Tosin aika typerä se olisi ollut muutenkin, koska käyttö olisi kuluttanut enemmän sähköä mitä sillä olisi saatu tuotettua.
Ydinvoiman huono puoli on siinä, että se tarvitsee paljon säätövoimaa, jota varten tuota pumppuvoimalaakin mietittiin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomeen-piti-1970-luvulla-rakentaa-ydinvoimalan-tehoa-vastaava-500-mw-pumppuvoimala-mutta-jattihanke-kaatui-yllattavaan-syyhyn/e70c51d5-20ee-4f12-8b50-70ffea0b1694
Ydinvoiman huono puoli on siinä, että se tarvitsee paljon säätövoimaa, jota varten tuota pumppuvoimalaakin mietittiin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomeen-piti-1970-luvulla-rakentaa-ydinvoimalan-tehoa-vastaava-500-mw-pumppuvoimala-mutta-jattihanke-kaatui-yllattavaan-syyhyn/e70c51d5-20ee-4f12-8b50-70ffea0b1694
Vastaukset 23
Vanhimmat
Isot voimalat tarvitsevat myös isosti varavoimaa.
Vuotoksen allasta suunniteltiin nimenomaan uuden ydinvoimalan tarpeisiin.
Torppasivat, huonoa suomea : torjuivat, tyrmäsivät, estivät.
Itse olet onnettoman pösilö suomalainen, jos olet ollenkaan.
Niin, mutta mitä se tähän kuuluu, rouva hyvä?
Ydivoimala ei tarvitse kovin paljon säätövoimaa. Ydinvoimalaa ei juuri säädetä pienelle teholle, sillä ajetaan aina mahdollisimman suurella teholla sähköntarpeen rajoissa.
Ydinvoimala tarvitsee varavoimaa seisokkien varalle. On ennakkoon sovittu muiden sähköntuottajien kanssa mikä voimala korvaa seisokissa tarvittavan sähkön.
Nämä seisokit suunnitellaan pienen sähkönkulutuksen aikoihin, esimerkiksi kesäaikaan.
Näin ei tarvitse käyttää kallista sähköä korvaamaan ydinvoimalan sähköä.
Eikös se ole jo säätöä kun ylimääräsähkö voidaan ohjata ulkomaille. Suomi on nyt 1000 MW:n verran plussalla..
Mutta esimerkiksi OL3 tarvitsee 1600 MW varavoimaa sille varalle, kun se putoaa pois verkosta. Ns. konerikot kun eivät ole ennalta suunniteltuja.
Tuulivoima on tuossa suhteessa helpompi ennustettava. Siellä ei yhden yksikön vikaantuminen vaikuta käytännössä lainkaan.
Juu, on helpompi ennustaa, mutta kun ennustukselle: "ensi viikolla ei tuule", ei sitten voi yhtään mitään, jos ei todella tuule: sitten vaan ei sähkö riitä. Tuulivoiman varaan ei voi laskea sähköntuotantoa yhtään, vaikka se sitten hienoa onkin, että välillä tulee tuulesta paljon energiaa. Pakko on kuitenkin olla back-uppina vastaava määrä tehoa jostain muualta. Tuollaiset pumppuvoimalat ovat oikein järkeviä ja tervetulleita tasaamaan juuri tuulivoiman vaihtelua. Niitä pitäisi vaan alkaa rakentaa vimmaisesti.
Koska ydinvoimaa ei voi säätää, se tarvitsee säätövoimaa KULUTUKSEN tasaamiseen.
Tollot eivät tajua edes sitä.
Pumppuvoimala olisi nyt aivan järkevä tapa tuottaa sähköä huippukulutuksen aikana.
Halvan tai jopa ilmaisen pörssisähkön aikana pumpataan vettä tekoaltaaseen ja kalliin sähkön aikana tuotetaan sähköä vesivoimalalla.
Melkein ikiliikkuja.
Pumppuvoimala on lähivuosina välttämätön.
Tuulivoimaa on suuri osa ajasta "liikaa" ja saatava talteen johonkin.
Lokan altaan (315 km2) ja Porttipahdan altaan (148 km2) väliseen kanavaan on ehdotettu pumppuvoimalaa varastoimaan ylituotantoa.
Muistelen että pumppuvoimalassa varastoinnin hyötysuhde olisi 80% ?
Vedyllä perusmuodossa jotain 20%, mutta joskus hyödynnetään elektrolyysilämpö
Sähköstä sähköksi 60 % luokkaa. Akkuvarastoinnissa hyötysuhde on reilusti parempi, mutta se on kallista.
Sorry, taisi olla vanhaa muistitietoa. Wikin mukaan: "Hyötysuhde on kuitenkin uudemmissa laitoksissa noin 80 %".
Verivoimalan turbiineja kai paranneltu jo 90%:n hyötysuhteelle.
Miksei sitten teollisuudessa hurjat energiat vaativia pumppauksia.
Venäjän puolelle Paanajärvelle suunniteltiin pumppuvoimalaa. Se hylättiin luonno suojelullisista syistä. Paanajärven seutu on luonnonsuojelualuetta, joka alkaa yläjuoksulta Kuusamon Oulangalta.
Ei sitten rakennettu muuta kuin matkailun tarvitsemaa infraa.
Vauhtipyörien paluu?
https://insinoori-lehti.fi/artikkelit/teraloop-kaynnisti-leijuvan-vauhtipyoran/
https://www.dreamstime.com/stock-photo-flywheel-steam-engine-view-image44694896
Nytkin kaivattaisiin säätövoimaa ettei sitä tarvitsisi Viron persaukilisille lahjoittaa.
Taitaa olla kuitenkin parempi hyötysuhteeltaan ja luotettavampaa koeteltua tekniikkaa kuin haikailtu vedyn tuottaminen ylijäämäsähköstä ja palauttaminen tarvittaessa taas vedystä sähköksi.
Lohia vihaava (eri mieltä siis kuin Jasper) valtionyhtiö Kemijoki-yhtiö suunnittelee Lappiin useita 200–600 MW:n pumppuvoimaloita jopa 4000 MW:n verran.
https://www.hs.fi/talous/art-2000009549647.html
Kemijoki-yhtiö selvittää mahdollisuuksia yhteensä 2–3 miljardin euron investointeihin Pohjois-Suomessa.
Yhtiön aikeissa on rakentaa Kemijoen vesistöalueelle vesivoiman säätökykyä lisääviä pumppuvoimaloita. Pumppuvoimala tasaa energian tuotannon lyhytaikaisia heilahteluja, joita syntyy esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman tuotannossa.
”Selvityksessä on useita Kemijoen vesistöalueelle rakennettavia 200—600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät investoinnin laajuudesta riippuen Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia”, sanoo Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen yhtiön tiedotteessa.
Esimerkiksi ydinvoiman tuotanto on tällä hetkellä reilut 4 000 megawattia. Suomeen asennettujen tuulivoimaloiden nimellisteho on yli 5 000 megawattia.
Eikös vesitorneja voisi valjastaa tuohon käyttöön. Laittaa vaan putkistoihin turbiinit minkä läpi vesi lasketaaan tavalliseen käyttöön.
Putkessa oleva turbiini aiheuttaa painehäviötä, sitä suurempaa mitä enemmän turbiinin pyörittämän generaattorin on tarkoitus tuottaa sähköä.