopeasti voisi kehittyä niin voimakkaita tunteita, että jonkun sydän särkyisi takiani. Enhän minä voi heille vielä niin tärkeä olla?

        Olen uusi deittimarkkinoilla. Olen deittailut viimeksi yli 20 vuotta sitten. Myönnän, etten ehkä osaa tätä nykyajan systeemiä, mutta olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman avoin enkä johtaa ketään harhaan juuri sen takia, etten halua leikkiä kenenkään tunteilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vain jutellut ja käynyt kävelyllä. Onko se miesten pyörittelyä? Olen alusta asti sanonut, että haluan edetä rauhassa, tutustua ensin kaverina enkä ole luvannut kenellekään mitään eli en mielestäni ole tehnyt mitään väärää. Siinä osut ehkä oikeaan, etten ole ymmärtänyt, että jokainen tekoni voi lisätä ihastumista siinä määrin, kuin nyt on ilmeisesti käynyt ja tämä on yllättänyt minut. En kuitenkaan ymmärrä, miten noin nopeasti voisi kehittyä niin voimakkaita tunteita, että jonkun sydän särkyisi takiani. Enhän minä voi heille vielä niin tärkeä olla?

        Olen uusi deittimarkkinoilla. Olen deittailut viimeksi yli 20 vuotta sitten. Myönnän, etten ehkä osaa tätä nykyajan systeemiä, mutta olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman avoin enkä johtaa ketään harhaan juuri sen takia, etten halua leikkiä kenenkään tunteilla.

        Onko tämä miesten pyörittelyä???

        "kertovat miten nukahtavat kasvoni mielessään yms."

        Itse ihastun ensisilmäyksellä ja siitä se rakkaus alkaa kasvamaan.
        Nuorena olin törkeä ja leikin muiden tunteilla kun ajattelin että minulla oikeus leikkiä kaikkien miesten kanssa vailla aikomustakaan rakastua ja sitoutua. Sittemmin olen tajunnut että miehillä on tunteet, voimakkaat tunteet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko tämä miesten pyörittelyä???

        "kertovat miten nukahtavat kasvoni mielessään yms."

        Itse ihastun ensisilmäyksellä ja siitä se rakkaus alkaa kasvamaan.
        Nuorena olin törkeä ja leikin muiden tunteilla kun ajattelin että minulla oikeus leikkiä kaikkien miesten kanssa vailla aikomustakaan rakastua ja sitoutua. Sittemmin olen tajunnut että miehillä on tunteet, voimakkaat tunteet.

        Entä sitten? Toiseen tutustuminen ei ole mitään tunteilla leikkimistä. Onhan miehilläkin ihan sama oikeus käydä treffeillä ja tutustua ihmisiin. Niin kauan, kun ei valehtele toiselle eikä esitä ihastunutta ja rakastunutta, mitä monet miehet tekee saadakseen seksiä, ei aloittajan meiningissä ole mitään väärää, tai epänormaalia.

        Mitenkäs meinaat löytää sen itselle sopivan kumppanin, jos ei saa tutustua miehiin ilman, että pitää heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen olla valmis alttarille? HUh, huh.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vain jutellut ja käynyt kävelyllä. Onko se miesten pyörittelyä? Olen alusta asti sanonut, että haluan edetä rauhassa, tutustua ensin kaverina enkä ole luvannut kenellekään mitään eli en mielestäni ole tehnyt mitään väärää. Siinä osut ehkä oikeaan, etten ole ymmärtänyt, että jokainen tekoni voi lisätä ihastumista siinä määrin, kuin nyt on ilmeisesti käynyt ja tämä on yllättänyt minut. En kuitenkaan ymmärrä, miten noin nopeasti voisi kehittyä niin voimakkaita tunteita, että jonkun sydän särkyisi takiani. Enhän minä voi heille vielä niin tärkeä olla?

        Olen uusi deittimarkkinoilla. Olen deittailut viimeksi yli 20 vuotta sitten. Myönnän, etten ehkä osaa tätä nykyajan systeemiä, mutta olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman avoin enkä johtaa ketään harhaan juuri sen takia, etten halua leikkiä kenenkään tunteilla.

        Nii-in, jos kuitenkin sanot, että haluat EDETÄ rauhassa, mutta et itse asiassa tarkoita sitä, niin kyllä se minusta on pyörittelyä ja epärehellisyyttä. Haluat kerätä suuren määrän miehiä siihen roikkumaan, joista sitten kenties valitset yhden, jonka kanssa etenet. Kai sitten kerrot myös rehellisesti, että sinulla on esim. 5-10 miestä ihan samassa tilassa kuin tuo seuraava, jonka tapaat - ja joista sitten kenties valitset jonkun, jonka kanssa etenet ? He saisivat tehdä sitten valintansa, haluavatko jatkaa roikkumistaan kanssasi. Riittääkö rehtiytesi siihen saakka ? [Vai pelkäätkö, että kaikki täysijärkisimmät poistuisivat takavasemmalle, jos olet rehellinen tuosta ? Niin, ehkä kannattaa ne omat toimetkin tehdä niin, että ne järkevimmät pysyy mukana.]

        Jos tutustuminen on niin älyttömän pinnallista, ettei siinä ole yhtään mitään (kaffitellaan ja käveleskellään eikä mikään tarkoita mitään), niin mihin ihmeeseen silloin "edetään" ?

        Kyllä minä sanoisin, että yksi kerrallaan: katsot jos edettävää tulee. Jos ei tule, niin sitten seuraava vasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä sitten? Toiseen tutustuminen ei ole mitään tunteilla leikkimistä. Onhan miehilläkin ihan sama oikeus käydä treffeillä ja tutustua ihmisiin. Niin kauan, kun ei valehtele toiselle eikä esitä ihastunutta ja rakastunutta, mitä monet miehet tekee saadakseen seksiä, ei aloittajan meiningissä ole mitään väärää, tai epänormaalia.

        Mitenkäs meinaat löytää sen itselle sopivan kumppanin, jos ei saa tutustua miehiin ilman, että pitää heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen olla valmis alttarille? HUh, huh.

        Ei siihen tutustumiseen kauaa kulu aikaa. Kaverin tapaaninen kestää sen 4-8h ja jollei tuossa ajassa tiedä onkl tyyppi oikea vai väärä niin voin vakuuttaa: SE ON VÄÄRÄ SINULLE.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vain jutellut ja käynyt kävelyllä. Onko se miesten pyörittelyä? Olen alusta asti sanonut, että haluan edetä rauhassa, tutustua ensin kaverina enkä ole luvannut kenellekään mitään eli en mielestäni ole tehnyt mitään väärää. Siinä osut ehkä oikeaan, etten ole ymmärtänyt, että jokainen tekoni voi lisätä ihastumista siinä määrin, kuin nyt on ilmeisesti käynyt ja tämä on yllättänyt minut. En kuitenkaan ymmärrä, miten noin nopeasti voisi kehittyä niin voimakkaita tunteita, että jonkun sydän särkyisi takiani. Enhän minä voi heille vielä niin tärkeä olla?

        Olen uusi deittimarkkinoilla. Olen deittailut viimeksi yli 20 vuotta sitten. Myönnän, etten ehkä osaa tätä nykyajan systeemiä, mutta olen pyrkinyt olemaan mahdollisimman avoin enkä johtaa ketään harhaan juuri sen takia, etten halua leikkiä kenenkään tunteilla.

        Eikö tuo nopean "kiintymisen" esilletuominen pitäisi sytyttää sinussa voimakkaita varoitusääniä.
        Ehkä sinun pitäisi kirjoista/somesta lueskella ihmisten kokemuksia aihepiiriin liittyen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nii-in, jos kuitenkin sanot, että haluat EDETÄ rauhassa, mutta et itse asiassa tarkoita sitä, niin kyllä se minusta on pyörittelyä ja epärehellisyyttä. Haluat kerätä suuren määrän miehiä siihen roikkumaan, joista sitten kenties valitset yhden, jonka kanssa etenet. Kai sitten kerrot myös rehellisesti, että sinulla on esim. 5-10 miestä ihan samassa tilassa kuin tuo seuraava, jonka tapaat - ja joista sitten kenties valitset jonkun, jonka kanssa etenet ? He saisivat tehdä sitten valintansa, haluavatko jatkaa roikkumistaan kanssasi. Riittääkö rehtiytesi siihen saakka ? [Vai pelkäätkö, että kaikki täysijärkisimmät poistuisivat takavasemmalle, jos olet rehellinen tuosta ? Niin, ehkä kannattaa ne omat toimetkin tehdä niin, että ne järkevimmät pysyy mukana.]

        Jos tutustuminen on niin älyttömän pinnallista, ettei siinä ole yhtään mitään (kaffitellaan ja käveleskellään eikä mikään tarkoita mitään), niin mihin ihmeeseen silloin "edetään" ?

        Kyllä minä sanoisin, että yksi kerrallaan: katsot jos edettävää tulee. Jos ei tule, niin sitten seuraava vasta.

        No minusta ei ole sinällänsä mitään väärää siinä vaikka noita treffattavia olisi jonossakin MIKÄLI heille on tehnyt selväksi missä mennään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Entä sitten? Toiseen tutustuminen ei ole mitään tunteilla leikkimistä. Onhan miehilläkin ihan sama oikeus käydä treffeillä ja tutustua ihmisiin. Niin kauan, kun ei valehtele toiselle eikä esitä ihastunutta ja rakastunutta, mitä monet miehet tekee saadakseen seksiä, ei aloittajan meiningissä ole mitään väärää, tai epänormaalia.

        Mitenkäs meinaat löytää sen itselle sopivan kumppanin, jos ei saa tutustua miehiin ilman, että pitää heti ensimmäisen tapaamisen jälkeen olla valmis alttarille? HUh, huh.

        Vaikuttaa narsistilta, joka tuo esiin omaa itseään. Myöntämällä, että haluaa edetä hitaasti on jo siinä mukana. Mutta jos sanoo ettei hae kumppania voi olla toinen juttu.

        Nyky maailma kun on sarjassamme sokkona alttarille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No minusta ei ole sinällänsä mitään väärää siinä vaikka noita treffattavia olisi jonossakin MIKÄLI heille on tehnyt selväksi missä mennään.

        Tykkäisitkö olla Batcelorette?


    • Yli-innokkuus on yhtä paha juttu kuin ali-innokkuus. Jossain tuolla on varmasti mies, joka luonnostaan osaa asettaa tutustumistahdin juuri sopivaksi. Kukaan mainituista hän ei kuitenkaan taida olla.

      • Anonyymi

        Oikea tutustumistahti on minulle tärkeä. Olen kertonut avoimesti, että haluan edetä maltilla. Harmittaa, jos ja kun tämä ilmeisesti ei ole mennyt perille.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oikea tutustumistahti on minulle tärkeä. Olen kertonut avoimesti, että haluan edetä maltilla. Harmittaa, jos ja kun tämä ilmeisesti ei ole mennyt perille.

        Tuon tunteillaleikkimissyyttelyn voi jättää omaan arvoonsa. Jos ei selvällä suomella sanottu tarkoituksesi kaveripohjalta tapahtuvasta hiljaisesta tutustumisesta mene miesten kaaliin, se ei ole sinun vastuullasi.


      • Anonyymi
        MaximiIIian kirjoitti:

        Tuon tunteillaleikkimissyyttelyn voi jättää omaan arvoonsa. Jos ei selvällä suomella sanottu tarkoituksesi kaveripohjalta tapahtuvasta hiljaisesta tutustumisesta mene miesten kaaliin, se ei ole sinun vastuullasi.

        Kannattaa lukea mitä rakastuminen tarkoittaa. On huumeriippuvuuteen verrattavissa oleva tila. Rakastuneet on "sairaita", koukussa toiseen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lukea mitä rakastuminen tarkoittaa. On huumeriippuvuuteen verrattavissa oleva tila. Rakastuneet on "sairaita", koukussa toiseen.

        Se on kyllä totta. Ihastuminenkin voi olla kuin huumeissa olisi. Itseasiassa aika helvetin hirveätä rääkkiä, mutta ei aina omassa hanskassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lukea mitä rakastuminen tarkoittaa. On huumeriippuvuuteen verrattavissa oleva tila. Rakastuneet on "sairaita", koukussa toiseen.

        Ne ei ole koukussa toiseen vaan siihen rakadtumisen tunteeseen.


    • Anonyymi

      Ei ole tarkoitus roikottaa mutta roikotat silti.

    • Anonyymi

      Kysymys aloittajalle. Ovatko miehet olleet ne jotka ovat olleet aloitteelliset vai sinä? Jos miehet niin pidä reilusti väliin etäisyyttä. Sinä itse päätät vauhdin. Kai haluat sellaisen kenestä tulee hyvät fiilikset. Meistä miehistä löytyy moneen junaan. Ja tyrkyt varmaan saa ahdistumaan niin kokisin itse myös miehenä...hiljaa hyvä tulee ja oppii tuntemaan paremmin ja näkee toisen läpi mitä on vailla ja millainen menneisyys jota ei kaikki avoimesti kerro. Kaikkea hyvää sulle.

    • Anonyymi

      Sinulle itsellesi sopiva tahti on tärkeää, kuten tuolla ylempänä jo kommentoitiinkin.

      Kuvailemasi käyttäytyminen ei ole sopivaa sinulle. Minulle nopea tahti oli parempi kuin hidas, joten olen iloinen siitä, että nopeasti eteneviä miehiäkin on olemassa. 😊

      🦄

      • Anonyymi

        Minulle myös nopeaa toimintaa.

        Jos toinen ei heti kiinnostu, ei kiinnostu koskaan.

        Yksi kerrallaan kannattaa edetä.


    • Anonyymi

      Olen törmännyt samaan ilmiöön, mutta hieman eri muodossa. Hyvin monet miehet tuntuvat olevan ihan valtavan nopeita tunteissaan ja etenemisessään. Syytä en tiedä, mutta se on minustakin ahdistavaa ja minun on hyvin vaikea uskoa sellaisten salamatunteiden aitouteen ja kestävyyteen.

      Mä olen ihminen, jonka olisi ihan turha edes kokeilla tätä tämän hetken tyypillistä deittailukulttuuria. Haluan tutustella rauhassa ennen tapaamistakin ja silloinkin sitten edetä rauhassa ja alkuun kevyesti, vailla vaatimuksia suuntaan tai toiseen. Tosin itse en kykene tuollaiseen, että tapailisin useampaa miestä yhtä aikaa silleen ehkä ajatuksella. En moiti sinua, totean vain, että siinäkin yksi syy miksi tämän deittailu ei minulle sovi. Tai kyse lienee jotenkin pienestä erosta. Jos tutustuisin johonkuhun vaikka deittisovelluksessa ja lähtisin sitten vartavasten treffeille tutustumaan ja tutustelemaan, niin en osaisi ajatella tekeväni samaa useamman miehen kanssa samaan aikaan. Itselläni kuitenkin on aika paljon sinkkumiehiäkin kaveripiirissä ja aina joskus tulee jonkun kanssa kahvilla tmv. käytyä. Itse en ole niitä koskaan treffeiksi määrittänyt, mutta enhän minä voi varmuudella sanoa miten toinen sen on ajatellut.

      Vaan siis joo, tuo itse aihe. En tiedä mistä johtuu, mutta miehet tosiaan ovat todella nopeasti puheissaan jo tyyliin vaiintuneessa parisuhteessa kanssani. Puhe on just jostain juhlapyhistä yhdessä tai lomareissusta yhdessä tai mua ollaan raahaamassa vanhempien tai mummon luo tai pahimmillaan johonkin sukujuhliin ja kun en itse ole ketään heti vanhempieni jne. eteen viemässä niin siitä ollaan loukkaantuneita jne. Homma etenee miesten mielessä sellaiseen tahtiin, että jos olemme viikolla tavanneet niin siitä ollaan jo sitten loukkaantuneita, jos olenkin viettämässä viikonloppuna aikaa (naispuolisen) ystävän kanssa tai ihan vaikka vaan haluan rentoutua rankan viikon jälkeen yksikseni. Yksi oli heti seuraavalla viikolla tunkemassa mukaan parin viikon ulkomaanreissulle, jonka olimme siskoni kanssa varanneet jo puoli vuotta aiemmin ja oli sitten jotenkin todella suolainen kun en lämmennyt ajatukselle, että hänpä ottaakin äkkilähdön seurakseni.

      Kuten tuossa joku jo aiemmin sanoi, niin mullekin tulee tunne, että kyse ei ole minusta, vaan monilla miehillä on joku pakottava tarve saada nopeasti joku omittua itselleen. Siitä ei tule yhtään sellainen olo, että tässäpä on ihanaa ja mukavaa ja noihin tunteisiin (ja tuohon mieheen) voi luottaa. Sanoisin, että luota omiin tunteisiisi ja kyllä sellainen sopivalla tahdilla etenevä mies jostain löytyy.

      • Anonyymi

        Huoranluonne on huoranluonne. Eikö olisi kätevintä järjestää ryhmätreffit, minä ja 10 miestä. Kaikki tajuaisivat ettei nainen tutustu edes yhteen kerrallaan ja naisen olisi taas helppo huomata kenen kanssa eniten kemiaa. Eikö avoimuus kelpaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoranluonne on huoranluonne. Eikö olisi kätevintä järjestää ryhmätreffit, minä ja 10 miestä. Kaikki tajuaisivat ettei nainen tutustu edes yhteen kerrallaan ja naisen olisi taas helppo huomata kenen kanssa eniten kemiaa. Eikö avoimuus kelpaa.

        Millainen huora ei harrasta lainkaan irtoseksiä?


      • Onko nuo nyt sitten nopeita tunteita vaiko vaan pikaista kunhan saan omittua aikomuksia?

        Itsekin voin suht äkkiä naisena tykästyä toiseen, kun tykkään persoonasta mutten taas ole silti nopea etenijä enkä puske päälle. Mulla on ne hyvät tunteet syntyneet ihmisestä pian, silloin kun on.

        Silti itse etenisin rauhassa, vaikka olisinkin toiseen aivan hulluna. Tiedän nimittäin, että ihminen voi erehtyäkin ja vain rauhallinen eteneminen tuo julki miten on. 😊

        Pitää malttaa, silloinkin kun polttelee. Se on vain järkevää, ei muuta.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Onko nuo nyt sitten nopeita tunteita vaiko vaan pikaista kunhan saan omittua aikomuksia?

        Itsekin voin suht äkkiä naisena tykästyä toiseen, kun tykkään persoonasta mutten taas ole silti nopea etenijä enkä puske päälle. Mulla on ne hyvät tunteet syntyneet ihmisestä pian, silloin kun on.

        Silti itse etenisin rauhassa, vaikka olisinkin toiseen aivan hulluna. Tiedän nimittäin, että ihminen voi erehtyäkin ja vain rauhallinen eteneminen tuo julki miten on. 😊

        Pitää malttaa, silloinkin kun polttelee. Se on vain järkevää, ei muuta.

        Mistäpä minä sitä voin tietää mitä itse kenenkin päässä liikkuu. Sen lienee kykenevät kertomaan vain he itse. Tuo tuntuu kuitenkin olevan pelottavan yleistä, pikemmin sääntö kuin poikkeus - ainakin omalla kohdallani on ollut noin. Tuollainen käytös saa minut aina vetäytymään pois.

        Kyllä minullakin hyvät tunteet ihmiseen syntyvät heti. Mulle se vaan ei tarkoita ihastumista. Se tarkoittaa sitä, että tuo tuossa on hyvä tyyppi ja häneen olisi kiva tutustua enenmmänkin. Siinä ollaan vielä minun kohdallani hyvin kaukana siitä, että olisin ihastunut. Sanotaan nyt vaikka niin, että ne "ei ikinä" ihmiset on helppo huomata todella nopeasti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistäpä minä sitä voin tietää mitä itse kenenkin päässä liikkuu. Sen lienee kykenevät kertomaan vain he itse. Tuo tuntuu kuitenkin olevan pelottavan yleistä, pikemmin sääntö kuin poikkeus - ainakin omalla kohdallani on ollut noin. Tuollainen käytös saa minut aina vetäytymään pois.

        Kyllä minullakin hyvät tunteet ihmiseen syntyvät heti. Mulle se vaan ei tarkoita ihastumista. Se tarkoittaa sitä, että tuo tuossa on hyvä tyyppi ja häneen olisi kiva tutustua enenmmänkin. Siinä ollaan vielä minun kohdallani hyvin kaukana siitä, että olisin ihastunut. Sanotaan nyt vaikka niin, että ne "ei ikinä" ihmiset on helppo huomata todella nopeasti.

        Ja siis kun mukavia ja kivoja miehiähän on maailma täynnä. Jos menisin jokaiseen mukavan ja kivana pitämääni mieheen ihastumaan, niin enhän mä mitään muuta elämssäni ehtisi tekemäänkään. 😊


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Millainen huora ei harrasta lainkaan irtoseksiä?

        Huoranluonne tarkottaa sitä että osoittaa kiinnostusta moneen henkilöön yhtä aikaa. Kaikki ei oo sellasia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoranluonne tarkottaa sitä että osoittaa kiinnostusta moneen henkilöön yhtä aikaa. Kaikki ei oo sellasia.

        Mitä kiinostusta? Ai että voi jutella ja juoda kahvia? On sulla kovin latteat kiinnostukset. En suosittele edes harkitsemaan parisuhdetta, jos tuo on sinulle kiinnostusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoranluonne tarkottaa sitä että osoittaa kiinnostusta moneen henkilöön yhtä aikaa. Kaikki ei oo sellasia.

        Ja "ei-huorat" ovat sitten ilmeisesti niitä nyrpeitä ja nyreitä, jotka eivät koskaan kenellekään mitään puhu ja hymyilläkään eivät osaa. Suomi sellaisia sitten täynnä?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis kun mukavia ja kivoja miehiähän on maailma täynnä. Jos menisin jokaiseen mukavan ja kivana pitämääni mieheen ihastumaan, niin enhän mä mitään muuta elämssäni ehtisi tekemäänkään. 😊

        Niinno mä puhuin nyt ihastumisesta tosiaan, en vain mukavasta ihmisestä. Vissi ero.

        Maailmassa on kivoja ihmisiä enemmän varmasti, kun niitä joihin ihastuu. 😊


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niinno mä puhuin nyt ihastumisesta tosiaan, en vain mukavasta ihmisestä. Vissi ero.

        Maailmassa on kivoja ihmisiä enemmän varmasti, kun niitä joihin ihastuu. 😊

        Ja toiset ovat hitaasti ihastuvaa sorttia. Mä olen sellainen, joka vain jonain päivänä sitten huomaan, että kiva ja mukava onkin aika hitokseen kiva ja mukava. Se ei tapahdu hetkessä.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Onko nuo nyt sitten nopeita tunteita vaiko vaan pikaista kunhan saan omittua aikomuksia?

        Itsekin voin suht äkkiä naisena tykästyä toiseen, kun tykkään persoonasta mutten taas ole silti nopea etenijä enkä puske päälle. Mulla on ne hyvät tunteet syntyneet ihmisestä pian, silloin kun on.

        Silti itse etenisin rauhassa, vaikka olisinkin toiseen aivan hulluna. Tiedän nimittäin, että ihminen voi erehtyäkin ja vain rauhallinen eteneminen tuo julki miten on. 😊

        Pitää malttaa, silloinkin kun polttelee. Se on vain järkevää, ei muuta.

        Kyllä mäkin oon ekan viiden minuutin aikana tajunnu kenen kanssa on kemiaa ja kenen ei. Kaikki ei johda avioliittoon mutta oon niin romanttinen etten lähtis kahta tai useampaa samaan aikaan deittailemaan. Tää monideittailu/säätäminen kuitenkin AINA paljastuu ennemmin tai myöhemmin ja kuka sun tunteisiin enää sen jälkeen voi luottaa?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ja toiset ovat hitaasti ihastuvaa sorttia. Mä olen sellainen, joka vain jonain päivänä sitten huomaan, että kiva ja mukava onkin aika hitokseen kiva ja mukava. Se ei tapahdu hetkessä.

        Niinhän se on. Minä voin olla molempia. Joihinkin ihastun nopeasti pian, joihinkin noin kuten kuvaat itseäsi. Riippuu niin vastapuolesta ja omista fiiliksistäkin silloin.

        Vakiota mulla ei ole, vain muuttuvia elementtejä kohteen mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kiinostusta? Ai että voi jutella ja juoda kahvia? On sulla kovin latteat kiinnostukset. En suosittele edes harkitsemaan parisuhdetta, jos tuo on sinulle kiinnostusta.

        Kiinnostuksen osoittaminen on sitä että ilmoittaa olevansa sinkku joka etsii seuraa ja tämän jälkeen haluaa tutustua kohteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä kiinostusta? Ai että voi jutella ja juoda kahvia? On sulla kovin latteat kiinnostukset. En suosittele edes harkitsemaan parisuhdetta, jos tuo on sinulle kiinnostusta.

        Ap on sis mennyt tapailemaan näitä uhrejaan niin se jos mikä on kiinnostuksen osoittamista. Jopa usean kerran vienyt toiselta aikaa. Aikaa minkä mies olisi voinut käyttää naiseen joka ei leiki vaan on tosissaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiinnostuksen osoittaminen on sitä että ilmoittaa olevansa sinkku joka etsii seuraa ja tämän jälkeen haluaa tutustua kohteeseen.

        En ole koskaan osoittanut olevani sinkku tai etsinyt seuraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ap on sis mennyt tapailemaan näitä uhrejaan niin se jos mikä on kiinnostuksen osoittamista. Jopa usean kerran vienyt toiselta aikaa. Aikaa minkä mies olisi voinut käyttää naiseen joka ei leiki vaan on tosissaan.

        Ja miten tämä liittyy minuun, vaikka kokisitkin ap:n toimineen noin?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niinhän se on. Minä voin olla molempia. Joihinkin ihastun nopeasti pian, joihinkin noin kuten kuvaat itseäsi. Riippuu niin vastapuolesta ja omista fiiliksistäkin silloin.

        Vakiota mulla ei ole, vain muuttuvia elementtejä kohteen mukaan.

        Mä taas en ole koskaan ihastunut pikaisesti. Mä ihastun hyvin harvoin ja toisaalta sitten kun toiseen tykästyn niin ne tunteet kuolevat kovin hitaasti, vaikka ei vastakaikua tulisikaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä taas en ole koskaan ihastunut pikaisesti. Mä ihastun hyvin harvoin ja toisaalta sitten kun toiseen tykästyn niin ne tunteet kuolevat kovin hitaasti, vaikka ei vastakaikua tulisikaan.

        Niin sama, harvoin ja hiipuu huonosti mullakin. Mutta se harvoinkin voi tapahtua pian se ihastuminen. Joku vaan kolahtaa, kops.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja "ei-huorat" ovat sitten ilmeisesti niitä nyrpeitä ja nyreitä, jotka eivät koskaan kenellekään mitään puhu ja hymyilläkään eivät osaa. Suomi sellaisia sitten täynnä?

        Tässä on kyse romanttisesta deittailusta tai sen tavoittelusta. Älä sotke asiaa muuhun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tässä on kyse romanttisesta deittailusta tai sen tavoittelusta. Älä sotke asiaa muuhun.

        No minä en ole sellaisesta puhunut, eli miksi sinä tuota minulle selität? Miksi tulet minun viesteihini sotkemaan jotain mikä ei niihin kuulunut?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niin sama, harvoin ja hiipuu huonosti mullakin. Mutta se harvoinkin voi tapahtua pian se ihastuminen. Joku vaan kolahtaa, kops.

        Kyllä se varmasti voikin, vaikka en olekaan itse koskaan sellaista kokenut. Se vaan on asia, johon on vaikea uskoa, jollei sitä koskaan itselle tapahdu. Kuten sanoin tossa ihan ekassa, niin minun on hyvin vaikea uskoa sellaisten salamatunteiden aitouteen. Sellainen tuntuu musta aina feikiltä ja koen, että mikä nopeasti syttyy niin se nopeasti myöskin hiipuu. Siksi se saa mut aina vetäytymään, vaikka toinen ihan mukava ja kiva olisikin. En vaan halua tuoda omia tunteitani alttiiksi pikaihastujan pikaepäihastumiselle.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se varmasti voikin, vaikka en olekaan itse koskaan sellaista kokenut. Se vaan on asia, johon on vaikea uskoa, jollei sitä koskaan itselle tapahdu. Kuten sanoin tossa ihan ekassa, niin minun on hyvin vaikea uskoa sellaisten salamatunteiden aitouteen. Sellainen tuntuu musta aina feikiltä ja koen, että mikä nopeasti syttyy niin se nopeasti myöskin hiipuu. Siksi se saa mut aina vetäytymään, vaikka toinen ihan mukava ja kiva olisikin. En vaan halua tuoda omia tunteitani alttiiksi pikaihastujan pikaepäihastumiselle.

        Niin, et pysty samaistumaan toisen näkemykseen ihanista piirteistäsi tai oletat ihastumisen vaativan jotain erityisiä juttuja kenties?

        Se on sama kuin että kauneuskin on katsojan silmässä. Niin myös ihastuminen on kiinni siitä miten ja mitä toisessa näkee ihastumisen arvoisina. 😊


      • G-LoveR kirjoitti:

        Niin, et pysty samaistumaan toisen näkemykseen ihanista piirteistäsi tai oletat ihastumisen vaativan jotain erityisiä juttuja kenties?

        Se on sama kuin että kauneuskin on katsojan silmässä. Niin myös ihastuminen on kiinni siitä miten ja mitä toisessa näkee ihastumisen arvoisina. 😊

        Minulle sapioseksuaalina ihastumiseen voi riittää, että käyn syvällisiä keskusteluja, näen toisen luonteessa piirteitä joita arvostaisin kumppanissa, miten toinen itseään ilmaisee ja kantaa, muita kohtelee ja käyttäytyy. Voin näin muodostaa käsityksen ihmisestä johon ihastun. Ihastun persoonaan.

        Sisältä ulospäin.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niin, et pysty samaistumaan toisen näkemykseen ihanista piirteistäsi tai oletat ihastumisen vaativan jotain erityisiä juttuja kenties?

        Se on sama kuin että kauneuskin on katsojan silmässä. Niin myös ihastuminen on kiinni siitä miten ja mitä toisessa näkee ihastumisen arvoisina. 😊

        En minä mieti sitä lainkaan itseni kautta. Se ei TUNNU aidolta ja se siitä. En mä sitä enempää mieti. Tuntuu väärältä, joten poistun.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Minulle sapioseksuaalina ihastumiseen voi riittää, että käyn syvällisiä keskusteluja, näen toisen luonteessa piirteitä joita arvostaisin kumppanissa, miten toinen itseään ilmaisee ja kantaa, muita kohtelee ja käyttäytyy. Voin näin muodostaa käsityksen ihmisestä johon ihastun. Ihastun persoonaan.

        Sisältä ulospäin.

        Sapioseksuaali minäkin olen, mutta noita syvällisiä kekustelujakin voi käydä niin monen ihmisen kanssa, että eihän sitä muuta ehtisikään.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Minulle sapioseksuaalina ihastumiseen voi riittää, että käyn syvällisiä keskusteluja, näen toisen luonteessa piirteitä joita arvostaisin kumppanissa, miten toinen itseään ilmaisee ja kantaa, muita kohtelee ja käyttäytyy. Voin näin muodostaa käsityksen ihmisestä johon ihastun. Ihastun persoonaan.

        Sisältä ulospäin.

        Ja tarvin yleensä hyvin vähän aikaa muodostaakseni ihmisistä melko oikean kuvan. Johtuu kaiketi herkkyydestäni aistia ja lukea tunnetiloja, puhuttua asiaa, painotuksia jne. Olen aina kaikki antennit auki. En kulje silmät kiinni ja siksi teen havaintojakin kaikesta kaikkialla nopeasti.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ja tarvin yleensä hyvin vähän aikaa muodostaakseni ihmisistä melko oikean kuvan. Johtuu kaiketi herkkyydestäni aistia ja lukea tunnetiloja, puhuttua asiaa, painotuksia jne. Olen aina kaikki antennit auki. En kulje silmät kiinni ja siksi teen havaintojakin kaikesta kaikkialla nopeasti.

        Eivät minunkaan mielikuvani ihmisistä juuri koskaan väärin mene. Mä olen erityisherkkä ihminen, luen ihmisiä tosi hyvin ja huomaan pienet yksityiskohdat. Vaan eivät ne saa minua ihastumaan nopeasti. Se vain ei kuulu mun luonteeseeni.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En minä mieti sitä lainkaan itseni kautta. Se ei TUNNU aidolta ja se siitä. En mä sitä enempää mieti. Tuntuu väärältä, joten poistun.

        Kyllä siihen omat määritelmät vaikuttaa milloin sinusta mielestäsi voi ihastua. Eli itsesi kautta siinä määrin kyllä.

        Omat rajat, mitkä toisella on toisenlaiset. Niihin ne perustuu uskottavuus ja epäuskottavuus.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ja tarvin yleensä hyvin vähän aikaa muodostaakseni ihmisistä melko oikean kuvan. Johtuu kaiketi herkkyydestäni aistia ja lukea tunnetiloja, puhuttua asiaa, painotuksia jne. Olen aina kaikki antennit auki. En kulje silmät kiinni ja siksi teen havaintojakin kaikesta kaikkialla nopeasti.

        Mä voin tykästyä kyllä ja kiinostua, mutta ihastuminen on aina hidasta. Voin tosiaan todeta toisen mukavaksi ja kivaksi ja että tämän kanssa on miellyttävää jutella jne. Ihastuminen on kuitenkin mulle aina sellainen tunne, joka iskee vähän puskista. Yhtenä päivänä jutellessa mä yhtäkkiä vain tajuan, että hitto tuo tyyppi onkin nyt enemmän kuin vain kiva ja mukava.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sapioseksuaali minäkin olen, mutta noita syvällisiä kekustelujakin voi käydä niin monen ihmisen kanssa, että eihän sitä muuta ehtisikään.

        Mä taasen en käy monien kanssa niin syvällisiä keskusteluja ja vaikka kävisinkin, kaikkien persoonat, äly ja olemus ei hurmaa.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Kyllä siihen omat määritelmät vaikuttaa milloin sinusta mielestäsi voi ihastua. Eli itsesi kautta siinä määrin kyllä.

        Omat rajat, mitkä toisella on toisenlaiset. Niihin ne perustuu uskottavuus ja epäuskottavuus.

        Omien persoonani ja oman luonteeni kautta tietysti, en oman mielikuvan itsestäni. Minähän olen maailman ihanin ja kaunein jne. Eli kaikkienhan minuun pitäisi ihastua.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Kyllä siihen omat määritelmät vaikuttaa milloin sinusta mielestäsi voi ihastua. Eli itsesi kautta siinä määrin kyllä.

        Omat rajat, mitkä toisella on toisenlaiset. Niihin ne perustuu uskottavuus ja epäuskottavuus.

        Itseäni täynnä, suorastaan ylitsevuotavasti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä voin tykästyä kyllä ja kiinostua, mutta ihastuminen on aina hidasta. Voin tosiaan todeta toisen mukavaksi ja kivaksi ja että tämän kanssa on miellyttävää jutella jne. Ihastuminen on kuitenkin mulle aina sellainen tunne, joka iskee vähän puskista. Yhtenä päivänä jutellessa mä yhtäkkiä vain tajuan, että hitto tuo tyyppi onkin nyt enemmän kuin vain kiva ja mukava.

        No ehkä sana ihastuminenkin tarkoittaa eri asiouta eri ihmisille, annetaan jokaisen määritellä se itse mitä kullekin ihastuminen on.

        Minulle se on mielenkiinnon heräämistä toista kohtaan, jopa romanttisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eivät minunkaan mielikuvani ihmisistä juuri koskaan väärin mene. Mä olen erityisherkkä ihminen, luen ihmisiä tosi hyvin ja huomaan pienet yksityiskohdat. Vaan eivät ne saa minua ihastumaan nopeasti. Se vain ei kuulu mun luonteeseeni.

        Sehän se kun yksilöitä ollaan.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mä taasen en käy monien kanssa niin syvällisiä keskusteluja ja vaikka kävisinkin, kaikkien persoonat, äly ja olemus ei hurmaa.

        En minäkään niin monien. En viihdy kauheasti ihmisten ilmoilla. Vaan niitä ihmisiä, joiden kanssa voisi syvällisiä jutella, on valtavasti. Valtaosan kanssa ei tietenkään tule koskaan juteltua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Itseäni täynnä, suorastaan ylitsevuotavasti.

        Aijaa, ei tullut tuo edes mieleeni. Mitä mahtaa tarkoittaa edes?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        No ehkä sana ihastuminenkin tarkoittaa eri asiouta eri ihmisille, annetaan jokaisen määritellä se itse mitä kullekin ihastuminen on.

        Minulle se on mielenkiinnon heräämistä toista kohtaan, jopa romanttisesti.

        Samoin minä tuon määrittelisin. Ihastuminen on minulle nimenomaan romanttista kiinnostusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Omien persoonani ja oman luonteeni kautta tietysti, en oman mielikuvan itsestäni. Minähän olen maailman ihanin ja kaunein jne. Eli kaikkienhan minuun pitäisi ihastua.

        Tarkoitin sitä ettet ehkä näe toisen mielikuvaa sinusta ja ymmärrä sitä. Siksi et usko siihen mitä et ymmärrä tai hyväksy.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Aijaa, ei tullut tuo edes mieleeni. Mitä mahtaa tarkoittaa edes?

        Sitä, että rakastan itseäni ja ole täysin sinut itseni kanssa. Monia sellainen tuppaa ärsyttämään, kun ei "pyytele anteeksi olemassaoloaan". Se, että tykkä itsestään koetaan usein omahyväisyydeksi. Vaikka eihän se sitä tietenkään oikeasti tarkoita, etteikö näkisi itsessään myös virheitä. Niitäkin voi kuitenkin rakastaa. Ne tekevät minusta minut ja minä tykkään olla minä enkä kaipaa mitään muuta olemista.


      • Anonyymi kirjoitti:

        En minäkään niin monien. En viihdy kauheasti ihmisten ilmoilla. Vaan niitä ihmisiä, joiden kanssa voisi syvällisiä jutella, on valtavasti. Valtaosan kanssa ei tietenkään tule koskaan juteltua.

        Mulla taas tuntuu olevan päinvastoin, en ole kiinnostunut juttelemaan syvällisiä kovinkaan monen kanssa. Saatan jo tavatessa huomata, ettei se olisi hedelmällistä koska toisen asenne on jo jäykkä. Joten en vaivaudu kuin pintapuoliseen jutteluun.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Samoin minä tuon määrittelisin. Ihastuminen on minulle nimenomaan romanttista kiinnostusta.

        Ok. Millaisiin asioihin sitten ihastut?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tarkoitin sitä ettet ehkä näe toisen mielikuvaa sinusta ja ymmärrä sitä. Siksi et usko siihen mitä et ymmärrä tai hyväksy.

        Kyllä mä aika hyvin näen toisten mielikuvan minusta. Peilaan toisia liikaakin ja liian helposti. Ei se vaikuta tuohon asiaan, ainakaan itselläni. Minä en vain usko pikatunteiden aitouteen ja varsinkaan kestävyyteen. Se on oikeastaan yhdentekevää mihin ne perustuvat, mutta en usko niiden kestävän uutuudenviehätyksen ylitse.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sitä, että rakastan itseäni ja ole täysin sinut itseni kanssa. Monia sellainen tuppaa ärsyttämään, kun ei "pyytele anteeksi olemassaoloaan". Se, että tykkä itsestään koetaan usein omahyväisyydeksi. Vaikka eihän se sitä tietenkään oikeasti tarkoita, etteikö näkisi itsessään myös virheitä. Niitäkin voi kuitenkin rakastaa. Ne tekevät minusta minut ja minä tykkään olla minä enkä kaipaa mitään muuta olemista.

        Olet sitten kuin mieheni. ☺️


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä aika hyvin näen toisten mielikuvan minusta. Peilaan toisia liikaakin ja liian helposti. Ei se vaikuta tuohon asiaan, ainakaan itselläni. Minä en vain usko pikatunteiden aitouteen ja varsinkaan kestävyyteen. Se on oikeastaan yhdentekevää mihin ne perustuvat, mutta en usko niiden kestävän uutuudenviehätyksen ylitse.

        Eli et halua uskoa, että ihastuminen pian olisi vain merkki siitä, että joku teki sinusta nopeammin tulkinnan kuin sinä sallit tehdä?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mulla taas tuntuu olevan päinvastoin, en ole kiinnostunut juttelemaan syvällisiä kovinkaan monen kanssa. Saatan jo tavatessa huomata, ettei se olisi hedelmällistä koska toisen asenne on jo jäykkä. Joten en vaivaudu kuin pintapuoliseen jutteluun.

        Mä taas en jaksa juuri vaivautua pintapuoliseen jutusteluun, jos ei nyt jostain syystä ole pakko. Small talkia nyt joutuu aina välillä harjoittamaan, mutta se on älyllisesti ihan tappavan tylsää. Jos jonkun kanssa oikeasti juttelen, niin kyllä haluan päästä selville kenen kanssa juttelen. Muutoin sen keskustelun voisi ihan hyvin jättää käymättä, Vaan siis mä olenkin ihan yleisellä tasolla kiinnostunut ihmisistä. Ikävä kyllä todella moni taas sitten tulkitsee sen yleisen tason kiinnostuksen henkilökohtaisen tason kiinnostukseksi.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ok. Millaisiin asioihin sitten ihastut?

        Persoonaan, älyyn, käytökseen, tietynlaiseen huumorintajuun (siihen, että tajuaa minun huumoriani), luonteeseen ... kaikkeen sellaiseen mikä käy ihmisestä oikeasti kunnolla ilmi vasta ajan kanssa. Se voi olla joku yksi lause jossain kohtaa matkan varrella, joka saa mut katsomaan ihmistä aivan toisin silmin, tmv.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Eli et halua uskoa, että ihastuminen pian olisi vain merkki siitä, että joku teki sinusta nopeammin tulkinnan kuin sinä sallit tehdä?

        Ei se liity uskomiseen. Johan sanoin edellä, että se on tunne. Syvältä tuleva tunne, joka kehottaa poistumaan. Itsesuojeluvaisto oll tuomatta omia tunteitaan alttiksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä taas en jaksa juuri vaivautua pintapuoliseen jutusteluun, jos ei nyt jostain syystä ole pakko. Small talkia nyt joutuu aina välillä harjoittamaan, mutta se on älyllisesti ihan tappavan tylsää. Jos jonkun kanssa oikeasti juttelen, niin kyllä haluan päästä selville kenen kanssa juttelen. Muutoin sen keskustelun voisi ihan hyvin jättää käymättä, Vaan siis mä olenkin ihan yleisellä tasolla kiinnostunut ihmisistä. Ikävä kyllä todella moni taas sitten tulkitsee sen yleisen tason kiinnostuksen henkilökohtaisen tason kiinnostukseksi.

        Juu ymmärrän. Siksi itse en juuri irl edes puhu. Kävelen omia menojani vaan. Erakoituminen on helppoa tuostakin syystä, harvalle viitsii puhua yhtään mitään saati syvällisiä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Persoonaan, älyyn, käytökseen, tietynlaiseen huumorintajuun (siihen, että tajuaa minun huumoriani), luonteeseen ... kaikkeen sellaiseen mikä käy ihmisestä oikeasti kunnolla ilmi vasta ajan kanssa. Se voi olla joku yksi lause jossain kohtaa matkan varrella, joka saa mut katsomaan ihmistä aivan toisin silmin, tmv.

        Tottakai vasta ajan kanssa, mutta mulla taas on nuo samatkin asiat, mutta jollen aika pian tunne yhteyttä ihmiseen, jötän huomiotta koko ihmisen helposti ja niinpä ei ikinä päästä tutuiksi senkään vähää. Eli ihastuminen on välttämätöntä jossain määrin jotta mitään ylipäänsä kehittyy. Voi alkaa romanttisesti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se liity uskomiseen. Johan sanoin edellä, että se on tunne. Syvältä tuleva tunne, joka kehottaa poistumaan. Itsesuojeluvaisto oll tuomatta omia tunteitaan alttiksi.

        Mistä moinen tunne tulee, joku aiempi pettymys?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tottakai vasta ajan kanssa, mutta mulla taas on nuo samatkin asiat, mutta jollen aika pian tunne yhteyttä ihmiseen, jötän huomiotta koko ihmisen helposti ja niinpä ei ikinä päästä tutuiksi senkään vähää. Eli ihastuminen on välttämätöntä jossain määrin jotta mitään ylipäänsä kehittyy. Voi alkaa romanttisesti.

        Niin mutta mulla se ei tosiaan käy ikinä hetkessä. Kuten sanottu, niin mä olen kiinnostunut ihmisistä ihan yleisellä tasolla ja juteelen ihan mielelläni oikeastaan lähes kenen tahansa kanssa, jos hetki on sopiva. Mä olen monesti kuullut olevani jotenkin epäsuomalainen tuossa suhteessa. Olen kuullut monesti, että minua on helppo lähestyä ja olen ihminen jolta jatkuvasti kysellään vaikka kaupungilla ohjeita ja neuvoja milloin mistäkin asiasta. Kaikkien kanssa ei tietenkään tule syvällisiä juteltua, mutta maailma on silti täynnä ihmisiä, joiden kanssa voisi syvällisiäkin jutella. Vaan siis en tosiaan kaipaa mitään sen kummempaa yheyttä jutellakseni jonkun kanssa. En kaipaa jutustelun ihastumista.

        Noin yleisesti ottaen mä olen hyvin "arka" lähtemään vaikkapa treffeille. Juuri siitä syytä, että hyvin moni olettaa, että siinä sitten pitäisi olla jotain ihastusta ja romanttista kiinnostusta ja minulla niitä hyvin harvoin on. Ne syntyvät hitaasti, jos ne syntyvät. En voi luvata tykästyväni, jos toinen on minusta mukava ja kiva ja ihmisenä mielenkiintoinen. Jos ei sitä tiettyä henkistä kohtaamista synny, niin sitä ei sitten synny, vaikka kuinka treffailisin ja jutustelisin ja olisi kivaa.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mistä moinen tunne tulee, joku aiempi pettymys?

        Ei ainakaan tietoisesti. Se on ollut aina noin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin mutta mulla se ei tosiaan käy ikinä hetkessä. Kuten sanottu, niin mä olen kiinnostunut ihmisistä ihan yleisellä tasolla ja juteelen ihan mielelläni oikeastaan lähes kenen tahansa kanssa, jos hetki on sopiva. Mä olen monesti kuullut olevani jotenkin epäsuomalainen tuossa suhteessa. Olen kuullut monesti, että minua on helppo lähestyä ja olen ihminen jolta jatkuvasti kysellään vaikka kaupungilla ohjeita ja neuvoja milloin mistäkin asiasta. Kaikkien kanssa ei tietenkään tule syvällisiä juteltua, mutta maailma on silti täynnä ihmisiä, joiden kanssa voisi syvällisiäkin jutella. Vaan siis en tosiaan kaipaa mitään sen kummempaa yheyttä jutellakseni jonkun kanssa. En kaipaa jutustelun ihastumista.

        Noin yleisesti ottaen mä olen hyvin "arka" lähtemään vaikkapa treffeille. Juuri siitä syytä, että hyvin moni olettaa, että siinä sitten pitäisi olla jotain ihastusta ja romanttista kiinnostusta ja minulla niitä hyvin harvoin on. Ne syntyvät hitaasti, jos ne syntyvät. En voi luvata tykästyväni, jos toinen on minusta mukava ja kiva ja ihmisenä mielenkiintoinen. Jos ei sitä tiettyä henkistä kohtaamista synny, niin sitä ei sitten synny, vaikka kuinka treffailisin ja jutustelisin ja olisi kivaa.

        Joo samaa voisin sanoa itsestänikin. Sillä erotuksella etten kaipaa ihmisten kanssa höpinää irl, mutta puhun helposti kyllä jos puhumaan aletaan.

        Ja ihastuminen selviääkin vasta kun juteltu useamman kerran. Jollekin pikaihastumista jollekin ei. Mitään ei kuutenkaan tule syvenemään romanttiseen ihastumiseen jollei suuta saa auki.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tottakai vasta ajan kanssa, mutta mulla taas on nuo samatkin asiat, mutta jollen aika pian tunne yhteyttä ihmiseen, jötän huomiotta koko ihmisen helposti ja niinpä ei ikinä päästä tutuiksi senkään vähää. Eli ihastuminen on välttämätöntä jossain määrin jotta mitään ylipäänsä kehittyy. Voi alkaa romanttisesti.

        Esimerkiksi mun viimeisin parisuhteeni, joka kesti 8 vuotta, alkoi vasta kun olin tuntenut ko. ihmisen jo viiden vuoden ajan asiaa ja häntä sen kummemmin pohtimatta. Kiva ja mukava ihminen, jonka kanssa oli tullut juteltua paljon, mutta ei siinä ollut sen syvempää. vaadittiin tiettyjä asioita tapahtuvaksi ja "oikeaa tähtien asentoa", jotta se asia muuttui.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei ainakaan tietoisesti. Se on ollut aina noin.

        Hmm. Mielenkiintoista. Joku rajotin kuitenkin mikä torppaa..


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Hmm. Mielenkiintoista. Joku rajotin kuitenkin mikä torppaa..

        Johan senkin sanoin - itsesuojeluvaisto.


      • G-LoveR
        Anonyymi kirjoitti:

        Esimerkiksi mun viimeisin parisuhteeni, joka kesti 8 vuotta, alkoi vasta kun olin tuntenut ko. ihmisen jo viiden vuoden ajan asiaa ja häntä sen kummemmin pohtimatta. Kiva ja mukava ihminen, jonka kanssa oli tullut juteltua paljon, mutta ei siinä ollut sen syvempää. vaadittiin tiettyjä asioita tapahtuvaksi ja "oikeaa tähtien asentoa", jotta se asia muuttui.

        Juu-u. Mä taasen ihastuin exääni melkeinpä välittömästi. Hänen hymyyn ja herttaisuuteen. Hän oikeasti "kiltti" ihminen, ei näitä ränkkään kiltiksi itseni mies, vaan aidosti kiltti. Se riitti ymmärtää, että tuohon haluan tutustua lisää. Ja rakastinkin häntä sitten kuin hullu puuroa useamman vuoden, yhäkin jollain tavalla ihmisenä.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Juu-u. Mä taasen ihastuin exääni melkeinpä välittömästi. Hänen hymyyn ja herttaisuuteen. Hän oikeasti "kiltti" ihminen, ei näitä ränkkään kiltiksi itseni mies, vaan aidosti kiltti. Se riitti ymmärtää, että tuohon haluan tutustua lisää. Ja rakastinkin häntä sitten kuin hullu puuroa useamman vuoden, yhäkin jollain tavalla ihmisenä.

        Naisihastuksissani taasen olen nähnyt heissä sitkeyttä mitä ihailen, henkistä voimaa ja hyväsydämisyyttä ja älyä, jollaisesra viehätyn, nokkeluutta. Että myös ihan hurmaavan ulkonäönkin.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Juu-u. Mä taasen ihastuin exääni melkeinpä välittömästi. Hänen hymyyn ja herttaisuuteen. Hän oikeasti "kiltti" ihminen, ei näitä ränkkään kiltiksi itseni mies, vaan aidosti kiltti. Se riitti ymmärtää, että tuohon haluan tutustua lisää. Ja rakastinkin häntä sitten kuin hullu puuroa useamman vuoden, yhäkin jollain tavalla ihmisenä.

        Niin tuo minunkin eksäni on, äärimmäisen kiltti ihminen (liiankin kiltti omaksi parhaakseen). Mä muutenkin ihastun aina kiltteihin miehiin. Se on ehdoton välttämättömyys, sellainen aito ja vilpitön kiltteys.

        Mäkin tulen tuota eksääni rakastamaan aina. Hänellä on paikka mun sydämessäni, eikä se tule koskaan katoamaan, vaikka parisuhde ei toiminutkaan. Ei enää romanttista rakkautta, mutta hän on ihmisenä todella hyvä tyyppi ja toivon hänelle vain kaikkea hyvää.


      • G-LoveR kirjoitti:

        Naisihastuksissani taasen olen nähnyt heissä sitkeyttä mitä ihailen, henkistä voimaa ja hyväsydämisyyttä ja älyä, jollaisesra viehätyn, nokkeluutta. Että myös ihan hurmaavan ulkonäönkin.

        Miehissä enemmistö on niitä, noh katotaan nyt mitä tästäkin tulee. 3/7 on ollut ihastumisesta etenevää ja myös rakkautta sisältävää omalta puoleltani. Muut 4 ties mitä huuhaata.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin tuo minunkin eksäni on, äärimmäisen kiltti ihminen (liiankin kiltti omaksi parhaakseen). Mä muutenkin ihastun aina kiltteihin miehiin. Se on ehdoton välttämättömyys, sellainen aito ja vilpitön kiltteys.

        Mäkin tulen tuota eksääni rakastamaan aina. Hänellä on paikka mun sydämessäni, eikä se tule koskaan katoamaan, vaikka parisuhde ei toiminutkaan. Ei enää romanttista rakkautta, mutta hän on ihmisenä todella hyvä tyyppi ja toivon hänelle vain kaikkea hyvää.

        Juu, kuulostaa kivalta, että noin on. 😊👍

        No mä taas olen nuirena etsinyt itseäni rohkeampaa kumppania, joka uskaltaa sanoa ja olla mitä on, kun itse en uskaltanut. Vahvat vöhän dominoivat luonteet veti puoleensa, tunsin kai olevani turvassa ja sain turpaan sitten kuitenkin ittekin. Arvioin siis väärin.

        No nyt osaan jo olla mitä oon ja pitää puoleni, niin en kaipaa enää tuollasta vahvuutta kumppanilta, mutta arvostan kyllä tietynlaista sinnikkyyttä.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Miehissä enemmistö on niitä, noh katotaan nyt mitä tästäkin tulee. 3/7 on ollut ihastumisesta etenevää ja myös rakkautta sisältävää omalta puoleltani. Muut 4 ties mitä huuhaata.

        Niin. Mä olen ollut sellaisessakin pitkässä parisuhteessa, jossa tajusin, että en mä ollut sitä miestä koskaan oikeasti rakastanut. Tykkäsin kyllä ja kivaakin oli, mutta ei siinä oikeita ja aitoja tunteita ollut mun puoleltani koskaan ollut. Se oli sellainen suhde, johon ei olisi koskaan pitänyt alkaa. Juuri tuo, kun oli pakko tehdä itselleni aivan liian nopeasti se päätös, että ollako vai eikö olla. Se opetti sen, että en tee sitä enää. Jos on pakko päätää, ennen kun itse oikeasti tiedän, niin päätös on tästedes aina ei.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin. Mä olen ollut sellaisessakin pitkässä parisuhteessa, jossa tajusin, että en mä ollut sitä miestä koskaan oikeasti rakastanut. Tykkäsin kyllä ja kivaakin oli, mutta ei siinä oikeita ja aitoja tunteita ollut mun puoleltani koskaan ollut. Se oli sellainen suhde, johon ei olisi koskaan pitänyt alkaa. Juuri tuo, kun oli pakko tehdä itselleni aivan liian nopeasti se päätös, että ollako vai eikö olla. Se opetti sen, että en tee sitä enää. Jos on pakko päätää, ennen kun itse oikeasti tiedän, niin päätös on tästedes aina ei.

        Juuri näin. Et varmaan ole ainoa. 😂

        Itellä on sellainen ajatus, että en ryhtyisi enää kenenkään kanssa ilman molemminpuolisia ihastumisia. Jos toinen ei nää minussa mitään mihin ihastua, niin kaveruutta ihmeempää ei tule, tulisi. Enkä tästä suostuis joustamaan tuumaakaan.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Juuri näin. Et varmaan ole ainoa. 😂

        Itellä on sellainen ajatus, että en ryhtyisi enää kenenkään kanssa ilman molemminpuolisia ihastumisia. Jos toinen ei nää minussa mitään mihin ihastua, niin kaveruutta ihmeempää ei tule, tulisi. Enkä tästä suostuis joustamaan tuumaakaan.

        Jep ja siksi deittailu ei kertakaikkiaan ole minun juttuni. Mä tiedän jo, että en kykene tietämään mitään niin nopeasti kuin vaadittaisiin, joten ihan turha edes kokeilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sapioseksuaali minäkin olen, mutta noita syvällisiä kekustelujakin voi käydä niin monen ihmisen kanssa, että eihän sitä muuta ehtisikään.

        Eikö rekkalesbo ole enään mitään ,kun pitää keksiä aina vaan uusia ,kuten "sapioseksuaali.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huoranluonne tarkottaa sitä että osoittaa kiinnostusta moneen henkilöön yhtä aikaa. Kaikki ei oo sellasia.

        Mieheni oli huora. Minä en. Jätin hänet.


    • Anonyymi

      Mutta jox menee nukumaan pippeli paljaana, aaumun toivo on uusia porno-seksi aktia tytöistä heheh

      Kuin Ford Mustrachwe- autron omistraja.

      Oikeastri huvitti kun katurallia niin joku ciiksimies eli Ford Mustrache luulee pärjääcänsä covcwrrwllw... hhwhwh

      Olen ollut kyllä tuollaisen urheiluauton kyydissä corvette C6 mnulicihrww3r jorr rwh

    • Anonyymi

      putkilossa paljonjotasin meikkin iitä pyöreitälappuna niitä: niin voi laitta Zippo-sytyttimen siälle un 100% puuvillaas niitä...

    • Anonyymi

      Voisin nähdä itseni tilanteesta riippuen yli-innokkaana tai varovaisena lähestyjänä. Tällä hetkellä esimerkiksi haluaisin vaan tutustua hiljakseen ystävänä, jotta saisin myös aikaa kasata itseäni vähän. Nopeus tosin riippuisi myös yhteisesti sovitusta etenemisvauhdista. Toki jos maailman ihanin nainen yrittäisi iskeä, niin sitten menisi ajatukset aivan sekaisin, mutta sen todennäköisyys on käytännössä nolla.

      • Anonyymi

        Jos olet sairas niin älä ala rakkaudennälkäisiä deittejä elämääsi hakemaan. "Kasata itseäni vähän" =mene hyvä mies terapiaan ja kun olet voimissasi niin etsi seuraa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos olet sairas niin älä ala rakkaudennälkäisiä deittejä elämääsi hakemaan. "Kasata itseäni vähän" =mene hyvä mies terapiaan ja kun olet voimissasi niin etsi seuraa.

        Siksi haluankin nyt vaan tutustua ystävänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siksi haluankin nyt vaan tutustua ystävänä.

        Tutustu sitten sellaiseen joka ei myöskään hae mitään romanssia.


    • Anonyymi

      voi olla tyttöjen mielestä: putkiloissa olevia juttuja siis niintä sellaisia pyöritä jamutta jos käyttää niitä sitten polttoaineen imeyutykseen itse

    • Biologinen yleinen seikka. Luontoa seuraamalla näkee, kuinka koiras on innostunut ja naaras välinpitämätön, tai suorastaan asettaa koiraan moniin testeihin ja sitten hylkää piirittäjäkoiraan, joka on ahkerasti yrittänyt, mutta vetää vesiperän.

      Ihmisten kohdalla on myös mahdollista ajatella enemmän. Sisko, joka vaatii hidasta etenemistä, ei ota huomioon, että mies tekee kannattamattomuuspäätelmän nopeammin kuin nainen, joten mies menettää mielenkiintonsa ja ryhtyy katsomaan, jos ruoho olisi vihreämpää toisaalla.

      Tulema on se, että sisko on kulkenut peruuttamattomasti onnensa ohi.

      Minulle tapahtui nuorena, että selväsanaisesti kysyin tyttöä vaimokseni, ja hän kieltäytyi. Hän ei ymmärtänyt ollenkaan, että se oli minulle lopullinen ei. Luuli vielä pitkään, että piiritin häntä. En taatusti piirittänyt. Kyllä se on kertakysymällä selvä.

      Sattui, että tuleva vaimoni oli samalla matkalla hänen ja eräiden muiden seurakuntanuorten kanssa. Kuulin vaimoltani myöhemmin, että tyttö oli matkalla tosiaan myös hänelle puhunut, että muka piiritin häntä.

      Toinen tyttö oli kotibileissä kovin myötäsukainen minua kohtaan, mutta sitten jo seuraavana päivänä etäinen. Kun hän huomasi, etten piirittänyt häntä, rupesi liennyttelemään ja flirttailemaan. Minä olin kuitenkin jo menettänyt mielenkiintoni häneen.

      Käsitykseni on, että miehen ja naisen tunne-elämän rytmi on osasyynä useaan kohtaamattomuustilanteeseen. Tytöt, joiden tarvitsee venyttää tutustumista, eivät todellakaan pysty ottamaan huomioon mahdollisuutta, että miesehdokas menettää mielenkiintonsa, ja pysyvästi. 🌹👀

      • Anonyymi

        "Tulema on se, että sisko on kulkenut peruuttamattomasti onnensa ohi."

        Onni ei koskaan ole ihmisessä, jonka kanssa ei ole yhteensopiva. Eli ei ole pelkoa, että kävelisi onnensa ohitse, jos toimintavat ovat noin erilaiset. Sellaisesta yrityksestä kun ei kuitenkaan mitään kunnollista tulisi. Parempi olla siis edes kokeilematta.


      • Anonyymi

        Ehkä on aina ei. Ei kannata haaskata aikaansa ihmisiin jotka eivät tiedä ovatko kiinnostuneita vai eivätkö ole.
        -nainen


    • Anonyymi

      Joko he ovat äärimmäisen naisenkipeitä tai he kisaavat deittimaailmalle tyypillisessä nopeiden emootioiden kisassa.

      Se mikä sinut saa kavahtamaan on se mitä osa naisista nimenomaan odottaa.

      Itse kaipaan sitä aikaa kun käytiin kirjeenvaihtoa.

      • Anonyymi

        1. Romantiikka
        2.Romantiikka
        3.Romantiikka
        4. Romantiikka
        5.Romantiikka

        Romantiikka tarkoittaa tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. = useimmille onnea.

        Kyllä tunnistan että voi olla yli-innokkaita miehiä. Sekin voi mennä överiksi. Mutta jos viikkotolkulla jahkailee ollako vai eikö olla niin onhan se jo naisenkin puolelta törkeää.
        -nainen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Romantiikka
        2.Romantiikka
        3.Romantiikka
        4. Romantiikka
        5.Romantiikka

        Romantiikka tarkoittaa tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. = useimmille onnea.

        Kyllä tunnistan että voi olla yli-innokkaita miehiä. Sekin voi mennä överiksi. Mutta jos viikkotolkulla jahkailee ollako vai eikö olla niin onhan se jo naisenkin puolelta törkeää.
        -nainen

        Niin onhan se todella "törkeää", jos nyt vaan on ihminen, jonka tunteet syttyvät hitaasti. Ihmisenä kamala ja törkeä ja luonteeltaan kamala ja törkeä. Meidän tällaisten pitäisi varmaan vaan kiltisti erakoitua johonkin erämaamökkiin, pois toisten ihmisten elämää kamaloittamasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin onhan se todella "törkeää", jos nyt vaan on ihminen, jonka tunteet syttyvät hitaasti. Ihmisenä kamala ja törkeä ja luonteeltaan kamala ja törkeä. Meidän tällaisten pitäisi varmaan vaan kiltisti erakoitua johonkin erämaamökkiin, pois toisten ihmisten elämää kamaloittamasta.

        Kyllä kannattaa niin tehdä. Itse katselin 13v "hitaasti lämpeävää" deittiä. Kyllä nyt saa riittää hitaasti lämpeävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kannattaa niin tehdä. Itse katselin 13v "hitaasti lämpeävää" deittiä. Kyllä nyt saa riittää hitaasti lämpeävä.

        Jos se sinua niin ahdisti, niin miksi katselit? Eikö sinulla itselläsi ollut tuossa kuviossa mitään vastuuta, vaan vyörytät sen kokonaan toisen niskaan? Etkö ollut koko ajan täysin vapaa myös vetämään itse johtopäätöksen ja lopettamaan sen jutun?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä kannattaa niin tehdä. Itse katselin 13v "hitaasti lämpeävää" deittiä. Kyllä nyt saa riittää hitaasti lämpeävä.

        Niin? Eikö siis riittävää ole silloin se, että sanoo olevansa hitaasti lämpenevää sorttia ja sinä osaat ihan itse kiertää kaukaa? Kai sä nyt sen verran vastuuta osaat itse ottaa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin? Eikö siis riittävää ole silloin se, että sanoo olevansa hitaasti lämpenevää sorttia ja sinä osaat ihan itse kiertää kaukaa? Kai sä nyt sen verran vastuuta osaat itse ottaa?

        Toki. Mut kaikki ei heti kättelyssä sano olevansa hitaasti lämpeäviä. Tälläkin kesti 11v tutustumisesta kunnes sano. Minä luulin että ihminen on kiinnostunut kun jakaa kaiken kanssani. Mutta eiih, hän olikin hitaastilämpeävä eikä meillä ole yhteistä tulevaisuutta. Mielestäni jokainen normaali tavoittelee yhteistä tulevaisuutta ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se sinua niin ahdisti, niin miksi katselit? Eikö sinulla itselläsi ollut tuossa kuviossa mitään vastuuta, vaan vyörytät sen kokonaan toisen niskaan? Etkö ollut koko ajan täysin vapaa myös vetämään itse johtopäätöksen ja lopettamaan sen jutun?

        Arvailuahan se olisi ollut kun toinen ei ollut selkeästi avoin heti alusta alkaen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin onhan se todella "törkeää", jos nyt vaan on ihminen, jonka tunteet syttyvät hitaasti. Ihmisenä kamala ja törkeä ja luonteeltaan kamala ja törkeä. Meidän tällaisten pitäisi varmaan vaan kiltisti erakoitua johonkin erämaamökkiin, pois toisten ihmisten elämää kamaloittamasta.

        "Niin onhan se todella "törkeää", jos nyt vaan on ihminen, jonka tunteet syttyvät hitaasti."

        Niin voi tehdä, mutta ei pidä ihmetellä, että toinen menettää mielenkiintonsa. Niin kuin ei voi vaatia, että syttyisit nopeammin, et sinäkään voi olettaa, että toinen syttyisi hitaammin.

        On sekin mahdollisuus, että syttyy niin hitaasti, ettei kukaan toinen näe asialliseksi odottaa. Eräs sisko puhui koko varttuneen iänkin laatumiehestä, joka häntä tavoitteli. Jahkaili ja jahkaili, kun ei vielä osannut päättää. Lopulta korkeassa iässä totesi, että teki elämänsä suurimman virheen, kun oli jäänyt vanhaksipiiaksi 🌹👀


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Romantiikka
        2.Romantiikka
        3.Romantiikka
        4. Romantiikka
        5.Romantiikka

        Romantiikka tarkoittaa tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. = useimmille onnea.

        Kyllä tunnistan että voi olla yli-innokkaita miehiä. Sekin voi mennä överiksi. Mutta jos viikkotolkulla jahkailee ollako vai eikö olla niin onhan se jo naisenkin puolelta törkeää.
        -nainen

        1. Romantiikka
        2.Romantiikka
        3.Romantiikka
        4. Romantiikka
        5.Romantiikka

        Aika selkeää miksi olet sinkku. Itse olen romantikko mutta tipahdin tuossa kolmosen kohdalla pois tietoisena että tuollaisia övereitä ei kenenkään terveen ihmisen sielu kestä.

        Tänään on pyykkipäivä.


      • Anonyymi
        kynä..mi kirjoitti:

        "Niin onhan se todella "törkeää", jos nyt vaan on ihminen, jonka tunteet syttyvät hitaasti."

        Niin voi tehdä, mutta ei pidä ihmetellä, että toinen menettää mielenkiintonsa. Niin kuin ei voi vaatia, että syttyisit nopeammin, et sinäkään voi olettaa, että toinen syttyisi hitaammin.

        On sekin mahdollisuus, että syttyy niin hitaasti, ettei kukaan toinen näe asialliseksi odottaa. Eräs sisko puhui koko varttuneen iänkin laatumiehestä, joka häntä tavoitteli. Jahkaili ja jahkaili, kun ei vielä osannut päättää. Lopulta korkeassa iässä totesi, että teki elämänsä suurimman virheen, kun oli jäänyt vanhaksipiiaksi 🌹👀

        Ei kai kukaan ole ihmetellytkään? Ei aloittajakaan tainnut tuota ihmetellä, vaan sitä ihan päinvastaista.

        Ei kenelläkään ole velvollisuutta odottaa. Miksi odottaisin kenenkään odottavan, kun en edes tiedä onko hänellä mitään odotettavaa? Sehän nyt olisi ihan kahjoa touhua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Arvailuahan se olisi ollut kun toinen ei ollut selkeästi avoin heti alusta alkaen.

        Mikset kysynyt? Kysymällähän asiat selviävät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki. Mut kaikki ei heti kättelyssä sano olevansa hitaasti lämpeäviä. Tälläkin kesti 11v tutustumisesta kunnes sano. Minä luulin että ihminen on kiinnostunut kun jakaa kaiken kanssani. Mutta eiih, hän olikin hitaastilämpeävä eikä meillä ole yhteistä tulevaisuutta. Mielestäni jokainen normaali tavoittelee yhteistä tulevaisuutta ?

        No aika hidas sytytys sinullakin on, jos tuohon herääminen kesti 11 vuotta. Pitkät piuhat ilmeisesti molemmilla, mutta eri paikoissa.


      • Anonyymi
        kynä..mi kirjoitti:

        "Niin onhan se todella "törkeää", jos nyt vaan on ihminen, jonka tunteet syttyvät hitaasti."

        Niin voi tehdä, mutta ei pidä ihmetellä, että toinen menettää mielenkiintonsa. Niin kuin ei voi vaatia, että syttyisit nopeammin, et sinäkään voi olettaa, että toinen syttyisi hitaammin.

        On sekin mahdollisuus, että syttyy niin hitaasti, ettei kukaan toinen näe asialliseksi odottaa. Eräs sisko puhui koko varttuneen iänkin laatumiehestä, joka häntä tavoitteli. Jahkaili ja jahkaili, kun ei vielä osannut päättää. Lopulta korkeassa iässä totesi, että teki elämänsä suurimman virheen, kun oli jäänyt vanhaksipiiaksi 🌹👀

        Se on tietysti harmi, jos ihminen kokee "vanhanapiikana" olon jotenkin virheeksi. Itselleni tuo on lähinnä tuollainen naurettava vanhanaikainen sana, joka ei merkitse mitään eikä vaikuta elämään mitenkään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikset kysynyt? Kysymällähän asiat selviävät.

        Hän on valehdellut varsinkin sillon 13v sitten niin paljon että olisi varmaan tuonkin valehdellut. Taisi sillonkin sanoa rakastavansa mutta totta se ei ole ollut. Tiedän miehen joka odotti 20v naisen vapautumista koska tiesi päässään että tulevat olemaan yhdessä.

        En minä pitsiä ole nyplännyt 13 vuotta vaan ollut välissä avoliitossa toisen kanssa. :)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1. Romantiikka
        2.Romantiikka
        3.Romantiikka
        4. Romantiikka
        5.Romantiikka

        Aika selkeää miksi olet sinkku. Itse olen romantikko mutta tipahdin tuossa kolmosen kohdalla pois tietoisena että tuollaisia övereitä ei kenenkään terveen ihmisen sielu kestä.

        Tänään on pyykkipäivä.

        No joo toi oli vähän liiottelua. Oon 22v ollu varattu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hän on valehdellut varsinkin sillon 13v sitten niin paljon että olisi varmaan tuonkin valehdellut. Taisi sillonkin sanoa rakastavansa mutta totta se ei ole ollut. Tiedän miehen joka odotti 20v naisen vapautumista koska tiesi päässään että tulevat olemaan yhdessä.

        En minä pitsiä ole nyplännyt 13 vuotta vaan ollut välissä avoliitossa toisen kanssa. :)

        Eli ongelma onkin valehteleminen, ei hidas lämpeneminen. Sen ymmärtää kyllä. Vaan mistä sinä sitä voit tietää oliko se "hidas lämpeneminenkin" vale? Sekin voi olla vain sanoja, joilla pääsee jotenkin yli hankalasta paikasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ongelma onkin valehteleminen, ei hidas lämpeneminen. Sen ymmärtää kyllä. Vaan mistä sinä sitä voit tietää oliko se "hidas lämpeneminenkin" vale? Sekin voi olla vain sanoja, joilla pääsee jotenkin yli hankalasta paikasta.

        Totta. Se hidas lämpeneminen voi olla vale. Että sai vuosia olla kanssani.


    • Anonyymi

      Kyseessä saattaa olla kokemattomia, kilttejä ja kunnollisia miehiä ilman kunnollista parisuhdekokemusta. He elävät harhoissaan ajatellen seurustelun ja rakkauden olevan kuin jostain romanttisesta komediasta.

      Heiltä puuttuu jykeväleukaisen jännämiehen haluttavimmat ominaisuudet: pituus, lihaksikkuus, kokemus naisista sekä menestys työelämässä.

      • Anonyymi

        Seurustelu ja rakkaus on ekat 1,5v romanttista komediaa = rakastuminen. Sen jälkeen suhde on päätös rakastaa = työtä, työtä, työtä. Jos tämä työ suhteen eteen käy liian raskaaksi, siitä tulee ero.


    • Olen miettinyt paljon samoja asioita. Omien ja ystävien kokemusten kautta on tullut nähtyä, että yli-innokas on suhteellisen usein persoonallisuushäiriöinen tai mt-ongelmainen tai sairaalloisesta mustasukkaisuudesta kärsivä. Enkä puhu nyt nopeasti ihastumisesta, se on normaalia, vaan siitä ettei tohtisi päästää toista matkalle tai omien kavereita näkemään tai puhuu tokalla viikolla perheen näkemisestä, eläkevakuutuksista ja naimisiinmenosta. Tasapainoinen ja nopeasti ihastuvat ihminen voi ajatella nopeastikin, että toinen saattaisi olla se oikeaa, mutta silti jalat pysyy maassa eikä hengenhätää mennä yhteen ole, eikä ole tarvetta ripustautua.

      Tunteet on hassu juttu, Ne joko tulee tai on tulematta. Joskus ne yllättää ihan puskista, vaikka se ei olisi elämäntilanteeseen sopivaa ja toisella kertaa niitä ei tule oli toinen vaikka superihana ja paperilla täydellinen kumppaniehdokas. Alussa itse antaisin aikaa tunteiden syttymiseen, mutta kun tietää ettei se tule kolahtamaan, on paljon armollisempaa sanoa suoraan tästä nyt tule mitään, vaikka oletkin ihana tyyppi. Joskus sen tietää varmasti heti ja joskus siihen menee muutama kuukausi. Olen samaa mieltä kuin Max, jos kerrot rehellisesti että olet hitaasti syttyvää sorttia ja kerrot, että haluat tutustua ensin ihmisenä (likaa tunteita miettimättä), on toisella vastuu omista tunteistaan. Vasta kun tiedät, ettei tunteita tule ja jos edelleen annat ymmärtää tilanteen olevan auki, vastuu on sinulla. Kun tietää ettei kiinnosta, on oikein ja armollista olka rehellinen ja katkaista toisen turha haihattelu. Avoimuus ja rehellisyys riittää!

      Sinuna ap miettisin sarjadeittailun mielekkyyttä. Et seurustele ja moraalisesti et ole kenellekään velvollinen! Kuitenkin usean rintaman lämmittely, saa luultavasti omat aivosi sekaisin ja se voi tehdä aivoillesi vaikeammaksi ihastua yhteen. Tietysti yksi kävely, joka ei johda tapailuun ja seuraava kävely seuraavalla viikolla ei ole sitä mitä tässä haen, vaan se että pidät omassa mielessä montaa vaihtoehtoa samaan aikaan auki. Siis enemmän pään sisäinen kuin pään ulkoinen asia.

      • Anonyymi

        Tosi hyvin kirjoitit. Itellä se jos haluaa olla ihastumatta niin sillon tapailee monia. Monia tapailemalla (siis monta kertaa, viikkotolkulla yhteyttäpitäen) varmistaa sen ettei aitoa rakkaussuhdetta synny. Aina kun kumarrat yhteen suuntaan, pyllistät toiseen suuntaan!


    • Ihmisillä on omat käsityksensä rauhallisesta alusta ja tutustumisesta. Vaikka sanot, että otetaan rauhallisesti, joistain se on sitä, ettei samalla viikolla mennä naimisiin. 🤣

      Ja kyllä ymmärrän, että jotkut innostuu, jos löytyy joku mukava ja raikas ihminen. Itsekin saatan innostua, mutta tätä nykyä innostus laantuu viikossa, sitten itsekin tarvitsen sitä aikaa ja tilaa, ei voi kokoaikaa olla vaan sitä tutustumista ja olla yhdessä, tai rupeaa ahdistamaan.

      Itselläkin on pisemmästä suhteesta nyt vissiin 4,5 vuotta, niin oon tottunut jo olrmaan yksin. Nykyään vielä enemmän yksin, kun poitsu muutti omilleen ja tyttö käy harvemmin. Jos tähän tupsahtais nainrn, joka haluis joka toinen päiväkin nähdä ja puhelimeen tulis viestejä päivittäin, ehkä alkais ahdistamaan. Tulee mieleen joku puhelinmyyjä tai vst. 🤣

      Sama jos toinen rupeaa liikaa suunnittelemaan yhteistä tulevaisuutta. Saahan sitä kysellä, että voisinko asua yhdessä jne. Mutta jos rupeaa mittailemaan huoneita ja slkaa änkee tavaroitaan mun kämppään kovin paljoa, vois hiukan ahdistaa.

      En tiedä ap;sta, mutta itse oon saanut parista pidemmästä suhteesta sen verran korville, että ihan suinpäin ja vahvasti ei edes kroppa taivu suhteeseen.

      • Anonyymi

        "Ihmisillä on omat käsityksensä rauhallisesta alusta ja tutustumisesta. Vaikka sanot, että otetaan rauhallisesti, joistain se on sitä, ettei samalla viikolla mennä naimisiin. 🤣"

        Tämä on juurikin näin. 😂 "Sopiva tahti" on jokaisella erilainen ja miksipä ei saisi olla? Kunhan kommunikoi ja varmistaa, että oma tahti on toiselle sopiva.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ihmisillä on omat käsityksensä rauhallisesta alusta ja tutustumisesta. Vaikka sanot, että otetaan rauhallisesti, joistain se on sitä, ettei samalla viikolla mennä naimisiin. 🤣"

        Tämä on juurikin näin. 😂 "Sopiva tahti" on jokaisella erilainen ja miksipä ei saisi olla? Kunhan kommunikoi ja varmistaa, että oma tahti on toiselle sopiva.

        🦄

        Kommentoin vielä aloittajan luonnehdintaa "luonnollisella painollaan": hänen kuvaamansa etenemistahti on minun mielestäni mitä epäluonnollisin, mutta se on vain minun mielipiteeni. 😁

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoin vielä aloittajan luonnehdintaa "luonnollisella painollaan": hänen kuvaamansa etenemistahti on minun mielestäni mitä epäluonnollisin, mutta se on vain minun mielipiteeni. 😁

        🦄

        Tarkoitan siis aloittajan toivomaa tahtia, en hänen seuralaisensa tahtia. Hänen seuralaisensa etenemistahti on minun mielestäni luonnollinen.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitan siis aloittajan toivomaa tahtia, en hänen seuralaisensa tahtia. Hänen seuralaisensa etenemistahti on minun mielestäni luonnollinen.

        🦄

        Luonnollista on että päivä päivältä ihastuu enemmän ja enemmän.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kommentoin vielä aloittajan luonnehdintaa "luonnollisella painollaan": hänen kuvaamansa etenemistahti on minun mielestäni mitä epäluonnollisin, mutta se on vain minun mielipiteeni. 😁

        🦄

        No itse olen aiemmin ollut "pikaihastuja". Onhan se kiva hullaantua toisesta ja sitten mennään, mutta siinä jää usein se itse ihminen vähän vähälle tutustumiselle. Tunteet ottaa vallan ja vie, eikä se tavallaan väärin ole, mutta itsensä, sen toisen ja varsinkin mahdollisen suhteen vuoksi kannattaisi vähän hillitä tunnereaktioita... tunteet saa tulla, mutta kyllä niille reaktioillekin jää aikaa ja tilaa, jos siitä jotain tulee...

        Tulee mieleen kun muksuna sain uudet kumpparit, viipotin ne jslassa sisällä ja meinasin mennä nukkumaankin kuulemma ne jalassa. 🤣
        Sellainen innostus ja kiihko on kiva tunne, mutta reagointi siihen ei aina anna toisille oikeaa kuvaa ja mihin kiire?

        Toki voi sanoa, että vitsi että mieli tekisi hyppiä ja riemuita, kun olet niin kiva. 😊


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No itse olen aiemmin ollut "pikaihastuja". Onhan se kiva hullaantua toisesta ja sitten mennään, mutta siinä jää usein se itse ihminen vähän vähälle tutustumiselle. Tunteet ottaa vallan ja vie, eikä se tavallaan väärin ole, mutta itsensä, sen toisen ja varsinkin mahdollisen suhteen vuoksi kannattaisi vähän hillitä tunnereaktioita... tunteet saa tulla, mutta kyllä niille reaktioillekin jää aikaa ja tilaa, jos siitä jotain tulee...

        Tulee mieleen kun muksuna sain uudet kumpparit, viipotin ne jslassa sisällä ja meinasin mennä nukkumaankin kuulemma ne jalassa. 🤣
        Sellainen innostus ja kiihko on kiva tunne, mutta reagointi siihen ei aina anna toisille oikeaa kuvaa ja mihin kiire?

        Toki voi sanoa, että vitsi että mieli tekisi hyppiä ja riemuita, kun olet niin kiva. 😊

        Ite oon vähän lapsellinen koska todellakin innostun kun löydän ihanan ihmisen :D. Se oikea tutustuminen tapahtuu ihastumisen tunteiden ohella, ei jälkeen. ja johtaa parisuhteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luonnollista on että päivä päivältä ihastuu enemmän ja enemmän.

        Tietysti. 😊 Yhä edelleen tapahtuu niin, vaikka olen ollut suhteessa jo vuosia. Mies on päivä päivältä ihanampi. 😊

        🦄


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No itse olen aiemmin ollut "pikaihastuja". Onhan se kiva hullaantua toisesta ja sitten mennään, mutta siinä jää usein se itse ihminen vähän vähälle tutustumiselle. Tunteet ottaa vallan ja vie, eikä se tavallaan väärin ole, mutta itsensä, sen toisen ja varsinkin mahdollisen suhteen vuoksi kannattaisi vähän hillitä tunnereaktioita... tunteet saa tulla, mutta kyllä niille reaktioillekin jää aikaa ja tilaa, jos siitä jotain tulee...

        Tulee mieleen kun muksuna sain uudet kumpparit, viipotin ne jslassa sisällä ja meinasin mennä nukkumaankin kuulemma ne jalassa. 🤣
        Sellainen innostus ja kiihko on kiva tunne, mutta reagointi siihen ei aina anna toisille oikeaa kuvaa ja mihin kiire?

        Toki voi sanoa, että vitsi että mieli tekisi hyppiä ja riemuita, kun olet niin kiva. 😊

        Ajatteletko, että nopea eteneminen olisi vain erittäin tunteellisten ihmisten juttu? Että analyyttisyys olisi aina yhtä kuin hitaus?

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ite oon vähän lapsellinen koska todellakin innostun kun löydän ihanan ihmisen :D. Se oikea tutustuminen tapahtuu ihastumisen tunteiden ohella, ei jälkeen. ja johtaa parisuhteeseen.

        Joo. No sama. Mutta minusta ne reaktiot ratkaisee.

        Saahan sitä ollakin innoissaan ja näyttääkin ihastumisen, mutta ei ehkä tarvitse lähtee rynnimään, tai odotella toiselta ihan samoja reaktioita...

        Puhe kyllä auttaa, jos sellaiseen kumpikin pystyy. 😊

        Kyllä mä tykkään, että joku innostuu ja on ihan töpinöissään, en haluis sellaista iloa torpata. Sellainenhan on aitoa. Mutta omat kokemukset jarruttaa jossainvaiheessa kuitenkin, niin hyvä niistä on sanoa.

        Usein kun ihmisillä on erilaisia tapoja tutustua ja lähestyä, ei kannattaisi peilata liikaa sitä toisen tapaa tuoda kiinnostusta esiin. Toiset reagoi vahvemmin ja toiset rauhallisemmin. Eli mittarina se "pikkutyttömäinen" innostus ei ole hyvä. 😄


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Joo. No sama. Mutta minusta ne reaktiot ratkaisee.

        Saahan sitä ollakin innoissaan ja näyttääkin ihastumisen, mutta ei ehkä tarvitse lähtee rynnimään, tai odotella toiselta ihan samoja reaktioita...

        Puhe kyllä auttaa, jos sellaiseen kumpikin pystyy. 😊

        Kyllä mä tykkään, että joku innostuu ja on ihan töpinöissään, en haluis sellaista iloa torpata. Sellainenhan on aitoa. Mutta omat kokemukset jarruttaa jossainvaiheessa kuitenkin, niin hyvä niistä on sanoa.

        Usein kun ihmisillä on erilaisia tapoja tutustua ja lähestyä, ei kannattaisi peilata liikaa sitä toisen tapaa tuoda kiinnostusta esiin. Toiset reagoi vahvemmin ja toiset rauhallisemmin. Eli mittarina se "pikkutyttömäinen" innostus ei ole hyvä. 😄

        Sivusta totetan, että juu ei tosiaan kannata. Se innostuksen määrä kun ei tosiaan kerro mitään siitä kiinnostuksesta tai toisesta tykkäämisen määrästä. Lähinnähän se kertoo vain persoonasta ja miten on tapana reagoida. Rauhallisen ja viileänkin oloisen tunteet voivat hyvin olla jopa syvempää sorttia, mutta reagointitapa eri.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Joo. No sama. Mutta minusta ne reaktiot ratkaisee.

        Saahan sitä ollakin innoissaan ja näyttääkin ihastumisen, mutta ei ehkä tarvitse lähtee rynnimään, tai odotella toiselta ihan samoja reaktioita...

        Puhe kyllä auttaa, jos sellaiseen kumpikin pystyy. 😊

        Kyllä mä tykkään, että joku innostuu ja on ihan töpinöissään, en haluis sellaista iloa torpata. Sellainenhan on aitoa. Mutta omat kokemukset jarruttaa jossainvaiheessa kuitenkin, niin hyvä niistä on sanoa.

        Usein kun ihmisillä on erilaisia tapoja tutustua ja lähestyä, ei kannattaisi peilata liikaa sitä toisen tapaa tuoda kiinnostusta esiin. Toiset reagoi vahvemmin ja toiset rauhallisemmin. Eli mittarina se "pikkutyttömäinen" innostus ei ole hyvä. 😄

        Kyllä mä olen aina jättäny toiselle sen vapauden etten utele menemisiä ja tulemisia.
        Esim nyt eräs sano kahden päivän kokemuksella (siis juttelukokemuksella) ihanaksi ja rakkaaksi ja aamusta iltaan pommittaa viesteillä niin on kyllä kiinnostus lopahtanut. Kyselee mitä teen arjessa jne vaikkei edes tunne minua. Tuollainen ylisosiaalinen käytös on ahdistavaa. En siitä nyt pahastu koska viestien ilmoitukset saa asetuksissa mykäksi. Mielestäni se on vain huonoa käytöstä, ei muuta. :)


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ajatteletko, että nopea eteneminen olisi vain erittäin tunteellisten ihmisten juttu? Että analyyttisyys olisi aina yhtä kuin hitaus?

        🦄

        Ajattelen, että tunteet voi olla vakioita, mutta niihin reagoiminen ei. Tunteelinen voi olla, vaikka niitä ei nosta niin esiin...näkyville korostetusti.

        Ap ehkä tarkoittanee sitä, että sitä ihastusta tai innokkuutta tuodaan liikaakin esiin ja sitä tulee liikaa.

        Ja pikaihastujana minäkin olen sitä itse joskus tehnyt. Se ei pelkästään buustaa toista, vaan se buustaa itsenikin liikaa siihen itse tunteeseen ja sen kokemiseen, kuin näkemään se itse ihminen siinä.

        En tietenkään halua rajoittaa sitä itse tunnetta, vaan sitä miten siihen reagoin. Haluan maistella itse sitä, enkä vain peilinä koettaa tuupata sitä takasinpäin. 😊


      • Anonyymi kirjoitti:

        Sivusta totetan, että juu ei tosiaan kannata. Se innostuksen määrä kun ei tosiaan kerro mitään siitä kiinnostuksesta tai toisesta tykkäämisen määrästä. Lähinnähän se kertoo vain persoonasta ja miten on tapana reagoida. Rauhallisen ja viileänkin oloisen tunteet voivat hyvin olla jopa syvempää sorttia, mutta reagointitapa eri.

        No ymmärrän vahvankin reagoinnin, mutta siinä on vaarana, että hullaantuu siihen tunteeseen, ei ihmiseen. Ja se toinen ihminenkin voi ollakin ihan huikea, mutta tuo reagointi tunteeseen saattaa vääristää sitä käsitystä toisesta...

        Ainahan se alkuihastus joskus menee ohi ja sitten voikin pettyä, kun ei tule sitä samaa hypeä...eikä se ole toisen vika, vaan syy on omassa tunnemaailman käsittelyssä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä mä olen aina jättäny toiselle sen vapauden etten utele menemisiä ja tulemisia.
        Esim nyt eräs sano kahden päivän kokemuksella (siis juttelukokemuksella) ihanaksi ja rakkaaksi ja aamusta iltaan pommittaa viesteillä niin on kyllä kiinnostus lopahtanut. Kyselee mitä teen arjessa jne vaikkei edes tunne minua. Tuollainen ylisosiaalinen käytös on ahdistavaa. En siitä nyt pahastu koska viestien ilmoitukset saa asetuksissa mykäksi. Mielestäni se on vain huonoa käytöstä, ei muuta. :)

        No toisaalta kiva, että on tunteita ja uskaltaa ne näyttää, mutta siihen se jääkin.

        Mä joskus muuten mietin, että vaikka tulis joskus joku vakavampi suhde takavasemmalta, niin en kyllä haluis sitä ulospäin mainostaa. Siis voisin jonkun statuksen vaihtaa sinkusta pois facessa, mutta en muuten hypettäis, kun sellaisetkin tuntuu vaikuttavan omaan ajatusmaailmaan liikaa ja ehkä sen toisenkin. 🤔


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No ymmärrän vahvankin reagoinnin, mutta siinä on vaarana, että hullaantuu siihen tunteeseen, ei ihmiseen. Ja se toinen ihminenkin voi ollakin ihan huikea, mutta tuo reagointi tunteeseen saattaa vääristää sitä käsitystä toisesta...

        Ainahan se alkuihastus joskus menee ohi ja sitten voikin pettyä, kun ei tule sitä samaa hypeä...eikä se ole toisen vika, vaan syy on omassa tunnemaailman käsittelyssä.

        Juu, kyllä minäkin sen ymmärrän, vaikken henkilökohtaisella tasolla tajuakaan. Toiset ihmiset "tuntevat lujaa ja näkyvästi". Se on se erilainen temperamentti. Itselläni on lapsi, joka tuntee lujaa ja näkyvästi, oli se tunne mikä vaan. Ja tosiaan siinä käy välillä niin, että se tunne vie, eikä hetken päästä enää varsinaisesti edes muista miksi tunsi kuten tunsi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Juu, kyllä minäkin sen ymmärrän, vaikken henkilökohtaisella tasolla tajuakaan. Toiset ihmiset "tuntevat lujaa ja näkyvästi". Se on se erilainen temperamentti. Itselläni on lapsi, joka tuntee lujaa ja näkyvästi, oli se tunne mikä vaan. Ja tosiaan siinä käy välillä niin, että se tunne vie, eikä hetken päästä enää varsinaisesti edes muista miksi tunsi kuten tunsi.

        No itselläni oli lasten äidin kanssa suhde, mikä oli todella ahdistava ja lamaannuttava. Olin kuolla pystyyn. Kun erottiin, laskin tunteet irti. Ja se oli menoa... vastaan tuli vielä samanlainen...huhhuh! Se oli intohimoa ja sellaista siirappia, että sivustakatsojat varmaan saivat sokeritaudin. 🤣

        Mutta ei sellaisen hypen päälle olisikaan voinut suhdetta perustaa. Vaikka ei sitä silloin tajunnut...toinenkin tais mennä liki samalla moodilla...vaikka pikkuisen hillitymmin.

        Mutta noissa minä ja naiset jäätiin tunnereaktioiden alle...sitten kun se arki sieltä lopulta nousi, oli kumman tyhjää, vaikka oikeasti ei ollut... oli se oikea kaksi ihmistä, minkä varaan oikeasti olisi pitänyt se suhde rakentaa. 🤔


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No itselläni oli lasten äidin kanssa suhde, mikä oli todella ahdistava ja lamaannuttava. Olin kuolla pystyyn. Kun erottiin, laskin tunteet irti. Ja se oli menoa... vastaan tuli vielä samanlainen...huhhuh! Se oli intohimoa ja sellaista siirappia, että sivustakatsojat varmaan saivat sokeritaudin. 🤣

        Mutta ei sellaisen hypen päälle olisikaan voinut suhdetta perustaa. Vaikka ei sitä silloin tajunnut...toinenkin tais mennä liki samalla moodilla...vaikka pikkuisen hillitymmin.

        Mutta noissa minä ja naiset jäätiin tunnereaktioiden alle...sitten kun se arki sieltä lopulta nousi, oli kumman tyhjää, vaikka oikeasti ei ollut... oli se oikea kaksi ihmistä, minkä varaan oikeasti olisi pitänyt se suhde rakentaa. 🤔

        Joo. En sano, että kaikilla "lujaa tuntevilla" olisi noin. Kyllä moni varmasti on myös niiden tunteidensa herra, mutta monilla tuntuu menevän myös yli. Tässä on nyt tosiaan katsellut monta vuotta tuota yhtä todella voimakkaasti tuntevaa nuorta miestä ja kyllä tuon kanssa on myös kipuiltu. Liikaa ei tietenkään saa tunteitaan tukahduttaa, mutta vähän on tunteiden hallinnan kanssa vielä harjoiteltavaa.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Ajattelen, että tunteet voi olla vakioita, mutta niihin reagoiminen ei. Tunteelinen voi olla, vaikka niitä ei nosta niin esiin...näkyville korostetusti.

        Ap ehkä tarkoittanee sitä, että sitä ihastusta tai innokkuutta tuodaan liikaakin esiin ja sitä tulee liikaa.

        Ja pikaihastujana minäkin olen sitä itse joskus tehnyt. Se ei pelkästään buustaa toista, vaan se buustaa itsenikin liikaa siihen itse tunteeseen ja sen kokemiseen, kuin näkemään se itse ihminen siinä.

        En tietenkään halua rajoittaa sitä itse tunnetta, vaan sitä miten siihen reagoin. Haluan maistella itse sitä, enkä vain peilinä koettaa tuupata sitä takasinpäin. 😊

        "Ajattelen, että tunteet voi olla vakioita, mutta niihin reagoiminen ei. Tunteelinen voi olla, vaikka niitä ei nosta niin esiin...näkyville korostetusti."

        Et vastannut kysymykseen.

        Voivatko analyyttiset ja vähemmän tunteelliset ihmiset edetä nopeasti, vai onko nopea eteneminen aina yhteydessä "hallitsemattomaan" tunteellisuuteen?

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ajattelen, että tunteet voi olla vakioita, mutta niihin reagoiminen ei. Tunteelinen voi olla, vaikka niitä ei nosta niin esiin...näkyville korostetusti."

        Et vastannut kysymykseen.

        Voivatko analyyttiset ja vähemmän tunteelliset ihmiset edetä nopeasti, vai onko nopea eteneminen aina yhteydessä "hallitsemattomaan" tunteellisuuteen?

        🦄

        Saako tähän esittää sivusta vielä pari lisäkysymystä? Mä nimittäin mietin tässä tätä ketjua lukiessani, että mitä se nopea eteneminen sitten lopulta on? Onko se vain sitä, että toinen on täysin tuntematon ja sitten edetään nopeasti? Entä jos sen toisen ihmisen on jollain tasolla tuntenut kauankin, mutta ei silleen syvällisesti ja romanttisessa mielessä ja sitten jossain kohtaa ihastuu ja etenee nopeastikin. Onko tuollainen aina jotenkin hitaasti etenemistä vai onko se myöskin nopeaa etenemistä?

        Itse meinaan en ole koskaan edennyt nopeasti tuntemattoman kanssa. En oikeastaan ole koskaan edennyt mihinkään entuudestaan tuntemattoman kanssa. Vaan tuollaisen jollain tasolla tutun kanssa kyllä on edetty siihen tahtiin, että sitten kun ne tunteet ovat syttyneet niin kuukauden päästä jo suurinpiirtein asutaan samassa kämpässä. Mihin kategoriaan tuo lasketaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Saako tähän esittää sivusta vielä pari lisäkysymystä? Mä nimittäin mietin tässä tätä ketjua lukiessani, että mitä se nopea eteneminen sitten lopulta on? Onko se vain sitä, että toinen on täysin tuntematon ja sitten edetään nopeasti? Entä jos sen toisen ihmisen on jollain tasolla tuntenut kauankin, mutta ei silleen syvällisesti ja romanttisessa mielessä ja sitten jossain kohtaa ihastuu ja etenee nopeastikin. Onko tuollainen aina jotenkin hitaasti etenemistä vai onko se myöskin nopeaa etenemistä?

        Itse meinaan en ole koskaan edennyt nopeasti tuntemattoman kanssa. En oikeastaan ole koskaan edennyt mihinkään entuudestaan tuntemattoman kanssa. Vaan tuollaisen jollain tasolla tutun kanssa kyllä on edetty siihen tahtiin, että sitten kun ne tunteet ovat syttyneet niin kuukauden päästä jo suurinpiirtein asutaan samassa kämpässä. Mihin kategoriaan tuo lasketaan?

        "Saako tähän esittää sivusta vielä pari lisäkysymystä? Mä nimittäin mietin tässä tätä ketjua lukiessani, että mitä se nopea eteneminen sitten lopulta on?"

        Se on nopeaa, tehokasta ja intensiivistä tutustumista. Nopeaa siis niille, jotka pitäisivät tahtia epämiellyttävänä. Minulle sellainen on normaalia ja miellyttävää. Minä tai mieheni emme pitäneet epämiellyttävänä sitä, että puhuimme tutustumisvaiheessa päivittäin 2-3 tuntia.

        En osaa vastata kysymykseen etenemistahdista tilanteessa, jossa pidempiaikainen tuttavuus muuttuisi romanttiseksi. Minulle ei todennäköisesti kävisi niin, koska olen aina halunnut suhteen alkavan romanttisena, en kaverillisena.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Joo. En sano, että kaikilla "lujaa tuntevilla" olisi noin. Kyllä moni varmasti on myös niiden tunteidensa herra, mutta monilla tuntuu menevän myös yli. Tässä on nyt tosiaan katsellut monta vuotta tuota yhtä todella voimakkaasti tuntevaa nuorta miestä ja kyllä tuon kanssa on myös kipuiltu. Liikaa ei tietenkään saa tunteitaan tukahduttaa, mutta vähän on tunteiden hallinnan kanssa vielä harjoiteltavaa.

        Ei minusta tunteita voikaan rajoittaa, vaan ihan sitä reagointia. Tunteitahan on monia, mutta sama homma kaikissa tunteissa. Ei ihastumisen tunteet tms. tee mitään poikkeusta.... jos on vaikeaa pitää itseään henkseleissään ihastuessa, entäs sitten kun kokee vihaa? 🤔


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Ei minusta tunteita voikaan rajoittaa, vaan ihan sitä reagointia. Tunteitahan on monia, mutta sama homma kaikissa tunteissa. Ei ihastumisen tunteet tms. tee mitään poikkeusta.... jos on vaikeaa pitää itseään henkseleissään ihastuessa, entäs sitten kun kokee vihaa? 🤔

        "jos on vaikeaa pitää itseään henkseleissään ihastuessa, entäs sitten kun kokee vihaa?"

        No nimenomaan, tuossahan se juuri onkin. Ainakin tässä tapauksessa, josta juuri edellä puhuin. On vaikea hallita yhtä tunnetta, jos antaa kaikkien muiden lyödä ylitse. Tai kuten sanoit, niin ei kai sitä tunnetta voi koskaan hallita, vaan nimenomaan sitä reaktiota. Se vaatii harjoittelua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "Ajattelen, että tunteet voi olla vakioita, mutta niihin reagoiminen ei. Tunteelinen voi olla, vaikka niitä ei nosta niin esiin...näkyville korostetusti."

        Et vastannut kysymykseen.

        Voivatko analyyttiset ja vähemmän tunteelliset ihmiset edetä nopeasti, vai onko nopea eteneminen aina yhteydessä "hallitsemattomaan" tunteellisuuteen?

        🦄

        Anteeksi...

        En pidä ihmisiä vähemmän tunteellisina, vaikka he olisivat analyyttisempiä ja varovaisempia, koska jotkut osaa paremmin tutkailla omia tunteita, eivätkä välttämättä tuo niitä esille samoin kuin toiset. Tunteen näyttäminen ulospäin ei ole mikään mittari minusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Saako tähän esittää sivusta vielä pari lisäkysymystä? Mä nimittäin mietin tässä tätä ketjua lukiessani, että mitä se nopea eteneminen sitten lopulta on? Onko se vain sitä, että toinen on täysin tuntematon ja sitten edetään nopeasti? Entä jos sen toisen ihmisen on jollain tasolla tuntenut kauankin, mutta ei silleen syvällisesti ja romanttisessa mielessä ja sitten jossain kohtaa ihastuu ja etenee nopeastikin. Onko tuollainen aina jotenkin hitaasti etenemistä vai onko se myöskin nopeaa etenemistä?

        Itse meinaan en ole koskaan edennyt nopeasti tuntemattoman kanssa. En oikeastaan ole koskaan edennyt mihinkään entuudestaan tuntemattoman kanssa. Vaan tuollaisen jollain tasolla tutun kanssa kyllä on edetty siihen tahtiin, että sitten kun ne tunteet ovat syttyneet niin kuukauden päästä jo suurinpiirtein asutaan samassa kämpässä. Mihin kategoriaan tuo lasketaan?

        Aika yksilöllistä eteneminen on aina, en minä ainakaan mitään aikamäärettä ole miettinyt ikinä. Se menee miten menee, mutta itse haluaisin aikaa ihan itselle käydä tunteita läpi ja tutustua ihmiseen ja hänen arvomaailmaan, löytää yhteisen kielen ja sellaisen reilun ja suoran tavan kertoa kaikki suoraan ja aikuismaisesti.

        Itsestä tuntuu, että olen hukannut jo parikin ihanaa ihmistä vain höyryämällä omien tunteiden kanssa. En enää haluisi niin tehdä ja siksi ottaisin mielummin ihmisen varovasti omaan elämään ja tutustuisin varovasti myös hänen elämään. Ei kiirettä tutustuttaa omiin läheisiin, eikä tutustua hänen läheisiin jne. Vaan ihan vain tutustua itse ihmiseen ja ihan arkitasolla, miksi ei muutenkin...mutta jos liikaa laittaa panoksia pöytään, jää se tutustuminen ja makustelu väliin...🤔


      • Anonyymi kirjoitti:

        "jos on vaikeaa pitää itseään henkseleissään ihastuessa, entäs sitten kun kokee vihaa?"

        No nimenomaan, tuossahan se juuri onkin. Ainakin tässä tapauksessa, josta juuri edellä puhuin. On vaikea hallita yhtä tunnetta, jos antaa kaikkien muiden lyödä ylitse. Tai kuten sanoit, niin ei kai sitä tunnetta voi koskaan hallita, vaan nimenomaan sitä reaktiota. Se vaatii harjoittelua.

        Näinpä. Itse kuristin aikoinaan omia tunteita lasten äidin kanssa. Tuntui, etten välittänyt enää mistään. Tapahtuipa hyvää tai huonoa, olin kuin zombi.

        Kun päästin sitten eron jälkeen tunteet taas valloilleen, tunsin eläväni, mutta ne menivät yli...en kestänyt niitä ja jopa se ihana rakastamisen tunne oli niin voimakasta, että en edes muista, tuntuiko se aina edes hyvälle...

        Ei tunteita tarvitse dissata tai jättää huomioimatta. Niistä voi puhua ja näyttääkin, mutta ei niille saa antaa kuitenkaan sitä toimintavaltaa täysin.

        Olen täällä puhunut joskus omien tunteiden vastuunottamisesta, sitä se on...se ei ole helppoa, mutta mahdollista. Toiset ihmiset saa aikaan tunteita, mutta omassa päässä ne syntyy ja siitä juurikin pitää itse ottaa se koppi, mitä niillä tekee, miten niihin suhtautuu.

        Vaikka minäkin tiedän omasta mielestä tuon idean, ei aina osaa ottaa täysin vastuuta omista tunteista...joskus läikkyy yli. 🤣 Sekin tosin on inhimillistä, mutta onneksi voi pyytää anteeksi. 😊


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Anteeksi...

        En pidä ihmisiä vähemmän tunteellisina, vaikka he olisivat analyyttisempiä ja varovaisempia, koska jotkut osaa paremmin tutkailla omia tunteita, eivätkä välttämättä tuo niitä esille samoin kuin toiset. Tunteen näyttäminen ulospäin ei ole mikään mittari minusta.

        Nyt ei ollut kyse tunteiden näyttämisestä vaan siitä, onko analyyttisyys yhtä kuin varovaisuus.

        Voitko siis vihdoin vastata siihen, eikö analyyttinen ihminen voi edetä nopeasti? Minusta nopeus ei ole yhtä kuin tunteellisuus, temperamenttisuus tai tunteiden ylitsevuotavan voimakas ilmaisu.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nyt ei ollut kyse tunteiden näyttämisestä vaan siitä, onko analyyttisyys yhtä kuin varovaisuus.

        Voitko siis vihdoin vastata siihen, eikö analyyttinen ihminen voi edetä nopeasti? Minusta nopeus ei ole yhtä kuin tunteellisuus, temperamenttisuus tai tunteiden ylitsevuotavan voimakas ilmaisu.

        🦄

        No en osaa vastata tuon kummemmin.

        Se kiire on ehkä lapsettomalla ja nuoremmalla ihmisellä toisenlaista kuin elämäändä kaikenlaista jo hommanneella.

        En minä ainakaan voisi kuvitella, että vaikkapa vuoteen voisin olla kenenkään kanssa saman katon alla, mutta jos minun elämääni nytten kuuluisi vaan minä ja minun vanhemmat ja sisko, niin aika yhdentekevää missä asuisin esim.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No en osaa vastata tuon kummemmin.

        Se kiire on ehkä lapsettomalla ja nuoremmalla ihmisellä toisenlaista kuin elämäändä kaikenlaista jo hommanneella.

        En minä ainakaan voisi kuvitella, että vaikkapa vuoteen voisin olla kenenkään kanssa saman katon alla, mutta jos minun elämääni nytten kuuluisi vaan minä ja minun vanhemmat ja sisko, niin aika yhdentekevää missä asuisin esim.

        Ok. En vain pidä siitä, että nopeasti eteneminen rinnastetaan suuriin tunteenpurkauksiin ja harkitsemattomiin liikkeisiin. Se ei ole totta.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ok. En vain pidä siitä, että nopeasti eteneminen rinnastetaan suuriin tunteenpurkauksiin ja harkitsemattomiin liikkeisiin. Se ei ole totta.

        🦄

        No ehkä parempi määritellä se, mitä kiirehtiminen kellekin tarkoittaa.

        Siis jotkut ihmiset osaa elää niin, että ohjakset on omissa käsissä, silloin on helpompi tehdä päätöksiä nopeasti, mutta osalla on elämässään niin monta muuttujaa, mihin mahdollinen suhde vaikuttaa (kuten minulla) niin sitä haluaa maistella ja miettiä varovaisemmin ja ei pitää kiirettä, että lopputulos olisi hyvä.

        Mutta ymmärrän tuon sinun pointinkin. Mutta sinä maltat kyllä lueskella ja ottaa asioista selvää, ettet sä vaikuta ylispontaanilta ihmiseltä, ennemminkin varmalta itsestään ja elämästäsi. 😊👌


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No ehkä parempi määritellä se, mitä kiirehtiminen kellekin tarkoittaa.

        Siis jotkut ihmiset osaa elää niin, että ohjakset on omissa käsissä, silloin on helpompi tehdä päätöksiä nopeasti, mutta osalla on elämässään niin monta muuttujaa, mihin mahdollinen suhde vaikuttaa (kuten minulla) niin sitä haluaa maistella ja miettiä varovaisemmin ja ei pitää kiirettä, että lopputulos olisi hyvä.

        Mutta ymmärrän tuon sinun pointinkin. Mutta sinä maltat kyllä lueskella ja ottaa asioista selvää, ettet sä vaikuta ylispontaanilta ihmiseltä, ennemminkin varmalta itsestään ja elämästäsi. 😊👌

        Kiitos. Sitähän minäkin. Ja minulle on myös äärimmäisen tärkeää, että lopputulos on hyvä.

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos. Sitähän minäkin. Ja minulle on myös äärimmäisen tärkeää, että lopputulos on hyvä.

        🦄

        Näitä asioita on vaikeaa ains selittää sanallisesti, varsinkin kuin tämä suomen kieli on aika suppea ilmaisultaan. Kehittyneemmät kielet antavat paljon paremmin repertuaaria kertoa nyansseista.

        Ja minulla ei ole ainakaan minkäänlaista kielipäätä...sekoan jo tässä äidinkielessäkin jo sanoissa, enkä tiedä kaikkien hienompien sanojen merkitystä aina 😄

        Kommunikaatio on vaikea laji lopulta. Senkin merkitys on tärkeä suhteessa, eli puhutaanko samasta asiasta...😊


    • Anonyymi

      On niin vaikeaa löytää naisseuraa että jos pienikin tilaisuus tulee niin silloin pitää pistää kakki peliin. Seuraava mahdollisuus voi tulla vuosien päästä.

    • Anonyymi

      Aloittajan kuvailevat miehet on omistushaluisia, mustasukkaisi ja narsisteja. Ensin ne latelee kauniita sanoja sinulle että lämpeäisit niille ja sitten pian ne jo määrää mitä saat tehdä ja missä saat liikkua. Ihan täysin selvää käytöstä miehiltä. Mutta ne on niitä komeita miehiä joita naiset haluaa aina tapailla.
      Ei kelpais palstan kiltti ätmi aloittajalle.

      Mutta eihän naiset siitäkään pidä että mies on hiljaa ja antaa naisen tehdä aloitteet. Jos mies ei pyydä kotiinsa seksiä harrastamaan niin menee naiselta kiinnostus koska nainen luulee ettei ole viehättävä miehen mielestä.

    • Anonyymi

      Juoksisin karkuun jos mies kertoisi että nukahtaa kun ajattelee minun kasvojani. Tuollaista liirum laarumia ei kerrota noin äkkiä kun et tunne edes miestä vielä. Valitettavasti edellinen kirjoittaja on oikeassa. Joku narsisti se on.

      • Anonyymi

        Narsistista en tiedä, mutta eänromaali kyllä. Eräs mies laittoin kuvani tietokoneensa ja puhelimensa taustakuvaksi alle viikon tapailun jälkeen. Todellakin juoksin karkuun ja lujaa, kun tuon tajusin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Narsistista en tiedä, mutta eänromaali kyllä. Eräs mies laittoin kuvani tietokoneensa ja puhelimensa taustakuvaksi alle viikon tapailun jälkeen. Todellakin juoksin karkuun ja lujaa, kun tuon tajusin.

        Tällä palstalla voi joutua jonkun näytölle kuvaksi, jos käyttää omia kuviaan rekattuna. Kuulemma näin on tehty myös mun kuville, otettu näytölle. Weirdoa, itse kun poistan kaikki henk. koht. saadutkin kuvat muistilta kun olen kuvan nähnyt.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tällä palstalla voi joutua jonkun näytölle kuvaksi, jos käyttää omia kuviaan rekattuna. Kuulemma näin on tehty myös mun kuville, otettu näytölle. Weirdoa, itse kun poistan kaikki henk. koht. saadutkin kuvat muistilta kun olen kuvan nähnyt.

        Voi varmasti. Itsehän en siis jaa minkäänlaisia kuvia itsestäni julkisesti. En edes muokattuja kuvia.

        Kyseessä oli siis vieläpä ihan potretti, eli siin naamakuva, jossa ei mitään sen kummempaa näkynyt. Herra oli sen käynyt fb:stani nappaamassa (kaverini kun pääsivät niihin käsiksi) ja tosiaan sitten sitä näytöillään katseli. Freeky ja weirdo, sori nyt vaan kaikille, joista tuo olisi kovinkin romanttista.


      • Anonyymi

        En mä tuntemattomista oo kiinnostunu mut miehistäni oon kyl aina keränny kaikki mahdolliset kuvat. Toinen tyyliin suuttu että mulla on kännykässä netistä bongattuja kuvia hänestä (ei tykkää olla kuvissa).. Toinen taas lähetti ite mulle liki päivittäin kuvia itsestään ja on tosi otettu kun (rakastuneena) tein niistä kollaasin. Jos ei kullan kuvat kiinnosta niin joku on pielessä, haluaako tätä henkilöä oikeasti.

        Itse otan itsestäni noin 10 selfietä päivässä.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tällä palstalla voi joutua jonkun näytölle kuvaksi, jos käyttää omia kuviaan rekattuna. Kuulemma näin on tehty myös mun kuville, otettu näytölle. Weirdoa, itse kun poistan kaikki henk. koht. saadutkin kuvat muistilta kun olen kuvan nähnyt.

        Ei se mua haittaa vaikka mun kuvia kuolataan. Tiedän sen jo valmiiksi. Miksi siitä pahastuisin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se mua haittaa vaikka mun kuvia kuolataan. Tiedän sen jo valmiiksi. Miksi siitä pahastuisin?

        Ei minuakaan. Vaan mulla ei ole mitään mielenkiintoa olla henkilökohtaisesti tekemisissä yhdenkään sellaisen kuolaajan kanssa. Tuossa on vissi ero.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minuakaan. Vaan mulla ei ole mitään mielenkiintoa olla henkilökohtaisesti tekemisissä yhdenkään sellaisen kuolaajan kanssa. Tuossa on vissi ero.

        Facebookissa käy esim sillee et miehet kuolaa aikansa kuvia ja laittaa sit messenger viestin. Ne ohjautuu viestipyyntöihin/roskapostiin. Mut uskon et tätä tapahtuu joka ikiselle. Joskus käyn niitä lukemassa mut en usein.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Facebookissa käy esim sillee et miehet kuolaa aikansa kuvia ja laittaa sit messenger viestin. Ne ohjautuu viestipyyntöihin/roskapostiin. Mut uskon et tätä tapahtuu joka ikiselle. Joskus käyn niitä lukemassa mut en usein.

        No mun kuvani ja kaikki muukin on yksityistä, eli niihin pääsevät vain jo muutenkin mut tuntevat. En myöskään ota vastaan viestejä tuntemattomilta, eli enpä ole tuohon törmännyt.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei se mua haittaa vaikka mun kuvia kuolataan. Tiedän sen jo valmiiksi. Miksi siitä pahastuisin?

        Niin en tiedä kuka kuolaa ja kuka mitäkin, mutta meitä ihmisiä on kaikenlaisia nyrhikkejä. 🥴

        Mulla on näytöllä hamsterin kuva, se on söötimpi kun ykskään aikuinen ihmisnahkamarakatti. 😛


      • Anonyymi kirjoitti:

        Facebookissa käy esim sillee et miehet kuolaa aikansa kuvia ja laittaa sit messenger viestin. Ne ohjautuu viestipyyntöihin/roskapostiin. Mut uskon et tätä tapahtuu joka ikiselle. Joskus käyn niitä lukemassa mut en usein.

        Ei mulle kylläkään.☝️ 😁


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niin en tiedä kuka kuolaa ja kuka mitäkin, mutta meitä ihmisiä on kaikenlaisia nyrhikkejä. 🥴

        Mulla on näytöllä hamsterin kuva, se on söötimpi kun ykskään aikuinen ihmisnahkamarakatti. 😛

        Näyttökuvat ylipäänsä kuuluu mulla asioihin, joita en oikein tajua. Katselevatko ihmiset todellakin jotain aloitusnäyttöjään niin paljon, että sillä kuvalla on jotain merkitystä? No, itse pyrin aina poistumaan noista mahdollisimman nopeasti, että en todellakaan piittaa mikä se kuva on. 😛


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi varmasti. Itsehän en siis jaa minkäänlaisia kuvia itsestäni julkisesti. En edes muokattuja kuvia.

        Kyseessä oli siis vieläpä ihan potretti, eli siin naamakuva, jossa ei mitään sen kummempaa näkynyt. Herra oli sen käynyt fb:stani nappaamassa (kaverini kun pääsivät niihin käsiksi) ja tosiaan sitten sitä näytöillään katseli. Freeky ja weirdo, sori nyt vaan kaikille, joista tuo olisi kovinkin romanttista.

        Tulee mieleen elokuvat, missä on kuvilla kuorrutettu alttari. 😜

        On kieltämättä erikoista. Mulla on tainnut 1 kerran olla nykyisen kumppanin kuva puhelimessa näytössä, silloin kun alettiin yhdessä elämään ja oli niin niin rakastunut, että piti joka välissä nähdä naamataulu ja hymyillä pöljänä. Mun muruu... 😍😅


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näyttökuvat ylipäänsä kuuluu mulla asioihin, joita en oikein tajua. Katselevatko ihmiset todellakin jotain aloitusnäyttöjään niin paljon, että sillä kuvalla on jotain merkitystä? No, itse pyrin aina poistumaan noista mahdollisimman nopeasti, että en todellakaan piittaa mikä se kuva on. 😛

        En tiedä. 🤷🏼‍♂️

        Mulla nyt on lapsia, joten läppärillä se hamsterin kuva on ihan luontevaa. Kännykässä omat lapset taustakuvassa.

        Sairaalassa kun oli ikävä selasin kyllä perheeni kuvia aika haikeena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näyttökuvat ylipäänsä kuuluu mulla asioihin, joita en oikein tajua. Katselevatko ihmiset todellakin jotain aloitusnäyttöjään niin paljon, että sillä kuvalla on jotain merkitystä? No, itse pyrin aina poistumaan noista mahdollisimman nopeasti, että en todellakaan piittaa mikä se kuva on. 😛

        Siis kyl mul tosi rakastuneena on miehen kuva kännykän aloitus-ja taustakuvana et aina ku ottaa kännykän käteen niin näkee miehen kuvan..se herättää rakkauden tunteita juuri sitä yksilöä kohtaan kun hänen kuva on aloitusnäytössä ja taustanäytössä, vahvistaa kiintymystä. Mutta näin siis vaan jos tunnen ihmisen ja harrastan seksiä hänen kanssaan. Muuten ei ole kukaan joutunut taustakuvaksi.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Tulee mieleen elokuvat, missä on kuvilla kuorrutettu alttari. 😜

        On kieltämättä erikoista. Mulla on tainnut 1 kerran olla nykyisen kumppanin kuva puhelimessa näytössä, silloin kun alettiin yhdessä elämään ja oli niin niin rakastunut, että piti joka välissä nähdä naamataulu ja hymyillä pöljänä. Mun muruu... 😍😅

        Mulla on kerran elämässäni ollut silloisen poikaystävän kuva lompakossa ja olin silloin 15. Sen jälkeen en ole kokenut tarvetta kantaa kenenkään kuvia mukanani missään muodossa. Ehtihään tuon sitten livenä katselemaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on kerran elämässäni ollut silloisen poikaystävän kuva lompakossa ja olin silloin 15. Sen jälkeen en ole kokenut tarvetta kantaa kenenkään kuvia mukanani missään muodossa. Ehtihään tuon sitten livenä katselemaan.

        Lompakossakin oli joskus joo kuva. Nykyään ei ole enää lompakkoa, niin kuvat on puhelimessa, digi digi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis kyl mul tosi rakastuneena on miehen kuva kännykän aloitus-ja taustakuvana et aina ku ottaa kännykän käteen niin näkee miehen kuvan..se herättää rakkauden tunteita juuri sitä yksilöä kohtaan kun hänen kuva on aloitusnäytössä ja taustanäytössä, vahvistaa kiintymystä. Mutta näin siis vaan jos tunnen ihmisen ja harrastan seksiä hänen kanssaan. Muuten ei ole kukaan joutunut taustakuvaksi.

        No on se kumma, jos tunteet ovat niin heikot, että niitä pitää jollain kuvalla vahvistaa. Taidat olla niitä poissa silmistä ja poissa mielestä ihmisiä. Minulta eivät rakkaat ole koskaan poissa mielestä, joten en tollasta vahvistusta tarvitse.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ei mulle kylläkään.☝️ 😁

        Ootko käyny kattoo ne viestipyynnöt? Kyl ihan tuntemattomilta suomimiehiltä tulee viestiä noin 1x kk vaikken seuraa mistään haekaan. Yleensä mun perään kuolataan kyl muuallaki ku somessa. Siihenki tottuu.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Lompakossakin oli joskus joo kuva. Nykyään ei ole enää lompakkoa, niin kuvat on puhelimessa, digi digi.

        On mullakin puhelimella kuvia. Niitä kun on sillä puhelimella otettu. Vaan ei ne taustakuviksi ole päätyneet.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Niin en tiedä kuka kuolaa ja kuka mitäkin, mutta meitä ihmisiä on kaikenlaisia nyrhikkejä. 🥴

        Mulla on näytöllä hamsterin kuva, se on söötimpi kun ykskään aikuinen ihmisnahkamarakatti. 😛

        Oot valinnu rumia kumppaneita. Valitsen sellasia joiden kuvia voi katella sata tuntia putkeen ja joissa joka solu on täydellistä. Meitä on moneksi.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Lompakossakin oli joskus joo kuva. Nykyään ei ole enää lompakkoa, niin kuvat on puhelimessa, digi digi.

        Jos laittaisi puhelimeen taustaksi jotakin, niin laittaisin luultavasti omaa taidetta. sitä voisi sitten sopivassa paikassa esitellä. 😜

        Ei vaan, tuoltahan nuo muutenkin löytyvät näytöskappaleet pilvestä. Että jos joku jotain portfoliota haluaa nähdä, niin näytän sieltä. Tosin on jotain puhelimessa suoraa muistissakin, kun niitä on sen kautta ladattu. Ei aina jaksa tyhjentää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ootko käyny kattoo ne viestipyynnöt? Kyl ihan tuntemattomilta suomimiehiltä tulee viestiä noin 1x kk vaikken seuraa mistään haekaan. Yleensä mun perään kuolataan kyl muuallaki ku somessa. Siihenki tottuu.

        Olen hän, joka edellä totesi, ettei moisia pyyntöjä tule. Ei tule, kun eivät pääsisi läpi, vaikka tulisikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oot valinnu rumia kumppaneita. Valitsen sellasia joiden kuvia voi katella sata tuntia putkeen ja joissa joka solu on täydellistä. Meitä on moneksi.

        Sivusta totean, että ihminen on eläimeksi aika hitokseen ruma otus. Paljon kauniimpia kateltavia on maailma täynnä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ootko käyny kattoo ne viestipyynnöt? Kyl ihan tuntemattomilta suomimiehiltä tulee viestiä noin 1x kk vaikken seuraa mistään haekaan. Yleensä mun perään kuolataan kyl muuallaki ku somessa. Siihenki tottuu.

        Olen. 1-2 mieheltä olen saanut mitään viestipyyntöä koko facebook aikanani. Naisilta sitäkin enemmän, niitä selkeitä huijausyrityksiä. Ja vähemmistöpiirissä toki tutustumispyyntöjäkin muutamilta naisilta.

        Mut kivasti saanu olla rauhassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        On mullakin puhelimella kuvia. Niitä kun on sillä puhelimella otettu. Vaan ei ne taustakuviksi ole päätyneet.

        Mulla on lapsistani taustakuva kännykässä. Mun mussukat kulkee mukana kuvin, jos ei muuten.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Oot valinnu rumia kumppaneita. Valitsen sellasia joiden kuvia voi katella sata tuntia putkeen ja joissa joka solu on täydellistä. Meitä on moneksi.

        Osa on ollut rumempia, osa komeita. Nykyinen on komea. Hänellä on kivat kasvot mihin ei kyllästy ja peppu. 😋


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos laittaisi puhelimeen taustaksi jotakin, niin laittaisin luultavasti omaa taidetta. sitä voisi sitten sopivassa paikassa esitellä. 😜

        Ei vaan, tuoltahan nuo muutenkin löytyvät näytöskappaleet pilvestä. Että jos joku jotain portfoliota haluaa nähdä, niin näytän sieltä. Tosin on jotain puhelimessa suoraa muistissakin, kun niitä on sen kautta ladattu. Ei aina jaksa tyhjentää.

        Aa, sä taiteilet. 👍


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mulla on lapsistani taustakuva kännykässä. Mun mussukat kulkee mukana kuvin, jos ei muuten.

        Jostain syystä itse en oikeasti kuvia kaipaa. Mä olen joskus oikein miettinytkin, kun monet ottavat muistoksi kuvia jos sun sieltä sun täältä, mutta itse en koe siihen mitään tarvetta. Olen mä joskus elämässäni kuvia ottanutkin, mutta en jaksa sitten kuitenkaan niisät huolehtia ja iso osa ovat pikkuhiljaa kadonneet maailman tuuliin. En osaa kaivata niiden perään. Ne ovat muistoina päässäni ja sitten kun eivät enää ole, niin kuvat vain muistuttaisivat, etten muista.

        On mullakin toki joitain kuvia, jotka ovat "rakkaita", mutta en mä niitäkään koskaan katsele. olen varmaan kovin tunnekylmä yksilö.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Aa, sä taiteilet. 👍

        Jep. Osin ihan työkseni, mutta pääosin se on harrastus. Manuaalisesti ja digitaalisesti, mutta niitä manuaalisia nyt ei jaksa alkaa kuvaamaan ja mukana kuljettamaan. Se on vain tuota digikamaa, jota voi muille esitellä. Manuaaliset on sitten privaattitaidetta, jota saa ihailla vain harvat ja valitut.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jostain syystä itse en oikeasti kuvia kaipaa. Mä olen joskus oikein miettinytkin, kun monet ottavat muistoksi kuvia jos sun sieltä sun täältä, mutta itse en koe siihen mitään tarvetta. Olen mä joskus elämässäni kuvia ottanutkin, mutta en jaksa sitten kuitenkaan niisät huolehtia ja iso osa ovat pikkuhiljaa kadonneet maailman tuuliin. En osaa kaivata niiden perään. Ne ovat muistoina päässäni ja sitten kun eivät enää ole, niin kuvat vain muistuttaisivat, etten muista.

        On mullakin toki joitain kuvia, jotka ovat "rakkaita", mutta en mä niitäkään koskaan katsele. olen varmaan kovin tunnekylmä yksilö.

        No ei se tunnekylmyyttä tarvi olla. Ei vaan ole menneisiin palavaa sorttia tai kuvilla tunteilija. Miettii päässään niitä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep. Osin ihan työkseni, mutta pääosin se on harrastus. Manuaalisesti ja digitaalisesti, mutta niitä manuaalisia nyt ei jaksa alkaa kuvaamaan ja mukana kuljettamaan. Se on vain tuota digikamaa, jota voi muille esitellä. Manuaaliset on sitten privaattitaidetta, jota saa ihailla vain harvat ja valitut.

        Mielenkiintoista. Edustatko jotain suuntausta?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        No ei se tunnekylmyyttä tarvi olla. Ei vaan ole menneisiin palavaa sorttia tai kuvilla tunteilija. Miettii päässään niitä.

        Voi myös olla se, että vaikka olenkin visuaalinen, niin hetkissä se on se tunne, joka niissä jää mieleen. Tunnetta on vaikea vangita valokuvaan, mutta se tunne tulee kyllä muistosta esiin. Jotenkin mä vaan mielummin pysähdyn siihen hetkeen ja talletan sen tunteen itseeni. Tuntuu, että monilta jää nykyään se tunteminen ja pysähtyminen kokonaan väliin, kun kaikkea kuvataan ja se muistokin on se kun olen ollut tuolla ottamassa kuvia. En nyt siis tarkota sua, vaan tätä tän hetkistä valokuvaan kaiken mahdollisen mentaliteettia.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mielenkiintoista. Edustatko jotain suuntausta?

        En. En mä ole varsinainen taiteilija, vaan ne tulevat pääosin aina johonkin tiettyyn projektiin ja silloin se visuaalinen ilme on aina projektiin rajattu. Jos itselleni muuten vaan teen, niin silloin tykkkän tehdä esittäviä kuvia, välillä mahdollisimman fotorealistista. Sen mukaan mennään miltä tänään tuntuu.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi myös olla se, että vaikka olenkin visuaalinen, niin hetkissä se on se tunne, joka niissä jää mieleen. Tunnetta on vaikea vangita valokuvaan, mutta se tunne tulee kyllä muistosta esiin. Jotenkin mä vaan mielummin pysähdyn siihen hetkeen ja talletan sen tunteen itseeni. Tuntuu, että monilta jää nykyään se tunteminen ja pysähtyminen kokonaan väliin, kun kaikkea kuvataan ja se muistokin on se kun olen ollut tuolla ottamassa kuvia. En nyt siis tarkota sua, vaan tätä tän hetkistä valokuvaan kaiken mahdollisen mentaliteettia.

        Ymmärrän. Nykyaika on jatkuvaa lentoa johonkinpäin. Multitaskausta, ihmiset ei ehkä enää osaa nauttia hetkistä, kun menee tarpeeksi kovilla kierroksilla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No on se kumma, jos tunteet ovat niin heikot, että niitä pitää jollain kuvalla vahvistaa. Taidat olla niitä poissa silmistä ja poissa mielestä ihmisiä. Minulta eivät rakkaat ole koskaan poissa mielestä, joten en tollasta vahvistusta tarvitse.

        Rakastuneena varmastikin ajattelet kultaasi 24/7 ja haluaisit nähdä hänet. Aina se ei onnistu kun puoliso vaikka töissä niin voi katsoa ikävissään kuvaa. Ymmärrätkö?


      • Anonyymi kirjoitti:

        En. En mä ole varsinainen taiteilija, vaan ne tulevat pääosin aina johonkin tiettyyn projektiin ja silloin se visuaalinen ilme on aina projektiin rajattu. Jos itselleni muuten vaan teen, niin silloin tykkkän tehdä esittäviä kuvia, välillä mahdollisimman fotorealistista. Sen mukaan mennään miltä tänään tuntuu.

        Kuulostaa mielenkiintoiselta työltä ja harrastukseltakin. Siinä pääsee luovuus eloon. Wau. Kuulostaa kivalta.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mulla on lapsistani taustakuva kännykässä. Mun mussukat kulkee mukana kuvin, jos ei muuten.

        Nimenomaan. Taustakuviksi laitetaan kuvia asioista ja henkilöistä mitkä on KAIKISTA RAKKAIMPIA.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Ymmärrän. Nykyaika on jatkuvaa lentoa johonkinpäin. Multitaskausta, ihmiset ei ehkä enää osaa nauttia hetkistä, kun menee tarpeeksi kovilla kierroksilla?

        Niin ja kun vaikka jotain lomaa tunnutaan jatkuvasti elävän sen kameran linssin lävitse. Mä olen monet kerrat jotain "viinilasi ja varpaat" kuvia katsellessani miettinyt, että muistaako se ihminen sen kuvan nähdessään sen miltä se viini maistui tai miltä se aurinko ja lämpö tuntui. Mä en siis tarkoita tunteella pelkästään sitä, että olinko nyt iloinen vai surullinen, vaan sitä kaikkea muutakin. Minulla hetkiin ja paikkoihin liittyy juuri vaikka tuo lämpötila, oliko mulla ihanan lämmin tai vaikka pirun kylmä. Miltä silloin tuoksui tai miltä joku asia maistui. Vaikka nyt jotain eksääni muistellessani mä muistan aina sen, miten järjettömän hyvältä toinen ihminen voi tuoksua tai kun muistelen jo edesmennyttä koiraani niin mä muistan sen miten pehmeä sen turrki oli ja miten hitokseen kylmä sen kuono oli kun se tuli pakkasaamuina tökkimään sillä hereille tai miten hyvältä senkin turkki tuoksui. Mulla oikeastaan jokainen valokuva, joka mulla on sisältää niin paljon muutakin kuin vain sen kuvan. Ne ovat hetkiä, eikä niitä muita asioita siinä kuvassa tiedä oikein kukaan muu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rakastuneena varmastikin ajattelet kultaasi 24/7 ja haluaisit nähdä hänet. Aina se ei onnistu kun puoliso vaikka töissä niin voi katsoa ikävissään kuvaa. Ymmärrätkö?

        Ei mulle kova korvaa yhtään mitään. Ei minulla ole tarvetta nähdä kuvia. Kirjoitan mielummin vaikka viestin ja saan vastauksen tai soitan ja kuulen äänen. Kuva ei anna minulle mitään, eli en ymmärrä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Niin ja kun vaikka jotain lomaa tunnutaan jatkuvasti elävän sen kameran linssin lävitse. Mä olen monet kerrat jotain "viinilasi ja varpaat" kuvia katsellessani miettinyt, että muistaako se ihminen sen kuvan nähdessään sen miltä se viini maistui tai miltä se aurinko ja lämpö tuntui. Mä en siis tarkoita tunteella pelkästään sitä, että olinko nyt iloinen vai surullinen, vaan sitä kaikkea muutakin. Minulla hetkiin ja paikkoihin liittyy juuri vaikka tuo lämpötila, oliko mulla ihanan lämmin tai vaikka pirun kylmä. Miltä silloin tuoksui tai miltä joku asia maistui. Vaikka nyt jotain eksääni muistellessani mä muistan aina sen, miten järjettömän hyvältä toinen ihminen voi tuoksua tai kun muistelen jo edesmennyttä koiraani niin mä muistan sen miten pehmeä sen turrki oli ja miten hitokseen kylmä sen kuono oli kun se tuli pakkasaamuina tökkimään sillä hereille tai miten hyvältä senkin turkki tuoksui. Mulla oikeastaan jokainen valokuva, joka mulla on sisältää niin paljon muutakin kuin vain sen kuvan. Ne ovat hetkiä, eikä niitä muita asioita siinä kuvassa tiedä oikein kukaan muu.

        Mulla on samanlaisia nuo hetkiin uppoutumiset ja muistot. Siksi mielummin mm. haalisin perheenäkin niitä yhteisiä hetkiä ja kokemuksia, kun krääsää. Niissä muistoissa on elämää ja tunnetta.

        Mä muistelen ihmisissäkin kanssa ääntä, ilmeitä jopa jonkun silmän räpyttely tms. jää mieleen. Hyvin tarkkoja aistimuksia.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mulla on samanlaisia nuo hetkiin uppoutumiset ja muistot. Siksi mielummin mm. haalisin perheenäkin niitä yhteisiä hetkiä ja kokemuksia, kun krääsää. Niissä muistoissa on elämää ja tunnetta.

        Mä muistelen ihmisissäkin kanssa ääntä, ilmeitä jopa jonkun silmän räpyttely tms. jää mieleen. Hyvin tarkkoja aistimuksia.

        Jep. Silloin kun mä vielä opiskelin, niin mä jopa opiskelin niin, että mulla oli tyyliin joku karkkipussi, jossa mulla oli erilaisia karkkeja. Sitten opiskelin tiettyjä asioita syöden tietynlaista karkkia. Sitten tietysti vein sinne tenttiin mukanani samanlaisen karkkipussi ja se auttoi muistamaan niitä asioita - makumuisti.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jep. Silloin kun mä vielä opiskelin, niin mä jopa opiskelin niin, että mulla oli tyyliin joku karkkipussi, jossa mulla oli erilaisia karkkeja. Sitten opiskelin tiettyjä asioita syöden tietynlaista karkkia. Sitten tietysti vein sinne tenttiin mukanani samanlaisen karkkipussi ja se auttoi muistamaan niitä asioita - makumuisti.

        Oho, tuo on uutta mulle. Ymmärrän yhtälön, mutten ole tuollasta kuullut liittäen opiskeluun. Voiko se toimia niin, että jonkun maun liittäisi myös johonkin ikävään asiaan ja muistaisi maun kautta sen sitten?


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Oho, tuo on uutta mulle. Ymmärrän yhtälön, mutten ole tuollasta kuullut liittäen opiskeluun. Voiko se toimia niin, että jonkun maun liittäisi myös johonkin ikävään asiaan ja muistaisi maun kautta sen sitten?

        Kyllähän se yleensä toimii ihan luonnostaankin. Esimerkiksi jos olet syönyt jotain ja tulet sitten kipeäksi, niin siihen ruokaan harvoin tekee mieli koskea pian uudelleen, vaikka se ei liittyisi mitenkään siihen sairauteen. Aivan varmasti jokaiselle tulee elämän aikana tuollaisia tilanteita, joissa yhdistää jonkin maun tai hajun tai vaikka musiikin positiivisesti tai negatiivisesti johonkin. Musiikin monesti tajuaa, mutta esimerkiksi vaikka se, että miksi ei vain voi sietää jotain tiettyä ruokaa voi olla vaikeampi yhdistää johonkin hetkeen. Monilla on varmasti myös sellaisia tuoksuja, jotka vaikka tekevät selittämättömästi levottomaksi, eikä osaa yhdistää miksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllähän se yleensä toimii ihan luonnostaankin. Esimerkiksi jos olet syönyt jotain ja tulet sitten kipeäksi, niin siihen ruokaan harvoin tekee mieli koskea pian uudelleen, vaikka se ei liittyisi mitenkään siihen sairauteen. Aivan varmasti jokaiselle tulee elämän aikana tuollaisia tilanteita, joissa yhdistää jonkin maun tai hajun tai vaikka musiikin positiivisesti tai negatiivisesti johonkin. Musiikin monesti tajuaa, mutta esimerkiksi vaikka se, että miksi ei vain voi sietää jotain tiettyä ruokaa voi olla vaikeampi yhdistää johonkin hetkeen. Monilla on varmasti myös sellaisia tuoksuja, jotka vaikka tekevät selittämättömästi levottomaksi, eikä osaa yhdistää miksi.

        Mulla tuli vaan mieleen jotkut kouluruoat, mitä inhosi kun mietti kenen opettajan kanssa niitä oli pakko syödä. Sitten sitä samaa ruokaa ällösi ja heti liitti opettajaan ja kouluun mielessään ko. ruoan.

        Vieläkin tekee niin.

        Tietyn näköiset tyypit karttaa kaukaa, jotka muistuttaa jotain ällöä ihmistä menneisyydestä myös.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Mulla tuli vaan mieleen jotkut kouluruoat, mitä inhosi kun mietti kenen opettajan kanssa niitä oli pakko syödä. Sitten sitä samaa ruokaa ällösi ja heti liitti opettajaan ja kouluun mielessään ko. ruoan.

        Vieläkin tekee niin.

        Tietyn näköiset tyypit karttaa kaukaa, jotka muistuttaa jotain ällöä ihmistä menneisyydestä myös.

        Tai jos joku ihminen vaikka käyttää jotain samaa hajustetta kuin joku toinen on joskus käyttänyt. Itselleni tulee aina tietyntuoksuisista miesten hajuteista mieleen yksi äärimmäisen etova ihminen ja sellainen tuoksu toimii täydellisenä karkottimena minuun. ihan sama kuinka ihminen siltä tuoksuisi, niin ei helvetissä ei kiitos.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tai jos joku ihminen vaikka käyttää jotain samaa hajustetta kuin joku toinen on joskus käyttänyt. Itselleni tulee aina tietyntuoksuisista miesten hajuteista mieleen yksi äärimmäisen etova ihminen ja sellainen tuoksu toimii täydellisenä karkottimena minuun. ihan sama kuinka ihminen siltä tuoksuisi, niin ei helvetissä ei kiitos.

        Heh, joo kyllä. Itelläni on Vanilja hajuvesi sellainen mitä karsastan, kun sain aina migreenin sen hajusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Narsistista en tiedä, mutta eänromaali kyllä. Eräs mies laittoin kuvani tietokoneensa ja puhelimensa taustakuvaksi alle viikon tapailun jälkeen. Todellakin juoksin karkuun ja lujaa, kun tuon tajusin.

        Naisten hyvä olla terveellä tavalla varovaisia, koska vaikka on kunnollisia kun miehiä, niin on myös vaikka minkälaisia muitakin, joiden kanssa ei missään nimessä kannata läheisempää suhdetta luoda, kuten uutisissakin varoittavia esimerkkeinä Mikat ja kumppanit, jotka myöhemmin päätyneet pahoinpitelemään ja murhaamaan tapaamaan naisia😢

        Terve varovaisuus ja maltti siis valttia, kuitenkaan olematta vähän liiankin paranoidi.


    • Anonyymi

      Joo,mutta meille miehille on tärkeetä saada vaimot ja lisääntyä. Jos ei heti toimita, niin sitä vähemmän lapsia ehtii saada. Myönnän kyllä, että miehet on perhe elämässä huonosti mukan. Mutta me yritetään parhaamme ja tehdä parannusta tähän epäkohtaan. Kyllähän se luonnossakin on näyttävää tuo lisääntyminen, eIm kasvien lisääntyminen. Kun kasvisto pian peittää kaiken. Tosin ei kaikkien tarvi lisääntyä, vaikka rottien. Mutta sellaset mielyttävät asiat saa lisääntyä. Tosin mulla ei oo lapsia.

      T: Rotta

      • Anonyymi

        Vaan kun iso osa miehistä ei edes halua niitä lapsia. Nekin, jotka haluavat, eivät yleensä halua kuin korkeintaan kaksi. Sen nyt ehtii kyllä tehdä, vaikka ei heti huomenna pyrkisi naimisiin menemään.


    • Anonyymi

      Mies käy päälle ja iskee sinua ennen kun kun erehdyt jonkun kiltin ätmin kanssa treffeille.

    • Anonyymi

      Miehenä sanoisin että tuollainen heti lääpällään olo haiskahtaa aina hieman oudoksuttavalta, etten sanoisi jopa epätoivolta. Naisten puolelta tuollaista on tapahtunut vain joskus hyvin nuorella iällä.

      Mutta siitä olen samaa mieltä useammankin kommentoijan kanssa, että omat ajatukset kannattaisi keskittää yhteen tyyppiin kerrallaan. Hieman oudolta kuulostaa tämä "he" tässä sinun kyselyssäsi.

      -keinovaginamies-

    • Anonyymi

      Entä jos on liian suuritissi jotta mies jo tukehtuu sellaiseen.

    • Anonyymi

      mukava varmaansittenmennä nukkumaan ja unesa näkee hauskoja ja kauniita tytt

    • Anonyymi

      tipöaome4m kps m'lee otsess' imesqakinjotainkauniita tyttöjä

    • Anonyymi

      Eiköhän ap lankee miehen lirkutteluille koska mies on komea.

    • Anonyymi

      Ei kannata seurustella, jos ahdistaa.

    • Anonyymi

      Ahistavaa on kyllä suhteet. Minusta on mukavaa olla töiden jälkeen rauhassa kotona ilman mitään ukkoa riesana. Äsken tyydytin itseni.

    • Anonyymi

      Hui, mikä määrä kommentteja tähän aloitukseen on tullut, nyt vasta pääsin itse näitä lukemaan. Kiitos kaikille kommenteista. Jopa niistä, jotka koin loukkaavina ja joissa minusta tehtiin virheellisiä päätelmiä. En mielestäni ole niitä ansainnut, mutta en koe tarpeelliseksi antaa niille tässä enempää huomiota.

      Kuten jo aloituksessa kerroin, olen ollut pitkään yksin. Olen tullut rakkaudessa syvästi haavoitetuksi ja arvet ovat syvät ja rumat. Löysin vihdoin rohkeutta lähteä yrittämään miehiin tutustumista, sillä koen olevani vihdoin valmis suhteeseen, vaikka ajatus uudesta suhteesta myös hirvittää. Minulla olisi paljon rakkautta annettavana, tyhjä kolonen rinnassa ja toivoisin löytäväni elämääni miehen, jonka kanssa sydämet löisivät samaa tahtia, joten päätin ottaa riskin. Koska en juurikaan tapaa ikäisiäni vapaita miehiä irl, päätin ystävieni kehoituksesta kokeilla deittisovellusta. Ilmeisestikään en oikein osaa tätä nykyajan deittitouhua, mutta en todellakaan ole osannut odottaa kenenkään ihastuvan niin nopeasti ja tämä on täysin ylllättänyt minut. Ehkä minun täytyy ajatella koko homma uusiksi. Ehkä lopputulemana siis on, että olen vaikea ja tunneongelmainen.

      • Anonyymi

        Tunnetko itse itsesi?

        Se on ihan normaalia että ihmiset ihastuu jos vaikutat ihanalta
        Muista ettet vie toisilta aikaa jollet ole varma siitä että haluat heidät itsellesi/ muista ajatella muita ennen itseäsi, tuntemattomatkin on ihmisiä.


      • Enpä usko, että olet vaikea ja tunneongelmainen, vaan kuten itse sanoit, rakkaudessa syvästi haavoitettu. Silloin väistämättä tulee harkitsevaisemmaksi, haluaa tutustua paremmin ennen vakavampaa askelta, puhumattakaan sitoutumisesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tunnetko itse itsesi?

        Se on ihan normaalia että ihmiset ihastuu jos vaikutat ihanalta
        Muista ettet vie toisilta aikaa jollet ole varma siitä että haluat heidät itsellesi/ muista ajatella muita ennen itseäsi, tuntemattomatkin on ihmisiä.

        Mielestäni tunnen. Minulla on hyvä olla itseni kanssa ja tämän takia koenkin olevani valmis suhteeseen. Tiedostan kuitenkin omat haasteeni tuon etenemisen suhteen ja sen takia olen halunnut olla tästä avoin heti alkuun.

        Ajattelen kyllä muita ennen itseäni. Usein liikaakin. En halua tuhlata kenenkään aikaa, joten tottakai sanon heti, jos tuntuu siltä, ettei meillä ole mahdollisuuksia kaveruutta enempään.


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Enpä usko, että olet vaikea ja tunneongelmainen, vaan kuten itse sanoit, rakkaudessa syvästi haavoitettu. Silloin väistämättä tulee harkitsevaisemmaksi, haluaa tutustua paremmin ennen vakavampaa askelta, puhumattakaan sitoutumisesta.

        Noin juuri tunnen. Tiedostan, että toisia tällainen saattaa turhauttaa, minkä takia olen asian heti alkuun sanonut, mutta tuntuu, etten ole tullut täysin ymmärretyksi.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Noin juuri tunnen. Tiedostan, että toisia tällainen saattaa turhauttaa, minkä takia olen asian heti alkuun sanonut, mutta tuntuu, etten ole tullut täysin ymmärretyksi.

        Niin, kyllähän se voi jotakuta turhauttaa, mutta pidän sitä hieman outona sekä ennen kaikkea ajattelemattomuutena etteivät nuo deittikumppanisi ole sinua kunnolla ymmärtäneet. Toki toiset voivat kokea sen myös ikäänkuin haasteena...


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Niin, kyllähän se voi jotakuta turhauttaa, mutta pidän sitä hieman outona sekä ennen kaikkea ajattelemattomuutena etteivät nuo deittikumppanisi ole sinua kunnolla ymmärtäneet. Toki toiset voivat kokea sen myös ikäänkuin haasteena...

        Olen miettinyt millä sanoin olen asian ilmaissut, mutta olen mielestäni ihan selväsanainen ollut. Ihmiset kuitenkin tulkitsevat asioita niin eri tavoin, joten aina on mahdollisuus, että sanani on ymmärretty toisella tapaa, kuin olen ne tarkoittanut. Tuli mieleeni, että ehkä tuo yli-innokkuus onkin jonkinlainen tapa yrittää vakuuttaa, että olisi kumppanina välittävä ja huomioiva kun minä taas tulkitsen tuollaisen käytöksen tukahduttavaksi tutustumisen ollessa näin alkumetreillä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Olen miettinyt millä sanoin olen asian ilmaissut, mutta olen mielestäni ihan selväsanainen ollut. Ihmiset kuitenkin tulkitsevat asioita niin eri tavoin, joten aina on mahdollisuus, että sanani on ymmärretty toisella tapaa, kuin olen ne tarkoittanut. Tuli mieleeni, että ehkä tuo yli-innokkuus onkin jonkinlainen tapa yrittää vakuuttaa, että olisi kumppanina välittävä ja huomioiva kun minä taas tulkitsen tuollaisen käytöksen tukahduttavaksi tutustumisen ollessa näin alkumetreillä.

        Olet varmaan oikeassa tuon yli-innokuuden osalta, kuulostaa loogiselta.

        On varmaan paikallaan, että täsmennät herroille aiempaa viestiä nätisti, se lienee ainoa soveltuva etenemistapa.


      • No ensinnäkin deittipalvelut tarjoaa aika helposti, myöskin göyhkrästi etenevää sakkia äkkiä eteen.

        Hengitä syvään ja opettele näkemään nykyhetki. Se muuttuu jo vuodessa nykyään radikaalisti. Jos et ole aikaisemmin tutustunut nettimaailmaan, niin elä vedä siitä mitään johtopäätöksiä itsestäsi.

        Nettimaailma on kovaa..ei täällä monesti pääyä silitetä, vaan avari on juttu jolla saa paremmin vastetta.. .


      • Anonyymi
        randombypasser kirjoitti:

        Olet varmaan oikeassa tuon yli-innokuuden osalta, kuulostaa loogiselta.

        On varmaan paikallaan, että täsmennät herroille aiempaa viestiä nätisti, se lienee ainoa soveltuva etenemistapa.

        Näin täytyy edetä. Avoin puhe on paras vaihtoehto silläkin uhalla, että joku pahoittaa mielensä.


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        No ensinnäkin deittipalvelut tarjoaa aika helposti, myöskin göyhkrästi etenevää sakkia äkkiä eteen.

        Hengitä syvään ja opettele näkemään nykyhetki. Se muuttuu jo vuodessa nykyään radikaalisti. Jos et ole aikaisemmin tutustunut nettimaailmaan, niin elä vedä siitä mitään johtopäätöksiä itsestäsi.

        Nettimaailma on kovaa..ei täällä monesti pääyä silitetä, vaan avari on juttu jolla saa paremmin vastetta.. .

        Nettideittimaailma tuntuu todella olevan omanlaisensa. Olen pyrkinyt etenemään varovasti väistääkseni pahimmat karikot, mutta kyllähän tässä välillä tuntee olevansa hieman tuuliajolla 😊

        Täytyy hengitellä vähän ja tasoittaa fiiliksiä. Tänään sanoin yhdelle miehelle, etten halua jatkaa yhteydenpitoa. Se oli yksi askel oikeaan suuntaan ja kevyempään oloon.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Näin täytyy edetä. Avoin puhe on paras vaihtoehto silläkin uhalla, että joku pahoittaa mielensä.

        Kyllä, avoin puhe on liki poikkeuksetta parasta. Ja jos joku loukkaantuu, niin sitten hän ei ehkä ole sinua varten.


      • randombypasser kirjoitti:

        Kyllä, avoin puhe on liki poikkeuksetta parasta. Ja jos joku loukkaantuu, niin sitten hän ei ehkä ole sinua varten.

        Hyviä neuvoja sulla mitä tässä lueskelin. Samoin Dissellä, nettimaailma on aika raakaa. Täällä joutuu tottumaan kaikenlaiseen ihmiseen ja näkökulmaan. Tottumaan niin ettei päästä ihonalle, vaikka oikookin harhaluuloja ja ihan kaikkea ei kannata edes vaivautua selittämään, jos vastapuolen asenne ei ole vastasnottavainen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Nettideittimaailma tuntuu todella olevan omanlaisensa. Olen pyrkinyt etenemään varovasti väistääkseni pahimmat karikot, mutta kyllähän tässä välillä tuntee olevansa hieman tuuliajolla 😊

        Täytyy hengitellä vähän ja tasoittaa fiiliksiä. Tänään sanoin yhdelle miehelle, etten halua jatkaa yhteydenpitoa. Se oli yksi askel oikeaan suuntaan ja kevyempään oloon.

        Puolikin vuotta pois noista nettimarkkinoista ja on ihan pihalla..

        Elä kuitenkaan itseäs ruoski....😊

        Et oo fossiili...😄


      • Anonyymi
        Disseisback kirjoitti:

        Puolikin vuotta pois noista nettimarkkinoista ja on ihan pihalla..

        Elä kuitenkaan itseäs ruoski....😊

        Et oo fossiili...😄

        En ruoski 😊

        Fossiilisia sitä välillä itsensä kyllä tuntee, ainakin näissä asioissa 😁


      • G-LoveR kirjoitti:

        Hyviä neuvoja sulla mitä tässä lueskelin. Samoin Dissellä, nettimaailma on aika raakaa. Täällä joutuu tottumaan kaikenlaiseen ihmiseen ja näkökulmaan. Tottumaan niin ettei päästä ihonalle, vaikka oikookin harhaluuloja ja ihan kaikkea ei kannata edes vaivautua selittämään, jos vastapuolen asenne ei ole vastasnottavainen.

        No tiiä hyvistä, mutta sellaisia mitkä itellä on autellut jäsentämään asioita.

        Täällä sinällään joutuu tottumaan kaikenlaiseen, mutta siinä toimii parhaiten EVVK ja EKM. Ei pääse ihon alle, kun ei päästä eli ota itteensä, vaan skippaa turhat jollotukset ja jankkaamiset, ei lähde niihin mukaan ja kun oppii jonkun tahon tavat, niin sivuuttaa sen suosiolla, kun muuten höpöttely menee turhaks vänkäämiseks tyhjästä.


    • Anonyymi

      Löytyy mies joka ei kiirehdi, kaksikin löytyi. Ihan rauhassa tutustuttiin. Luulen että johtuu siitä että ovat epävarmoja pystymisestään. Jonkin aikaa siinä menee tunaroidessa, että osataan. Valitettavasti luulen että hidasteluun tämä on ainut syy. Voihan sen hienomminkin ajatella, että olisi niin hienotunteinen ja hyväkäytöksinen.
      Ymmärrän kyllä miehen seksin tarpeen, jos on usein mielessä että pitäsi jo päästä lähelle ja olet varmaan aika haluttava. Ei sitä kovin pidä syyttää.
      Mutta tuo huolehtiminen saisi minut peruuttmaan. Yksi alkoi myös huolehtia ja opastaa minua hankinnoissani, osta tuo, tee tuo noin, älä tee noin. Mennään yhdessä hankkimaan. Kunnes sanoin etten oikein tarvise neuvojaa kun olen jo yksinkin pärjännyt. Siinä kannattaa olla vähän varovainen, voi olla kyseessä joku manipuloija josta tulee turhaa riitaa. En minä, tuskin sinäkään opettajaa elämään enää tarvitset.

      • Anonyymi

        En todellakaan tarvitse opettajaa, vaan kumppanin. Tai en tarvitse, mutta toivon. Minulle tasapuolinen ja tasa-arvoinen kumppanuus on tärkeää. Toki ymmärrän, että kumppanista haluaa kaikin tavoin huolehtia, mutta se ei saa olla paapovaa tai alentavaa.


      • Anonyymi

        Tää kuulosti ihanalta huolehtimiselta

        "he ovat huolissaan turvallisuudestani, jos olen yksin illalla liikkeellä,"

        Mun kumppani ei yli 20v antanu mun ikinä kulkea yksin iltasin vaan haki mut ja vei mut perille. Näin Helsingissä koska tää ei ole mikään turvallinen paikka asua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tää kuulosti ihanalta huolehtimiselta

        "he ovat huolissaan turvallisuudestani, jos olen yksin illalla liikkeellä,"

        Mun kumppani ei yli 20v antanu mun ikinä kulkea yksin iltasin vaan haki mut ja vei mut perille. Näin Helsingissä koska tää ei ole mikään turvallinen paikka asua.

        Ymmärrän, jos mieheni olisi tietyissä tilanteissa huolissaan turvallisuudestani, mutta en ole vielä tähän päivään mennessä tarvinnut miehen apua yksin kulkiessani. Pärjään ihan hyvin itsekin enkä kaipaa mitään lapsenvahtia vaan aikuisen, tasa-arvoisen kumppanin, joka luottaa siihen, että minä kyllä osaan huolehtia itsestäni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tää kuulosti ihanalta huolehtimiselta

        "he ovat huolissaan turvallisuudestani, jos olen yksin illalla liikkeellä,"

        Mun kumppani ei yli 20v antanu mun ikinä kulkea yksin iltasin vaan haki mut ja vei mut perille. Näin Helsingissä koska tää ei ole mikään turvallinen paikka asua.

        No yleensä aikuinen ihminen osaa ihan itse miettiä myös sen missä liikkuu ja koska liikkuu. Tietysti on rakkautta ja välittämistä haluta toisen olevan turvassa, mutta en mä ainakaan mitään hiton paapojaa kaipaa. Osaan ihan itse huolehtia itsestäni.

        Tästä oli joskus yhden miehen kanssa vääntöä, että jos jotain hänellekin sattuisi, niin en mä vaan pois kävelisi. Olisin ihan samalla tavalla nyrkit tanassa puolustamassa rakastani, vaikka sitten henki lähtisi. Hän ei sitä "hyväksynyt", mutta sori sellainen nyt vaan olen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No yleensä aikuinen ihminen osaa ihan itse miettiä myös sen missä liikkuu ja koska liikkuu. Tietysti on rakkautta ja välittämistä haluta toisen olevan turvassa, mutta en mä ainakaan mitään hiton paapojaa kaipaa. Osaan ihan itse huolehtia itsestäni.

        Tästä oli joskus yhden miehen kanssa vääntöä, että jos jotain hänellekin sattuisi, niin en mä vaan pois kävelisi. Olisin ihan samalla tavalla nyrkit tanassa puolustamassa rakastani, vaikka sitten henki lähtisi. Hän ei sitä "hyväksynyt", mutta sori sellainen nyt vaan olen.

        Kuuluuko naisena useinkin tapoihisi kävellä yksinäsi Helsingin katuja iltapimeällä? Jos näin niin en suosittele.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuluuko naisena useinkin tapoihisi kävellä yksinäsi Helsingin katuja iltapimeällä? Jos näin niin en suosittele.

        Jos tuo on sinun käsityksesi siitä, että ossa mietti missä liikut ja koska liikut, niin en yhtään ihmettele, että kaipaat itsellesi lihakilpeä,


    • Anonyymi

      Mun mielestä kannattaa olla varovainen ja mielummin edetä liian hitaasti kuin liian nopeasti. Varsinkin jos on tähtäimessä lopunelämän ihmissuhde ja sitoutuminen, silloin ei voi olla liian harkitseva, kun iso osa tulevasta elämänlaadusta ja onnellisuudesta riippuu sen suhteen toimivuudesta.

      On tärkeää tutustua toiseen kunnolla ja katsoa, miten luonteet toimivat yhdessä. Onnistuuko keskinäinen kommunikaatio? Onko yhdessä mukavaa? Meneekö huumorintaju yksiin? Miten kumppani käyttäytyy, tai toimii, jos ei saakaan tahtoaan läpi jossain asiassa, tai jotain menee pieleen? On todella paljon kaikenlaista, mitä kannattaa havainnoida.

      Epäilen myös vähän, että nämä miehet, jotka haluaa edetä salamannopeaa tahtia ilman, että edes tuntevat toista kunnolla, jos lainkaan, haluavat seksiä. Sitten kun seksit on harrastettu, viilenee "tunteet" ja sitoutumishalut myös. Ei ehkä kannata hakeutua siihen tilanteeseen, varsinkaan jos on herkkä ihminen.

      • Anonyymi

        Ajattelen pitkälti juuri noin. Tarkoituksenani ei ole tieten tahtoen mitään ilkeyttäni pitkittää, vaan antaa tutustumisen edetä luontaisesti kiirehtimättä. Mikään hetken hurma en halua kenellekään olla, vaikka tarvitsekaan seksiin mitään avioliittolupausta.


      • Anonyymi

        Järkyttävän vihamielistä ja epäluuloista tekstiä nopeasti eteneviä ihmisiä kohtaan.

        Onko teille hidastelijoille noin vaikeaa ymmärtää, ettei teidän tapanne toimia ole ainoa oikea? Miksi haluatte mustamaalata ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavoin kuin te? En minäkään väitä, että nopea eteneminen olisi ainoa oikea tapa. Se on vain yksi tapa, joka toisten mielestä on miellyttävämpää kuin rauhallinen tutustuminen.

        Nopeasti etenevät voivat olla sekä herkkiä että myös naisia. En jaksaisi oikoa kirjoittamiasi ennakkoluuloja, mutta kaipa jonkun on se tehtävä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Järkyttävän vihamielistä ja epäluuloista tekstiä nopeasti eteneviä ihmisiä kohtaan.

        Onko teille hidastelijoille noin vaikeaa ymmärtää, ettei teidän tapanne toimia ole ainoa oikea? Miksi haluatte mustamaalata ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavoin kuin te? En minäkään väitä, että nopea eteneminen olisi ainoa oikea tapa. Se on vain yksi tapa, joka toisten mielestä on miellyttävämpää kuin rauhallinen tutustuminen.

        Nopeasti etenevät voivat olla sekä herkkiä että myös naisia. En jaksaisi oikoa kirjoittamiasi ennakkoluuloja, mutta kaipa jonkun on se tehtävä.

        🦄

        Onko joku väittänyt, että maltillinen eteneminen olisi ainoa oikea? Se on vain erilainen. Jos haluaa edetä nopeasti, siitä vain, jos se toimii itselle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko joku väittänyt, että maltillinen eteneminen olisi ainoa oikea? Se on vain erilainen. Jos haluaa edetä nopeasti, siitä vain, jos se toimii itselle.

        Henkilö, joka kirjoitti näin, vihjaa että toimintatapa olisi ei-toivottava:

        "Epäilen myös vähän, että nämä miehet, jotka haluaa edetä salamannopeaa tahtia ilman, että edes tuntevat toista kunnolla, jos lainkaan, haluavat seksiä. Sitten kun seksit on harrastettu, viilenee "tunteet" ja sitoutumishalut myös. Ei ehkä kannata hakeutua siihen tilanteeseen, varsinkaan jos on herkkä ihminen."

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Henkilö, joka kirjoitti näin, vihjaa että toimintatapa olisi ei-toivottava:

        "Epäilen myös vähän, että nämä miehet, jotka haluaa edetä salamannopeaa tahtia ilman, että edes tuntevat toista kunnolla, jos lainkaan, haluavat seksiä. Sitten kun seksit on harrastettu, viilenee "tunteet" ja sitoutumishalut myös. Ei ehkä kannata hakeutua siihen tilanteeseen, varsinkaan jos on herkkä ihminen."

        🦄

        En ole se, joka tuon kirjoitti, mutta oman kokemukseni mukaan usein halutaan vain seksiä, kun halutaan edetä vauhdilla. Ei aina, mutta usein ja sen takia itse olen herkillä sen suhteen, että haluaako mies minusta muutakin kuin pelkkää seksiä.

        Jos joku kokee asian toisin ja haluaa edetä salamannopeasti suoraan seksiin, niin sehän on jokaisen oma asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole se, joka tuon kirjoitti, mutta oman kokemukseni mukaan usein halutaan vain seksiä, kun halutaan edetä vauhdilla. Ei aina, mutta usein ja sen takia itse olen herkillä sen suhteen, että haluaako mies minusta muutakin kuin pelkkää seksiä.

        Jos joku kokee asian toisin ja haluaa edetä salamannopeasti suoraan seksiin, niin sehän on jokaisen oma asia.

        Tuollaiset tilanteet eivät ole rakettitiedettä: suhdetta kaipaava ihminen haluaa keskustella ja tutustua, pelkkää seksiä kaipaava ei. Eli ihan valtavaa "herkillä oloa" siihen ei vaadita. 😁

        Asialla ei ole mitään tekemistä etenemisnopeuden kanssa. Mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä myöskään sukupuolen kanssa. Tuo ylempänä kirjoittanut suhtautui aika ikävästi miehiin, vaikka pelkkää seksiä haluavat miehet (ja varmasti naisetkin) ovat vähemmistö. En pidä siitä, että miehiä esineellistetään seksiroboteiksi, koska sellainen käyttäytyminen on loppujen lopuksi aika harvinaista miehiltä.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Järkyttävän vihamielistä ja epäluuloista tekstiä nopeasti eteneviä ihmisiä kohtaan.

        Onko teille hidastelijoille noin vaikeaa ymmärtää, ettei teidän tapanne toimia ole ainoa oikea? Miksi haluatte mustamaalata ihmisiä, jotka ajattelevat eri tavoin kuin te? En minäkään väitä, että nopea eteneminen olisi ainoa oikea tapa. Se on vain yksi tapa, joka toisten mielestä on miellyttävämpää kuin rauhallinen tutustuminen.

        Nopeasti etenevät voivat olla sekä herkkiä että myös naisia. En jaksaisi oikoa kirjoittamiasi ennakkoluuloja, mutta kaipa jonkun on se tehtävä.

        🦄

        Syvällä sisällä olevalle tunteelle, selleaiselle vatsanpohjasta tulevalle tunteelle ei mahda mitään. Vaikka miten yrittäisi järjellä ajatella, niin nopeasti etenevä tuntuu epäluotettavalta ja sitä kautta vastenmieliseltä. Ja ihan samalla tavallahan ketju on tuolla aiemmin täpösen täynnä hitaammin etenevien haukkumista ja morkkaamista, että näkyy toimivan molempiin suuntiin tuo tunne. Lika barn leka bäst.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuollaiset tilanteet eivät ole rakettitiedettä: suhdetta kaipaava ihminen haluaa keskustella ja tutustua, pelkkää seksiä kaipaava ei. Eli ihan valtavaa "herkillä oloa" siihen ei vaadita. 😁

        Asialla ei ole mitään tekemistä etenemisnopeuden kanssa. Mielestäni sillä ei ole mitään tekemistä myöskään sukupuolen kanssa. Tuo ylempänä kirjoittanut suhtautui aika ikävästi miehiin, vaikka pelkkää seksiä haluavat miehet (ja varmasti naisetkin) ovat vähemmistö. En pidä siitä, että miehiä esineellistetään seksiroboteiksi, koska sellainen käyttäytyminen on loppujen lopuksi aika harvinaista miehiltä.

        🦄

        Eipä se noin yksinkertaisesti useinkaan oikeassa elämässä mene. Pelkkää seksiä metsästävät osaavat usein esittää olevansa muuta kuin ovat ja moni ihan aidotsi nopeasti ihastuvakin taas sitten kasvaa yhtä nopeasti uloskin siitä ihastuksestaan - tänään olet niin superihana ja huomenna ei sitten enää kiinnosta. Tuokin on nähty moneen kertaa, että pikaihastus ei kestä lainkaan aikaa. Moni pikaihastuja on rakastunut siihen rakastumisen tunteeseen ja ovat sarjarakastujia, joiden tunteilla ei ole mitään pohjaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syvällä sisällä olevalle tunteelle, selleaiselle vatsanpohjasta tulevalle tunteelle ei mahda mitään. Vaikka miten yrittäisi järjellä ajatella, niin nopeasti etenevä tuntuu epäluotettavalta ja sitä kautta vastenmieliseltä. Ja ihan samalla tavallahan ketju on tuolla aiemmin täpösen täynnä hitaammin etenevien haukkumista ja morkkaamista, että näkyy toimivan molempiin suuntiin tuo tunne. Lika barn leka bäst.

        Minä en hauku hitaasti eteneviä, koska ymmärrän, että heillä on samanlainen, syvällä sisällä oleva tunne kuin minulla. Se näyttää vain päinvastaiseen suuntaan kuin minulla.

        En vain hyväksy sitä, että hitaasti eteneminen julistetaan ainoaksi ”oikeaksi” toimintatavaksi.

        Muiden suorittamasta haukkumisesta en ota vastuuta.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä se noin yksinkertaisesti useinkaan oikeassa elämässä mene. Pelkkää seksiä metsästävät osaavat usein esittää olevansa muuta kuin ovat ja moni ihan aidotsi nopeasti ihastuvakin taas sitten kasvaa yhtä nopeasti uloskin siitä ihastuksestaan - tänään olet niin superihana ja huomenna ei sitten enää kiinnosta. Tuokin on nähty moneen kertaa, että pikaihastus ei kestä lainkaan aikaa. Moni pikaihastuja on rakastunut siihen rakastumisen tunteeseen ja ovat sarjarakastujia, joiden tunteilla ei ole mitään pohjaa.

        En tiedä oletko mies vai nainen, mutta uskallan veikata, että minulla on enemmän kokemusta miehiin tutustumisesta kuin sinulla.

        Näkemyksesi ei näytä perustuvaan tosielämän tapahtumiin, tai sitten se pohjaa hyvin pieneen näytteeseen.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tiedä oletko mies vai nainen, mutta uskallan veikata, että minulla on enemmän kokemusta miehiin tutustumisesta kuin sinulla.

        Näkemyksesi ei näytä perustuvaan tosielämän tapahtumiin, tai sitten se pohjaa hyvin pieneen näytteeseen.

        🦄

        Kokemukseni perustuu nimenomaan tosielämän tapahtumiin ja hyvin suureen otantaan sekä omasta, että ystävien elämästä. Pikatunteet pikakuolevat, niihin ei kannata järjellä varustetun ihmisen lähteä mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä en hauku hitaasti eteneviä, koska ymmärrän, että heillä on samanlainen, syvällä sisällä oleva tunne kuin minulla. Se näyttää vain päinvastaiseen suuntaan kuin minulla.

        En vain hyväksy sitä, että hitaasti eteneminen julistetaan ainoaksi ”oikeaksi” toimintatavaksi.

        Muiden suorittamasta haukkumisesta en ota vastuuta.

        🦄

        Sinä ehkä et, mutta kun ketjua olet lukenut, niin moni tuolla haukkuu kyllä. Kysymys ei ole siitä mikä olisi "ainoa oikea tapa". Ainoa oikea tapa on se, joka tuntuu itsestä oikealta ja siitä on täysin turha mitään kiistaa vääntää tai mennä loukkaantumaan. Jos jokin tuntuu minusta totaalisen väärältä ja epäaidolta, niin en minä silti sitä sinulta kiellä. Sinä tee kuten tuntuu sinusta oikealta, mutta sitä on silti aivan turha yrittää minulle tyrkyttää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kokemukseni perustuu nimenomaan tosielämän tapahtumiin ja hyvin suureen otantaan sekä omasta, että ystävien elämästä. Pikatunteet pikakuolevat, niihin ei kannata järjellä varustetun ihmisen lähteä mukaan.

        Minä olen oman kokemusteni perusteella tullut eri johtopäätökseen kuin sinä, mutta kyse ei ollut pikatunteista vaan siitä, huomaako ihmisen motiivit helposti vai ei. Pikatunteet erottaa kyllä myös melko nopeasti.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä ehkä et, mutta kun ketjua olet lukenut, niin moni tuolla haukkuu kyllä. Kysymys ei ole siitä mikä olisi "ainoa oikea tapa". Ainoa oikea tapa on se, joka tuntuu itsestä oikealta ja siitä on täysin turha mitään kiistaa vääntää tai mennä loukkaantumaan. Jos jokin tuntuu minusta totaalisen väärältä ja epäaidolta, niin en minä silti sitä sinulta kiellä. Sinä tee kuten tuntuu sinusta oikealta, mutta sitä on silti aivan turha yrittää minulle tyrkyttää.

        Minua ärsyttää, että aloittaja vihjaa seuravaa:
        a) nopea eteneminen olisi huono asia
        b) nopea eteneminen olisi enemmän miesten kuin naisten juttu.

        Lisäksi ärsyttää, että myöhemmin ketjussa liitetään nopea eteneminen harkitsemattomuuteen, voimakkaaseen tunteiden ilmaisuun sekä seksin etsimiseen.

        Mikään näistä väitteistä ei mielestäni perustu todellisuuteen, vaan tarkoituksena on vihjata, että nopeassa etenemisessä olisi jotain ongelmaa. Ei siinä kaikille ole, samaan tapaan kuin hitaassa etenemisessäkään ei ole kaikille mitään ongelmaa.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua ärsyttää, että aloittaja vihjaa seuravaa:
        a) nopea eteneminen olisi huono asia
        b) nopea eteneminen olisi enemmän miesten kuin naisten juttu.

        Lisäksi ärsyttää, että myöhemmin ketjussa liitetään nopea eteneminen harkitsemattomuuteen, voimakkaaseen tunteiden ilmaisuun sekä seksin etsimiseen.

        Mikään näistä väitteistä ei mielestäni perustu todellisuuteen, vaan tarkoituksena on vihjata, että nopeassa etenemisessä olisi jotain ongelmaa. Ei siinä kaikille ole, samaan tapaan kuin hitaassa etenemisessäkään ei ole kaikille mitään ongelmaa.

        🦄

        Minä eli aloittaja puhun vain ja ainoastaan omasta kokemuksestani ja tarpeestani edetä maltillisin askelin. En siis vihjaa yleisesti mitään enkä ole sanonut, että nopeampi tapa edetä olisi väärin. Halusin keskustella aiheesta, koska koin tarvetta pohtia asiaa omassa mielessäni koettuani tilanteesta ahdistusta. Ja koska olen hetero, niin kirjoitin "ovatko miehet näin nopeita etenemään?". Siinä voisi yhtä hyvin lukea, että onko noin nopea eteneminen kovinkin yleistä. Jos tämä nyt oli se kohta, missä mielestäsi yleistin miehiä.

        Olet siis tulkinnut "vihjaukseni" väärin. Ei se mitään, moni muukin on vetänyt aika hurjia johtopäätöksiä tilanteestani ja minusta tietämättä kuitenkaan kuin hyvin pienen osan. Ehkä jotkut anonyymien kommenteista kuvitellaan olevan minun kirjoittamia ja siitä on tullut vääriä käsityksiä minun ajatuksistani.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä eli aloittaja puhun vain ja ainoastaan omasta kokemuksestani ja tarpeestani edetä maltillisin askelin. En siis vihjaa yleisesti mitään enkä ole sanonut, että nopeampi tapa edetä olisi väärin. Halusin keskustella aiheesta, koska koin tarvetta pohtia asiaa omassa mielessäni koettuani tilanteesta ahdistusta. Ja koska olen hetero, niin kirjoitin "ovatko miehet näin nopeita etenemään?". Siinä voisi yhtä hyvin lukea, että onko noin nopea eteneminen kovinkin yleistä. Jos tämä nyt oli se kohta, missä mielestäsi yleistin miehiä.

        Olet siis tulkinnut "vihjaukseni" väärin. Ei se mitään, moni muukin on vetänyt aika hurjia johtopäätöksiä tilanteestani ja minusta tietämättä kuitenkaan kuin hyvin pienen osan. Ehkä jotkut anonyymien kommenteista kuvitellaan olevan minun kirjoittamia ja siitä on tullut vääriä käsityksiä minun ajatuksistani.

        "ovatko miehet näin nopeita etenemään?"

        Tuo on aivan liian sukupuolitettu kysymys. Asia ei liity sinun suuntautumiseesi millään tavalla, vaan siihen, että haluat etsiä jotain tietylle sukupuolelle kuuluvaa lokeroa.

        Lyhyt vastaus kysymykseesi kuuluu siis: toiset ovat, toiset eivät, mutta sukupuoleen asia ei liity.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä eli aloittaja puhun vain ja ainoastaan omasta kokemuksestani ja tarpeestani edetä maltillisin askelin. En siis vihjaa yleisesti mitään enkä ole sanonut, että nopeampi tapa edetä olisi väärin. Halusin keskustella aiheesta, koska koin tarvetta pohtia asiaa omassa mielessäni koettuani tilanteesta ahdistusta. Ja koska olen hetero, niin kirjoitin "ovatko miehet näin nopeita etenemään?". Siinä voisi yhtä hyvin lukea, että onko noin nopea eteneminen kovinkin yleistä. Jos tämä nyt oli se kohta, missä mielestäsi yleistin miehiä.

        Olet siis tulkinnut "vihjaukseni" väärin. Ei se mitään, moni muukin on vetänyt aika hurjia johtopäätöksiä tilanteestani ja minusta tietämättä kuitenkaan kuin hyvin pienen osan. Ehkä jotkut anonyymien kommenteista kuvitellaan olevan minun kirjoittamia ja siitä on tullut vääriä käsityksiä minun ajatuksistani.

        Vaikka nyt väität etenemistahdin olevan sinulle neutraali asia, sana ”tukahduttava” on aika arvottava.

        Olisit voinut kirjoittaa otsikkoon myös: ”reippaat ja vastuuntuntoiset miehet”. Se olisi ehkä ollut jonkun toisen näkemys kokemuksistasi.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "ovatko miehet näin nopeita etenemään?"

        Tuo on aivan liian sukupuolitettu kysymys. Asia ei liity sinun suuntautumiseesi millään tavalla, vaan siihen, että haluat etsiä jotain tietylle sukupuolelle kuuluvaa lokeroa.

        Lyhyt vastaus kysymykseesi kuuluu siis: toiset ovat, toiset eivät, mutta sukupuoleen asia ei liity.

        🦄

        Ok, pahoittelut, jos tuosta lauseestani sai kuvan, että leimasin kaikkia miehiä. Yritän ilmaista asiani sukupuolineutraalimmin jatkossa.

        Tuohon toiseen kommenttiisi, niin sana tukahduttava kuvaa omaa tuntemustani. Ymmärrän, että joku toinen kokisi tilanteen eri tavalla, mutta puhun tässä nimenomaan omista tuntemuksistani. Tarkoitus ei ole tuomita muiden tapoja edetä suhteissaan. Siihen vaikuttaa niin moni asia eikä ole yhtä oikeaa tapaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ok, pahoittelut, jos tuosta lauseestani sai kuvan, että leimasin kaikkia miehiä. Yritän ilmaista asiani sukupuolineutraalimmin jatkossa.

        Tuohon toiseen kommenttiisi, niin sana tukahduttava kuvaa omaa tuntemustani. Ymmärrän, että joku toinen kokisi tilanteen eri tavalla, mutta puhun tässä nimenomaan omista tuntemuksistani. Tarkoitus ei ole tuomita muiden tapoja edetä suhteissaan. Siihen vaikuttaa niin moni asia eikä ole yhtä oikeaa tapaa.

        Äläpä pyytele yhtään mitään anteeksi. Minä kirjoitin tuon viestin, josta tämä yksisarvinen nyt kovasti provosoitui ja innostui valtavan määrän vastauksia tähän alle jankuttamaan. Joku defenssi ilmeisesti.

        Kommenttini alkaa ”mun mielestäni…” eli kirjoitin ihan puhtaasti omasta näkökulmastani ja omista kokemuksistani. Minusta tämän verran elämää, ihmissuhteita, miehiä ja kaikenlaisia kokemuksia nähneenä ja kokeneena olen ansainnut oikeuteni muodostaa oman mielipiteeni. Näemmä en ole sen kanssa yksin myöskään.

        Pikatunteet kokee usein pikakuoleman ja harva seksiä metsästävä mies pelaa avoimin kortein. Jos rakastuu ennen kuin edes tuntee toisen kunnolla, niin onhan se päivänselvää, että siinä ei rakastuta siihen ihmiseen itseensä, vaan epärealistiseen mielikuvaan toisesta, tai rakastumisen kokemukseen. Se kemikaalicocktail haihtuu aivoista 1,5-2v kuluessa ja sitten on vastassa todellisuus, jonka karille monet näistä päättyy.

        Jos ei halua rikkoa itseään deittaillessa kannattaa pitää jalat maassa, järki kädessä ja edetä just tasan sitä tahtia kuin itsestä oikealta tuntuu. Yhtään mitään anteeksipyytelemättä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä olen oman kokemusteni perusteella tullut eri johtopäätökseen kuin sinä, mutta kyse ei ollut pikatunteista vaan siitä, huomaako ihmisen motiivit helposti vai ei. Pikatunteet erottaa kyllä myös melko nopeasti.

        🦄

        No mutta sinä oletkin ilmeisesti tollainen pikainen. Sehän nyt olisikin kummallista, jos olisit kokenut toisin ja vieläpä puhuisit itseäsi vastaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äläpä pyytele yhtään mitään anteeksi. Minä kirjoitin tuon viestin, josta tämä yksisarvinen nyt kovasti provosoitui ja innostui valtavan määrän vastauksia tähän alle jankuttamaan. Joku defenssi ilmeisesti.

        Kommenttini alkaa ”mun mielestäni…” eli kirjoitin ihan puhtaasti omasta näkökulmastani ja omista kokemuksistani. Minusta tämän verran elämää, ihmissuhteita, miehiä ja kaikenlaisia kokemuksia nähneenä ja kokeneena olen ansainnut oikeuteni muodostaa oman mielipiteeni. Näemmä en ole sen kanssa yksin myöskään.

        Pikatunteet kokee usein pikakuoleman ja harva seksiä metsästävä mies pelaa avoimin kortein. Jos rakastuu ennen kuin edes tuntee toisen kunnolla, niin onhan se päivänselvää, että siinä ei rakastuta siihen ihmiseen itseensä, vaan epärealistiseen mielikuvaan toisesta, tai rakastumisen kokemukseen. Se kemikaalicocktail haihtuu aivoista 1,5-2v kuluessa ja sitten on vastassa todellisuus, jonka karille monet näistä päättyy.

        Jos ei halua rikkoa itseään deittaillessa kannattaa pitää jalat maassa, järki kädessä ja edetä just tasan sitä tahtia kuin itsestä oikealta tuntuu. Yhtään mitään anteeksipyytelemättä.

        "Jos rakastuu ennen kuin edes tuntee toisen kunnolla, niin onhan se päivänselvää, että siinä ei rakastuta siihen ihmiseen itseensä, vaan epärealistiseen mielikuvaan toisesta, tai rakastumisen kokemukseen."

        Juuti noin. Tuossa se jutun ydin on. Pikarakastuja ei koskaan oikeasti rakstu siihen ihmiseen. hänhän ei ole edes ehtinyt sitä ihmistä oikeasti oppia tuntemaan. Hän rakastuu omaan mielikuvaansa siitä mitä se ihminen on tai sitten hän on tuollainen edelläkuvatun kaltainen rakastumisen tunteeseen rakastuva yksilö. Pikaihastuminen ei ole aito, eikä se kestä aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Äläpä pyytele yhtään mitään anteeksi. Minä kirjoitin tuon viestin, josta tämä yksisarvinen nyt kovasti provosoitui ja innostui valtavan määrän vastauksia tähän alle jankuttamaan. Joku defenssi ilmeisesti.

        Kommenttini alkaa ”mun mielestäni…” eli kirjoitin ihan puhtaasti omasta näkökulmastani ja omista kokemuksistani. Minusta tämän verran elämää, ihmissuhteita, miehiä ja kaikenlaisia kokemuksia nähneenä ja kokeneena olen ansainnut oikeuteni muodostaa oman mielipiteeni. Näemmä en ole sen kanssa yksin myöskään.

        Pikatunteet kokee usein pikakuoleman ja harva seksiä metsästävä mies pelaa avoimin kortein. Jos rakastuu ennen kuin edes tuntee toisen kunnolla, niin onhan se päivänselvää, että siinä ei rakastuta siihen ihmiseen itseensä, vaan epärealistiseen mielikuvaan toisesta, tai rakastumisen kokemukseen. Se kemikaalicocktail haihtuu aivoista 1,5-2v kuluessa ja sitten on vastassa todellisuus, jonka karille monet näistä päättyy.

        Jos ei halua rikkoa itseään deittaillessa kannattaa pitää jalat maassa, järki kädessä ja edetä just tasan sitä tahtia kuin itsestä oikealta tuntuu. Yhtään mitään anteeksipyytelemättä.

        Samaa mietin. Jos joku alkaa minulle nopeasti ihastumistaan tilittää niin eka tunne on, että eihän se ihminen edes tunne minua. Ei hänellä ole mitään käsitystä siitä kuka ja millainen tyyppi minä olen. Se jos mikä saa minut taatusti vetäytymään pois. En tiedä mihin se ihminen on ihastunut, mutta ei ainakaan minuun. Ne selityksetkin siitä millainen muka olen ovat yleensä täysin pielessä. Niistä kuvailuista ei minua tunnistaisi kukaan, joka minut oikeasti tuntee.


      • Anonyymi

        Jos suhdetta pitää harkita vastaus on aina EI. Sillon ei ole kemiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole se, joka tuon kirjoitti, mutta oman kokemukseni mukaan usein halutaan vain seksiä, kun halutaan edetä vauhdilla. Ei aina, mutta usein ja sen takia itse olen herkillä sen suhteen, että haluaako mies minusta muutakin kuin pelkkää seksiä.

        Jos joku kokee asian toisin ja haluaa edetä salamannopeasti suoraan seksiin, niin sehän on jokaisen oma asia.

        Tottakai halutaan seksiä ja jos se on hyvää niin sitä halutaan myös seuraavat 5v 10v 20v


    • Anonyymi

      On sinun vuorosi. Varo pian kaunaa.

    • Anonyymi

      järkyttävä asnonta... onko isäsi lempinimeltään mulkunpenikka?

    • Anonyymi

      voi tuntua hauskalle nukkua tyttöjen kanssa hassulle sillei

    • Anonyymi

      Köyriminen on joka miehellä mielessä.

    • Anonyymi

      Em tidät ,itta vpo timtia tyutäoööelom jassiööe. jassiööe. kps millii ka åej,poset kaöat åeotpm aööa pm

      Ja lämmom peittokin'¨

    • Anonyymi

      Luvia on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Vuoden 2017 alusta Luvia on osa Eurajokea. Ennen kuntaliitosta Luvialla asui 3 348 (31.12.2016) ihmistä, ja sen pinta-ala oli 861,20 km², josta 2,46 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 19,80 asukasta/km².

      • Anonyymi

        Tämä kommentti jotenkin kruunaa tämän keskustelun. 😁 Tulee mieleen sellainen pikkukaupungin tyttö, jota pelottaa, kun miehet liian innokkaasti piirittävät.

        Kirsikka i:n päällä! 😁

        Kerrottakoon vertailun vuoksi, että Punavuoren (Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa) asukastiheys on yli 20 tuhatta asukasta neliökilometrillä. Se on tuhatkertainen Luviaan verrattuna.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä kommentti jotenkin kruunaa tämän keskustelun. 😁 Tulee mieleen sellainen pikkukaupungin tyttö, jota pelottaa, kun miehet liian innokkaasti piirittävät.

        Kirsikka i:n päällä! 😁

        Kerrottakoon vertailun vuoksi, että Punavuoren (Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa) asukastiheys on yli 20 tuhatta asukasta neliökilometrillä. Se on tuhatkertainen Luviaan verrattuna.

        🦄

        Kyllä, minua pelottaa. En häpeä myöntää sitä. Syyt kerroin tuossa ylempänä. Kva, jos se edes sinun mielestäsi on huvittavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, minua pelottaa. En häpeä myöntää sitä. Syyt kerroin tuossa ylempänä. Kva, jos se edes sinun mielestäsi on huvittavaa.

        Älä välitä. Tosi törkeää ja alatyylistä kommentointia. Tämä yksisarvinen on kiusaajaluonne näköjään.

        Juuri tuommoisten ihmisten takia jotka on ilkeitä, pahansuopia ja ylenkatsovia, ymmärtämättömiä sekä empatiakyvyttömiä muita kohtaan kannattaa olla varuillaan uusia ihmisiä tavatessa. On parempi, että tuommoiset pysyy visusti ruudun takana ja netissä, eikä niitä kannata päästää omaan elämään ja kotiin fiilistä pilaamaan ja itsetuntoa runnomaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tämä kommentti jotenkin kruunaa tämän keskustelun. 😁 Tulee mieleen sellainen pikkukaupungin tyttö, jota pelottaa, kun miehet liian innokkaasti piirittävät.

        Kirsikka i:n päällä! 😁

        Kerrottakoon vertailun vuoksi, että Punavuoren (Helsingin tiheimmin asuttu kaupunginosa) asukastiheys on yli 20 tuhatta asukasta neliökilometrillä. Se on tuhatkertainen Luviaan verrattuna.

        🦄

        Mulla on kanssa tässä sulle kirsikka i:n päälle, niin saat arvoisesi vastauksen. Kas tässä: 💩.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä välitä. Tosi törkeää ja alatyylistä kommentointia. Tämä yksisarvinen on kiusaajaluonne näköjään.

        Juuri tuommoisten ihmisten takia jotka on ilkeitä, pahansuopia ja ylenkatsovia, ymmärtämättömiä sekä empatiakyvyttömiä muita kohtaan kannattaa olla varuillaan uusia ihmisiä tavatessa. On parempi, että tuommoiset pysyy visusti ruudun takana ja netissä, eikä niitä kannata päästää omaan elämään ja kotiin fiilistä pilaamaan ja itsetuntoa runnomaan.

        Kiitos, en välitä 😊 Tässä ketjussa on tullut paljon hyviä kommentteja ja vaikka jotkut näkemykset ovatkin poikkeavia omistani, niin monenlaisten näkemysten pohtiminen on auttanut minua työstämään asiaa eteenpäin.

        Hieman ihmettelen joidenkin tarvetta tehdä räikeän virheellisiä päätelmiä tai mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta sitä se on, kun erilaiset ihmiset keskutelevat keskenään kasvottomina netissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, minua pelottaa. En häpeä myöntää sitä. Syyt kerroin tuossa ylempänä. Kva, jos se edes sinun mielestäsi on huvittavaa.

        Tuo huvittavuus oli siis suunnattu Luvia-kommentin kirjoittajalle.

        Itse en ajattele, että ihmisen synnyinseutu määrittäisi hänen suhtautumistaan ympäröivään maailmaan.

        Tarkoituksenani ei ole kiusata ketään, ja olen välittömästi valmis pyytämään anteeksi, jos olen loukannut.

        Kiusaajaksi nimitteleminen voi toisaalta johtua siitäkin, ettei minulla ole tarvetta miellyttää ketään tässä keskustelussa. Sellainenhan on joillekin kauhistus.

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä välitä. Tosi törkeää ja alatyylistä kommentointia. Tämä yksisarvinen on kiusaajaluonne näköjään.

        Juuri tuommoisten ihmisten takia jotka on ilkeitä, pahansuopia ja ylenkatsovia, ymmärtämättömiä sekä empatiakyvyttömiä muita kohtaan kannattaa olla varuillaan uusia ihmisiä tavatessa. On parempi, että tuommoiset pysyy visusti ruudun takana ja netissä, eikä niitä kannata päästää omaan elämään ja kotiin fiilistä pilaamaan ja itsetuntoa runnomaan.

        Niin, kyllähän minä aika pelottava olen. 😁 Olet kuitenkin uskaltautunut tänne lukaisemaan, mitä sanottavaa minulla on ollut. 😉

        🦄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla on kanssa tässä sulle kirsikka i:n päälle, niin saat arvoisesi vastauksen. Kas tässä: 💩.

        En ota vastaan.

        🦄


      • Anonyymi

    • Anonyymi

      En tiedä mutta voi olla hassua tyttöjenkin mielestä nukkua jossain pehmoisewssa lämpimässä, varsinkin jos jotenkin loukkaantunut niin nukkumaan pehmoiseen petiin lämpimään

    • Anonyymi

      Eli parempi on miehen olla osoittamatta kiinnostustaan ja ihastustaan sinuun, niin ei ainakaan karkota sinua tiehensä. :)

    • Anonyymi

      Kyseessä on epätoivioisia miehiä. Women pleaser noin niinkuin ulkomaan kielellä. On ihan normaalia tuntea ahdistusta näitä nynneröitä kohtaan. Naista pitää arvostaa niin että luottaa naisen pärjäävän omillaan.

      Helpoimmalla pääset kun sanot suoraan että tuollainen lällyttely on ahdistavaa ja pärjäät hyvin omillasikin. Jos eivät usko niin kirjallisesti vaan että ei kiinnosta/ et ole oikeaa tyyppiä. Jos jäävät vielä roikkumaan niin ignorea peliin.

      Itsekin tuota ylihuolehtivaa lällyttelyä tein nuorempana. Lopulta tajusin että nimenomaan naisen itsenäisyyttä pitää arvostaa ja meressä on paljon kalaa. Ylihuolehtiva käytös tuntuu takertumiselta, kun nainen ei saa tilaa hengittää. Tuon oivalsin vasta 30 iässä mutta sen jälkeen rupesi flaksi käymään.

      Lyhyesti sanottuna: et ole tunnevammainen. Olet normaali itsenäinen nainen.

      Terv. M36

      • Anonyymi

        Vastalause. Huolehtiminen voi tapahtua myös niin, että huolehdittavan itsenäisyyttä kunnioitetaan. Minun taloudessani on kaksi sellaista ihmistä.

        Minun mielestäni lällyttely on aivan eri asia. Lällyttely on sitä, ettei tiedä mitä itse haluaa mutta luulee tietävänsä, mitä toinen haluaa (koska ei uskalla kommunikoida tämän kanssa). Tällainen lällyttely johtaa useammin (ärsyttävän) hitaaseen kuin nopeaan etenemiseen suhteessa.

        🦄


    • Anonyymi

      Onneksi ziiz itzellä jalka herätti, olin ziiz nukkumaza mukavasti unta näin ja sxittenpyrähdin niin hillitön kipu jalassa polvessa

      Oikeasti hyvkin kun jalka herätti koska jalka-pallin ottelu tulee illalla jännä..

    • Anonyymi

      Vältä tuollaisia miehiä. Ovat nössöjä miellyttäjiä, joihin kyllästyy nopeasti.

      Kunnon alfa-uros ei naista edes yritä miellyttää. Nainen saa ponnistella hurmatakseen miehen.

      ÖHYM.

    • Anonyymi

      Komea pleijeri saanoo naisille kauniita asioita jotta pääsee naisen kanssa sänkyyn. Kyllä nuo miehet tiedetään. Sanoppa miehelle ettei seksiä vielä ennen kun asutaan yhdessä niin mies katoaa kyllä vähin äänin.

    • Anonyymi

      marokko-ranska taitaa tulla iltapelinä jala pallina.

      Itse jooh en tiedä kaaduin kun on ollut rikki nilkkakin niin polvi sitten joo käveleminen on tuskaa...

    • Anonyymi

      Puhut aloituksessa monikossa miehet. Tapaukset useampaa miestä yhtäaikaa, ei mitään järkeä

    • Anonyymi

      hoitajat sanoivat itselle kun eksyin heidän pukuhuoneesee että: ymmärrämme oli ahinko juttu sille itsellesikin näytti kai kummalliselle se heh

    • Anonyymi

      Narsistit voivat olla ensi alkuun vähän liiankin mukavia ennenkuin myöhemmin, kun ovat saaneet sormensa ympärille kiedottua niiden todellinen sadistinen luonne paljastuu.

      Toivottavasti ei kyse sellaisesta, mutta hyvä ainakin terveellä tavalla olla varuillaan, eikä ainakaan liian nopeasti lähteä mihinkään vakavampaan.

      • Anonyymi

        Sama tuli mieleen. Monesti luonnehäiriöiset usein ovat näitä pikarakastujia, varsinkin narsistit rakkauspommittaa kohdetta ja vannoo rakkautta jo suhteen alkumetreillä. Tarkoituksena saada toinen koukkuun ja sitoutettua pikaisesti ennen kuin narsistin todellinen luonne paljastuu. Muutkin luonnehäiriöiset ja psyykkisesti epätasapainossa olevat voivat ripustautua liian nopeasti. Tietenkään he eivät näe mitään vikaa omissa toimintatavoissaan, eivätkä kykene lainkaan ymmärtämään, miksi toista voi sellainen ahdistaa. Tässäkin ketjussa on näitä kirjoittelijoita, joista tulee tämmöisiä ajatuksia, että onkohan kaikki muumit ihan laaksossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama tuli mieleen. Monesti luonnehäiriöiset usein ovat näitä pikarakastujia, varsinkin narsistit rakkauspommittaa kohdetta ja vannoo rakkautta jo suhteen alkumetreillä. Tarkoituksena saada toinen koukkuun ja sitoutettua pikaisesti ennen kuin narsistin todellinen luonne paljastuu. Muutkin luonnehäiriöiset ja psyykkisesti epätasapainossa olevat voivat ripustautua liian nopeasti. Tietenkään he eivät näe mitään vikaa omissa toimintatavoissaan, eivätkä kykene lainkaan ymmärtämään, miksi toista voi sellainen ahdistaa. Tässäkin ketjussa on näitä kirjoittelijoita, joista tulee tämmöisiä ajatuksia, että onkohan kaikki muumit ihan laaksossa.

        Yhtä lailla hitaasti lämåimät eivät näe mitään vikaa itsessään. Se tuntuu aivan karmealta, suorastaan kidutukselta kun hitaasti lämpeävä ei kehu eikä sano rakastavansa. Ok, jätän hitaasti lämpiävän yksin koska en kestä ihmistä joka ei näytä tunteitaan 100% rehellisesti ja täysillä. Sillon tällainen tunneihminen kokee rakkaudettomuutta ja torjuntaa kun on tottunut siihen että hyväksyntää ja tunnetta saa kokoajan ja paljon ja suhde on vahva, ei kylmä, ei haalea vaan totisinta totta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä lailla hitaasti lämåimät eivät näe mitään vikaa itsessään. Se tuntuu aivan karmealta, suorastaan kidutukselta kun hitaasti lämpeävä ei kehu eikä sano rakastavansa. Ok, jätän hitaasti lämpiävän yksin koska en kestä ihmistä joka ei näytä tunteitaan 100% rehellisesti ja täysillä. Sillon tällainen tunneihminen kokee rakkaudettomuutta ja torjuntaa kun on tottunut siihen että hyväksyntää ja tunnetta saa kokoajan ja paljon ja suhde on vahva, ei kylmä, ei haalea vaan totisinta totta.

        Jos tunteita ei vielä ole, niin miten niitä voisi näyttää? Eikö se juuri olisi epärehellisyyttä, jos alkaa hehkuttaa jotain, mitä ei oikeasti vielä ole? Rehellisyyttä lienee tuossa tilanteessa olla esittämättä jotain olematonta?

        Ja tietysti sinulla on täysi oikeus jättää sellainen ihminen yksin. Se lieneekin oikeasti se ainoa järkevä ratkaisu. Todennäköisesti tulisit kuitenkin vain jatkuvasti törmäämään sen ihmisen kanssa siihen, että teillä on hyvin erilainen tunneilmaisun tapa ja tulisit vain jatkuvalla syötöllä tuskastumaan tuohon asiaan ja kokemaan noita mainitsemiasi tunteita. Eli toimit täysin oikein, eikä sinun kannata ahdistua siitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tunteita ei vielä ole, niin miten niitä voisi näyttää? Eikö se juuri olisi epärehellisyyttä, jos alkaa hehkuttaa jotain, mitä ei oikeasti vielä ole? Rehellisyyttä lienee tuossa tilanteessa olla esittämättä jotain olematonta?

        Ja tietysti sinulla on täysi oikeus jättää sellainen ihminen yksin. Se lieneekin oikeasti se ainoa järkevä ratkaisu. Todennäköisesti tulisit kuitenkin vain jatkuvasti törmäämään sen ihmisen kanssa siihen, että teillä on hyvin erilainen tunneilmaisun tapa ja tulisit vain jatkuvalla syötöllä tuskastumaan tuohon asiaan ja kokemaan noita mainitsemiasi tunteita. Eli toimit täysin oikein, eikä sinun kannata ahdistua siitä.

        Itse näen niin että jos ei ole tunteita toista kohtaan niin sillon on kohteliasta pysyä helvetin kaukana toisesta. Koska tällä toisella tunneihmisellä ne tunteet lisääntyy hetki hetkeltä, päivä päivältä.
        -tunneihminen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tunteita ei vielä ole, niin miten niitä voisi näyttää? Eikö se juuri olisi epärehellisyyttä, jos alkaa hehkuttaa jotain, mitä ei oikeasti vielä ole? Rehellisyyttä lienee tuossa tilanteessa olla esittämättä jotain olematonta?

        Ja tietysti sinulla on täysi oikeus jättää sellainen ihminen yksin. Se lieneekin oikeasti se ainoa järkevä ratkaisu. Todennäköisesti tulisit kuitenkin vain jatkuvasti törmäämään sen ihmisen kanssa siihen, että teillä on hyvin erilainen tunneilmaisun tapa ja tulisit vain jatkuvalla syötöllä tuskastumaan tuohon asiaan ja kokemaan noita mainitsemiasi tunteita. Eli toimit täysin oikein, eikä sinun kannata ahdistua siitä.

        En pysty edes ymmärtämään eikö kiinnostus nimenomaan perustu tunteeseen eikä järkeen???
        Ja kun se eka muru tunnetta on ajanut esim treffeille niin sen jälkeen tunne kasvaa tiili kerrallaan kunnes kyseessä on torni. Vahva ihmissuhde mikä rakentuu päivä päivältä voimistuvaan rakkauteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse näen niin että jos ei ole tunteita toista kohtaan niin sillon on kohteliasta pysyä helvetin kaukana toisesta. Koska tällä toisella tunneihmisellä ne tunteet lisääntyy hetki hetkeltä, päivä päivältä.
        -tunneihminen

        Sinä saat nähdä sen niin. Ei sinua kukaan kiellä näkemästä asiaa noin. Itseäsi suojellaksesi sinun siis kannattaa jo ihan omaehtoisesti pysyä helvetin kaukana sellaisista ihmisistä, joiden koet olevan vääränlaisia. Sillähän tuosta ongelmasta pääsee. Noin yleisesti ottaen ihminen on ihan itse vastuussa niistä tunteistaan. Ei toisella ole velvollisuutta yrittää tulkita sitä kuka ja millainen sinä olet. Riittää kun on rehellinen toista kohtaan. Kun toinen on rehellinen, niin vedät siitä sitten itse ne omat johtopäätöksesi ja poistut vääränlaisen ihmisen seurasta. Problem solved.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En pysty edes ymmärtämään eikö kiinnostus nimenomaan perustu tunteeseen eikä järkeen???
        Ja kun se eka muru tunnetta on ajanut esim treffeille niin sen jälkeen tunne kasvaa tiili kerrallaan kunnes kyseessä on torni. Vahva ihmissuhde mikä rakentuu päivä päivältä voimistuvaan rakkauteen.

        Ei sinun tarvitse sitä ymmärtää. Maailmassa ja sen ihmisissä on valtavasti asioita, joita on mahdoton käsittää. Niin se nyt vaan on ja ihmiset ovat keskenään erilaisia. Helpommalla pääset, kun vain hyväksyt sen, vaikket kaikkea tajuakaan. Jotkin asiat nyt vain ovat sellaisia, ettei niitä tule koskaan tajuamaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä saat nähdä sen niin. Ei sinua kukaan kiellä näkemästä asiaa noin. Itseäsi suojellaksesi sinun siis kannattaa jo ihan omaehtoisesti pysyä helvetin kaukana sellaisista ihmisistä, joiden koet olevan vääränlaisia. Sillähän tuosta ongelmasta pääsee. Noin yleisesti ottaen ihminen on ihan itse vastuussa niistä tunteistaan. Ei toisella ole velvollisuutta yrittää tulkita sitä kuka ja millainen sinä olet. Riittää kun on rehellinen toista kohtaan. Kun toinen on rehellinen, niin vedät siitä sitten itse ne omat johtopäätöksesi ja poistut vääränlaisen ihmisen seurasta. Problem solved.

        Ja siis noinhan tässäkin keskustelussa on moni hittasti lämpeävä myös sanonut tekevänsä. Jos toisen tunneilmaisu on ylitsevuotavaista ja tuntuu liialliselta ja liian nopealta, niin siitä sitten vain poistuu. Kun juttu ei toimi niin se ei toimi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinä saat nähdä sen niin. Ei sinua kukaan kiellä näkemästä asiaa noin. Itseäsi suojellaksesi sinun siis kannattaa jo ihan omaehtoisesti pysyä helvetin kaukana sellaisista ihmisistä, joiden koet olevan vääränlaisia. Sillähän tuosta ongelmasta pääsee. Noin yleisesti ottaen ihminen on ihan itse vastuussa niistä tunteistaan. Ei toisella ole velvollisuutta yrittää tulkita sitä kuka ja millainen sinä olet. Riittää kun on rehellinen toista kohtaan. Kun toinen on rehellinen, niin vedät siitä sitten itse ne omat johtopäätöksesi ja poistut vääränlaisen ihmisen seurasta. Problem solved.

        Jep, just noin se menee. Jos minun seurani aiheuttaa toiselle ahdistusta ja hänen seuransa minulle, niin kannat vastakkain ja matka jatkuu. Turha siihen on jäädä vääntämään siitä kenen tunneilmaisu on oikeanlaista ja kenen vääränlaista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis noinhan tässäkin keskustelussa on moni hittasti lämpeävä myös sanonut tekevänsä. Jos toisen tunneilmaisu on ylitsevuotavaista ja tuntuu liialliselta ja liian nopealta, niin siitä sitten vain poistuu. Kun juttu ei toimi niin se ei toimi.

        Aina oon jättänyt toiselle vapauden enkä ole ollut tunkeikeva enkä puhu vakavissani (vitsillä kylläkin) mistään lapsista tai avioliitoista. Tosikot ottaa vakavissaan kaikki jutut. :D
        Tuo nopeuskin on suhteellinen käsite mitä se kenellekin tarkoittaa. Puolisoni kanssa muutimme yhteen samana päivänä kun tapasimme ja oli ilmeisen oikea ratkaisu koska liitto kesti hautaan asti. Yleensä jollei 3kk ole täysillä rakastunut niin en enää lähtisi liputtamaan jutun puolesta. Mikä sinulle on nopeasti etenemistä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aina oon jättänyt toiselle vapauden enkä ole ollut tunkeikeva enkä puhu vakavissani (vitsillä kylläkin) mistään lapsista tai avioliitoista. Tosikot ottaa vakavissaan kaikki jutut. :D
        Tuo nopeuskin on suhteellinen käsite mitä se kenellekin tarkoittaa. Puolisoni kanssa muutimme yhteen samana päivänä kun tapasimme ja oli ilmeisen oikea ratkaisu koska liitto kesti hautaan asti. Yleensä jollei 3kk ole täysillä rakastunut niin en enää lähtisi liputtamaan jutun puolesta. Mikä sinulle on nopeasti etenemistä?

        Jos koet toisen tosikoksi, niin silloinhan on vain parempi jatkaa heti eri suuntiin. Turha siihen on jäädä murehtimaan ja pohtimaan.

        Nopeus on suhteellinen käsite, kyllä. Ja jos käsitys nopeudesta ei kohtaa, niin parempi silloinkin jatkaa heti eri suuntiin. Mitä nopeammin tuon tajuaa niin sitä nopeammin pääsee myös pois ahdistavasta tilanteesta. Mikä minulle on nopeaa, no se riippuu tilanteesta. En ole koskaan tapaillut ketään, jota en olisi tuntenut jollain tasolla jo aiemmin. Täysin tuntematon ei pääse henkisesti minun lähelleni pitkään aikaan, jos taas tunnen toisen jo etukäteen niin silloin voin periaatteessa "muuttaa yhteen samana päivänä". Kaikki tosiaan on suhteellista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos koet toisen tosikoksi, niin silloinhan on vain parempi jatkaa heti eri suuntiin. Turha siihen on jäädä murehtimaan ja pohtimaan.

        Nopeus on suhteellinen käsite, kyllä. Ja jos käsitys nopeudesta ei kohtaa, niin parempi silloinkin jatkaa heti eri suuntiin. Mitä nopeammin tuon tajuaa niin sitä nopeammin pääsee myös pois ahdistavasta tilanteesta. Mikä minulle on nopeaa, no se riippuu tilanteesta. En ole koskaan tapaillut ketään, jota en olisi tuntenut jollain tasolla jo aiemmin. Täysin tuntematon ei pääse henkisesti minun lähelleni pitkään aikaan, jos taas tunnen toisen jo etukäteen niin silloin voin periaatteessa "muuttaa yhteen samana päivänä". Kaikki tosiaan on suhteellista.

        En tuntenut entuudestaan puolisoani (nettideitti) enkä myöskään ole tuntenut entuudestaan työkavereitani tai yöelämästä löytyneitä miehiä.

        Ensikohtaamisella on välittömästi tullut tunne että sovimme yhteen eikä ole ns irtosuhteita ollut vaan vakavia suhteita, yhdessä asuttu. Tämä on normaalia luonnollista elämää minulle, ei jahkailu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tuntenut entuudestaan puolisoani (nettideitti) enkä myöskään ole tuntenut entuudestaan työkavereitani tai yöelämästä löytyneitä miehiä.

        Ensikohtaamisella on välittömästi tullut tunne että sovimme yhteen eikä ole ns irtosuhteita ollut vaan vakavia suhteita, yhdessä asuttu. Tämä on normaalia luonnollista elämää minulle, ei jahkailu.

        Noin oletinkin, sillä muutoinhan tuossa ei olisi ollut mitään raportoitavaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En tuntenut entuudestaan puolisoani (nettideitti) enkä myöskään ole tuntenut entuudestaan työkavereitani tai yöelämästä löytyneitä miehiä.

        Ensikohtaamisella on välittömästi tullut tunne että sovimme yhteen eikä ole ns irtosuhteita ollut vaan vakavia suhteita, yhdessä asuttu. Tämä on normaalia luonnollista elämää minulle, ei jahkailu.

        Minullekaan jahkailu ei ole lainkaan luonnollista. En koskaan jahkaile. Vaan en ala valehtelemaankaan. Sanon asiat kuten ne ovat ja jos ei kelpaa niin sitte ei kelpaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja siis noinhan tässäkin keskustelussa on moni hittasti lämpeävä myös sanonut tekevänsä. Jos toisen tunneilmaisu on ylitsevuotavaista ja tuntuu liialliselta ja liian nopealta, niin siitä sitten vain poistuu. Kun juttu ei toimi niin se ei toimi.

        Hitaasti lämpeävä voi vaikka kännissä sanoa rakastavansa mutta selvinpäin on "hitaasti lämpiävä". Miten ihmeessä voi *tietää* toisen todellisista tunteista jollei hän niitä 100% avoimesti ja rehellisesti näytä? Siihen ongelmaan törmää tunneihminen. Ja sitten käynyt ilmi että ne kehumiset (mitkä itselleni täysin normaalia kommunikointia) on hänelle joku iso juttu kun ei ole tottunut moiseen. Olemme niin hyvin erilaisia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hitaasti lämpeävä voi vaikka kännissä sanoa rakastavansa mutta selvinpäin on "hitaasti lämpiävä". Miten ihmeessä voi *tietää* toisen todellisista tunteista jollei hän niitä 100% avoimesti ja rehellisesti näytä? Siihen ongelmaan törmää tunneihminen. Ja sitten käynyt ilmi että ne kehumiset (mitkä itselleni täysin normaalia kommunikointia) on hänelle joku iso juttu kun ei ole tottunut moiseen. Olemme niin hyvin erilaisia.

        No jotkut ihmiset nyt puhuvat kännissä mitä sattuu. Jotkut ihmiset myös valehtelevat. Ei se mitenkään liity hitaaseen lampenemiseen. Myös pikaihastujista monet lätisevät jos sun mitä nyt satuu suuhun osumaan.

        Se on myös 100% rehellistä, jos suuria tunteita ei vielä ole. Jos voin sanoa, että joo pidän sinusta kyllä, niin silloin se on se rehellinen asia sanoa. Ei silloin kuulu mitään rakkaudentunnustuksia jaella. Se olisi valhe.

        Minäkin muuten olen tunneihminen. Se kun en liity suoranaisesti tähän asiaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No jotkut ihmiset nyt puhuvat kännissä mitä sattuu. Jotkut ihmiset myös valehtelevat. Ei se mitenkään liity hitaaseen lampenemiseen. Myös pikaihastujista monet lätisevät jos sun mitä nyt satuu suuhun osumaan.

        Se on myös 100% rehellistä, jos suuria tunteita ei vielä ole. Jos voin sanoa, että joo pidän sinusta kyllä, niin silloin se on se rehellinen asia sanoa. Ei silloin kuulu mitään rakkaudentunnustuksia jaella. Se olisi valhe.

        Minäkin muuten olen tunneihminen. Se kun en liity suoranaisesti tähän asiaan.

        Itse tunnen siis yhden "hitaasti lämpeävän" ja kun käskit vaan lähteä niin ongelma siinä miten kärsivällinen, sitkeä ja sinnikäs tämä hitaasti lämpeävä on. Olisin lyönyt ns hanskat tiskiin jo ajat sitten mutta hän haluaa jatkaa ja jatkaa. Tietysti rakastan häntä koska olen tunneihminen mutta pakko vaan erota vaikken ikuiseen rakkauteen uskovana haluaisikaan erota. Itse olen nopea elämässä, hän hidas kaikessa. :(


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse tunnen siis yhden "hitaasti lämpeävän" ja kun käskit vaan lähteä niin ongelma siinä miten kärsivällinen, sitkeä ja sinnikäs tämä hitaasti lämpeävä on. Olisin lyönyt ns hanskat tiskiin jo ajat sitten mutta hän haluaa jatkaa ja jatkaa. Tietysti rakastan häntä koska olen tunneihminen mutta pakko vaan erota vaikken ikuiseen rakkauteen uskovana haluaisikaan erota. Itse olen nopea elämässä, hän hidas kaikessa. :(

        Eli ongelma on kyseisessä yksilössä. Kyllä, kaikenlaisissa ryhmissä on kaikenlaisia yksilöitä. Sille ei ikävä kyllä mahda mitään.

        Sinulla on ihan täysi oikeus sanoa suoraan ja pyytää häntä jättämään sinut rauhaan. Jos hän ei usko hyvällä niin sitten katkot kaikki yhteydet. Ei siinä sen kummempaa. Ei se mukavaa ole, mutta joskus on pakko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En pysty edes ymmärtämään eikö kiinnostus nimenomaan perustu tunteeseen eikä järkeen???
        Ja kun se eka muru tunnetta on ajanut esim treffeille niin sen jälkeen tunne kasvaa tiili kerrallaan kunnes kyseessä on torni. Vahva ihmissuhde mikä rakentuu päivä päivältä voimistuvaan rakkauteen.

        Kyllä järjen pitää olla mukana. Jos joku liikkuu minun suhteeni vain tunneakselilla en lähde siihen leikkiin.

        Järki on peräsin ja sydän on kompassi. Niiden yhteistyöllä ei olla tuuliajolla ja vältetään vaaran paikat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtä lailla hitaasti lämåimät eivät näe mitään vikaa itsessään. Se tuntuu aivan karmealta, suorastaan kidutukselta kun hitaasti lämpeävä ei kehu eikä sano rakastavansa. Ok, jätän hitaasti lämpiävän yksin koska en kestä ihmistä joka ei näytä tunteitaan 100% rehellisesti ja täysillä. Sillon tällainen tunneihminen kokee rakkaudettomuutta ja torjuntaa kun on tottunut siihen että hyväksyntää ja tunnetta saa kokoajan ja paljon ja suhde on vahva, ei kylmä, ei haalea vaan totisinta totta.

        Eli et tunnetasolla seiso omilla jaloillasi, vaan tarvitset jatkuvaa vahvistusta, kehua ja imartelua sekä tunteiden vakuutteluja siltä toiselta.
        Rasittavaa.


    • Anonyymi

      Kerron oman näkemykseni Karin näkökulmasta. Kari on pitkämielinen, ymmärtäväinen ja lempeä mies. Hän on mallia järkevä, hitaastilämpeävä maltillinen tyyppi.

      Jos Kari valitsee toimia tasolla jota sinä toivot hän näkee eteesi kuukausien vaivan, jos olet hyvä Kari ihastuu viimeistään muutamien treffien jälkeen mutta aistii sinusta epävarmuutesi ja valitsee toimia herrasmiesmäisesti sinun säännöilläsi.

      Kari alkaa houkutella sinua pois turvapaikastasi, takaisin ihmisten pariin. Ja koska hänellä on oikeat ominaisuudet hän todellakin onnistuu siinä - hän on ratkaisu sinun ongelmaasi, täydellinen ratkaisu.

      Koska Kari kuitenkin etenee hitaasti ei suhteenne kehity oikein mihinkään suuntaan, tapaatte satunnaisesti hitaalla tahdilla, sinä pehmenet hiljalleen ja alat uskoa itseesi,

      Entä kuka on Jari? Jari on ekstrovertti, hän on naistenmies ja hän on iskenyt silmänsä sinuun. Jari aistii muutoksen sinussa ja tietää perstuntumalta tilaisuutensa tulleen. Sinut on houkuteltu ulos ja nyt sinua voi metsästää. Olet saanut Karilta luottamusta elämään ja ihmisiin, olet voimistunut ja nyt tutustut supliikkiin Jariin. Jari ei enää ahdista sinua koska olet saavuttanut luottamuksesi, Jari on aktiivinen, mukava, kontaktoiva ja nautit hänen huomiostaan. Aloitat nopealla syklillä suhteen Jariin.

      Mitä tässä tapahtui? Kari oli vastaus ongelmiisi, Jari oli vastaus romanttiseen kaipuuseen ja seksinpuutteeseen jotka toteutuivat heti kun ongelma oli ratkaistu. Kari teki raskaan työn, Jari poimi hyödyt.

      Tunnistan Karin itsessäni mutta todellisuudessa minun kannattaa olla Jari.

      • Anonyymi

        Miksi et voi olla molempia sitten? Ne pintapuoliset supliikkimiehet on kumminkin aika pian nähty, kun seksit on harrastettu, mitä jää jäljelle? Kyllä siitä tulee tylsää, jos mitään muuta yhteistä ei ole kuin paneminen eikä sitäkään koko ajan jaksa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi et voi olla molempia sitten? Ne pintapuoliset supliikkimiehet on kumminkin aika pian nähty, kun seksit on harrastettu, mitä jää jäljelle? Kyllä siitä tulee tylsää, jos mitään muuta yhteistä ei ole kuin paneminen eikä sitäkään koko ajan jaksa.

        Ei Jarin tarvi olla mikään panomies, riittää että hän on kevytliikkeinen ja ailahteleva, naisia naurattava supliikki joka on ihastunut tähän naiseen, ehkä uskoen itsekin että tässä voisi olla jotain suurta, mutta luonteensa mukaisesti kevyesti ja seuraavassa diakuvassa katselemassa muualle.

        Ei tämä tee Jaria pahaksi, eikä tämä tee romanttista suhdetta häneen vääräksi, vaan jopa luonnolliseksi, Jari on miellyttävä ja tuulellaan mukaansatempaava. Eikö ole täysin järkevää ja jopa luontevaa että pitkän kalsean kauden läpikäynyt kokisi tuossa vastakappaleena läikkyvää iloa?

        Ei Karin tekemä raaka naisennostotyö ole aikaansaanut mitään velkaa. Ei sankarittaremme ole Karille mitään velkaa.

        Nyt puhutaan siitä mitä miehen kannattaa tehdä, mikä on hänen etunsa tälläisissä tapauksissa.

        Miehen ei kannata haaskata aikaansa epävarmaan naiseen naisen edun takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei Jarin tarvi olla mikään panomies, riittää että hän on kevytliikkeinen ja ailahteleva, naisia naurattava supliikki joka on ihastunut tähän naiseen, ehkä uskoen itsekin että tässä voisi olla jotain suurta, mutta luonteensa mukaisesti kevyesti ja seuraavassa diakuvassa katselemassa muualle.

        Ei tämä tee Jaria pahaksi, eikä tämä tee romanttista suhdetta häneen vääräksi, vaan jopa luonnolliseksi, Jari on miellyttävä ja tuulellaan mukaansatempaava. Eikö ole täysin järkevää ja jopa luontevaa että pitkän kalsean kauden läpikäynyt kokisi tuossa vastakappaleena läikkyvää iloa?

        Ei Karin tekemä raaka naisennostotyö ole aikaansaanut mitään velkaa. Ei sankarittaremme ole Karille mitään velkaa.

        Nyt puhutaan siitä mitä miehen kannattaa tehdä, mikä on hänen etunsa tälläisissä tapauksissa.

        Miehen ei kannata haaskata aikaansa epävarmaan naiseen naisen edun takia.

        Ohitat tässä kokonaan sen, mitä nainen hakee ja miten nainen kokee asiat. Ailahteleva, ns. kukasta kukkaan hyppelehtivä supliikkimies ei ole hyvää parisuhdematskua. Voihan sen kanssa pitää hauskaa aikansa, mutta ei siitä muuhun ole. Ainakaan, jos nainen on viisas ja vähän elämää nähnyt, ymmärtää ettei tässä ole nyt aineksia mihinkään pysyvään ja vakavaan.

        Sen mikä näyttäytyy "epävarmuutena" ja hitaana lämpenemisenä syy voi olla perusteellinen harkinta ennen kuin nainen antaa ns. itsensä mennä, heittäytyä ja rakastua. Varsinkin, jos on joskus saanut näpeilleen ihan kunnolla, voi haluta nähdä vähän vaivaa sen eteen, ettei toista samoja virheitä uudelleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ohitat tässä kokonaan sen, mitä nainen hakee ja miten nainen kokee asiat. Ailahteleva, ns. kukasta kukkaan hyppelehtivä supliikkimies ei ole hyvää parisuhdematskua. Voihan sen kanssa pitää hauskaa aikansa, mutta ei siitä muuhun ole. Ainakaan, jos nainen on viisas ja vähän elämää nähnyt, ymmärtää ettei tässä ole nyt aineksia mihinkään pysyvään ja vakavaan.

        Sen mikä näyttäytyy "epävarmuutena" ja hitaana lämpenemisenä syy voi olla perusteellinen harkinta ennen kuin nainen antaa ns. itsensä mennä, heittäytyä ja rakastua. Varsinkin, jos on joskus saanut näpeilleen ihan kunnolla, voi haluta nähdä vähän vaivaa sen eteen, ettei toista samoja virheitä uudelleen.

        No sittenhän tässä maailmassa ei ole tilaa draamalle kun kaikki on noin selkeää.

        Todellisuudessa ihmisissä ei ole tyyppikilpiä ja se ailahtelevainen voi vaikuttaa pitkäänkin oikeanlaiselta tyypiltä ja hän voi uskoa siihen itsekin. Ei ole sellaista vertailua joka perustuu pitkän ajan faktoihin vaan meitä ohjaa kaksi voimaa : Mitä me tunnemme ja mitä me havaitsemme ja miellämme. Kun nämä kaksi asiaa ovat linjassa teemme valintoja.

        Tässä tapauksessa nainen ei etsi aluksi miestä vaan hän etsii varmuutta itsestään ja elämästä. Kari on hyvä luomaan tätä varmuutta, tsemppaaja ja cheerleedaaja. Kari on myös tavallaan manipuloija, hänellä on oma sisäinen agendansa jota hän rakentaa hitaasti. Kari on alusta saakka ihastunut mutta todellisuudessa valehtelee, vähättelee tunnettaan koska katsoo että se on hänen etunsa (pelinsä) kannalta haitallinen.

        Jari ei vähättele omia tunteitaan tai tilaisuutta. Hän elää. Jari on todellisuudessa enemmän oma itsensä ja realisoi sitä tavoiteltavissa olevaa hyvää mitä on tarjolla.

        Me sepitämme näitä tarinoita usein järjellä johon kuuluu ns. oikeudentunto koska se on se mitä me ikäänkuin heijastamme odotuksena. Tottakai työstä kuuluu palkkio! Karille kuuluu nainen! Naisen on piitattava loppukädessä Karista koska Kari on selvästi hyvä jätkä! - Vaan kun se ei mene niin. Jari tapaa miellyttävän avoimen naisen ja on miellyttävä mies. Jari uskoo itseensä, hänen ei tarvi elää agendaa vaan olla vain oma itsensä. Naisen tarvii vain olla oma itsensä ja elää saavutettua varmuuttaan elämään todeksi ja valita tilanteessa se mikä on järjen ja tunteen kannalta hyvä.

        Näin se menee ihmisten kanssa.

        Ja kukaan ei sano etteikö Jari ja nainen voisi olla hyvä pari, koska sitäkään ei ole kiveen hakattu mikä se kohtalo pitkän päälle on. Ehkäpä Jari löytää naisesta syyn rauhoittua ja kiintyä oikeasti syvästi kerrankin. Ehkäpä naisen kokemukset jarruttavat suhdetta niin että se voi toteutua lopulta kauniina ja todellisena, Karilla on resilienssiä maltillisena miehenä, hänhän voi vaikkapa harrastaa frisbeegolfia ja puutöitä - ja eiköhän maailmaan loukattuja naisia mahdu parannettavaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No sittenhän tässä maailmassa ei ole tilaa draamalle kun kaikki on noin selkeää.

        Todellisuudessa ihmisissä ei ole tyyppikilpiä ja se ailahtelevainen voi vaikuttaa pitkäänkin oikeanlaiselta tyypiltä ja hän voi uskoa siihen itsekin. Ei ole sellaista vertailua joka perustuu pitkän ajan faktoihin vaan meitä ohjaa kaksi voimaa : Mitä me tunnemme ja mitä me havaitsemme ja miellämme. Kun nämä kaksi asiaa ovat linjassa teemme valintoja.

        Tässä tapauksessa nainen ei etsi aluksi miestä vaan hän etsii varmuutta itsestään ja elämästä. Kari on hyvä luomaan tätä varmuutta, tsemppaaja ja cheerleedaaja. Kari on myös tavallaan manipuloija, hänellä on oma sisäinen agendansa jota hän rakentaa hitaasti. Kari on alusta saakka ihastunut mutta todellisuudessa valehtelee, vähättelee tunnettaan koska katsoo että se on hänen etunsa (pelinsä) kannalta haitallinen.

        Jari ei vähättele omia tunteitaan tai tilaisuutta. Hän elää. Jari on todellisuudessa enemmän oma itsensä ja realisoi sitä tavoiteltavissa olevaa hyvää mitä on tarjolla.

        Me sepitämme näitä tarinoita usein järjellä johon kuuluu ns. oikeudentunto koska se on se mitä me ikäänkuin heijastamme odotuksena. Tottakai työstä kuuluu palkkio! Karille kuuluu nainen! Naisen on piitattava loppukädessä Karista koska Kari on selvästi hyvä jätkä! - Vaan kun se ei mene niin. Jari tapaa miellyttävän avoimen naisen ja on miellyttävä mies. Jari uskoo itseensä, hänen ei tarvi elää agendaa vaan olla vain oma itsensä. Naisen tarvii vain olla oma itsensä ja elää saavutettua varmuuttaan elämään todeksi ja valita tilanteessa se mikä on järjen ja tunteen kannalta hyvä.

        Näin se menee ihmisten kanssa.

        Ja kukaan ei sano etteikö Jari ja nainen voisi olla hyvä pari, koska sitäkään ei ole kiveen hakattu mikä se kohtalo pitkän päälle on. Ehkäpä Jari löytää naisesta syyn rauhoittua ja kiintyä oikeasti syvästi kerrankin. Ehkäpä naisen kokemukset jarruttavat suhdetta niin että se voi toteutua lopulta kauniina ja todellisena, Karilla on resilienssiä maltillisena miehenä, hänhän voi vaikkapa harrastaa frisbeegolfia ja puutöitä - ja eiköhän maailmaan loukattuja naisia mahdu parannettavaksi.

        Eli ehkäpä tarinassa Kari on se joka vie suurimman realisaation mahdollisuuden mukanaan vaikkei naista saakaan.

        Sepitän tarinan toisen kun näen maailman joka on reilu ja yksioikoinen, jossa nähty vaiva ja aikaansaannokset vastaavat sitä mitä mukaansa saa. Nyt en näe sille tarvetta.


      • Anonyymi

        Eli kuvittelet, että ihmisen voin ihan vaan yleisellä tasolla "houkutella ulos kuorestaan". Sä et sitten oikeasti ole koskaan tavannut sellaista hitaasti lämpenevää naista. sillä sehän ei todellakaan mene noin, että kukaan muu kiinnostaisi kuin vain se, jolle on lämmennyt. Kaikki muut ovat edelleen sen hitaasti lämpenevän muurin takana ja joutuvat näkemään ihan saman vaivan, jotta asia voisi mihinkään muuttua.

        Ainakin minä lämpenen hitaasti ja jos menen ja ihastun, niin se ihastun ei sitten nopeasti mihinkään katoa. Voin olla ihastunut vuosikausia samaan ihmiseen, vaikkei se asia mihinkään etenisikään ja vaikken edes saisi tunteisiini vastetta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi et voi olla molempia sitten? Ne pintapuoliset supliikkimiehet on kumminkin aika pian nähty, kun seksit on harrastettu, mitä jää jäljelle? Kyllä siitä tulee tylsää, jos mitään muuta yhteistä ei ole kuin paneminen eikä sitäkään koko ajan jaksa.

        Paneminen johtaa avoliittoon ja kihloihin jos molemmat tykkää siitä ja toisistaan. Näin ainakin minun elämässä aina tapahtunut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli kuvittelet, että ihmisen voin ihan vaan yleisellä tasolla "houkutella ulos kuorestaan". Sä et sitten oikeasti ole koskaan tavannut sellaista hitaasti lämpenevää naista. sillä sehän ei todellakaan mene noin, että kukaan muu kiinnostaisi kuin vain se, jolle on lämmennyt. Kaikki muut ovat edelleen sen hitaasti lämpenevän muurin takana ja joutuvat näkemään ihan saman vaivan, jotta asia voisi mihinkään muuttua.

        Ainakin minä lämpenen hitaasti ja jos menen ja ihastun, niin se ihastun ei sitten nopeasti mihinkään katoa. Voin olla ihastunut vuosikausia samaan ihmiseen, vaikkei se asia mihinkään etenisikään ja vaikken edes saisi tunteisiini vastetta.

        En kuvittele, mutta totean että tarinassani tarvittiin tähän nimenomaan Kari.

        Ihmiset eivät ole senhetkinen status quonsa. Millainen ihminen tämän viestiketjun aloittanut nainen on jos hän voimaantuu ja löytää yleisen luottamuksensa? Se että hän on syvästi kiitollinen Karille ja Karin osuudelle prosessissa ei tarkoita että Kari välttämättä olisi siinä vaiheessa enää oikea ja toivottu valinta kumppaniksi. Uusi minähän on erilainen kun elämä aukesi, luonnollista kehitystä, itsensä löytämistä.

        Karin ominaisuudet ovat omiaan käsittelemäön lempeällä tavalla heikossa asemassa olevaa. Karin etu olisi nainen joka ei koskaan pääse jaloilleen, koska se olisi Karin kannalta turvallisin pysyvä roolitus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kuvittele, mutta totean että tarinassani tarvittiin tähän nimenomaan Kari.

        Ihmiset eivät ole senhetkinen status quonsa. Millainen ihminen tämän viestiketjun aloittanut nainen on jos hän voimaantuu ja löytää yleisen luottamuksensa? Se että hän on syvästi kiitollinen Karille ja Karin osuudelle prosessissa ei tarkoita että Kari välttämättä olisi siinä vaiheessa enää oikea ja toivottu valinta kumppaniksi. Uusi minähän on erilainen kun elämä aukesi, luonnollista kehitystä, itsensä löytämistä.

        Karin ominaisuudet ovat omiaan käsittelemäön lempeällä tavalla heikossa asemassa olevaa. Karin etu olisi nainen joka ei koskaan pääse jaloilleen, koska se olisi Karin kannalta turvallisin pysyvä roolitus.

        "Olen hiljattain alkanut deittailla pitkän tauon jälkeen ja taitoni ovat todella ruosteessa"

        Onko tarkoitus saada ruosteet poistettua helpon sparraus vastustajan kanssa ja taitojen vetreytyessä hypätä deittikaruselliin, vai kohdata oikeasti ns. pitkän kaavan kautta mies?

        Hmm.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En kuvittele, mutta totean että tarinassani tarvittiin tähän nimenomaan Kari.

        Ihmiset eivät ole senhetkinen status quonsa. Millainen ihminen tämän viestiketjun aloittanut nainen on jos hän voimaantuu ja löytää yleisen luottamuksensa? Se että hän on syvästi kiitollinen Karille ja Karin osuudelle prosessissa ei tarkoita että Kari välttämättä olisi siinä vaiheessa enää oikea ja toivottu valinta kumppaniksi. Uusi minähän on erilainen kun elämä aukesi, luonnollista kehitystä, itsensä löytämistä.

        Karin ominaisuudet ovat omiaan käsittelemäön lempeällä tavalla heikossa asemassa olevaa. Karin etu olisi nainen joka ei koskaan pääse jaloilleen, koska se olisi Karin kannalta turvallisin pysyvä roolitus.

        Saahan sitä kertoa millaisia satuja tahansa. vaa njos niillä haluaa kertoa jotain todellisuudesta, niin silloin niiden kannattaisi pohjata todellisuuten. Sadut kun ovat vain satuja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Olen hiljattain alkanut deittailla pitkän tauon jälkeen ja taitoni ovat todella ruosteessa"

        Onko tarkoitus saada ruosteet poistettua helpon sparraus vastustajan kanssa ja taitojen vetreytyessä hypätä deittikaruselliin, vai kohdata oikeasti ns. pitkän kaavan kautta mies?

        Hmm.

        Olen aloittaja ja kommentoin tähän, kun minua ihan siteerattiin 😊

        En käytä miehiä minkäänlaiseen taitojeni vetreyttämiseen eikä tarkoituksena ole hypätä deittikaruselliin. Tuo "ruoste" tarkoittaa sitä, että joudun tsemppaamaan itseäni tämän asian kanssa, koska tämä ei todellakaan suju minulta kuin vettä vaan. Minua esimerkiksi jännittää ihan valtavasti jo ajatus treffeille menemisestä, mutta en jännityksen takia jätä menemättä. Se vain vaatii hieman henkistä työstöä. En siis ole käyttämässä ketään minkäänlaisena harjoituskappaleena vaan hoidan nuo ruosteer pois ihan itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen aloittaja ja kommentoin tähän, kun minua ihan siteerattiin 😊

        En käytä miehiä minkäänlaiseen taitojeni vetreyttämiseen eikä tarkoituksena ole hypätä deittikaruselliin. Tuo "ruoste" tarkoittaa sitä, että joudun tsemppaamaan itseäni tämän asian kanssa, koska tämä ei todellakaan suju minulta kuin vettä vaan. Minua esimerkiksi jännittää ihan valtavasti jo ajatus treffeille menemisestä, mutta en jännityksen takia jätä menemättä. Se vain vaatii hieman henkistä työstöä. En siis ole käyttämässä ketään minkäänlaisena harjoituskappaleena vaan hoidan nuo ruosteer pois ihan itse.

        Mikset harjottele vaikka videopuheluilla niin totut luonnolliseen esiintymiseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mikset harjottele vaikka videopuheluilla niin totut luonnolliseen esiintymiseen?

        Videopuhelut tuntuisivat vielä kaukaisemmilta eli mieluummin sitten kuitenkin tapaaminen kasvotusten.


    • Anonyymi

      Illu niillä on vaan mielessä. Siksi lepertelevät ja kehuskelevat.

      • Anonyymi

        Mä olen joskus pohtinut, että mitä pahaa siinäkään nyt sitten muka on, jos on illu ja seksi mielessä. Kyllä minä (nainen) ainakin voin myöntää, että kyllä minullakin on seksi mielessä, jos johonkuhut ihastun. Eikö olisi oudompaa, jos ei se lainkaan mielessä kävisi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä olen joskus pohtinut, että mitä pahaa siinäkään nyt sitten muka on, jos on illu ja seksi mielessä. Kyllä minä (nainen) ainakin voin myöntää, että kyllä minullakin on seksi mielessä, jos johonkuhut ihastun. Eikö olisi oudompaa, jos ei se lainkaan mielessä kävisi?

        Sama. Itseasiassa aina kun näen ihmisiä missä tahansa paikassa alitajunnassa kokoajan arvioin voisinko harrastaa seksiä heidän kanssaan vaiko en. Olen hyvin nirso ja noin 1/1000000 kanssa voisin harrastaa seksiä. Mutta aivoissa se arviointi pelaa taustalla kokoajan..


    • Anonyymi

      Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. mulla ne eivät vaan rajoitu pelkästään nykyhetkeen, vaan noita on tullet eteeni aina välillä, ihan teini-ikäisestä asti

      Mä en koskaan ole tapaillut useampaa samanaikaisesti. Se on mulle vieras ajatus. Vaan siis monta kertaa mies on alkanut yrittää puristaa minusta ulos sellaisten tunteiden ilmaisua, joita mulla ei vielä ole. Sieltä tulee toiveita ja haaveita ja ajatuksia, joihin minä en ole vielä valmis ja kun en ole niin sävy vaihtuu syytteleväksi ja moittivaksi. Joka kerta se on mennyt suorastaan minun haukkumisekseni milloin miksikin, kun en ole vaikkapa ollut vielä valmis esittelemään vanhemmilleni tai viettämään lomia ja juhlapyhiä yhdessä. Toiselle on myös selkeästi tullut yllätyksenä, kun minun reaktioi on ollut, että eiköhän tämä nyt sitten ollut tässä ja että en halua jatkaa tapailua. He siis ovat olettaneet, että sillä minun haukkumisellani ja syyttelylläni ja muilla saisi minusta jotenkin irti syvempiä tunteita ja "parannettua minut". En tiedä kenen ihmisen kanssa se voisi noin mennä. Sitten kun olen poistunut, niin alkaa viesteillä ja puheluilla pommittaminen ja vuolaat rakkaudentunnustukset. Ihan sama, meni jo, anna olla, ei se tule siitä mihinkään muutumaan.

      • Anonyymi

        Uhh, onpas pitkä ketju. Pistän nyt vastaukseni tähän, kun mulla on samanlaisia kokemuksia.

        Kaikki mun kohtaamani pikaisesti ihastuneet ovat olleet juuri tollasia, jotka ovat sitten yrittäneet pakottaa muakin tunnustamaan rakkautta ja sanomaan ja tekemään asioita, jotka eivät ole olleet mulle vielä ajankohtaisia. Juurikin pakottamista, syyttelyä, moittimista, haukkumista ja mökötystä, kun en toimi heidän pillin mukaan. Haukkumista kylmäksi ja kovaksi ja valehtelijaksi ja huijariksi ja syyttelyä, että katselisin muita (mikään noista ei ole pitänyt paikkaansa). Moittimista ja valittamista ja diagnosointia miksi ja miten olen viallinen ja vahingoittunut ja yrityksiä "parantaa minut". Lisäksi tietysti yrityksiä lyödä itsetuntoni totaalisesti maahan ja kertoa kuinka huono ja kamala olen ja kuinka en koskaan tule löytämään ketään muuta. Yksikään tapaamani pikaisesti ihastunut, ei ole kyennyt käyttäytymään asiallisesti tuossa tilanteessa. Pikainen ihastuminen ja sen tunnustaminen ja ilmaiseminen on siis punainen vaate minulle. Sellainen saa minut aivan taatusti poistumaan hyvin nopeasti. En luota yhteenkään pikaisesti ihastuvaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uhh, onpas pitkä ketju. Pistän nyt vastaukseni tähän, kun mulla on samanlaisia kokemuksia.

        Kaikki mun kohtaamani pikaisesti ihastuneet ovat olleet juuri tollasia, jotka ovat sitten yrittäneet pakottaa muakin tunnustamaan rakkautta ja sanomaan ja tekemään asioita, jotka eivät ole olleet mulle vielä ajankohtaisia. Juurikin pakottamista, syyttelyä, moittimista, haukkumista ja mökötystä, kun en toimi heidän pillin mukaan. Haukkumista kylmäksi ja kovaksi ja valehtelijaksi ja huijariksi ja syyttelyä, että katselisin muita (mikään noista ei ole pitänyt paikkaansa). Moittimista ja valittamista ja diagnosointia miksi ja miten olen viallinen ja vahingoittunut ja yrityksiä "parantaa minut". Lisäksi tietysti yrityksiä lyödä itsetuntoni totaalisesti maahan ja kertoa kuinka huono ja kamala olen ja kuinka en koskaan tule löytämään ketään muuta. Yksikään tapaamani pikaisesti ihastunut, ei ole kyennyt käyttäytymään asiallisesti tuossa tilanteessa. Pikainen ihastuminen ja sen tunnustaminen ja ilmaiseminen on siis punainen vaate minulle. Sellainen saa minut aivan taatusti poistumaan hyvin nopeasti. En luota yhteenkään pikaisesti ihastuvaan.

        Mä voin sanoa et ihan tietoisesti testaan, testaan ja annan mahdollisuuden tarttua koukkuun näille "-hitaasti lämpeäville". Jos eivät lämpeä niin ei se multa ole pois, eivät saa mua ja piste.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä voin sanoa et ihan tietoisesti testaan, testaan ja annan mahdollisuuden tarttua koukkuun näille "-hitaasti lämpeäville". Jos eivät lämpeä niin ei se multa ole pois, eivät saa mua ja piste.

        Juu, ei tarvitse testata kuin kerran ja se on ehdoton hylky. Mä en huoli enää yhtään tollasta pakottajaa, moittijaa, valittajaa, mököttäjää omaan elämääni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uhh, onpas pitkä ketju. Pistän nyt vastaukseni tähän, kun mulla on samanlaisia kokemuksia.

        Kaikki mun kohtaamani pikaisesti ihastuneet ovat olleet juuri tollasia, jotka ovat sitten yrittäneet pakottaa muakin tunnustamaan rakkautta ja sanomaan ja tekemään asioita, jotka eivät ole olleet mulle vielä ajankohtaisia. Juurikin pakottamista, syyttelyä, moittimista, haukkumista ja mökötystä, kun en toimi heidän pillin mukaan. Haukkumista kylmäksi ja kovaksi ja valehtelijaksi ja huijariksi ja syyttelyä, että katselisin muita (mikään noista ei ole pitänyt paikkaansa). Moittimista ja valittamista ja diagnosointia miksi ja miten olen viallinen ja vahingoittunut ja yrityksiä "parantaa minut". Lisäksi tietysti yrityksiä lyödä itsetuntoni totaalisesti maahan ja kertoa kuinka huono ja kamala olen ja kuinka en koskaan tule löytämään ketään muuta. Yksikään tapaamani pikaisesti ihastunut, ei ole kyennyt käyttäytymään asiallisesti tuossa tilanteessa. Pikainen ihastuminen ja sen tunnustaminen ja ilmaiseminen on siis punainen vaate minulle. Sellainen saa minut aivan taatusti poistumaan hyvin nopeasti. En luota yhteenkään pikaisesti ihastuvaan.

        Eli ongelma on selvästikin se ihastuminen eikä missään nimessä:

        "pakottamista, syyttelyä, moittimista, haukkumista ja mökötystä, kun en toimi heidän pillin mukaan. Haukkumista kylmäksi ja kovaksi ja valehtelijaksi ja huijariksi ja syyttelyä, että katselisin muita (mikään noista ei ole pitänyt paikkaansa). Moittimista ja valittamista ja diagnosointia miksi ja miten olen viallinen ja vahingoittunut ja yrityksiä "parantaa minut". Lisäksi tietysti yrityksiä lyödä itsetuntoni totaalisesti maahan ja kertoa kuinka huono ja kamala olen ja kuinka en koskaan tule löytämään ketään muuta."

        Hmm.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ongelma on selvästikin se ihastuminen eikä missään nimessä:

        "pakottamista, syyttelyä, moittimista, haukkumista ja mökötystä, kun en toimi heidän pillin mukaan. Haukkumista kylmäksi ja kovaksi ja valehtelijaksi ja huijariksi ja syyttelyä, että katselisin muita (mikään noista ei ole pitänyt paikkaansa). Moittimista ja valittamista ja diagnosointia miksi ja miten olen viallinen ja vahingoittunut ja yrityksiä "parantaa minut". Lisäksi tietysti yrityksiä lyödä itsetuntoni totaalisesti maahan ja kertoa kuinka huono ja kamala olen ja kuinka en koskaan tule löytämään ketään muuta."

        Hmm.

        Kyllä, varsinkin, kun nuo oman kokemukseni mukaan kulkevat pikaihastujilla käsi kädessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ongelma on selvästikin se ihastuminen eikä missään nimessä:

        "pakottamista, syyttelyä, moittimista, haukkumista ja mökötystä, kun en toimi heidän pillin mukaan. Haukkumista kylmäksi ja kovaksi ja valehtelijaksi ja huijariksi ja syyttelyä, että katselisin muita (mikään noista ei ole pitänyt paikkaansa). Moittimista ja valittamista ja diagnosointia miksi ja miten olen viallinen ja vahingoittunut ja yrityksiä "parantaa minut". Lisäksi tietysti yrityksiä lyödä itsetuntoni totaalisesti maahan ja kertoa kuinka huono ja kamala olen ja kuinka en koskaan tule löytämään ketään muuta."

        Hmm.

        Taitavathan nuo pikaihastujat olla nopeasti saatavan ilun perässä mutta on niitä valitettavasti sellaisiakin vain kaatoon pyrkijöitä joilla on ehkä useitakin koukkuja ja jonkun kohdalla noudattavat rauhallisesti etenevää pitkän tähtäimen suunnitelmaa.


    • Ottakaa miehet vastaan Jeesusta ja pelustakaa niinkuin viisaat naiset tekevät olen huomannut !!!

    • Anonyymi

      Onhan se mukavaa heti rakastua ja muuttaa naisen asuntoon, yllapito ilmaiseksi ja seksia ilman velvoitteita. Kun sitten passaat tata lieroa muutaman kuukauden huomaat, etta uskollisuus ei ole paras hanen paraspiirteensa, kun han ihastuu NIIN nopeasti. Juu jouolu yksin ahdistaa... kiva kehua kaverille, etta taksikin jouluksi loytyi ilmainen joulu.

    • Anonyymi

      Kokemukseni mukaan miehet ovat tuollaisia silloin kun ovat aidosti kiinnostuneita. Muuten eivät.

      • Anonyymi

        Kymmenen vuotta on katto


    • Anonyymi

      Aloittajan olisi syytä muistaa, että miehet ovat hänen vihollisiaan. Käytä energiasi vaikka Feministisen puolueen kenttätyöhön.

      • Anonyymi

        Mikäli tuo on tosissaan, niin ei hänelläkään kyllä kaikki kynttilät pala.


    • Kukkoa huuleen ja päälle konjakkipieru.

    • Anonyymi

      Piparin toivossa ne puhuu aina kauniisti.

      • Anonyymi

        Niin no, millaista parisuhdetta kukakin hakee.
        Jos haet pelkästään maksajaa, esiliinaa ja remonttiesi tekijää, voit hyvinkin jäädä loppuelämäksesi yksin tekemään "valintaasi".

        Moni mies tahtoisi kiltin ja ymmärtäväisen naisen, ja käyttäytyisi tätä kohtaan hyvin ja kunnioittavasti. Nainen, joka kuvittelee voivansa "valikoida" unelmakumppanin, ei todennäköisesti löydä sellaista koskaan.

        Prinsessahaaveet kuuluvat teini-ikään, eivät aikuisen naisen päähän.

        Joskus voisi ehkä ihan vain katsoa ja kokeilla.

        Ja ei se naisen pillu mikään kultainen temppeli ole. Pidä pillusi jos siltä tuntuu.

        Nuorta lihaa saa mies kuin mies käytännössä milloin tahansa.
        Eikä tarvitse maksaa.

        Sitäpaitsi aika monen neljänkympin ylittäneen roikkuva perse ja kuolemalta haiseva toosa kyllä karkottaa variksetkin.

        Kiitos ja olen oikeasti tätä mieltä.


    • Anonyymi

      Ap, annat miesten ehkä ymmärtää enemmän kuin annat. Oletko alitajuisesti sellainen kissahiireilijä, joka flirttailee ja hihittelee, ja kun saat toisen lähestymään, menet puihin? Että itse annat miehille siimaa?

      • Anonyymi

        No en kyllä ole mikään kissahiireilijä saati hihittelijä 🙄 Ihan asiallisesti olen omana itsenäni jutellut kaikenlaisista asioista. Millaisia asioita arvostaa parisuhteessa, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä, mistä asioista on kiinnostunut, työurasta, matkustamisesta, lapsista, ajankohtaisista asioista.. Ihan tavallisia asioita siis kun on tutustumassa johonkuhun. En ole kiusoitellut ketään eroottisessa mielessä, en syöttänyt mitään ajatuksia kuumista yhteisistä öistä tms. En ole myöskään kenellekään sanonut, että minulla olisi tunteita heitä kohtaan. Olen sanonut korkeintaan esim että mies vaikuttaa mielenkiintoiselta, hänellä on hienoja ajatuksia tai että hänen työnsä vaikuttaa kiehtovalta. Noita ei nyt kyllä flirtiksi lasketa 😁


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No en kyllä ole mikään kissahiireilijä saati hihittelijä 🙄 Ihan asiallisesti olen omana itsenäni jutellut kaikenlaisista asioista. Millaisia asioita arvostaa parisuhteessa, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä, mistä asioista on kiinnostunut, työurasta, matkustamisesta, lapsista, ajankohtaisista asioista.. Ihan tavallisia asioita siis kun on tutustumassa johonkuhun. En ole kiusoitellut ketään eroottisessa mielessä, en syöttänyt mitään ajatuksia kuumista yhteisistä öistä tms. En ole myöskään kenellekään sanonut, että minulla olisi tunteita heitä kohtaan. Olen sanonut korkeintaan esim että mies vaikuttaa mielenkiintoiselta, hänellä on hienoja ajatuksia tai että hänen työnsä vaikuttaa kiehtovalta. Noita ei nyt kyllä flirtiksi lasketa 😁

        Muistakaa naiset että jos hymyilette miehelle se on kyllä. Moni voi tehdä huomaamattaan asioita millä antaa vihreää valoa
        -nainen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistakaa naiset että jos hymyilette miehelle se on kyllä. Moni voi tehdä huomaamattaan asioita millä antaa vihreää valoa
        -nainen

        No se on kyllä huomattu, että moni mies ottaa hymyn kiinnostuksen osoituksena. Vaan en siltikään aio lopettaa hymyilemistä. Se kuuluu mun luonteeseeni, enkä ala väkipakolla vääntämään sitä pois. Ukot saa vaan luvan mukautua siihen, että hymy ei multa osoita kiinnostusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on kyllä huomattu, että moni mies ottaa hymyn kiinnostuksen osoituksena. Vaan en siltikään aio lopettaa hymyilemistä. Se kuuluu mun luonteeseeni, enkä ala väkipakolla vääntämään sitä pois. Ukot saa vaan luvan mukautua siihen, että hymy ei multa osoita kiinnostusta.

        Olen (ap) vähän samoilla linjoilla, että en kyllä lakkaa hymyilemässä ja olemasta oma itseni sen takia, että joku saattaisi tulkita hymyni tarkoittavan jotain mitä se ei tarkoita. On kai sitä nyt hyvänen aika voitava jutella, hymyillä ja nauraa ilman, että mies ottaa sen välittömästi jonain parisuhdelupauksena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No se on kyllä huomattu, että moni mies ottaa hymyn kiinnostuksen osoituksena. Vaan en siltikään aio lopettaa hymyilemistä. Se kuuluu mun luonteeseeni, enkä ala väkipakolla vääntämään sitä pois. Ukot saa vaan luvan mukautua siihen, että hymy ei multa osoita kiinnostusta.

        Sit sun pitää vaan sanoa et "vaikka hymyilen en ole kiinnostunut sinusta romanttisessa mielessä".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sit sun pitää vaan sanoa et "vaikka hymyilen en ole kiinnostunut sinusta romanttisessa mielessä".

        No enpä viitsi. Jos joku on niin tyhmä, että kuvittelee hymyn kiinnostuksen osotukseksi, niin olkoon. Mä en todellakaan rupea vaikka töissä joka ukolle tuota hokemaan. Täytyy etsiä mies muualta Euroopasta, jos suomalainen on oikeasti noin urpo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No enpä viitsi. Jos joku on niin tyhmä, että kuvittelee hymyn kiinnostuksen osotukseksi, niin olkoon. Mä en todellakaan rupea vaikka töissä joka ukolle tuota hokemaan. Täytyy etsiä mies muualta Euroopasta, jos suomalainen on oikeasti noin urpo.

        Tosin ... en ä oikeasti usko, että kovin moni suomalainen ihan noin tynnyrissä kasvanut on, että kuvittelee tavallisen hymyn kiinnostuksen osoitukseksi. Kyllä noita vastaan tulee, mutta ei nyt mitenkään ylettömästi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen (ap) vähän samoilla linjoilla, että en kyllä lakkaa hymyilemässä ja olemasta oma itseni sen takia, että joku saattaisi tulkita hymyni tarkoittavan jotain mitä se ei tarkoita. On kai sitä nyt hyvänen aika voitava jutella, hymyillä ja nauraa ilman, että mies ottaa sen välittömästi jonain parisuhdelupauksena.

        Ja mietipä sitä, jos tollasen päätyisi parisuhteeseen. Sittenhän se kuvittelee jokaisen ulkopuoliselle osoitetun hymyn kiinnostuksen osoitukseksi ja flirtiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja mietipä sitä, jos tollasen päätyisi parisuhteeseen. Sittenhän se kuvittelee jokaisen ulkopuoliselle osoitetun hymyn kiinnostuksen osoitukseksi ja flirtiksi.

        Oon kymmeniä vuosia seurannu miesten käytöstä ja jossain vaiheessa huomasin että he *todellakin* tulkitsevat hymyn niin että nainen on kiinnostunut. Sillon lopetin vieraille miehille hymyilyn. Hymyilen vain ystäville, läheisille ja sukulaisille

        " Sittenhän se kuvittelee jokaisen ulkopuoliselle osoitetun hymyn kiinnostuksen osoitukseksi ja flirtiksi."

        Niinhän se on kiinnostuksen osoitus. Suomalaiseen yhtriskuntaan ei kuulu huvikseen hymyily vaan se on tapa ilmaista itseään sanoen "olen tyytyväinen seurassasi".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oon kymmeniä vuosia seurannu miesten käytöstä ja jossain vaiheessa huomasin että he *todellakin* tulkitsevat hymyn niin että nainen on kiinnostunut. Sillon lopetin vieraille miehille hymyilyn. Hymyilen vain ystäville, läheisille ja sukulaisille

        " Sittenhän se kuvittelee jokaisen ulkopuoliselle osoitetun hymyn kiinnostuksen osoitukseksi ja flirtiksi."

        Niinhän se on kiinnostuksen osoitus. Suomalaiseen yhtriskuntaan ei kuulu huvikseen hymyily vaan se on tapa ilmaista itseään sanoen "olen tyytyväinen seurassasi".

        Otan osaa, jos sulla on noin köyhä elämä, että pitää tollasta harrastaa. Mua taas ei kiinnosta vattujakaan sen pohtiminen mitä joku vieras ukko mielessään pohtii. Sinähän pohtii, ei kuulu mulle.

        Ja tosiaan, jos suomimies on noin urpo, niin sitten Europasta löytyy parempia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Otan osaa, jos sulla on noin köyhä elämä, että pitää tollasta harrastaa. Mua taas ei kiinnosta vattujakaan sen pohtiminen mitä joku vieras ukko mielessään pohtii. Sinähän pohtii, ei kuulu mulle.

        Ja tosiaan, jos suomimies on noin urpo, niin sitten Europasta löytyy parempia.

        Itsesesuojeluvaisto on hyvästä kun on tällainen miesmagneetti ja olen samaa mieltä, joissain kulttuureissa hymyily, hyväksyntä, halaukset jne kuuluu ihan peruskäytökseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itsesesuojeluvaisto on hyvästä kun on tällainen miesmagneetti ja olen samaa mieltä, joissain kulttuureissa hymyily, hyväksyntä, halaukset jne kuuluu ihan peruskäytökseen.

        Ai tää olikin joku harhainen egobuusti. Siitä sitten vaan. sä nyt et mitään meidän muiden magnetismista tiedä ja toiset ovat kykeneviä jopa puolustamaan itseään. xD


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ai tää olikin joku harhainen egobuusti. Siitä sitten vaan. sä nyt et mitään meidän muiden magnetismista tiedä ja toiset ovat kykeneviä jopa puolustamaan itseään. xD

        Kulti. Jos et halua läähättäjiä vierellesi, et hymyile. Hymy on kutsu saapua. Koskee kaikkia, ai vaan mua.


    • Anonyymi

      Nooh. Tekoäly korvaa koht naiset.

    • Anonyymi

      Itsellä sama tilanne. Muutama kuukausi nähty säännöllisemmin ja heti alussa sovittiin että katsellaan rauhassa ainakin jouluun asti, että ehditään tutustua , kuitenkin samaan aikaan lähes viikottain ihmetellyt miksen suostu "virallisesti seurustelemaan". Ollaan kuitenkin ihan aikuisia ihmisiä ja itsekin suhtaudun varauksella kun viimeisimmät kokemukset parisuhteista on olleet mitä ovat.

      • Anonyymi

        Kyllä mä jättäisin sellaisen joka empii.
        -nainen


    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Olet ottanut tuon deittailun vakavalla ajatuksella. Miehet ovat ottaneet asian vakavasti ja jokainen heistä tahtoo miellyttää sinua. En itse deittaile koskaan vakavalla tarkoituksella, eikä varmaan sen vuoksi ole ollut juuri ongelmia, kun en varsinaisesti edes deittaile. Jätän vastaamatta, jos tuntuu että toinen ahdistaa päälle, kun tuskin itse edes tietää mikä kaikki ahdistaa . En selittele syitäni tavata tai jättää tapaamatta.

      Ymmärrän kyllä sinua, itselleni voin vain sanoa "Voi tätä elämän sietämätöntä keveyttä!" :)

      • Anonyymi

        Onpas tämä aihe saanut hurjasti kommentteja, hyvä niin 😊

        Kiitos, kun kerroit oman näkemyksesi. Olen kyllä siinä mielessä ottanut tämän vakavasti, että toiveissa on aito parisuhde eikä pelkkä kevyt deittailu. En vain halua rynnistää suhteeseen vaan tarvitsen tilaa antaa tunteiden ja luottamuksen kehittyä. Olen myös vastannut ihan jokaiselle. Viestejä vähentää toki se, että niitä voi laittaa vasta kun on osuma. Näen minusta tykänneet, joten olen tykännyt takaisin hyvin maltillisesti ja profiili on ollut piilotettuna valtaosan ajasta. Silti tuntuu, että tämä on vähän liikaa minulle 😄


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onpas tämä aihe saanut hurjasti kommentteja, hyvä niin 😊

        Kiitos, kun kerroit oman näkemyksesi. Olen kyllä siinä mielessä ottanut tämän vakavasti, että toiveissa on aito parisuhde eikä pelkkä kevyt deittailu. En vain halua rynnistää suhteeseen vaan tarvitsen tilaa antaa tunteiden ja luottamuksen kehittyä. Olen myös vastannut ihan jokaiselle. Viestejä vähentää toki se, että niitä voi laittaa vasta kun on osuma. Näen minusta tykänneet, joten olen tykännyt takaisin hyvin maltillisesti ja profiili on ollut piilotettuna valtaosan ajasta. Silti tuntuu, että tämä on vähän liikaa minulle 😄

        Tarjolla on satoja miehiä jos yhtään naista muistuttava otus on. Oma pääni menee sekaisin jo kahdestakin tarjokkaasta. Tarvitsen miehen joka lampsii kumisaappailla elämääni ja sanoo "Sinä olet Minun". Sellaista arvostaa ja kunnioittaa. Aiwan karmeita deittailijoita naiset ja miehet jotka eivät osaa päättää. Todella noloja!


    • Anonyymi

      Miehet haluaa vain sitä yhtä asiaa. Siinä syy kiireeseen.

    • Anonyymi

      VARO!, ettei vaan ole ryöväri ja roisto ,

      Ja älä mene mihinkään, missä olette Katseilta piilossa ja älä mene mihinkään Sviiriin, .

      Kuten Ilta Sanomissa, mies oli ängennyt toisen miehen , Hienon hotellin Presidentin Sviittiin ja vienyt puukon kaulalle ,
      Rannekellon takia


      Eli Naisena , siis on Taatusti , Vaarallista ,

      Kuljeskella miehen kanssa,joka on Etenkin Etelä - Suomessa, ja kannattaa Kiertää kaukaa ,

      Sellaiset lähtyvät miehet jotka houkuttelee. näinkin , Hengen vaarallisen , tuntuiseen Hienon " Hotellin Sviittiin


      Tuo Presidentti Hotelli, on sitten ,

      Erittäin vaarallinen paikka, Naiselle , jolla on käsilaukku, ja halpa kaulakoru, ja halpa rannekello,

      Ranteessa!

      Ties missä , päin Helsinkiä kyttää,. Joku höyrypää.

      Siis tuli Kerta kaikkiaan , Niin puistattattqva olo,

      Luettuani, tuon jutun, että Ihan oikeasti, eikä , Elokuvissa ja Ulkomailla , myös Suomen Pääkaupungissa hiippailee , roistoja ryöväreitä, Hotellien nurkilla!!

      Siis Suomessa Kotimaassakin , Ei voi olla totta!

      • Anonyymi

        Varovainen kannattaa toki aina olla, mutta ei näistä miehistä kyllä kukaan ole aiheuttanut minussa pelonväristyksiä. En tietenkään ole oppinut tuntemaan ketään niin hyvin, jotta voisin vannomaan mennä, mutta kaikki ovat olleet ihan tavalliselta vaikuttavia pitkissä suhteissa olleita keski-ikäisiä, työssäkäyviä isejä. Ei kovin pelottavaa sakkia siis.

        Mutta pitäkäämme itsestämme ja toisistamme kuitenkin huolta huolta ja pysytään turvassa!


    • Anonyymi

      P*llua ne on vain vailla

      • Monet miehet on vaikka ne puhuukin kaikkea muuta olevansa vailla. Naiselle on hyvä höpöttää, jos se vaikka uskoisi ja silti antaisi.

        Kiirehtijät on aina niitä pahimpia mihin saa pettyä, sen olen havainnut.


      • Anonyymi
        G-LoveR kirjoitti:

        Monet miehet on vaikka ne puhuukin kaikkea muuta olevansa vailla. Naiselle on hyvä höpöttää, jos se vaikka uskoisi ja silti antaisi.

        Kiirehtijät on aina niitä pahimpia mihin saa pettyä, sen olen havainnut.

        Mä en oo huomannu koska oon aina ollu sit 10v tai 20v tms sellasen kans jolle oon antanu. Plus että kaikki ovat halunneet alkaa seurustella. Kukaan ei oo ikinä jättäny yhteen kertaan vaan halunnu tutustua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mä en oo huomannu koska oon aina ollu sit 10v tai 20v tms sellasen kans jolle oon antanu. Plus että kaikki ovat halunneet alkaa seurustella. Kukaan ei oo ikinä jättäny yhteen kertaan vaan halunnu tutustua.

        Totta https://tinyurl.com/5amzr2cj


      • Anonyymi kirjoitti:

        Mä en oo huomannu koska oon aina ollu sit 10v tai 20v tms sellasen kans jolle oon antanu. Plus että kaikki ovat halunneet alkaa seurustella. Kukaan ei oo ikinä jättäny yhteen kertaan vaan halunnu tutustua.

        No en ole antanut kellekkään, kun vasta seurustellessa, joten. 🤷🏼‍♂️

        Mutta kyllä mä ihmisten puheitten läpi nään. Niin tyhmä en ole.


    • Anonyymi

      Joo mä oon hoitoalalla ja mulla on lapsia ympäri läänin ja koira. En ole valmis seksisuhteisiin. Ulkomaanmatkat, skimpaaminen, elokuvat ravintolaillat ja kuutamoajelut kiinnostavat. Olen käynyt muutamassa maassa ja ihailen komeita miehiä siellä. Ilmoittele kuvilla profiilillasi niin katsotaan kohtaavatko kemiat ja mitä se sitten tuo tullessaan... 90% deittiakoista sopii tuohon kaavaan. HARHAA ja paskaa!

      • Anonyymi

        En osaa muista naisista sanoa, mitä kaavaa he noudattavat. Itse olen vain ollut oma itseni ja sillä linjalla jatketaan. Jollei se johda mihinkään, niin sitten on ainakin tuokin polku kokeiltu eikä tarvitse harmitella, että olisiko sittenkin pitänyt uskaltaa.


    • Anonyymi

      Deiteille vain kunnon tumuissa -- mihin katosi käytöstavat.

    • Anonyymi

      Aloittaja on nainen selvästi, ihan ekaksi miehelle pitää antaa heti kun pyytää sitä, se takaa toisetkin treffit etkä jää vanhaksi piiaksi katkeroituneena sen takia että et antanut kiitorataa miehelle.

      • Anonyymi

        Jaa ... täytyy todeta, että enemmän siitä katkeroituisi, jos viettäisi aikaa kuvaamasi kaltaisten miesten kanssa, kuin siitä että pääsee heistä eroon.


      • Anonyymi

        Antaminen toisten treffien tai parisuhteen saamiseksi on täysin turhaa puuhaa. Se kun on puhtaasti lottoamista, että sattuuko kohdalle mies, joka pitää heti antamista positiivisena vai negatiivisena juttuna parisuhteen kannalta. Lisäkis on ihan oma kysymyksensä, että kannattaako ylipäänsä tuhlata aikaa seuraa, jolla on noin heppoiset kriteerit parisuhteeseen. Seksiä kannattaa harrastaa, jos tekee mieli seksiä. mitään muuta järkevää syytä sen harrastamiseen ei ole.


    • Anonyymi

      Onko aloittaja super sankari? Kenties super nainen?

    Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et voi olla loputtomasti hiljaa

      Nainen. Tarkoitan siis meidän juttua. Eihän tämä tällaiseen epätietoisuuteen voi jäädä siinä vaan särkyy kumpikin. Kerto
      Ikävä
      140
      2020
    2. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      171
      1220
    3. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      72
      1137
    4. Ihastuin sun kaksoisolentoon

      Kaipaan sitä nyt tästä eteenpäin. Joskus käy näin. 👋🏻
      Ikävä
      167
      994
    5. Yksi mies ajatteli hyvin pitkään

      ja hänen kaipauksensa menetti kiinnostuksensa häneen…
      Ikävä
      92
      911
    6. Milloin ajattelit

      Nähdä minut? Onko jotain odotuksia?
      Ikävä
      60
      850
    7. Rita syyttää muita "virheistään"

      Taas Donnasta lasu ilmoitus ja kaiken maailman kriisejä Akin virheen takia. Aki teki vakavan rikoksen, turha sitä on mui
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      849
    8. Jos saisit nainen vielä pudotettua 20 kiloa?

      Niin voitaisiin katsella uudestaan.
      Ikävä
      42
      804
    9. Niiiiin pihkassa

      Hänen ihanan vuoksi minulla on pikkarit märät koko ajan. Säikähdin vähän, näetköhän kaiken minusta? Yritän pitää perusil
      Ikävä
      39
      770
    10. Ei kannata lähteä sotaan jos ei omaa edes alkeellisia taitoja.

      Sodastahan tässä ei varsinaisesti ole edes kyse, vaan naisten ja lasten suojelusta ja oikeuden toteutumisesta, tavalla t
      Ikävä
      117
      688
    Aihe