Missä Suomen mainoksessa ei pääosassa tummaihoiset lapset tai aikuiset?

No, eihän niitä mainostekaan ainakaan Suomen televisiossa. Satelliittikanavilta näkyi
aikoinaan ulkolaisia mainoksia ja myös kondomimainoksia ja ulkolaisia ostoskanavia. Joskus saattoi törmätä johonkin tosi hottiin näyttelijään, joka ei ollut vielä lyönyt läpi Hollywoodissa.

Menossa jonkinlainen vähemmistöjen olemassaolon pakkosyöttö jossa heteronormatiivinen ihminen työnnetään taka-alalle. Varsinkin sukupuolihäiriöiset nostetaan sankarin asemaan ja nuorisoa kosiskellaan ihailemaan muunsukupuolisten kehityshäiriökäyttäytymistä lieveilmiöineen. Täyteaineilla, rei'ityksillä ja metallikoristeilla varustettuja bloggareita, vloggareita ja muita epämääräisten elämänarvojen edustajia nostetaan televisiossakin asiantuntijoiksi ja realitysarjojen koristeiksi. Nykyään ei sellaista televisio-ohjelmaa missä juontajana, vieraana, asiantuntijana, roolinäyttelijänä tai näyttelijäroolina olisi joku seksuaalipoikkeva, ole katsottavissa. Jotkut ohjelmat jopa perustuvat sukupuolivähemmistöisten väliseen lääppimiseen ja "parisuhde"onnen hehkuttamiseen.

Ei ihme, että nuoriso oireilee, kun roolimallit ovat kieroutuneiden moraalinormien ja keksittyjen/itseaiheutettujen ongelmien näyttelijöitä. Kehittyvä ihminen luulee olevan normaalia että mies/naisviha tai sukupuolivähättely on hyväksyttävää, että kokee olevansa väärän sukupuolen kuoressa, että heteroihminen on ongelma ja että persoonaongelmaisten oikeuksien puolesta taistelu on tärkeämpää kuin perinteisten perhesuhteiden kehittäminen. Homot ja lesbot adoptoivat ja keinohedelmöittävät lapsia ( kun luonto ei muuten salli heidän lisääntyä ) ja nämä jälkeläiset kantavat mukanaan kestämättömiä ja suvunjatkokyvyttömiä roolimalleja.

Sen sijaan että annettaisiin kotoa, koulusta tai kirkosta asiallista ja heteronormatiivista informaatiota, kukaan ei uskalla enää sellaista antaa vähemmistöryhmien raivoa välttääkseen. Päinvastoin kannustetaan kannattamaan poikkeavuuksia ja tukemaan radikaalimarsseja. Vähemmistöryhmät ja niitä edustavat hallitsevat tätä nykyä suurta osaa mediakentästä ja se aiheuttaa valtavan vinouman mielipidekenttään ja mediatarjontaan. Vähemmistöryhmien oikeudet nostetaan ihmisoikeuksien kärkipaikalle normiväestön kärsiessä mediapannasta ihmisoikeusrikollisen status päällään. Tuomioistuimet ovat asettuneet vähemmistöryhmien taakse sallien heteronormatiivisten pyrkimysten kriminalisoimisen.

Mainoksille on annettu valta edistää uusnormatiista maailmankuvaa aivan kuin mainosmaailma olisi moraalisesti stabiili areena. Mainosten moraali riippuu kuitenkin ainoastaan rahasta. Kun mainoksissa lässyttää lapsi, juoksee tekoraajainen ihminen, vääntelehtii sairaalloisen ylipainoinen henkilö, hymyilee ei-binääri yksilö tai toisiaan hiplaavat homoseksuaalit, kyseessä ei ole mikään taka-ajatukseton yhtälö. Se on mainostajan maksama mielipiteenmuokkaushetki. Siinä vedotaan aivojen mantelitumakkeeseen, tunnekeskukseen joka nuorella ihmisellä on kehitysvaiheessa ja muokkautuu sinne syötetyn informaation mukaiseksi. Kun yhdistellään taitavasti keholliset ja henkiset poikkeamat samassa, ihailevassa kontekstissa, ohjelmointi nuoren päässä käynnistyy. Nuori ei ymmärrä hyväksikäytön mekanismia. Samaa mekanismia käytetään kaikessa mediassa kun ihmiset lapsuudesta lähtien ohjelmoidaan pikku askelin uusnormatiiviseen tilaan.

Mihin asti sallivaisuus tai suvaitsevaisuus etenee, on tähän astisen kehityksen mukaan pelottavaa. Poikkeavuuksien ihannointi ja perinteisten moraalinormien henkinen kriminalisointi vahvistuu koska ihmiset sallivat pestä aivonsa rappeuttavilla ideologioilla ja ihanteilla. He hyväksyvät yhä törkeämmät poikkeamat ja erikoisuudet koska he kasvavat kieroon saamansa disinformaation ja seuraamiensa idoleiden esimerkin kannustamina. Narsismi, hedonismi ja moraalinen rappio etenee nopeasti mobiililaitteiden antaman "yleissivistyksen" siivin. Ehkä piankin perinteisten arvojen kannattajat siirretään internointileireille oppimaan uusnormatiivisia taitoja ja perversioita mainosten ja muiden aisteja turruttavien keinojen pariin. Koululaisethan jo pakotetaankin opiskelemaan poikkeavuuksien ihannointia ilman mitään vastalauseita. Osoittaa sekin, miten vauhdilla rappio etenee ihmiskunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Menossa jonkinlainen vähemmistöjen olemassaolon pakkosyöttö jossa heteronormatiivinen ihminen työnnetään taka-alalle. Varsinkin sukupuolihäiriöiset nostetaan sankarin asemaan ja nuorisoa kosiskellaan ihailemaan muunsukupuolisten kehityshäiriökäyttäytymistä lieveilmiöineen. Täyteaineilla, rei'ityksillä ja metallikoristeilla varustettuja bloggareita, vloggareita ja muita epämääräisten elämänarvojen edustajia nostetaan televisiossakin asiantuntijoiksi ja realitysarjojen koristeiksi. Nykyään ei sellaista televisio-ohjelmaa missä juontajana, vieraana, asiantuntijana, roolinäyttelijänä tai näyttelijäroolina olisi joku seksuaalipoikkeva, ole katsottavissa. Jotkut ohjelmat jopa perustuvat sukupuolivähemmistöisten väliseen lääppimiseen ja "parisuhde"onnen hehkuttamiseen.

Ei ihme, että nuoriso oireilee, kun roolimallit ovat kieroutuneiden moraalinormien ja keksittyjen/itseaiheutettujen ongelmien näyttelijöitä. Kehittyvä ihminen luulee olevan normaalia että mies/naisviha tai sukupuolivähättely on hyväksyttävää, että kokee olevansa väärän sukupuolen kuoressa, että heteroihminen on ongelma ja että persoonaongelmaisten oikeuksien puolesta taistelu on tärkeämpää kuin perinteisten perhesuhteiden kehittäminen. Homot ja lesbot adoptoivat ja keinohedelmöittävät lapsia ( kun luonto ei muuten salli heidän lisääntyä ) ja nämä jälkeläiset kantavat mukanaan kestämättömiä ja suvunjatkokyvyttömiä roolimalleja.

Sen sijaan että annettaisiin kotoa, koulusta tai kirkosta asiallista ja heteronormatiivista informaatiota, kukaan ei uskalla enää sellaista antaa vähemmistöryhmien raivoa välttääkseen. Päinvastoin kannustetaan kannattamaan poikkeavuuksia ja tukemaan radikaalimarsseja. Vähemmistöryhmät ja niitä edustavat hallitsevat tätä nykyä suurta osaa mediakentästä ja se aiheuttaa valtavan vinouman mielipidekenttään ja mediatarjontaan. Vähemmistöryhmien oikeudet nostetaan ihmisoikeuksien kärkipaikalle normiväestön kärsiessä mediapannasta ihmisoikeusrikollisen status päällään. Tuomioistuimet ovat asettuneet vähemmistöryhmien taakse sallien heteronormatiivisten pyrkimysten kriminalisoimisen.

Mainoksille on annettu valta edistää uusnormatiista maailmankuvaa aivan kuin mainosmaailma olisi moraalisesti stabiili areena. Mainosten moraali riippuu kuitenkin ainoastaan rahasta. Kun mainoksissa lässyttää lapsi, juoksee tekoraajainen ihminen, vääntelehtii sairaalloisen ylipainoinen henkilö, hymyilee ei-binääri yksilö tai toisiaan hiplaavat homoseksuaalit, kyseessä ei ole mikään taka-ajatukseton yhtälö. Se on mainostajan maksama mielipiteenmuokkaushetki. Siinä vedotaan aivojen mantelitumakkeeseen, tunnekeskukseen joka nuorella ihmisellä on kehitysvaiheessa ja muokkautuu sinne syötetyn informaation mukaiseksi. Kun yhdistellään taitavasti keholliset ja henkiset poikkeamat samassa, ihailevassa kontekstissa, ohjelmointi nuoren päässä käynnistyy. Nuori ei ymmärrä hyväksikäytön mekanismia. Samaa mekanismia käytetään kaikessa mediassa kun ihmiset lapsuudesta lähtien ohjelmoidaan pikku askelin uusnormatiiviseen tilaan.

Mihin asti sallivaisuus tai suvaitsevaisuus etenee, on tähän astisen kehityksen mukaan pelottavaa. Poikkeavuuksien ihannointi ja perinteisten moraalinormien henkinen kriminalisointi vahvistuu koska ihmiset sallivat pestä aivonsa rappeuttavilla ideologioilla ja ihanteilla. He hyväksyvät yhä törkeämmät poikkeamat ja erikoisuudet koska he kasvavat kieroon saamansa disinformaation ja seuraamiensa idoleiden esimerkin kannustamina. Narsismi, hedonismi ja moraalinen rappio etenee nopeasti mobiililaitteiden antaman "yleissivistyksen" siivin. Ehkä piankin perinteisten arvojen kannattajat siirretään internointileireille oppimaan uusnormatiivisia taitoja ja perversioita mainosten ja muiden aisteja turruttavien keinojen pariin. Koululaisethan jo pakotetaankin opiskelemaan poikkeavuuksien ihannointia ilman mitään vastalauseita. Osoittaa sekin, miten vauhdilla rappio etenee ihmiskunnassa.

Lue lisää

Täydellinen kirjoitus.
Musta sukupuoleton olio on uusi ihminen.
Joka sitten hallitsee maata vain oman elinikänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Täydellinen kirjoitus.
Musta sukupuoleton olio on uusi ihminen.
Joka sitten hallitsee maata vain oman elinikänsä.

Eihän se purkkamainoksen nainen ole sukupuoluton, jos on K-kupin posat.

Anonyymi kirjoitti:

Menossa jonkinlainen vähemmistöjen olemassaolon pakkosyöttö jossa heteronormatiivinen ihminen työnnetään taka-alalle. Varsinkin sukupuolihäiriöiset nostetaan sankarin asemaan ja nuorisoa kosiskellaan ihailemaan muunsukupuolisten kehityshäiriökäyttäytymistä lieveilmiöineen. Täyteaineilla, rei'ityksillä ja metallikoristeilla varustettuja bloggareita, vloggareita ja muita epämääräisten elämänarvojen edustajia nostetaan televisiossakin asiantuntijoiksi ja realitysarjojen koristeiksi. Nykyään ei sellaista televisio-ohjelmaa missä juontajana, vieraana, asiantuntijana, roolinäyttelijänä tai näyttelijäroolina olisi joku seksuaalipoikkeva, ole katsottavissa. Jotkut ohjelmat jopa perustuvat sukupuolivähemmistöisten väliseen lääppimiseen ja "parisuhde"onnen hehkuttamiseen.

Ei ihme, että nuoriso oireilee, kun roolimallit ovat kieroutuneiden moraalinormien ja keksittyjen/itseaiheutettujen ongelmien näyttelijöitä. Kehittyvä ihminen luulee olevan normaalia että mies/naisviha tai sukupuolivähättely on hyväksyttävää, että kokee olevansa väärän sukupuolen kuoressa, että heteroihminen on ongelma ja että persoonaongelmaisten oikeuksien puolesta taistelu on tärkeämpää kuin perinteisten perhesuhteiden kehittäminen. Homot ja lesbot adoptoivat ja keinohedelmöittävät lapsia ( kun luonto ei muuten salli heidän lisääntyä ) ja nämä jälkeläiset kantavat mukanaan kestämättömiä ja suvunjatkokyvyttömiä roolimalleja.

Sen sijaan että annettaisiin kotoa, koulusta tai kirkosta asiallista ja heteronormatiivista informaatiota, kukaan ei uskalla enää sellaista antaa vähemmistöryhmien raivoa välttääkseen. Päinvastoin kannustetaan kannattamaan poikkeavuuksia ja tukemaan radikaalimarsseja. Vähemmistöryhmät ja niitä edustavat hallitsevat tätä nykyä suurta osaa mediakentästä ja se aiheuttaa valtavan vinouman mielipidekenttään ja mediatarjontaan. Vähemmistöryhmien oikeudet nostetaan ihmisoikeuksien kärkipaikalle normiväestön kärsiessä mediapannasta ihmisoikeusrikollisen status päällään. Tuomioistuimet ovat asettuneet vähemmistöryhmien taakse sallien heteronormatiivisten pyrkimysten kriminalisoimisen.

Mainoksille on annettu valta edistää uusnormatiista maailmankuvaa aivan kuin mainosmaailma olisi moraalisesti stabiili areena. Mainosten moraali riippuu kuitenkin ainoastaan rahasta. Kun mainoksissa lässyttää lapsi, juoksee tekoraajainen ihminen, vääntelehtii sairaalloisen ylipainoinen henkilö, hymyilee ei-binääri yksilö tai toisiaan hiplaavat homoseksuaalit, kyseessä ei ole mikään taka-ajatukseton yhtälö. Se on mainostajan maksama mielipiteenmuokkaushetki. Siinä vedotaan aivojen mantelitumakkeeseen, tunnekeskukseen joka nuorella ihmisellä on kehitysvaiheessa ja muokkautuu sinne syötetyn informaation mukaiseksi. Kun yhdistellään taitavasti keholliset ja henkiset poikkeamat samassa, ihailevassa kontekstissa, ohjelmointi nuoren päässä käynnistyy. Nuori ei ymmärrä hyväksikäytön mekanismia. Samaa mekanismia käytetään kaikessa mediassa kun ihmiset lapsuudesta lähtien ohjelmoidaan pikku askelin uusnormatiiviseen tilaan.

Mihin asti sallivaisuus tai suvaitsevaisuus etenee, on tähän astisen kehityksen mukaan pelottavaa. Poikkeavuuksien ihannointi ja perinteisten moraalinormien henkinen kriminalisointi vahvistuu koska ihmiset sallivat pestä aivonsa rappeuttavilla ideologioilla ja ihanteilla. He hyväksyvät yhä törkeämmät poikkeamat ja erikoisuudet koska he kasvavat kieroon saamansa disinformaation ja seuraamiensa idoleiden esimerkin kannustamina. Narsismi, hedonismi ja moraalinen rappio etenee nopeasti mobiililaitteiden antaman "yleissivistyksen" siivin. Ehkä piankin perinteisten arvojen kannattajat siirretään internointileireille oppimaan uusnormatiivisia taitoja ja perversioita mainosten ja muiden aisteja turruttavien keinojen pariin. Koululaisethan jo pakotetaankin opiskelemaan poikkeavuuksien ihannointia ilman mitään vastalauseita. Osoittaa sekin, miten vauhdilla rappio etenee ihmiskunnassa.

Lue lisää

Varmasti on totta tuokin, mutta muistaako kukaan sellaista laulajaa kuin
Caron Barnes. esiintyi myös Vääpeli Körmy elokuvassa. Bianca Moralesista
joku on varmaan kuullut myös ja Lola Odudogan voitettua Miss Suomi tittelin 1996
Suomi oli vielä hyvin rasistinen ja ennakkoluuloinen maa. Miten paljon nämä ihmiset ovat ensin joutuneet todistamaan osaamistaan? Tiedän monia ihmisiä jotka
ovat täysin suomalaisia, mutta eivät omaa vaaleaa ihoa tai hiuksia. Aina tulee se pieni
railo väliin, olet ensin tumma ja sitten vasta katsotaan mitä teet mitä osaat. Aina tulee ensin ihonväri. Nyt ollaan tässä pisteessä mistä moni valittaa. Voit olla vapaasti minkä värinen vaan.

Anonyymi kirjoitti:

Menossa jonkinlainen vähemmistöjen olemassaolon pakkosyöttö jossa heteronormatiivinen ihminen työnnetään taka-alalle. Varsinkin sukupuolihäiriöiset nostetaan sankarin asemaan ja nuorisoa kosiskellaan ihailemaan muunsukupuolisten kehityshäiriökäyttäytymistä lieveilmiöineen. Täyteaineilla, rei'ityksillä ja metallikoristeilla varustettuja bloggareita, vloggareita ja muita epämääräisten elämänarvojen edustajia nostetaan televisiossakin asiantuntijoiksi ja realitysarjojen koristeiksi. Nykyään ei sellaista televisio-ohjelmaa missä juontajana, vieraana, asiantuntijana, roolinäyttelijänä tai näyttelijäroolina olisi joku seksuaalipoikkeva, ole katsottavissa. Jotkut ohjelmat jopa perustuvat sukupuolivähemmistöisten väliseen lääppimiseen ja "parisuhde"onnen hehkuttamiseen.

Ei ihme, että nuoriso oireilee, kun roolimallit ovat kieroutuneiden moraalinormien ja keksittyjen/itseaiheutettujen ongelmien näyttelijöitä. Kehittyvä ihminen luulee olevan normaalia että mies/naisviha tai sukupuolivähättely on hyväksyttävää, että kokee olevansa väärän sukupuolen kuoressa, että heteroihminen on ongelma ja että persoonaongelmaisten oikeuksien puolesta taistelu on tärkeämpää kuin perinteisten perhesuhteiden kehittäminen. Homot ja lesbot adoptoivat ja keinohedelmöittävät lapsia ( kun luonto ei muuten salli heidän lisääntyä ) ja nämä jälkeläiset kantavat mukanaan kestämättömiä ja suvunjatkokyvyttömiä roolimalleja.

Sen sijaan että annettaisiin kotoa, koulusta tai kirkosta asiallista ja heteronormatiivista informaatiota, kukaan ei uskalla enää sellaista antaa vähemmistöryhmien raivoa välttääkseen. Päinvastoin kannustetaan kannattamaan poikkeavuuksia ja tukemaan radikaalimarsseja. Vähemmistöryhmät ja niitä edustavat hallitsevat tätä nykyä suurta osaa mediakentästä ja se aiheuttaa valtavan vinouman mielipidekenttään ja mediatarjontaan. Vähemmistöryhmien oikeudet nostetaan ihmisoikeuksien kärkipaikalle normiväestön kärsiessä mediapannasta ihmisoikeusrikollisen status päällään. Tuomioistuimet ovat asettuneet vähemmistöryhmien taakse sallien heteronormatiivisten pyrkimysten kriminalisoimisen.

Mainoksille on annettu valta edistää uusnormatiista maailmankuvaa aivan kuin mainosmaailma olisi moraalisesti stabiili areena. Mainosten moraali riippuu kuitenkin ainoastaan rahasta. Kun mainoksissa lässyttää lapsi, juoksee tekoraajainen ihminen, vääntelehtii sairaalloisen ylipainoinen henkilö, hymyilee ei-binääri yksilö tai toisiaan hiplaavat homoseksuaalit, kyseessä ei ole mikään taka-ajatukseton yhtälö. Se on mainostajan maksama mielipiteenmuokkaushetki. Siinä vedotaan aivojen mantelitumakkeeseen, tunnekeskukseen joka nuorella ihmisellä on kehitysvaiheessa ja muokkautuu sinne syötetyn informaation mukaiseksi. Kun yhdistellään taitavasti keholliset ja henkiset poikkeamat samassa, ihailevassa kontekstissa, ohjelmointi nuoren päässä käynnistyy. Nuori ei ymmärrä hyväksikäytön mekanismia. Samaa mekanismia käytetään kaikessa mediassa kun ihmiset lapsuudesta lähtien ohjelmoidaan pikku askelin uusnormatiiviseen tilaan.

Mihin asti sallivaisuus tai suvaitsevaisuus etenee, on tähän astisen kehityksen mukaan pelottavaa. Poikkeavuuksien ihannointi ja perinteisten moraalinormien henkinen kriminalisointi vahvistuu koska ihmiset sallivat pestä aivonsa rappeuttavilla ideologioilla ja ihanteilla. He hyväksyvät yhä törkeämmät poikkeamat ja erikoisuudet koska he kasvavat kieroon saamansa disinformaation ja seuraamiensa idoleiden esimerkin kannustamina. Narsismi, hedonismi ja moraalinen rappio etenee nopeasti mobiililaitteiden antaman "yleissivistyksen" siivin. Ehkä piankin perinteisten arvojen kannattajat siirretään internointileireille oppimaan uusnormatiivisia taitoja ja perversioita mainosten ja muiden aisteja turruttavien keinojen pariin. Koululaisethan jo pakotetaankin opiskelemaan poikkeavuuksien ihannointia ilman mitään vastalauseita. Osoittaa sekin, miten vauhdilla rappio etenee ihmiskunnassa.

Lue lisää

Se on kulttuurimarxilaisuutta.
Nykyajan tuubaa, tässä sitä selitetään. Tekstitys on suomeksi.
Keskittykää kuuntelemaan. Tarvittaessa kannattaa pysäyttää filmi ja pohtia sanottuja asioita.

https://youtu.be/cC3bH0TZ0r8

Anonyymi kirjoitti:

Eihän se purkkamainoksen nainen ole sukupuoluton, jos on K-kupin posat.

Samaan purkkamainokseen kiinnitin huomiota.
Eikös siinä mainosteta hammasterveyttä.
Noin iso ylipaino on tosi epäterveellistä!!!!

Anonyymi kirjoitti:

Menossa jonkinlainen vähemmistöjen olemassaolon pakkosyöttö jossa heteronormatiivinen ihminen työnnetään taka-alalle. Varsinkin sukupuolihäiriöiset nostetaan sankarin asemaan ja nuorisoa kosiskellaan ihailemaan muunsukupuolisten kehityshäiriökäyttäytymistä lieveilmiöineen. Täyteaineilla, rei'ityksillä ja metallikoristeilla varustettuja bloggareita, vloggareita ja muita epämääräisten elämänarvojen edustajia nostetaan televisiossakin asiantuntijoiksi ja realitysarjojen koristeiksi. Nykyään ei sellaista televisio-ohjelmaa missä juontajana, vieraana, asiantuntijana, roolinäyttelijänä tai näyttelijäroolina olisi joku seksuaalipoikkeva, ole katsottavissa. Jotkut ohjelmat jopa perustuvat sukupuolivähemmistöisten väliseen lääppimiseen ja "parisuhde"onnen hehkuttamiseen.

Ei ihme, että nuoriso oireilee, kun roolimallit ovat kieroutuneiden moraalinormien ja keksittyjen/itseaiheutettujen ongelmien näyttelijöitä. Kehittyvä ihminen luulee olevan normaalia että mies/naisviha tai sukupuolivähättely on hyväksyttävää, että kokee olevansa väärän sukupuolen kuoressa, että heteroihminen on ongelma ja että persoonaongelmaisten oikeuksien puolesta taistelu on tärkeämpää kuin perinteisten perhesuhteiden kehittäminen. Homot ja lesbot adoptoivat ja keinohedelmöittävät lapsia ( kun luonto ei muuten salli heidän lisääntyä ) ja nämä jälkeläiset kantavat mukanaan kestämättömiä ja suvunjatkokyvyttömiä roolimalleja.

Sen sijaan että annettaisiin kotoa, koulusta tai kirkosta asiallista ja heteronormatiivista informaatiota, kukaan ei uskalla enää sellaista antaa vähemmistöryhmien raivoa välttääkseen. Päinvastoin kannustetaan kannattamaan poikkeavuuksia ja tukemaan radikaalimarsseja. Vähemmistöryhmät ja niitä edustavat hallitsevat tätä nykyä suurta osaa mediakentästä ja se aiheuttaa valtavan vinouman mielipidekenttään ja mediatarjontaan. Vähemmistöryhmien oikeudet nostetaan ihmisoikeuksien kärkipaikalle normiväestön kärsiessä mediapannasta ihmisoikeusrikollisen status päällään. Tuomioistuimet ovat asettuneet vähemmistöryhmien taakse sallien heteronormatiivisten pyrkimysten kriminalisoimisen.

Mainoksille on annettu valta edistää uusnormatiista maailmankuvaa aivan kuin mainosmaailma olisi moraalisesti stabiili areena. Mainosten moraali riippuu kuitenkin ainoastaan rahasta. Kun mainoksissa lässyttää lapsi, juoksee tekoraajainen ihminen, vääntelehtii sairaalloisen ylipainoinen henkilö, hymyilee ei-binääri yksilö tai toisiaan hiplaavat homoseksuaalit, kyseessä ei ole mikään taka-ajatukseton yhtälö. Se on mainostajan maksama mielipiteenmuokkaushetki. Siinä vedotaan aivojen mantelitumakkeeseen, tunnekeskukseen joka nuorella ihmisellä on kehitysvaiheessa ja muokkautuu sinne syötetyn informaation mukaiseksi. Kun yhdistellään taitavasti keholliset ja henkiset poikkeamat samassa, ihailevassa kontekstissa, ohjelmointi nuoren päässä käynnistyy. Nuori ei ymmärrä hyväksikäytön mekanismia. Samaa mekanismia käytetään kaikessa mediassa kun ihmiset lapsuudesta lähtien ohjelmoidaan pikku askelin uusnormatiiviseen tilaan.

Mihin asti sallivaisuus tai suvaitsevaisuus etenee, on tähän astisen kehityksen mukaan pelottavaa. Poikkeavuuksien ihannointi ja perinteisten moraalinormien henkinen kriminalisointi vahvistuu koska ihmiset sallivat pestä aivonsa rappeuttavilla ideologioilla ja ihanteilla. He hyväksyvät yhä törkeämmät poikkeamat ja erikoisuudet koska he kasvavat kieroon saamansa disinformaation ja seuraamiensa idoleiden esimerkin kannustamina. Narsismi, hedonismi ja moraalinen rappio etenee nopeasti mobiililaitteiden antaman "yleissivistyksen" siivin. Ehkä piankin perinteisten arvojen kannattajat siirretään internointileireille oppimaan uusnormatiivisia taitoja ja perversioita mainosten ja muiden aisteja turruttavien keinojen pariin. Koululaisethan jo pakotetaankin opiskelemaan poikkeavuuksien ihannointia ilman mitään vastalauseita. Osoittaa sekin, miten vauhdilla rappio etenee ihmiskunnassa.

Lue lisää

Aina moni kokenee olevansa sisäisesti Rooman keisari ja tuntee olevansa oikeutettu sen mukaiseen kohtaloon, ettei hänen henkinen kehityksensä häiriytyisi.

Jos se sitten myöhemmin jostakin syystä häiriytyy, niin syylliset löytyvät: vanhemmat, koulu ja yhteiskunta.

En arvosta kenenkään tekemisiä tai saavutuksia ihonvärin perusteella vaan tuloksien perusteella (esimerkiksi mielestäni Ali Jahangiri ei ole hauska vaan törkeä ja sivistymätön mutta liitän asian persoonaan, en kulttuuriseen taustaan).

Tai sinivalkoisena.

Propagandaa tule joka tuutista. Valkoista miestä yritetään kaikin tavoin ärsyttää ja väheksyä, sehän on syypää vaikka mihin asiaan. Lisäksi yhteiskuntien patriarkaalisuus on paha juttu.

Tässä hyvä linkki, oppikaa siitä:
https://youtu.be/cC3bH0TZ0r8

Kulttuurimarxilausuus on vaihtoehto-oikeiston keksimä sana, joka ei tarkoita yhteiskuntatieteellistä koulukuntaa tms. vaan on pelkkä sana vailla täsmällistä merkitystä.

Sen sijaan uusmarxilaisuus (neo-marxism) on oikea yhteiskuntatieteellinen koulukunta. Monet nykyiset liberaaliaatteet vaikuttaa omaksuneen vaikutteita uusmarxilaisilta.

Anonyymi kirjoitti:

Kulttuurimarxilausuus on vaihtoehto-oikeiston keksimä sana, joka ei tarkoita yhteiskuntatieteellistä koulukuntaa tms. vaan on pelkkä sana vailla täsmällistä merkitystä.

Sen sijaan uusmarxilaisuus (neo-marxism) on oikea yhteiskuntatieteellinen koulukunta. Monet nykyiset liberaaliaatteet vaikuttaa omaksuneen vaikutteita uusmarxilaisilta.

Lue lisää

Onko kuitenkin 1920-luvun uudet tulkinnat kyseessä, siis ns. frankfurtilainen koulukunta kyseessä. Sinun termisi lienee kaunistelevampi.

Anonyymi kirjoitti:

Onko kuitenkin 1920-luvun uudet tulkinnat kyseessä, siis ns. frankfurtilainen koulukunta kyseessä. Sinun termisi lienee kaunistelevampi.

Uusmarxilaisuus kehittyi Lännessä muistaakseni 1960-luvulla, kun yhä useammille länsimaiden marxilaisille alkoi näyttää siltä, että marxilainen talousteoria ei toimi käytännössä.

Siinä missä marxilaisuus keskittyi taloudellisesti määriteltyihin luokkaeroihin, uusmarxilaisuus (neo-marxism) alkoi määritellä uudenlaisia, ei-taloudellisesti määriteltyjä luokkaeroja.

Marxilaisuudessa haluttiin muuttaa perinteinen talousjärjestelmä, koska luokkaerojen ajateltiin johtuvan siitä. Uusmarxilaiset uskoivat, että heidän määrittelemänsä ei-taloudelliset luokkaerot johtuvat perinteisistä tavoista ja kulttuurisista instituutioista. Niinpä uusmarxilaisuudessa haluttiin murtaa perinteinen kulttuuri ja instituutiot.

Frankfurtin koulukunta on kaiketi ollut jonkinlaisena vaikuttimena uusmarxilaisuuden kehittymisessä. Nykyajan yhteiskunnallisista liikkeistä esim. Pride, BLM ja vastaavat vaikuttavat seuraavan uusmarxilaisia ajatuskulkuja, vaikka eivät ehkä itse määrittele olevansa uusmarxilaisia.

Anonyymi kirjoitti:

Uusmarxilaisuus kehittyi Lännessä muistaakseni 1960-luvulla, kun yhä useammille länsimaiden marxilaisille alkoi näyttää siltä, että marxilainen talousteoria ei toimi käytännössä.

Siinä missä marxilaisuus keskittyi taloudellisesti määriteltyihin luokkaeroihin, uusmarxilaisuus (neo-marxism) alkoi määritellä uudenlaisia, ei-taloudellisesti määriteltyjä luokkaeroja.

Marxilaisuudessa haluttiin muuttaa perinteinen talousjärjestelmä, koska luokkaerojen ajateltiin johtuvan siitä. Uusmarxilaiset uskoivat, että heidän määrittelemänsä ei-taloudelliset luokkaerot johtuvat perinteisistä tavoista ja kulttuurisista instituutioista. Niinpä uusmarxilaisuudessa haluttiin murtaa perinteinen kulttuuri ja instituutiot.

Frankfurtin koulukunta on kaiketi ollut jonkinlaisena vaikuttimena uusmarxilaisuuden kehittymisessä. Nykyajan yhteiskunnallisista liikkeistä esim. Pride, BLM ja vastaavat vaikuttavat seuraavan uusmarxilaisia ajatuskulkuja, vaikka eivät ehkä itse määrittele olevansa uusmarxilaisia.

Lue lisää

Aiheesta ei ole suomen kielellä juurikaan kirjoitettu. Englannin kielen termillä neo-marxism löytää lukemista aiheeseen liittyen.

Anonyymi kirjoitti:

Aiheesta ei ole suomen kielellä juurikaan kirjoitettu. Englannin kielen termillä neo-marxism löytää lukemista aiheeseen liittyen.

Harmi vaan ettei löydy mitään hyödyllistä, sillä neo-marxismi tai kulttuuri-marxismi on ihan vain parin trollin mielikuvituksestaan keksimää :D