Ollikainen sanoo ilman hiilidioksidin lämmittävän ilmastoa.
Samalla metsän kasvu on hidastunut.
Kaikki kasveja kasvattavat tietävät että kasvu nopeoutuu hiilidioksiidin lisääntyessä, samoi kasvu paranee ilmaston lämmetessä.
MIKSI METSIEN KASVU SIIS HIDASTUU?
Samalla metsän kasvu on hidastunut.
Kaikki kasveja kasvattavat tietävät että kasvu nopeoutuu hiilidioksiidin lisääntyessä, samoi kasvu paranee ilmaston lämmetessä.
MIKSI METSIEN KASVU SIIS HIDASTUU?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Puun kasvu nopeutuu, mutta metsän kasvu hidastuu. Ei siinä mitään rakettitiedettä ole. 100 vuotias puu ei juuri enää kasva oli hiilidioksidia runsaasti tai ei. Ja tällaisista puista koostuva metsä kasvaa hitaasti. Samoin harventamaton ryteikkö kasvaa hitaasti. Suomen metsät ovat nykyisin hyvä hiilivarasto, mutta eivät enää niin kovin hyvä hiilinielu.
Tarkoitatko siis 'hiilidioksidivarasto' ja 'hiilidioksidinielu' - mitä nekin nyt sitten muka tarkoittavat? Hiili ei ole sama kuin hiilidioksidi. Hiili on kiinteää ja erittäin hyvä maanparannusaine. Hiilidioksidikaasu on välttämätön kasvien kasvulle. Kuten kaikki tiedämmekin. 'Hiilijalanjälki' vaan antaa kuvan hiilikaivoksesta lompsivasta kaivosmiehestä, joka nolona pälyilee taakseen jättämiään mustia jälkiä. Hiiliudioksidi ei paljon jälkiä jätä. Hullua, että kukaan suostuu käyttämään tuollaista naurettavaa termiä. Itse pyrin aina pyytämään täsmennystä, jos joku mainitsee 'hiilijalanjäljen'.
Ongelma ei ole kasvu vaan se ettei tässä maassa ole pienintäkään hajua paljon metsää on, minkälaista , kuka sitä hoitaa ja miten hoidetaan.
Risukon raivaamiseen ei ole porukkaa, avomaat kaivetaan pilalle ja hyvässä kasvussa oleva puusto kaadetaan liian aikaisin.
Pallolla syytetään hiilinielujen vähyyttä muttei lyödä tiskiin todellisia lukuja siitä miten paljon kaupungistuminen ja teiden rakentaminen luo kuumuutta.
Lämpeneminen on se todellinen ongelma eikä se kuinka paljon koivusi imee hiilidioksidia.
Vihreet huutavat luonnonsuojelun puolesta ja samalla vetävät satoja hehtaareja kuumuutta hohkaviksi kerrostaloasunnoiksi kunhan saavat toimivan joukkoliikenteen sadan kilometrin säteelle.
Melbournessa ja Pariisissa kokeillaan '15 minuutin kaupunkimallia'. Sillipurkistaan saa poistua vain niin kauas kuin varttitunnissa pääsee jalan, pyöräilemällä tai julkisilla. Liikkumisen valvomiseen he kai pakottavat ottamaan jalkapannan tai apin, jos ei sitten jo sitä sirua. Sama on tulossa muuallekin. Eri maissa edetään eri tahtiin, jotta ei ihan heti ihan kaikille selviäisi, että he toimivat kaikki yhdessä meitä vastaan. Kiinassa on jo sosiaalinen pisteytys. Kanada on jo sulkenut vapautensa puolesta mieltä osoittaneiden pankkitilejä. Afrikassa on jo asennettu siruja ja otettu käyttöön digiraha. Yltiötottelevainen Suomi on myös edennyt, tai siis luisunut kohti tyranniaa, mutta eri tavoin. Yritäpä tallettaa käteistä omalle pankkitilillesi. Tai löytää lääkäri, joka ei raportoisi asioitasi kantaan. Täällä aletaan tunkeutua ihmisten pihoille 'kompostintarkastuksen' varjolla, ja sisälle kotiin tarkistamaan, että koirat on kaikki sirutettu.
Tässä on hyvä esim. Kaupungissa on kävelykengät käytössä
Maalla ei voida vielä edes ajatella. Kevät etenee eritahtia.Ei siis luonnon ehdoilla vaan ihmiset käden jälki näkyy.Mitä isompi kaupunki sitä vahingollisempaa luonnolle.
JOS metsien kasvu on hiukan hidastunut, ja mehän emme tiedä, onko se edes totta, se johtuisi todennäköisesti siitä, että metsiä ei enää hoideta yhtä hyvin kuin ennen. Jos hyvän, kasvavan metsän tukkii suoksi, sen kasvu tukehtuu. Siihen punaviheriät kuitenkin pyrkivät.
Suomi on Euroopan metsäisin maa. Me osaamme hoitaa metsiämme ja hyötyä niistä. Meidän tulisi kasvattaa osaamisemme vientiä muuallekin maailmaan, eikä antaa muun maailman osaamattomuuden pilata meidänkin metsämme.
Jos jossain tiedetään paljonko ja millaista metsää on, niin Suomessa.
Suomessa on metsiä inventoitu vuosisata ja uusilla menetelmillä saadaan tietoa noin rungon tarkkuudella.
Että kyllä tietoa on ja osaamista mutta kun houreinen politiikka pääsee ohjaamaan asioita ei faktoilla ole arvoa.
Auraamalla ja luonnon siemennyksellä puiden kasvuunlähtö on hidasta, pitäisi istuttaa taimet aina kuten ennen tehtiin.
Se on todella hidasta uuden metsänhoito-ohjeen mukaan joka annettiin "virkistyskäyttäjien" ja " monimuotoisuutta tavoittelevien " vaatimuksesta vuonna 2014..
Eli nyt ainoa vaatimus on että kymmenen vuoden päästä alueella tulisi olla puolen metrin kasvusto jolla tarkoitettaneen jonkinlaista puuta joka todennäköisimmin on sitten hieskoivu.
Jos tehtäisiin kuten tähän asti eli heti kaadon jälkeen maa olisi istutusta varten käsitelty ja istutettu sekä taimikonhoito hoidettu ajallaan niin alueella olisi 5 - 15 metrin nuori puusto.
Eli aikamoinen ero puoleen metriin.
Mikä sitten on tilanne 60 vuoden päästä näillä alueilla voi vain arvailla mutta todennäköisimmin tilanne hoitamattomalla alueella on perin surkea sekä kasvu ja hiilensidonta perin vähäistä.
Onhan siinä sitä valinnanvapautta mutta ei pidä sitten ihmetellä jos metsät eivät kasva ja sido hiiltä.
Haluavat vaan nopeat voitot kun ei tarvitse maksaa istutuksesta, vihreillä taas ei ole mitään käsitystä mistään.
Siksi koska Ollikaisen ilmastopaneeli on poliittinen etujärjestö.
On erikoista kun verrattuna Singapore on oikea mallia elää. Ajattelin eläimen kannalta. Ei luonnossa ole ympärivuorokauden valoja vielä vilkkuvia erivärisiä.melu,saaste. Pitäisi ajatella maaseutumasesti. Luonnon kanssa elää ja kunnioittaa toinen toistaa .Rinnakkainen Avartuu jotakin joka nykyaikaa ihmiset eivät edes mitä oikea elämä on.
Valotkin aiheuttaa tuhoa. Kilpikonnan poikaset lähtee kaupunkia kohti ja jäävät autojen alle vaikka pitäisi mennä merelle, monille muillekin eläimille aiheuttavat ongelmia.