Kun hyvää syö, kiittää Herraa, syö kunniaksi, että on saanut elävän kehon.

Ja tietenkin pestään kädet, ennen syöntiä ja --- ja --- sitten myöhemmin se ulostuu.
Mitä siinä ruassa on hyvää, voi valita tälle elämälle, ja elimistölle positiivisen ja hoitavan tavan syödä, josta kiittää Elämän antajaa.

Eihän tämä ole uskovaisuudessa lakihenkistä, sillä vapaassa uskossa, syö kaikkea, vaimolla oli avanne- paksusuolisyövän takia, itsellä kahdet suuret suolistoleikkaukset, oli paksusuoli avanne ja hyvin työläs ohutsuoliavanne sen jälkeen.
Molemmat on poistettu. Sydän on ohileikattu, nyt vajaatoiminen ja munuaiset vajaatoimintaiset. Elämässä harrastettu liikuntaa ja työ oli fyysiesti vaativa - 165 cm ja paino 68kg. Siitä mentiin.
Eli syötiin kaikki mikä kiinni saatiin. Punainen liha oli grillattuna, paistettuna, keitettynä, jauhettuna jne. ruokalistalla.

Olisipa uskovaisuus ollut hieman opettavaisempi kehon suhteen, kun olemme Luojan kädestä lähteneitä. Ei lakihenkisesti, vaan miettien, mikä on sopivaa, että tämä ruumis olisi, vai pitäisikö vielä sanoa, keho, ottaisi ei niin verisuoniin ja suolistoon ongelmia, vaan se ulostus tulisi riittävän usein, ja suoliston bakteerikanta olisi terve.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. "syökää kaikkea, --- on ymmärrettävä järkevällä tavalla, ennenkuin kirurgin veitsi korjaa tätä oman järjen käyttöä laajemmin.

https://www.chabad.org/search/results.asp?scope=323440

En tiedä, onko tuosta hyvää suuntaa, onhan heillä monen vusituhannen perintö kansana.