Meillä on käytetty valtavasti metsämaata sähkölinjojen alusmaaksi.....
Ehdotan sähkölinjojen kaivamista maan alle metsä alueilla ja puiden istuttamista vapautuneelle maapohjalle.
Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa varsin merkittävää lisää puun tuottoon ja samalla kasvattaa hiilinieluja...
Samalla parannamme sähkön toimitusvarmuutta kun vältymme joka vuotisilta myrskytuhoilta linjoilla....
Ehdotan toimeenpantavaksi heti keväällä välittömästi.
Ehdotan sähkölinjojen kaivamista maan alle metsä alueilla ja puiden istuttamista vapautuneelle maapohjalle.
Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa varsin merkittävää lisää puun tuottoon ja samalla kasvattaa hiilinieluja...
Samalla parannamme sähkön toimitusvarmuutta kun vältymme joka vuotisilta myrskytuhoilta linjoilla....
Ehdotan toimeenpantavaksi heti keväällä välittömästi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Että ihan ehdotat. Et ehkä tiennyt, mutta ei kukaan tee yhtään mitään siksi että joku nimetön öyhö Suomi24:lla jotain ehdottelee.
Sille on kuules repppana olemassa ihan helevetin hyvät syyt miksi esim. runkolinjat eivät ole maan alla. Eivätkä tule menemään maan alle.
Avaa ihmeessä asiaa?
On niin jumalattoman kallista.
Minä ehdotan voimallista lannoitusta jotta kasvu kahtena vuotena yltyisi.
Linjoja tuodaan alas toki nykyiselläänkin hissuksiin, mutta uusilla lakisäädöksillä voidaan hommaa vauhdittaa..
Sähköntuottajat piehtaroivat rahoissaan tällä hetkellä....Laitetaan nämä tuotot linjojen kaapelointiin.
EU peloitteli 7 miljardin sakoilla Suomea.
Alkaa EU:n todelliset "kasvot" paljastua...?
Ne on paljastuneet jo 2000 luvun alussa kun Suomesta tuli pysyvästi nettomaksaja Eu: lle..
Niillä miljardeilla mitä Fortum lapioi Uniperiin olisi kaivanut maahan valtavasti kaapelia Suomessa....
Meillä on Suomessa valtavasti tekemätöntä työtä...Euroakaan ei ole vara lahjoittaa maailmalle..
Paaluihin vedetyt sähkölinjat ei kuulu enää 2000- luvulle..
Sen lisäksi, että syövät arvokasta metsämaata, niin ovat myrskyalttiita, puhumattakaan esteettisestä haitasta....
Sodan tullen ne on myös helppo ampua alas kun taasen maakaapelia on vaikeampi ilmasta käsin paikantaa ja tuhota.
Jos kysyttäisiin minkälainen Suomen metsät pitäisi olla jotta sen hiilensidonta olisi pidemmällä aikavälillä paras mahdillinen niin tulisi varmaan monenlaista vastausta.
Varsinkin kun siihen vaikuttavat metsien kasvu ja toisaalta kokonaispoistuma.
Eli mikä suhde niillä pitäisi olla jos oletetaan että metsäpinta-ala pysyisi samana ?
Selvää on että jos hakkuut ja yleensä kokonaispoistuma ovat pidemmän ajan suuremmat kuin kasvu se tietää huonoa hiilensidonnan kannalta.
Mutta voiko kasvu olla jatkuvasti suurempi kuin kokonaispoistuma ?
Varmaan se onnistuu vuosia ja ehkä joitakin vuosikymmeniäkin mutta mitä sitten tapahtuu.
Voiko puuston määrä kasvaa miten suureksi tahansa ?
Metsät sitovat hiiltä parhaiten n. 30 - 50 vuoden ikäisinä ja vanhetessaan sidonta vähenee.
Siten aikaa myöten puuston ikä vanhenee ja sidonta heikkenee kuten nyt on jo tapahtunut varsinkin pohjoissuomessa jossa on paljon suojelualueita.
Jos metsän puut kasvavat liian tiheässä niin niiden latvustot kuihtuvat ja kasvu ja siten myös hiilensidonta heikkenee.
Siksi niitä pitäisi harventaa ja tämä taas vähentää puuston määrää.
Eli onko sitten paras tapa se että kasvu ja kokonaispoistuma olisi samansuuruinen pidemmällä aikavälillä.
Nythän puuston tilavuuden kasvua on tapahtunut vuodesta 1950 n 66 %. eli voiko se jatkua loputtomiin ?
Sähkölinjat voidaan hyvin vetää tiestön mukaan. Ja sitten kaivaa sekä sähkölinjat ja tiet maanalla säästyy viellä enempi alaa metsille.
Sähkölinjojen alla voitaisiin kasvattaa matalia hiilensitojakasveja
Edellä pohdittiin miten saadaan metsien hiilensidontakyky säilymään.
Yksi uhka on keskustelussa esiintynyt tuulivoimaloiden ja varsinkin niiden linjojen ja teiden viemän metsäalan poistuminen ja siksi siihen on hyvä keksiä keinoja.
Toinen suuri uhka on se että nyt aiotaan "suojella" 30 % metsistä joka tulee aiheuttamaan metsien hiilensidonnan vastaavaa heikkenemistä pitkällä aikavälillä.
Kolmas suuri uhka on ojitettujen turvemetsien "ennallistaminen" eli ojien tukkiminen.
Näitä alueita on n. 40 % metsäalasta ja n. 30 % puuston määrästä joka näin tuhoutuu ja samalla hiilensidonta lakkaa.
Neljäs uhka on että puuston ikärakenne on ohittanut parhaan hiilensidontaiän. Esimerkiksi yli 160 vuotta vanhojen metsien pinta-ala on suurempi kuin 20-40 vuotiaiden.
Eli jos nämä kaikki toteutuu niin silloin voi oikeasti sanoa että metsien hiilensidonta romahtaa.
Tätä vaan ei edellä mainittuja asioita ajavien papereissa sanota.
Sehän ei haittaa mitään, jos suot ennallistetaan soiksi. Loppuu sekin metaanin ja hiilidioksidin päästö.
Täh?
Etkö tiedä, että suot ovat jatkuvassa käymistilassa..Ne ovat luonnon komposteja ja puskevat kaasuja ilmakehään enemmän ku mikään.
Suot tulee ojittaa, nostaa turpeet ylös ja polttaa energiaksi. Kun turve on nostettu, niin suoalua voidaan taasen istuttaa metsäksi.