Karmea totuus paljastui vasta paikan päällä.
Näin sanoo 27-vuotias ammattisotilas Dmitri Vasilets venäläisen riippumattoman median Novaja Gazetan(siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.
Vasilets lähetettiin ensimmäisten joukossa rintamalle, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa.
Vasilets ei omien sanojensa mukaan osallistunut tappamiseen, vaan työskenteli Venäjän asevoimien esikunnassa.
Yliluutnantti jaksoi rintamalla viisi kuukautta, mutta sitten mitta tuli täyteen. Vasilets yritti irtisanoutua Venäjän armeijan palveluksesta, mutta se osoittautui mahdottomaksi.
Elokuussa lomansa aikana hän ilmoitti, ettei enää palaa rintamalle. Nyt häntä syytetään tottelemattomuudesta, ja edessä voi olla jopa kolmen vuoden vankeusrangaistus.
– Tiedän, että menen vankilaan. Tein valintani, hän kertoo Novaja Gazeta -lehdelle.
Vasiletsin tarinasta on uutisoinut myös riippumaton uutismedia Meduza(siirryt toiseen palveluun). Yle ei ole voinut itsenäisesti vahvistaa Vasiletsin väitteitä.
Venäläissotilaiden avoin kritiikki Venäjän Ukrainassa käymää sotaa kohtaan on harvinaista.
Vasiletsin tapaus on poikkeuksellinen myös siksi, että Venäjän tuomioistuin ei ole vielä kertaakaan tuominnut sotilasarvoltaan yliluutnantin tasoista henkilöä sen jälkeen, kun maa tiukensi lakia tottelemattomuudesta syyskuun lopussa.
Joulukuun loppuun mennessä Venäjä on tuominnut(siirryt toiseen palveluun) tiettävästi vain yhden sotilaan vankeuteen tottelemattomuudesta armeijassa.
Monet luulivat komennuksen olevan rauhanomainen
Venäjä ilmoitti helmikuussa aloittavansa ”erikoisoperaation” Ukrainassa. Sodan alussa Venäjä lähetti rintamalle vain ammattisotilaita.
Vasilets sai komennuskirjeen, jossa sanottiin, että hänen oli määrä osallistua sotaharjoituksiin.
Hän kertoo luulleensa monen kollegansa tavoin, että ”erikoisoperaatio” olisi ”rauhanomainen, kuten Krimin niemimaalla vuonna 2014”.
Helmikuussa 2014 Venäjä toi Krimille erikoisjoukkojaan turvatakseen vilpillisen kansanäänestyksen, jossa päätettiin Krimin liittämisestä osaksi Venäjää.
– Taistelut tulivat minulle šokkina. Aluksi oli epätodellinen tunne, kuin olisi ollut pelissä tai elokuvassa, Vasilets kertoo.
Vasta, kun Vasilets ymmärsi olevansa rintamalla keskellä taisteluja, hän alkoi kyseenalaistaa Venäjän toimia.
Ahdistus ja itseinho piinasivat
Vasilets kertoo Novaja Gazetan haastattelussa kokeneensa jatkuvasti valtavaa ahdistusta siitä, että tiesi ihmisten kuolevan rintamalla.
Kolmen kuukauden jälkeen ahdistus loppui, ja mielen valtasi pimeys. Vasilets arvioi palaneensa loppuun sekä henkisesti että fyysisesti.
Sodan ensimmäisten kuukausien aikana Ukraina tulitti jatkuvasti päämajaa, jossa Vasilets työskenteli. Tulituksessa kuoli kaksi Vasiletsin kollegaa, jotka olivat myös hänen läheisiä ystäviään.
Vasilets kertoo katuvansa sitä, ettei päättänyt lähteä asevoimien palveluksesta heti sen jälkeen, kun hänen kollegansa kuolivat.
Kuolemien jälkeen itsetuhoiset ajatukset alkoivat vallata yliluutnantin mieltä.
– En enää pukenut luotiliiviä enkä välittänyt siitä, olisinko 200:s vai 300:s, joka kuolee, hän kertoo.
Vasilets myöntää, että ystävien kuolema kirvoitti vihaa ukrainalaisia sotilaita kohtaan. Samaan aikaan hän kuitenkin inhosi itseään ja koko tilannetta.
Venäjä haluaa lisää sotilaita rintamalle
Syyskuussa Vasilets sai tietää, että ammattisotilaiden määräaikaiset sopimukset oli muutettu vakituisiksi. Samaan aikaan Venäjä tiukensi sotarikoksia koskevaa lainsäädäntöään.
Venäjä aloitti syyskuussa myös osittaisen liikekannallepanon, jonka aikana noin 300 000 reserviläistä kutsuttiin palvelukseen. Samaan aikaan presidentti Vladimir Putinin sotaa koskeva retoriikka on muuttunut.
Viime aikoina Putinin on nähty esiintyvän yhä useammin asevoimien komentajien kanssa, vierailevan asetehtailla ja koulutuskeskuksissa. Hiljattain Putin kutsui tilannetta Ukrainassa ensimmäistä kertaa sodaksi.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War(siirryt toiseen palveluun) raportoi marraskuun lopussa Ukrainan arviosta, jonka mukaan Venäjä tarvitsee jopa viisi miljoonaa sotilasta pärjätäkseen Ukrainalle.
ISW pitää sellaisen sotilasmäärän rekrytoimista mahdottomana tehtävänä Venäjälle. Pelkästään 300 000 reserviläisen kutsuminen palvelukseen on ollut Venäjälle valtava ponnistus(siirryt toiseen palveluun), joka on johtanut laajaan kritiikkiin ja ennennäkemättömään aivovuotoon Venäjältä.
Liikekannallepanoa tiiviisti seuraava venäläistoimittaja Ian Matveev arvioi saksalaisen Deutsche Wellen(siirryt toiseen palveluun) haastattelussa joulukuussa, että Venäjän sotilastappiot ovat suuret ja siksi Venäjä tarvitsee uusia sotilaita rintamalle jatkuvasti.
Hän myös huomauttaa, että Putin ei ole missään vaiheessa virallisesti allekirjoittanut määräystä liikekannallepanon lopettamisesta.
Joulun alla puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti, että Venäjä aikoo kasvattaa asevoimiensa miesvahvuutta 1,5 miljoonaan.
Kutsuntakirjeitä siis jaetaan tälläkin hetkellä Venäjällä.
Näin sanoo 27-vuotias ammattisotilas Dmitri Vasilets venäläisen riippumattoman median Novaja Gazetan(siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.
Vasilets lähetettiin ensimmäisten joukossa rintamalle, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa.
Vasilets ei omien sanojensa mukaan osallistunut tappamiseen, vaan työskenteli Venäjän asevoimien esikunnassa.
Yliluutnantti jaksoi rintamalla viisi kuukautta, mutta sitten mitta tuli täyteen. Vasilets yritti irtisanoutua Venäjän armeijan palveluksesta, mutta se osoittautui mahdottomaksi.
Elokuussa lomansa aikana hän ilmoitti, ettei enää palaa rintamalle. Nyt häntä syytetään tottelemattomuudesta, ja edessä voi olla jopa kolmen vuoden vankeusrangaistus.
– Tiedän, että menen vankilaan. Tein valintani, hän kertoo Novaja Gazeta -lehdelle.
Vasiletsin tarinasta on uutisoinut myös riippumaton uutismedia Meduza(siirryt toiseen palveluun). Yle ei ole voinut itsenäisesti vahvistaa Vasiletsin väitteitä.
Venäläissotilaiden avoin kritiikki Venäjän Ukrainassa käymää sotaa kohtaan on harvinaista.
Vasiletsin tapaus on poikkeuksellinen myös siksi, että Venäjän tuomioistuin ei ole vielä kertaakaan tuominnut sotilasarvoltaan yliluutnantin tasoista henkilöä sen jälkeen, kun maa tiukensi lakia tottelemattomuudesta syyskuun lopussa.
Joulukuun loppuun mennessä Venäjä on tuominnut(siirryt toiseen palveluun) tiettävästi vain yhden sotilaan vankeuteen tottelemattomuudesta armeijassa.
Monet luulivat komennuksen olevan rauhanomainen
Venäjä ilmoitti helmikuussa aloittavansa ”erikoisoperaation” Ukrainassa. Sodan alussa Venäjä lähetti rintamalle vain ammattisotilaita.
Vasilets sai komennuskirjeen, jossa sanottiin, että hänen oli määrä osallistua sotaharjoituksiin.
Hän kertoo luulleensa monen kollegansa tavoin, että ”erikoisoperaatio” olisi ”rauhanomainen, kuten Krimin niemimaalla vuonna 2014”.
Helmikuussa 2014 Venäjä toi Krimille erikoisjoukkojaan turvatakseen vilpillisen kansanäänestyksen, jossa päätettiin Krimin liittämisestä osaksi Venäjää.
– Taistelut tulivat minulle šokkina. Aluksi oli epätodellinen tunne, kuin olisi ollut pelissä tai elokuvassa, Vasilets kertoo.
Vasta, kun Vasilets ymmärsi olevansa rintamalla keskellä taisteluja, hän alkoi kyseenalaistaa Venäjän toimia.
Ahdistus ja itseinho piinasivat
Vasilets kertoo Novaja Gazetan haastattelussa kokeneensa jatkuvasti valtavaa ahdistusta siitä, että tiesi ihmisten kuolevan rintamalla.
Kolmen kuukauden jälkeen ahdistus loppui, ja mielen valtasi pimeys. Vasilets arvioi palaneensa loppuun sekä henkisesti että fyysisesti.
Sodan ensimmäisten kuukausien aikana Ukraina tulitti jatkuvasti päämajaa, jossa Vasilets työskenteli. Tulituksessa kuoli kaksi Vasiletsin kollegaa, jotka olivat myös hänen läheisiä ystäviään.
Vasilets kertoo katuvansa sitä, ettei päättänyt lähteä asevoimien palveluksesta heti sen jälkeen, kun hänen kollegansa kuolivat.
Kuolemien jälkeen itsetuhoiset ajatukset alkoivat vallata yliluutnantin mieltä.
– En enää pukenut luotiliiviä enkä välittänyt siitä, olisinko 200:s vai 300:s, joka kuolee, hän kertoo.
Vasilets myöntää, että ystävien kuolema kirvoitti vihaa ukrainalaisia sotilaita kohtaan. Samaan aikaan hän kuitenkin inhosi itseään ja koko tilannetta.
Venäjä haluaa lisää sotilaita rintamalle
Syyskuussa Vasilets sai tietää, että ammattisotilaiden määräaikaiset sopimukset oli muutettu vakituisiksi. Samaan aikaan Venäjä tiukensi sotarikoksia koskevaa lainsäädäntöään.
Venäjä aloitti syyskuussa myös osittaisen liikekannallepanon, jonka aikana noin 300 000 reserviläistä kutsuttiin palvelukseen. Samaan aikaan presidentti Vladimir Putinin sotaa koskeva retoriikka on muuttunut.
Viime aikoina Putinin on nähty esiintyvän yhä useammin asevoimien komentajien kanssa, vierailevan asetehtailla ja koulutuskeskuksissa. Hiljattain Putin kutsui tilannetta Ukrainassa ensimmäistä kertaa sodaksi.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War(siirryt toiseen palveluun) raportoi marraskuun lopussa Ukrainan arviosta, jonka mukaan Venäjä tarvitsee jopa viisi miljoonaa sotilasta pärjätäkseen Ukrainalle.
ISW pitää sellaisen sotilasmäärän rekrytoimista mahdottomana tehtävänä Venäjälle. Pelkästään 300 000 reserviläisen kutsuminen palvelukseen on ollut Venäjälle valtava ponnistus(siirryt toiseen palveluun), joka on johtanut laajaan kritiikkiin ja ennennäkemättömään aivovuotoon Venäjältä.
Liikekannallepanoa tiiviisti seuraava venäläistoimittaja Ian Matveev arvioi saksalaisen Deutsche Wellen(siirryt toiseen palveluun) haastattelussa joulukuussa, että Venäjän sotilastappiot ovat suuret ja siksi Venäjä tarvitsee uusia sotilaita rintamalle jatkuvasti.
Hän myös huomauttaa, että Putin ei ole missään vaiheessa virallisesti allekirjoittanut määräystä liikekannallepanon lopettamisesta.
Joulun alla puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti, että Venäjä aikoo kasvattaa asevoimiensa miesvahvuutta 1,5 miljoonaan.
Kutsuntakirjeitä siis jaetaan tälläkin hetkellä Venäjällä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Fasistinen militaristinen uho kelpasi tällekin kunnes tuli kova paikka kun pienempi kiusattu ei enää alistunutkaan kuin 2014.
Ei tuolla Putinin tyylillä tavallinen ihminen jaksa kauan sotia. Ryssä on tietysti eri asia.
Vaatii erityistä rohkeutta olla erimieltä väkivaltakoneiston kanssa.
Kun vaaleilla ei ole merkitystä, niin muutokset tehdään joukkovoimalla kaduilla, tai palatsivallankumouksena, kun eliitti huomaa etujensa kaventuneen.
Auttaa paljon jos on perso viinalle ja löysä ryppynaru.
Todella noloa Venäjän armeijalle. Noloa…
Hei Uikuttaja miten meni niin kuin omasta mielestä?🤣🤣🤣
Etujakin on kuulua armeijaan.
Ulkomaankomennuksilta saa ilmaiset kylpyammeet, jääkaapit, ja kaikkea muuta pienempää, mitä ihmisten kotoa löytyy.
Kiina lypsää venäjältä lähes ilmatteeksi energiaa ja tuhoaa halvalla autotuotannollaan venäjän suunnitteleman omien autojen markkinat josta venäläiset talousihmiset ovat raivoissaan .
Seuraava askel on se että Kiina valloittaa elintilaa itselleen venäjältä.
Venäjästä on tullut Kiinalle hyväksikäytön uhri jota Kiina potkii miten huvittaa venäjän nykyisen surkean aseman vuoksi.