Näin Ruotsi auttaisi Suomea Venäjän hyökätessä
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén hieroo käsiään yhteen, kun Iltalehti kysyy häneltä Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustussuunnitelmasta.
Bydén kertoo, että jos venäläiset hyökkäävät Turun saaristoon, Ruotsi lähettää Bergan varuskunnasta rannikkojääkärinsä Suomen avuksi.
– Me harjoittelemme Uudenmaan prikaatin avuksi tulemista tai Uudenmaan prikaati Tukholman saaristoon saapumista niin nopeasti kuin mahdollista. Puhutaan tunneista, Bydén valottaa salaisia suunnitelmia.
Tiedot harjoittelusta ovat julkisia, mutta Ruotsin komentaja ei ole aiemmin kertonut, mitä läheinen suhde tarkoittaisi, jos Venäjä hyökkäisi jommankumman maan saaristoon.
– Ehdottomasti. Joukot tulisivat toistensa avuksi Tukholman saaristoon tai Turun saaristoon. Olemme harjoitelleet sitä, Bydén painottaa.
Suomen merivoimien ruotsinkielinen joukko-osasto Nylands brigad on sijoitettu Dragsvikiin Tammisaareen. Sen painoarvo Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kasvanut erittäin suureksi.
Bydén sanoo, että Dragsvikin rannikkojääkärit puolustaisivat vastavuoroisesti Gotlantia, jos venäläisten hyökkäys kohdistuisi strategisesti tärkeälle saarelle.
– Ajamme aluksillamme Gotlantiin, ja Uudenmaan prikaati tekee Itämerellä oman matkansa Gotlantiin, Bydén arvioi.
Bergasta, Tukholman eteläpuolelta, on meritse Dragsvikiin 300 kilometriä. Molemmista varuskunnista on esimerkiksi Ahvenanmaalle matkaa noin 150 kilometriä.
Kesäkuussa 2019 yli neljäsataa ruotsalaista rannikkojääkäriä ja lähes 50 sinikeltaista alusta kiiruhti Bergasta Suomeen.
– Harjoituksissa olemme tehneet siirtymän alle vuorokaudessa, Bydén kertoo.
Tunneissa apuun
Ruotsin puolustusvoimien komentaja lisää, että taistelutilanteessa naapurimaan apujoukot saapuisivat paikalle paljon nopeammin. Puhutaan muutamista tunneista.
– Suhteet ovat olleet vuosien ajan läheisiä. Kyse on vain ajoajasta. Sen voi laskea, kuinka monta solmua tunnissa veneet ja laivat liikkuvat. Nämä joukko-osastot ovat kuin veljet tai siskot, Bydén kiteyttää.
Kysymyksen Ahvenanmaan puolustuksesta hän haluaa ohittaa kohteliaasti, koska rauhanoloissa demilitarisoidun saariryhmän status on herkkä puheenaihe.
Komentajan elekielestä ja hymystä on tulkittavissa, että Bergan ja Dragsvikin rannikkojääkäreillä on myös valmius karkottaa venäläiset maahanlaskujoukot Ahvenanmaalta.
– Ahvenanmaan kohdalla meidän ja ennen kaikkea teidän pitää selvittää, mitä voimme tehdä, Bydén tuumaa ja kääntää puheen yhteiseen rannikkopuolustukseen Turun ja Tukholman saaristoissa sekä Gotlannissa.
Ruotsalaiset puolueet ovat linjanneet valtiopäivien hyväksymässä puolustusselonteossa, että Ruotsin puolustusvoimat varaa yhden prikaatin Suomen puolustamiseen.
Prikaati Lapin turvaksi
Bydén vahvistaa, että ruotsalainen jalkaväen prikaati voi torjua venäläisten hyökkäystä myös Suomen Lapissa.
Venäjä on palannut kylmän sodan aikaiseen sotilasoppiinsa, jossa se pyrkisi sotatilanteessa hallitsemaan Pohjois-Norjaa ja laajaa osaa Suomen Lapista. Norjan ilmavoimat kertoi uhkakuvasta Iltalehdelle vuoden 2021 marraskuussa.
Ei siis ole yllättävää, että Bydén ottaa esimerkiksi ruotsalaisen prikaatin taisteluvalmiuden Lapissa.
– Näemme asian siten, että jaamme tärkeän vastuun yhteisellä alueellamme: Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa. Aluetta voi kutsua Pohjoiskalotiksi tai siitä voi käyttää englanninkielistä High North -nimitystä tai voimme puhua arktisesta alueesta, Bydén kuvailee.
Ruotsalainen valmiusprikaati harjoittelee talvisodankäyntiä.
– Pohjoisessa meillä on kyky taistella talvella, ei ainoastaan selviytyä. Meillä on prikaati, joka toimii siinä ympäristössä ja on valmiina. Se voi oikein hyvin toimia muuallakin kuin Ruotsin alueella. Harjoittelimme sitä viime vuonna, Bydén kertoo.
Bodenista Suomen rajalle
Komentaja kutsuu ruotsalaisia ja suomalaisia joukkoja valmiusyksiköiksi. Hän napsauttaa sormiaan ja havainnollistaa sitä, miten molempien maiden sotilaat laitettiin yhtaikaa taisteluvalmiuteen.
– Suomalainen yksikkö meni Rovajärvelle, me Bodeniin. Näytimme, että valmius toimii, Bydén painottaa.
Bodenista on matkaa Tornioon 130 kilometriä. Motorisoitu ruotsalaisprikaati pystyisi ylittämään Suomen rajan parissa tunnissa, jos se saisi käskyn lähteä suomalaisten avuksi.
Esimerkkejä yhteisistä puolustussuunnitelmista riittää.
– Voimme lähettää hävittäjiä tai mennä Suomen saaristoon. Sellaiset suunnitelmat ovat olemassa, Bydén vahvistaa.
Komentaja puhuu hyvin avoimesti. Raja kulkee siinä, että yhteisten joukkojen tarkat vahvuudet ovat salaisuuksia.
– En voi antaa tarkkoja lukuja vahvuudesta, mutta rakennamme parhaillaan kolmea valmiusprikaatia.
Ruotsin puolustusvoimien komentaja Micael Bydén hieroo käsiään yhteen, kun Iltalehti kysyy häneltä Suomen ja Ruotsin yhteisestä puolustussuunnitelmasta.
Bydén kertoo, että jos venäläiset hyökkäävät Turun saaristoon, Ruotsi lähettää Bergan varuskunnasta rannikkojääkärinsä Suomen avuksi.
– Me harjoittelemme Uudenmaan prikaatin avuksi tulemista tai Uudenmaan prikaati Tukholman saaristoon saapumista niin nopeasti kuin mahdollista. Puhutaan tunneista, Bydén valottaa salaisia suunnitelmia.
Tiedot harjoittelusta ovat julkisia, mutta Ruotsin komentaja ei ole aiemmin kertonut, mitä läheinen suhde tarkoittaisi, jos Venäjä hyökkäisi jommankumman maan saaristoon.
– Ehdottomasti. Joukot tulisivat toistensa avuksi Tukholman saaristoon tai Turun saaristoon. Olemme harjoitelleet sitä, Bydén painottaa.
Suomen merivoimien ruotsinkielinen joukko-osasto Nylands brigad on sijoitettu Dragsvikiin Tammisaareen. Sen painoarvo Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kasvanut erittäin suureksi.
Bydén sanoo, että Dragsvikin rannikkojääkärit puolustaisivat vastavuoroisesti Gotlantia, jos venäläisten hyökkäys kohdistuisi strategisesti tärkeälle saarelle.
– Ajamme aluksillamme Gotlantiin, ja Uudenmaan prikaati tekee Itämerellä oman matkansa Gotlantiin, Bydén arvioi.
Bergasta, Tukholman eteläpuolelta, on meritse Dragsvikiin 300 kilometriä. Molemmista varuskunnista on esimerkiksi Ahvenanmaalle matkaa noin 150 kilometriä.
Kesäkuussa 2019 yli neljäsataa ruotsalaista rannikkojääkäriä ja lähes 50 sinikeltaista alusta kiiruhti Bergasta Suomeen.
– Harjoituksissa olemme tehneet siirtymän alle vuorokaudessa, Bydén kertoo.
Tunneissa apuun
Ruotsin puolustusvoimien komentaja lisää, että taistelutilanteessa naapurimaan apujoukot saapuisivat paikalle paljon nopeammin. Puhutaan muutamista tunneista.
– Suhteet ovat olleet vuosien ajan läheisiä. Kyse on vain ajoajasta. Sen voi laskea, kuinka monta solmua tunnissa veneet ja laivat liikkuvat. Nämä joukko-osastot ovat kuin veljet tai siskot, Bydén kiteyttää.
Kysymyksen Ahvenanmaan puolustuksesta hän haluaa ohittaa kohteliaasti, koska rauhanoloissa demilitarisoidun saariryhmän status on herkkä puheenaihe.
Komentajan elekielestä ja hymystä on tulkittavissa, että Bergan ja Dragsvikin rannikkojääkäreillä on myös valmius karkottaa venäläiset maahanlaskujoukot Ahvenanmaalta.
– Ahvenanmaan kohdalla meidän ja ennen kaikkea teidän pitää selvittää, mitä voimme tehdä, Bydén tuumaa ja kääntää puheen yhteiseen rannikkopuolustukseen Turun ja Tukholman saaristoissa sekä Gotlannissa.
Ruotsalaiset puolueet ovat linjanneet valtiopäivien hyväksymässä puolustusselonteossa, että Ruotsin puolustusvoimat varaa yhden prikaatin Suomen puolustamiseen.
Prikaati Lapin turvaksi
Bydén vahvistaa, että ruotsalainen jalkaväen prikaati voi torjua venäläisten hyökkäystä myös Suomen Lapissa.
Venäjä on palannut kylmän sodan aikaiseen sotilasoppiinsa, jossa se pyrkisi sotatilanteessa hallitsemaan Pohjois-Norjaa ja laajaa osaa Suomen Lapista. Norjan ilmavoimat kertoi uhkakuvasta Iltalehdelle vuoden 2021 marraskuussa.
Ei siis ole yllättävää, että Bydén ottaa esimerkiksi ruotsalaisen prikaatin taisteluvalmiuden Lapissa.
– Näemme asian siten, että jaamme tärkeän vastuun yhteisellä alueellamme: Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa. Aluetta voi kutsua Pohjoiskalotiksi tai siitä voi käyttää englanninkielistä High North -nimitystä tai voimme puhua arktisesta alueesta, Bydén kuvailee.
Ruotsalainen valmiusprikaati harjoittelee talvisodankäyntiä.
– Pohjoisessa meillä on kyky taistella talvella, ei ainoastaan selviytyä. Meillä on prikaati, joka toimii siinä ympäristössä ja on valmiina. Se voi oikein hyvin toimia muuallakin kuin Ruotsin alueella. Harjoittelimme sitä viime vuonna, Bydén kertoo.
Bodenista Suomen rajalle
Komentaja kutsuu ruotsalaisia ja suomalaisia joukkoja valmiusyksiköiksi. Hän napsauttaa sormiaan ja havainnollistaa sitä, miten molempien maiden sotilaat laitettiin yhtaikaa taisteluvalmiuteen.
– Suomalainen yksikkö meni Rovajärvelle, me Bodeniin. Näytimme, että valmius toimii, Bydén painottaa.
Bodenista on matkaa Tornioon 130 kilometriä. Motorisoitu ruotsalaisprikaati pystyisi ylittämään Suomen rajan parissa tunnissa, jos se saisi käskyn lähteä suomalaisten avuksi.
Esimerkkejä yhteisistä puolustussuunnitelmista riittää.
– Voimme lähettää hävittäjiä tai mennä Suomen saaristoon. Sellaiset suunnitelmat ovat olemassa, Bydén vahvistaa.
Komentaja puhuu hyvin avoimesti. Raja kulkee siinä, että yhteisten joukkojen tarkat vahvuudet ovat salaisuuksia.
– En voi antaa tarkkoja lukuja vahvuudesta, mutta rakennamme parhaillaan kolmea valmiusprikaatia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Iskanderit uhka Tukholmalle
Bydén epäilemättä haluaa lähettää viestiä mahdolliselle viholliselle. Hän sanoo suoraan, että Venäjän Kaliningradiin sijoittamat Iskander-risteilyohjukset ovat vakava uhka Ruotsille.
Niiden kantama ulottuu Suur-Tukholman alueelle.
– Kun katsomme, missä Kaliningrad sijaitsee ja millaisia asejärjestelmiä Venäjä käyttää, voimme piirtää ympyrän siitä, miten pitkälle ne kantavat. Tiedämme, että Venäjällä on sellaisia Kaliningradissa. Kehän sisälle jäävät Etelä-Ruotsi, Gotlanti ja jopa Tukholman alue, Bydén varoittaa risteilyohjusten muodostamasta uhasta.
Komentaja pitää suurena etuna sitä, että Itämerestä on jo käytännössä tullut Naton sisämeri. Siihen on johtanut Suomen ja Ruotsin läheinen yhteistyö Naton kanssa.
– Itämerestä tulee jäsenyyksiemme ansiosta entistä enemmän Naton sisämeri, kun pääsemme mukaan Naton puolustussuunnittelun ytimeen.
Venäjä heikoilla Itämerellä
Venäjän kyky sotilasoperaatioihin Itämerellä kaventuu.
– Paine Venäjää kohtaan kasvaa sen suhteen, miten he säilyttävät toimintavapauden Kaliningradissa ja pystyvät tulemaan Itämerelle Suomenlahden kautta, Bydén kiteyttää.
Ruotsalaiset jakavat jatkuvasti tietoa venäläisten toiminnasta kumppaneidensa, kuten Suomen, kanssa. Tavoitteena on selviytyä tilanteesta, jossa venäläiset käyttäisivät asejärjestelmiään.
Ensisijaista on pitää pelote niin vahvana, että Venäjällä ei ole kykyä hyökätä sitä vastaan.
– Minun tehtäväni on pitää sota loitolla Ruotsista. Se on puolustusvoimien tärkein tehtävä, aivan kuten Suomessakin. Sota täytyy pitää poissa ja maat turvallisina. Sen teemme yhteisenä perheenä, Bydén sanoo.
Loistavaa
Tunneissa apuun
Ruotsin puolustusvoimien komentaja lisää, että taistelutilanteessa naapurimaan apujoukot saapuisivat paikalle paljon nopeammin. Puhutaan muutamista tunneista.