Kuka tietää:
jos olen ev.luterilaisena toiminut lapsen sylikummina ja vaihdan kirkkoa, pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin? Olenko kelvollinen olemaan enää kummina, ts. voidaanko se jotenkin jälkijättöisesti poistaa minulta?
Perhe ei ole uskonnollinen, eivätkä halua, että annan mitään uskonopetusta, mutta lapsi on kuitenkin kastettu kristillisesti.
Ei ole tullut tämä asia mieleenikään, enkä tiedä, että pitäisikö tästä jollekin ilmoittaa vai onko se ihmisten yksityisasia, ts. pitääkö joku jotain rekisteriä, että kerran valittu kummi pysyy ev.luterilaisena koko elämänsä ajan...?
jos olen ev.luterilaisena toiminut lapsen sylikummina ja vaihdan kirkkoa, pitääkö siitä ilmoittaa jonnekin? Olenko kelvollinen olemaan enää kummina, ts. voidaanko se jotenkin jälkijättöisesti poistaa minulta?
Perhe ei ole uskonnollinen, eivätkä halua, että annan mitään uskonopetusta, mutta lapsi on kuitenkin kastettu kristillisesti.
Ei ole tullut tämä asia mieleenikään, enkä tiedä, että pitäisikö tästä jollekin ilmoittaa vai onko se ihmisten yksityisasia, ts. pitääkö joku jotain rekisteriä, että kerran valittu kummi pysyy ev.luterilaisena koko elämänsä ajan...?
Vastaukset 15
Vanhimmat
parasta kysellä asiaa luterilaisen kirkon puolelta. Soita vaikka entiseen(?) seurakuntaasi.
Niin ajattelinkin tehdä,
mutta tuli mieleen, että täällä olisi joku saattanut olla samanlaisen ongelman edessä ja saattaisi olla joku neuvo.
kummiasian selvitettyä, niin olisitko ystävällinen ja kertoisit, mitä kysymykseesi vastattiin. Ko. asia alkoi kiinnostamaan allekirjoittanuttakin.
Ystävällisin terveisin ja hyvää päivän jatkoa
Ei tarvitse ilmoitella yhtään mihinkään, ei kummiutta voi jälkikäteen keneltäkään pois ottaa eikä myöskään pois antaa. Ei ole olemassakaan semmoisia rekistereitä, joista voisi henkilö x:n kummin tarkistaa...järki käteen nyt, on teillä huolet!
No on se siinä mielessä todellinen huoli, että esim. ev.lut. kirkon sivuilla sanotaan, että pitää olla kaksi kummia, jotka ovat luterilaisia tai sitten Porvoon sopimukseen kuuluvien kirkkokuntien jäseniä, eli koska kummius kestää kauemmin kuin vain sen kastetilaisuuden, voisi olla oletettavaa, että vaaditaan, että kummit myös ihmisen kasvaessa ovat edelleen luterilaisia tai kuuluvat Porvoon sopimuksen piiriin kuuluviin kirkkokuntiin.
Ja onhan ne siellä kirkon rekistereissä ylhäällä, että kuka kenenkin kummi on.
En ajatellut, että kukaan niitä aktiivisesti tarkastelee ja tekee jotain pistokokeita:), mutta siis en tiedä mikä se käytäntö on, että kelpaanko enää kummiksi kun en voi(halua?) antaa lapselle luterilaista uskontokasvatusta tarvittaessa ja perehdyttää häntä kirkon elämään.
Lapsen vanhempi asiaa minulta kysyi ja pakko kai se on selvittää, ettei jää ketään vaivaamaan...
on pyytää jotakuta kummiksi, jos he katsovat sellaista tarvitsevansa. Seurakunnassa merkitään kastettujen luetteloon kummit kastehetken tilanteen mukaan, eikä näihin tietoihin tehdä muutoksia, vaikka joskus asiasta on käyty keskustelua. Kummeilla ei lut. kirkossa kuitenkaan ole sellaisia virallisia velvollisuuksia, joiden toteutumista valvottaisiin. Vanhempien asia on myös päättää, missä määrin kummi osallistuu kristillisen kasvatuksen antamiseen. Luterilainenkaan kummi ei voi väkisin tunkeutua siihen tehtävään. Sitten kun kummilapsesi on vähän varttunut, voisi ehkä tulla vastaan tilanne, että sinun pitäisi olla hänen saattajanaan ehtoolliselle. Silloin, tai viimeistään hänen konfirmaatiopäivänään, voit kenties joutua vastaamaan kysymykseen, miksi et itse ota vastaan ehtoollista (jos siis noudatat kirkkosi ohjetta). Se, mitä varmasti voit tehdä, on, että rukoilet kummilapsesi ja hänen perheensä puolesta. Vaikuttaa tarpeelliselta...
Kysymyksesi on tärkeä, mutta foorumi on väärä, koska täältä tuskin löytyy vastausta.
Kysymykseesi voi tyhjentävästi vastata vain luterilainen kirkko. Eikös se Porvoon sopimus koske anglikaaneja ja luterilaisia. Voisi kuvitella, että jos olet liittymässä anglikaaniseen kirkkoon kummiutesi säilyy. Mutta jos ryhdyt katolilaiseksi tai eroat kirkostasi kokonaan, kummiutesi sattaa tavallaan raueta. Mutta kysy nyt ihmeessä asiaa luterilaisen tahan edustajilta esim. paikallisesta kirkkoherranvirastosta tms. instanssista.
Luulisi, että sinusta tuli kummi kasteen hetkellä, ja siihen hetkeen ja siihen uskonnolliseen tilanteeseen myös liittyy lupauksesi kummilapsen uskonnollisesta tukemisesta ihan riippumatta siitä, mitä nykyään itse ajattelet tai mihin kuulut. Voit katolilaisena ihan varmasti edelleenkin tukea kummilastasi oman uskonsa tiellä, tosin ei haittaa, vaikka antaisit siihen vähän äitikirkollisia painotuksia. Ei syytä paniikkiin.
Älä huoli,
olen jo toki ottanut yhteyttä luterilaiseen instanssiin ja odottelen vastausta. :)
En ole siis liittymässä anglikaaniseen vaan katoliseen kirkkoon, eli Porvoon sopimus ei "kata" minua.
Kunhan saan vastauksen, laitan tänne tiedoksi!
On siinä sekin kääntöpuoli, että hyvä, että edes kastetaan eikä vaan pidetä nimijuhlia.
Eli vaikka perhe ei olekaan "uskovainen" tai Jumala ei tavallaan näyttele minkäänlaista osaa elämässä, niin onpa edes lapset kastettu. He kyllä tietävät, että vaihdan kirkkoa, mutta ei se oikeastaan herätä intohimoja suuntaan tai toiseen, kun eivät oikeastaan (kai) tiedä, että mitä edes luterilainen kirkko opettaa ts. miten katolinen kirkko eroaa siitä. Että miksi edes vaihdan kirkkoa - kirkko kuin kirkko. Tai jotain.
Ja rukoilen kyllä. :)
Sain vastauksen:
"(---)Kummius on elinikäinen tehtävä, joten sitä ei sinulta riistetä, teet sitten myöhemmin millaisen päätöksen tahansa luterilaiseen kirkkoon kuulumisestasi. Sillä hetkellä, jolloin lapsi kastetaan, täytyy kummin kuitenkin olla konfirmoitu ev.lut. kirkon jäsen.(--)"
Eli eipä huolta, olitte oikeassa.
Hyvä kuitenkin oli, että tuli varmistettua - eipähän ainakaan tule mitään ikäviä yllätyksiä.
hoitaa kummiuteen liittyvää kristillistä kasvatustehtävääsi, - ehkä tunnustuksellinen osuus on hyvä jättää vähemmälle?
Monelle lapselle kummi on hyvin tärkeä. Voit hyvin olla kummilapsesi kristillinen luottohenkilö riippumatta mahdollisesta katolisuudestasi.
Tietysti tässä on paikallaa muistaa kummiuden tärkeys ev.lut. kirkossa.
Turust
vastauksestasi. Hyvää päivän jatkoa ja tervetuloa katolisen kirkon jäseneksi.
myös luterilainen kaste on pätevä kaste, ei kummius lakkaa vaikka tuletkin katolilaiseksi. Olen myös katolilaisena ollut luterilaisten lasten kastekummi, siis "ylimääräinen" sellainen koska heillä pitää olla 2 luterilaista kummia. Kysyin luvan katoliselta papilta, eikä hän nähnyt mitään ongelmaa siinä. Paitsi se uskonopetuspuoli tietysti, koska lasten luterilaiset kummit eivät juuri pidä heihin yhteyttä joten heille minä olen se "oikea" kummitäti. Minun kummilasteni vanhemmat onneksi kuitenkin huolehtivat uskonnollisesta kasvatuksesta. Minusta luterilaisen lapsen kat. kummi voi keskittyä rukoilemaan kummilapsen puolesta, ja uskonnosta puhuttaessa keskittyä siihen mikä on yhteistä.. mutta jos vanhemmat eivät mitään uskontoa lapselleen salli niin rukoile sitäkin enemmän
Kyse ei niinkään ole uskonnon tai uskonnollisuuden sallimisesta lapselle vaan siitä, että uskonto tmv eivät näyttele mitään osaa perheen elämässä koulujen uskontotunteja lukuunottamatta. Eli en tiedä rukoilevatko he esim. iltarukouksen tmv, mutta muuten ei juurikaan uskonnolla tai millään kirkolla ole mitään roolia.