Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoo Iltalehdelle Sälenin turvallisuuskonferenssissa, että Suomi valmistelee kahdenvälistä puolustussopimusta Yhdysvaltain kanssa.
Neuvottelut virallisesta asiakirjasta alkavat keväällä, ja niitä vauhdittaa myös se tosiasia, että Turkin parlamentti panttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointia.
– Paine totta kai kasvaa, että Turkki tekisi oman osuutensa, Haavisto painottaa.
Viivyttely pelaa Venäjän pussiin, minkä Haavisto sanoo ääneen.
– Kun jo nyt on herännyt kysymys, pelaako viivytys ikään kuin Venäjän pussiin, joka voi sanoa, että eihän Natossa sitten ollutkaan avoimet ovet, Haavisto arvioi.
Jos Turkki ei ratifioi kahden Pohjoismaan jäsenyyksiä ennen Naton heinäkuista Vilnan huippukokousta, viivyttely pelaisi yhä räikeämmin Vladimir Putinin johtaman diktatuurin eduksi.
– Tämä kysymys heräisi varmasti yhä vahvemmin, jos se ei tapahtuisi ennen Vilnaa, Haavisto pohtii.
Suurilla Nato-mailla, kuten Yhdysvalloilla ja Britannialla, on paljon kansainvälistä arvovaltaa pelissä Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen takuuvaltioina.
– Arvovaltaa on pelissä, ja sitten tietysti niiden maiden osalta, jotka ovat antaneet nämä turvallisuuslupaukset, maat ovat varmaan antaneet ne sellaisella aikaperspektiivillä tai ajatuksella, että tämä kuitenkin on melko nopea prosessi, Haavisto arvioi.
Tarve vahvistaa turvalupauksia
Britannian kanssa Suomi allekirjoitti viime toukokuussa kahdenvälisen asiakirjan molemminpuolisista turvatakuista. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut Suomelle ja Ruotsille suullisen turvatakuun jäsenyysprosessin ajaksi.
Haaviston mukaan tilanne mutkistuu, mikäli Suomi ja Ruotsi eivät pian pääse Naton 5. artiklan turvatakuiden suojaan.
– Emme tiedä, missä olemme turvallisuusmielessä ensi kesänä, mutta voihan tietysti ajatella erilaisia huonoja turvallisuusskenaarioita: hybriditapahtumat kasvavat Itämeren ympäristössä tai muuta tällaista. Niille maille, jotka ovat antaneet turvallisuuslupauksia, tulee kysymyksiä, pitääkö lupausta jotenkin vahvistaa tai tehdä jotain enemmän bilateraalisella pohjalla, kun se yhteinen turvallisuustakuu ei ole toteutunut, Haavisto sanoo.
Kahdenvälinen sopimus USA:n kanssa
Ulkoministeriö on aloittanut neuvottelut kahdenvälisestä sopimuksesta Yhdysvaltain kanssa.
– Yhdysvaltain kanssa on aloitettu neuvottelut puolustussopimuksesta. Se lähtee kevään aikana liikkeelle, mutta en usko, että prosessi olisi niin nopea, että se vielä kevään aikana toisi dokumenttia, Haavisto arvioi Iltalehdelle.
Ulkoministeri Haavisto käyttää sanoja ”puolustussopimus” ja ”dokumentti”, kun hän puhuu neuvotteluista Yhdysvaltojen kanssa.
Kaiketi kysymys olisi yhteisymmärrysasiakirjasta, joka velvoittaisi molemmat maat puolustamaan toisiaan sotatilanteessa.
– Sen psykologinen merkitys ja tosiasiallinen merkitys puolustusyhteistyön järjestelynä on näissä olosuhteissa suurempikin, Haavisto korostaa.
Lupaus Unkarilta
Unkarin ulkoministeri on luvannut Haavistolle, että maan parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet helmikuussa.
Suomen ja Ruotsin parlamenttien puhemiehet matkustavat tammikuun puolivälissä Turkkiin.
Pieni toivo elää yhä, että Turkki ratifioisi jäsenyydet maaliskuussa eli heti Unkarin jälkeen.
– Paras aikaikkuna tietysti meidän ja myös Ruotsin näkökulmasta olisi alkukevät. Jos puhutaan toiveaikataulusta, niin mitä nopeammin, sen parempi. Tässä on yksi aikaikkuna ennen kuin Turkin valtiopäivät lähtee vaalitauolle. Se on tietysti meidän viestimme, että se olisi meidän näkökulmastamme paras mahdollinen aikataulu tässä hetkessä, Haavisto tähdentää.
Valitettavasti Turkista ei ole tullut vihreää valoa nopealle etenemiselle.
– Mitään sellaista indikaatiota Turkista ei ole ollut ainakaan vielä, että tämä voisi tapahtua näin nopeassa aikataulussa, Haavisto sanoo.
– Jolloin todennäköisyys kasvaa, että ratifiointi lykkääntyy Turkin vaalien jälkeiseen aikaan. Silloin se seuraava aikaikkuna on ennen Vilnan huippukokousta, Haavisto vahvistaa.
Turkin pitäisi ratifioida jäsenyydet viimeistään heinäkuun alkupäivinä, jotta Suomi ja Ruotsi olisivat puolustusliiton täysjäseniä Vilnassa.
Valtava paine Turkkia kohtaan
Diplomaattinen paine Turkkia kohtaan kasvaa Haaviston mukaan valtavaksi, ellei näin tapahdu.
– Monien keskeisten Nato-maiden kannalta odotukset ovat aika suuret, että se tapahtuisi viimeistään ennen Vilnaa, koska silloin olisi vuosi mennyt Naton omassa prosessissa Madridista Vilnaan, Haavisto arvioi ja jatkaa:
– Jos se siitä lähtee lykkääntymään, silloin Natossa on kysymys, onko Natossa avoimet ovet ja onko Natolla avointen ovien politiikka.
Nämä ikävät tosiasiat muodostuisivat Haaviston sanoin ”kysymysmerkiksi, jota Nato-maat kysyvät itseltään”.
Neuvottelut virallisesta asiakirjasta alkavat keväällä, ja niitä vauhdittaa myös se tosiasia, että Turkin parlamentti panttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointia.
– Paine totta kai kasvaa, että Turkki tekisi oman osuutensa, Haavisto painottaa.
Viivyttely pelaa Venäjän pussiin, minkä Haavisto sanoo ääneen.
– Kun jo nyt on herännyt kysymys, pelaako viivytys ikään kuin Venäjän pussiin, joka voi sanoa, että eihän Natossa sitten ollutkaan avoimet ovet, Haavisto arvioi.
Jos Turkki ei ratifioi kahden Pohjoismaan jäsenyyksiä ennen Naton heinäkuista Vilnan huippukokousta, viivyttely pelaisi yhä räikeämmin Vladimir Putinin johtaman diktatuurin eduksi.
– Tämä kysymys heräisi varmasti yhä vahvemmin, jos se ei tapahtuisi ennen Vilnaa, Haavisto pohtii.
Suurilla Nato-mailla, kuten Yhdysvalloilla ja Britannialla, on paljon kansainvälistä arvovaltaa pelissä Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen takuuvaltioina.
– Arvovaltaa on pelissä, ja sitten tietysti niiden maiden osalta, jotka ovat antaneet nämä turvallisuuslupaukset, maat ovat varmaan antaneet ne sellaisella aikaperspektiivillä tai ajatuksella, että tämä kuitenkin on melko nopea prosessi, Haavisto arvioi.
Tarve vahvistaa turvalupauksia
Britannian kanssa Suomi allekirjoitti viime toukokuussa kahdenvälisen asiakirjan molemminpuolisista turvatakuista. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on antanut Suomelle ja Ruotsille suullisen turvatakuun jäsenyysprosessin ajaksi.
Haaviston mukaan tilanne mutkistuu, mikäli Suomi ja Ruotsi eivät pian pääse Naton 5. artiklan turvatakuiden suojaan.
– Emme tiedä, missä olemme turvallisuusmielessä ensi kesänä, mutta voihan tietysti ajatella erilaisia huonoja turvallisuusskenaarioita: hybriditapahtumat kasvavat Itämeren ympäristössä tai muuta tällaista. Niille maille, jotka ovat antaneet turvallisuuslupauksia, tulee kysymyksiä, pitääkö lupausta jotenkin vahvistaa tai tehdä jotain enemmän bilateraalisella pohjalla, kun se yhteinen turvallisuustakuu ei ole toteutunut, Haavisto sanoo.
Kahdenvälinen sopimus USA:n kanssa
Ulkoministeriö on aloittanut neuvottelut kahdenvälisestä sopimuksesta Yhdysvaltain kanssa.
– Yhdysvaltain kanssa on aloitettu neuvottelut puolustussopimuksesta. Se lähtee kevään aikana liikkeelle, mutta en usko, että prosessi olisi niin nopea, että se vielä kevään aikana toisi dokumenttia, Haavisto arvioi Iltalehdelle.
Ulkoministeri Haavisto käyttää sanoja ”puolustussopimus” ja ”dokumentti”, kun hän puhuu neuvotteluista Yhdysvaltojen kanssa.
Kaiketi kysymys olisi yhteisymmärrysasiakirjasta, joka velvoittaisi molemmat maat puolustamaan toisiaan sotatilanteessa.
– Sen psykologinen merkitys ja tosiasiallinen merkitys puolustusyhteistyön järjestelynä on näissä olosuhteissa suurempikin, Haavisto korostaa.
Lupaus Unkarilta
Unkarin ulkoministeri on luvannut Haavistolle, että maan parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet helmikuussa.
Suomen ja Ruotsin parlamenttien puhemiehet matkustavat tammikuun puolivälissä Turkkiin.
Pieni toivo elää yhä, että Turkki ratifioisi jäsenyydet maaliskuussa eli heti Unkarin jälkeen.
– Paras aikaikkuna tietysti meidän ja myös Ruotsin näkökulmasta olisi alkukevät. Jos puhutaan toiveaikataulusta, niin mitä nopeammin, sen parempi. Tässä on yksi aikaikkuna ennen kuin Turkin valtiopäivät lähtee vaalitauolle. Se on tietysti meidän viestimme, että se olisi meidän näkökulmastamme paras mahdollinen aikataulu tässä hetkessä, Haavisto tähdentää.
Valitettavasti Turkista ei ole tullut vihreää valoa nopealle etenemiselle.
– Mitään sellaista indikaatiota Turkista ei ole ollut ainakaan vielä, että tämä voisi tapahtua näin nopeassa aikataulussa, Haavisto sanoo.
– Jolloin todennäköisyys kasvaa, että ratifiointi lykkääntyy Turkin vaalien jälkeiseen aikaan. Silloin se seuraava aikaikkuna on ennen Vilnan huippukokousta, Haavisto vahvistaa.
Turkin pitäisi ratifioida jäsenyydet viimeistään heinäkuun alkupäivinä, jotta Suomi ja Ruotsi olisivat puolustusliiton täysjäseniä Vilnassa.
Valtava paine Turkkia kohtaan
Diplomaattinen paine Turkkia kohtaan kasvaa Haaviston mukaan valtavaksi, ellei näin tapahdu.
– Monien keskeisten Nato-maiden kannalta odotukset ovat aika suuret, että se tapahtuisi viimeistään ennen Vilnaa, koska silloin olisi vuosi mennyt Naton omassa prosessissa Madridista Vilnaan, Haavisto arvioi ja jatkaa:
– Jos se siitä lähtee lykkääntymään, silloin Natossa on kysymys, onko Natossa avoimet ovet ja onko Natolla avointen ovien politiikka.
Nämä ikävät tosiasiat muodostuisivat Haaviston sanoin ”kysymysmerkiksi, jota Nato-maat kysyvät itseltään”.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ja mikä hyöty? Miettis vielä ,että miten tuhottua Suomea vois auttaa? Pakitteilla?
Näin natomastkin tekisi!
Tälläisten sopimusten valmistelu on maanpetoksen valmistelua.
Haavisto pitäisi pidättää. Suomi halutaan USA:n vasallivaltioksi!
r.....n itkijät paniikissa. Loistavaa että kahdenväliset puolustus sopimukset tehdään, r.......ä ei mahda mitään
Neuvottele Homo Pecca nyt vaan niistä "kahdenkeskisistä " jutuistas vaan, äläkä sekoita Turkkia homosteluusi.
Sota-Pekka jatkaa laittomalla suomen sotaan johtavalla linjalla, kansalta kysymättä ja salakähmäisesti, kuten hänellä on opllut tapana myös siirtolaiskysymyksessä.
Tiltuille on perustettu massamurhaajien ihannoijien vertaistukiryhmä lieventämään widutusta Suomen NATO jäsenyyden takia.
"Kaiketi kysymys olisi yhteisymmärrysasiakirjasta, joka velvoittaisi molemmat maat puolustamaan toisiaan sotatilanteessa."
MoU eli yhteisymmärryspöytäkirja ei ole juridisesti velvoittava. USA:lla on sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä puolustusSOPIMUKSIA eri valtioiden kanssa.
https://2009-2017.state.gov/s/l/treaty/collectivedefense/index.htm
Haavisto valmistelee kahden perskannikkansa välistä sovitusta USA yhteensopivaksi. :)
# Haaviston ylimielinen virne muuttuikin venähtäneeksi naamaksi. ;)
Nato Tiltuille alkaa olla selvä, että eivät pääse Natoooon vaan pääsevätkin USA:n sota-sexi orjiksi. :D#
Ei muutakuin lubricantit persesilmään Nato Tiltuille ja Hyvää matkaa.
Tiltu luulee että joka paikassa on samanlaiset päiväorgiat kuin Savuskininkadulla.
No mites teillä sielä sitten meni?
Haavisto kun valmistelee kahdenvälisen holensa huolellisesti, niin antaa tulla vaikka koko USA:n ratsuväki torvet soiden ja peitset tanassa.
Taisi olla vaseliiniton päivä Pecalla taas kitinästä päätellen?
Trollin aivot on taas jalkojen välissä.
Jämerä puolustussopimus USA:n kanssa on nyt oikea viesti maailmalle.
Suomi osoittaa mitä ajattelee Venäjän politiikasta ja Ukrainan sodasta.
Hyvä Suomi !