Kielteisen kehityksen juuret juontuvat Maria Snegovajan mukaan imperialismin ja maaorjuuden perintöön.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittaman Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan jatkuessa jo yhdettätoista kuukautta moni venäläinen yrittää politiikan tutkija Maria Snegovajan mukaan edelleen kuumeisesti ymmärtää, mikä Venäjän kansakuntaa vaivaa – miksi maan demokratisointi ja nykyaikaistaminen ovat jälleen kerran epäonnistuneet.
– Olisi ihme, jos tilanne olisi päinvastainen, George Washington -yliopiston vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa työskentelevä venäläistutkija toteaa Facebook-päivityksessään.
– Venäjä näyttää olevan maa, jonka väestö on säilyttänyt suurelta osin pientalonpoikaiset asenteet ja jopa kokemuksen maaorjuudesta, joka valitettavasti neuvostoaikana toistui, hän sanoo.
Tämän painolastin vaikutusten ymmärtämiseksi hän viittaa amerikkalaistutkija Edward Banfieldin vuonna 1958 julkaistuun teokseen The Moral Basis of a Backward Society.
Siinä Banfield selittää, kuinka luottamuksen vähäisyys, moraalisääntöjen ulottuminen vain omiin sukulaisiin ja haluttomuus puolustaa ydinperheen ulkopuolisten ryhmien etuja estävät taloudellista ja poliittista kehitystä.
– Vaikka venäläiset asuvat enimmäkseen kaupungeissa, Neuvostoliiton kaupungistuminen ei ilmeisesti käynnistänyt samanlaisia modernisaatioprosesseja kuin länsimaissa. Ei ollut itsenäisten omistajien luokkaa, pahamaineisena pidettyä porvaristoa. Venäjän tapauksessa vankileirikokemukset ja rikollisen kulttuurin leviäminen koko maahan vaikuttivat nekin osaltaan.
”Ei mikään mysteeri”
Edellä kuvatut venäläisen yhteiskunnan taustatekijät ja maan imperialistinen perintö estivät Snegovajan mukaan 1980-luvun lopulla sellaisen kansallisen vapautusliikkeen syntymisen, jollaisia nähtiin muissa silloisen itäblokin maissa.
Lisäksi neuvostoaikainen nomenklatuura – etuoikeutettujen joukko – säilytti Venäjällä pitkälti asemansa myös Neuvostoliiton romahdettua. Maan orastava demokratisoitumiskehitys alkoikin hänen mukaansa heikentyä jo Boris Jeltsinin – nomenklatuuran puhdasverisen edustajan – presidenttikauden viimeisinä vuosina.
– Venäjän demokratisoitumisen epäonnistuminen ei siis ole mikään mysteeri. Pikemminkin on yllättävää, että tällaisessa yhteiskunnan ja eliitin asetelmassa modernisaatio ja demokratisoituminen oli ylipäätään mahdollista, Snegovaja sanoo.
Vasta 2010-luvulle tultaessa lisääntynyt taloudellinen vauraus ja siihen liittyvät modernisaatioprosessit alkoivat hänen mukaansa luoda ohutta, viranomaisista riippumatonta keskiluokkaa, joka alkoi vaatia poliittisia ja kansalaisvapauksia.
Aiemmin keskiluokka oli muodostunut miltei yksinomaan valtionyhtiöiden ja turvallisuuskoneiston palveluksessa työskennelleistä henkilöistä.
Uusi keskiluokka on Snegovajan mukaan edelleen pieni ja käytännössä voimaton suhteessa valtaeliittiin, joka väittää edustavansa ”kansan syviä rivejä”.
– Moskovassa tämän ryhmän osuus oli sodan alkuun mennessä korkeintaan 20 prosenttia väestöstä, muissa miljoonakaupungeissa paljon pienempi. Lisäksi Kreml on vuodesta 2012 lähtien johdonmukaisesti harjoittanut politiikkaa, joka tähtää tämän jo ennestään pienen ryhmän tuhoamiseen. Useimmat sen jäsenistä lähtevät maasta tai piiloutuvat. Venäjän demokratisoituminen on siksi hyvin epätodennäköistä, vaikka johto vaihtuisi, Snegovaja toteaa
Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittaman Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan jatkuessa jo yhdettätoista kuukautta moni venäläinen yrittää politiikan tutkija Maria Snegovajan mukaan edelleen kuumeisesti ymmärtää, mikä Venäjän kansakuntaa vaivaa – miksi maan demokratisointi ja nykyaikaistaminen ovat jälleen kerran epäonnistuneet.
– Olisi ihme, jos tilanne olisi päinvastainen, George Washington -yliopiston vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa työskentelevä venäläistutkija toteaa Facebook-päivityksessään.
– Venäjä näyttää olevan maa, jonka väestö on säilyttänyt suurelta osin pientalonpoikaiset asenteet ja jopa kokemuksen maaorjuudesta, joka valitettavasti neuvostoaikana toistui, hän sanoo.
Tämän painolastin vaikutusten ymmärtämiseksi hän viittaa amerikkalaistutkija Edward Banfieldin vuonna 1958 julkaistuun teokseen The Moral Basis of a Backward Society.
Siinä Banfield selittää, kuinka luottamuksen vähäisyys, moraalisääntöjen ulottuminen vain omiin sukulaisiin ja haluttomuus puolustaa ydinperheen ulkopuolisten ryhmien etuja estävät taloudellista ja poliittista kehitystä.
– Vaikka venäläiset asuvat enimmäkseen kaupungeissa, Neuvostoliiton kaupungistuminen ei ilmeisesti käynnistänyt samanlaisia modernisaatioprosesseja kuin länsimaissa. Ei ollut itsenäisten omistajien luokkaa, pahamaineisena pidettyä porvaristoa. Venäjän tapauksessa vankileirikokemukset ja rikollisen kulttuurin leviäminen koko maahan vaikuttivat nekin osaltaan.
”Ei mikään mysteeri”
Edellä kuvatut venäläisen yhteiskunnan taustatekijät ja maan imperialistinen perintö estivät Snegovajan mukaan 1980-luvun lopulla sellaisen kansallisen vapautusliikkeen syntymisen, jollaisia nähtiin muissa silloisen itäblokin maissa.
Lisäksi neuvostoaikainen nomenklatuura – etuoikeutettujen joukko – säilytti Venäjällä pitkälti asemansa myös Neuvostoliiton romahdettua. Maan orastava demokratisoitumiskehitys alkoikin hänen mukaansa heikentyä jo Boris Jeltsinin – nomenklatuuran puhdasverisen edustajan – presidenttikauden viimeisinä vuosina.
– Venäjän demokratisoitumisen epäonnistuminen ei siis ole mikään mysteeri. Pikemminkin on yllättävää, että tällaisessa yhteiskunnan ja eliitin asetelmassa modernisaatio ja demokratisoituminen oli ylipäätään mahdollista, Snegovaja sanoo.
Vasta 2010-luvulle tultaessa lisääntynyt taloudellinen vauraus ja siihen liittyvät modernisaatioprosessit alkoivat hänen mukaansa luoda ohutta, viranomaisista riippumatonta keskiluokkaa, joka alkoi vaatia poliittisia ja kansalaisvapauksia.
Aiemmin keskiluokka oli muodostunut miltei yksinomaan valtionyhtiöiden ja turvallisuuskoneiston palveluksessa työskennelleistä henkilöistä.
Uusi keskiluokka on Snegovajan mukaan edelleen pieni ja käytännössä voimaton suhteessa valtaeliittiin, joka väittää edustavansa ”kansan syviä rivejä”.
– Moskovassa tämän ryhmän osuus oli sodan alkuun mennessä korkeintaan 20 prosenttia väestöstä, muissa miljoonakaupungeissa paljon pienempi. Lisäksi Kreml on vuodesta 2012 lähtien johdonmukaisesti harjoittanut politiikkaa, joka tähtää tämän jo ennestään pienen ryhmän tuhoamiseen. Useimmat sen jäsenistä lähtevät maasta tai piiloutuvat. Venäjän demokratisoituminen on siksi hyvin epätodennäköistä, vaikka johto vaihtuisi, Snegovaja toteaa
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suoraan sanoen meininki on yhä kuin monisatavuotisen tsaarinvallan aikana. Puhutaan eri maiden demokratisoimisesta, mutta järjestelmää on vaikea muuttaa nopeasti. Tämä on nähty maissa, johon demokratiaa on viety asein. Esmerkkinä Afganistan.
Jenkki on "demokratisoimassa" kovaa vauhtia Ukrainaa. 2014 jälkeen on poliittinen oppositio lakkautettu ja tv-kanavia samoin. Niin ikään yksi kirkon ortodoksinen suunta on lakkautettu. Nukke Zelenski on tässä ollut erityisen aktiivinen.
Vai "venäläisennuste". Pikemminkin jenkkinatolaisen toiveajattelua.
Venäjä ei kuulu ihmiskuntaan.
Tuohon jatkoksi kannattaa lukea Svetlana Aleksijevitshin kirja Sinkkipojat -Tammi. Se selittää miksi venäläiset tappaa talossa ja puutarhassa.
Venäläiset ovat tosiaan ihmisrotuna vuosisataisen negatiivisen evoluution tulos. Ei se siitä muutu.
Venäjä hajoaa pian. Putin jää historiaan hajoittajana.
Näitä 'luennoitsijoita' ilmaantuu kuin sieniä sateella.
Iso maa ja isot jutut, se on vain näin.
Mutta Putinin kansansuosio on vankkumaton ja se on kivi globalistin kengässä.
Pitää huomata että Putinin Venäjää on jatkuvasti hiostettu pakotteilla ja tehty haittaa kaikilla tavoilla.
Joo oikeassa olet. Ei venäläistä ole johdattamaan maataan kehityksen polun alkuun. Venäläiset ovat yhä henkisesti maaorjia jotka valistuksen aika sujuvasti ohitti. Ja se näkyy, valitettavasti.
Nämä 'luennoitsijat' ovat maansa pettäneitä ulkomaiden palkkalistoille siirtyneitä maansa hajottavia.
Banfieldin kuvaileva kehitys on täydessä vauhdissa Suomessakin, maahanmuuttajien yhteisössä se on melkein sääntö. Samaa kehitystä on havaittavissa kantasuomalaisissakin, valtio koetaan entistä enemmän toiseutena, ongelmien syynä
Syynä kehitykseen ovat politikot, jotka jakavat suomalaisilta kerättyjä verorahoja ties minne, muille kuitenkin kuin suomalaisille
Kun Venäjä saa siivottua Putinin sivuun, niin aika pohjalla ovat.
Maaorjien tulevaisuus näyttää synkältä.Kiiitos Putlerin.
Tirskis!
Kuinka voikin noin lyhyessä ajassa
sössiä koko kansan tulevaisuuden!
Täytyy olla lahjakas tunari!
Venäjästä tuli naapuri joka on katkera terroristinen valtio ehkä vielä pitkälle tulevaisuuteen!
Kaikki sen naapurit joutuvat entistä tarkemmin olemaan varuillaan Venäjän aikeista.
Raja railona aukeaa, edessä Aasia Itä...