Sattui kohdalle mielenkiintoinen artikkeli eroamisesta. Minusta sitä voi soveltaa siihen, koska on aika jättää vaparien jäsenyys taakse. https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000005799565.html
”En tiedä mitä ukko meinaa, kun mies ei puhu mitään eikä hänen asiat kuulu minulle. Siksipä olen alkanut elää mahdollisuuksien mukaan omaa elämää."
Tätähän kuulee palstan vaparisediltä väsymykseen asti, ettei se tai tämä vaparijärjestön asia kuulu kellekään. Salaa vietetään hotelliviikonloppuja yhteisillä rahoilla, mutta pidetään pimennossa, missä oltiin ja mitä tehtiin ja miksi rivijäsenten pitäisi jäsenmaksuilla kustantaa moista. Parempi lähteä koko järjestöstä ja jättää jäsenmaksut maksamatta.
"eroaminen on ennen kaikkea prosessi, jossa toisesta irrottaudutaan tunnetasolla"
Tätä ei voi kylliksi korostaa. Rationaalisia syitä eroamiseen voi olla vaikka kuinka paljon, mutta tunnetasolla voi olla vaikea irtautua täysin turhanpäiväisestä suhteesta vaparijärjestöön. On vaikea tunnustaa, että on ollut väärässä, kun liittyi järjestöön. Jori on malliesimerkki: vaikka hän on tunnustanut vastustavansa leegiota järjestön touhuista, hän edelleen roikkuu tunteenomaisesti mukana. "Ihminen ei usein lähde ennen kuin on valmis lähtemään."
"Tässä vaiheessa, kun tahto on täysin kadonnut, ei ole hyötyä, vaikka toinen ehdottelisi parisuhdeapujen hankkimista."
Kun ihminen on tunnetasolla täysin kyllästynyt liiton valehteluun, huikenteluun jäsenistön jäsenmaksuilla ja Ylikosken ylipitkiin pikkupränttisiin jaaritteluihin, hän jättää vaparien jäsenyyden. Näitä tyyppejä on vuosi vuodelta enemmän ja liiton maksavien jäsenten määrä laskee vuosi vuodelta. Mikään seireenilaulu yhdenvertaisuudesta ja uskonnottomien oikeuksista ei enää tehoa. Kokenut jäsen tietää kaiken olevan vain valehtelua ja vääristelyä jäsenmaksujen kahmimiseksi.
Viime vuoden lopulla oli enää 1262 ihmistä, jotka vielä maksoivat jäsenmaksun. Tämän vuoden lopussa luku on taas pienempi, vaikka vaparit yrittävät taas salata sitä mahdollisimman pitkään. Yhä useampi jäsen kokee tunteenomaisen kyllästymisen Vapariliittoon ja ottaa eron. Hyvä niin. Ei ole pakko elää vaikeassa suhteessa hankalan ja epäluotettavan vaparijärjestön kanssa.
”En tiedä mitä ukko meinaa, kun mies ei puhu mitään eikä hänen asiat kuulu minulle. Siksipä olen alkanut elää mahdollisuuksien mukaan omaa elämää."
Tätähän kuulee palstan vaparisediltä väsymykseen asti, ettei se tai tämä vaparijärjestön asia kuulu kellekään. Salaa vietetään hotelliviikonloppuja yhteisillä rahoilla, mutta pidetään pimennossa, missä oltiin ja mitä tehtiin ja miksi rivijäsenten pitäisi jäsenmaksuilla kustantaa moista. Parempi lähteä koko järjestöstä ja jättää jäsenmaksut maksamatta.
"eroaminen on ennen kaikkea prosessi, jossa toisesta irrottaudutaan tunnetasolla"
Tätä ei voi kylliksi korostaa. Rationaalisia syitä eroamiseen voi olla vaikka kuinka paljon, mutta tunnetasolla voi olla vaikea irtautua täysin turhanpäiväisestä suhteesta vaparijärjestöön. On vaikea tunnustaa, että on ollut väärässä, kun liittyi järjestöön. Jori on malliesimerkki: vaikka hän on tunnustanut vastustavansa leegiota järjestön touhuista, hän edelleen roikkuu tunteenomaisesti mukana. "Ihminen ei usein lähde ennen kuin on valmis lähtemään."
"Tässä vaiheessa, kun tahto on täysin kadonnut, ei ole hyötyä, vaikka toinen ehdottelisi parisuhdeapujen hankkimista."
Kun ihminen on tunnetasolla täysin kyllästynyt liiton valehteluun, huikenteluun jäsenistön jäsenmaksuilla ja Ylikosken ylipitkiin pikkupränttisiin jaaritteluihin, hän jättää vaparien jäsenyyden. Näitä tyyppejä on vuosi vuodelta enemmän ja liiton maksavien jäsenten määrä laskee vuosi vuodelta. Mikään seireenilaulu yhdenvertaisuudesta ja uskonnottomien oikeuksista ei enää tehoa. Kokenut jäsen tietää kaiken olevan vain valehtelua ja vääristelyä jäsenmaksujen kahmimiseksi.
Viime vuoden lopulla oli enää 1262 ihmistä, jotka vielä maksoivat jäsenmaksun. Tämän vuoden lopussa luku on taas pienempi, vaikka vaparit yrittävät taas salata sitä mahdollisimman pitkään. Yhä useampi jäsen kokee tunteenomaisen kyllästymisen Vapariliittoon ja ottaa eron. Hyvä niin. Ei ole pakko elää vaikeassa suhteessa hankalan ja epäluotettavan vaparijärjestön kanssa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on tärkeä aloitus. Jotain kertoo se, että yhä useampi jättää vaparien jäsenyyden ja yhä harvempi enää liittyy vapareihin. Minusta se kertoo sen, että yhä useampi ihminen tajuaa vapariyhdistysten ja Vapariliiton toiminnan olevan uskonnottomille tuhoisaa. Pornolehdet, kasteenpoistot, valehtelu hautausmaakappeleista jne. Nämä kaikki kääntyvät uskonnottomia vastaan ja siksi uskonnottomien etu on se, että koko vaparijärjestö heikkenee mahdollisimman paljon ja lakkaa leimaamasta uskonnottomia tuollaisiksi sekopäiksi.
Kyllä menee tänä vuonna vähintään alle 1200. Voi kadota enemmänkin väkeä.
Miten tapahtuu äkkilähtö vapareista:
Ota kännykkä esiin tai kiiruhda lähimmän tietokoneen ääreen.
Avaa sähköposti.
Kirjoita viesti vapariyhdistykseen:
EROILMOITUS
(Päivämäärä)
Eroan (Havukka-ahon vapaa-ajattelijat ry:n) jäsenyydestä tällä päivämäärällä.
Samalla kiellän kaiken yhteydenoton yhdistyksen taholta.
Antti Antivapari
Antivaparinkatu 5
55550 HAVUKKA-AHO
----
Sen jälkeen olet heti vapaa
vapaa-ajattelun synkkyydestä.
Voit ajatella itsenäisesti ja vapaasti.