Babylonialaiset juhlivat joulua ”Auringon pojan”, Tammuksen syntymäpäiväjuhlana. Baabelin uskonnossa jumaliston ydintriadin muodosti kolminaisuus: isä Baal, äiti Astarte, ja Auringon poika Tammus. Taustalla on tarina kuningas nimrodista, joka saattoi raskaaksi äitinsä Semiramiksen, josta syntyi insesti seurauksena Tammus-poika. Joulu oli paitsi Tammuksen syntymäpäivä, myös hänen isänsä Baalin juhlapäivä. Roomalaiset palvoivat Tammusta Saturnuksen nimellä. Tästä syystä he juhlivat 25. joulukuuta Saturnalia-juhlaa – Auringon pojan syntymää juhlittiin riehakkaalla karnevaalilla, jolloin ylensyötiin, ryypättiin, rällästettiin ja elosteltiin minkä kerettiin. Tästäkin näkee paljon heijastumia meidän joulu- ja varsinkin pikkujouluperinteissämme.
Viikingit uskoivat, että jumalat asuivat pohjoisnavalla, missä sijaitsi Valhalla. Amerikkalaisen perinteen Joulupukin kotipaikka on tätä perua. Babylonialaisen esikuvansa mukaan kerran vuodessa, talvipäivänseisauksen aikaan, Baal – eli viikinkiläisittäin Thor – lähti katsastamaan maailmaa, lentäen pukkien vetämillä vaunuilla pilvissä. Thorin uskottiin vierailevan taloissa tullen sisään savupiipusta. Jos hänelle oli tulisijan reunalle jätetty uhrilahjana maitoa ja leipäsiä, hän siunasi talon, saattoi jättää lahjankin tulisijan reunaan ripustettuun pussiin. Jos ei, niin taloa kohtasi jumalan viha ja kirous, tai lievimmillään vain suojattomuus kaikkea pahaa vastaan. Näin viikinkien uskomukset heijastelivat babylonialaista esikuvaansa, samoin kuin nykypäivän Joulupukki.
Viikingit uskoivat, että jumalat asuivat pohjoisnavalla, missä sijaitsi Valhalla. Amerikkalaisen perinteen Joulupukin kotipaikka on tätä perua. Babylonialaisen esikuvansa mukaan kerran vuodessa, talvipäivänseisauksen aikaan, Baal – eli viikinkiläisittäin Thor – lähti katsastamaan maailmaa, lentäen pukkien vetämillä vaunuilla pilvissä. Thorin uskottiin vierailevan taloissa tullen sisään savupiipusta. Jos hänelle oli tulisijan reunalle jätetty uhrilahjana maitoa ja leipäsiä, hän siunasi talon, saattoi jättää lahjankin tulisijan reunaan ripustettuun pussiin. Jos ei, niin taloa kohtasi jumalan viha ja kirous, tai lievimmillään vain suojattomuus kaikkea pahaa vastaan. Näin viikinkien uskomukset heijastelivat babylonialaista esikuvaansa, samoin kuin nykypäivän Joulupukki.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Babylon hävitettiin irstailun, mässäilyn ja jumalattomuuden takia meidän sukupolvelle varoitukseksi.
Kristittyjä vainotaan muttanBaalia ja Petoa ylistetään nykyaikana.
Helluntaijuhlan vietto
Helluntaisunnuntaita edeltävänä lauantaina on Etelä- ja Lounais-Suomessa poltettu helavalkeita. Kuuluisin kansanperinteen kevätjuhla on Sääksmäen Ritvalan helkajuhla. Helkajuhlassa neidot kulkevat kylän teitä laulaen kalevalamittaisia lauluja, helkavirsiä.[15]
Yksi juhlan osa oli helluntaisauna. Koivun lehdet ovat tulleet esiin ja uusilla vastoilla voi vihtoa. ”Helluntaina, lauantaina, uusi vihta vihdotaan.” Saunominen oli myös naimaonnen nostattamissauna, puhutaan lemmensaunasta eli neidiskylvyistä. Neito kylvetään ja lemmennostosanat kuuluivat: ”Nouse lempi liehumahan, kunnia kapuamahan.” Pohjoisessa naimattomat tytöt saattoivat sanoa: ”En joutunut joululle, enkä päässyt pääsiäiselle, vaan kyllä hellun helluntaille.” Voitiin myös kehaista: ”Heilani on kuin helluntai”.
Amerikkalaisen helluntailaisuuden perintönä on sodomalaisuus ja kielillä puhuminen.