Iridiumin jakaantuminen

Anonyymi-ap

Maapallolla sitä on vähän. Sensijaan meteoriiteissä sitä on paljon enemmän. Tätä käsitystä on käytetty, kun on haettu tietoa meteoriittien iskeytymispaikoista.

Mikä tämän epätasaisen materiaalien jakaantumisen eri taivaankappaleille aiheuttaa?

13

204

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      On arveltu, että iridium on maapallon muodostuessa paininut maapallon sisäosiin iridiumin suuren ominaispainon takia. Iridium on suunnilleen tuplasti lyijyä raskaampaa.

      • Anonyymi

        " Iridium on suunnilleen tuplasti lyijyä raskaampaa."

        Sillehän olisi hyviä käyttötarkoituksia. Sama paino puolta pienemmällä määrällä. Onko iridiumin säteilysuojauskin sitten tuplasti lyijyä parempi?
        Entäs kun lyijyakkujen lyijy korvataan iridiumilla? Voisivatko akut tulla näin puolta pienemmiksi? Tai kasvaisiko varauskyky oleellisesti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Iridium on suunnilleen tuplasti lyijyä raskaampaa."

        Sillehän olisi hyviä käyttötarkoituksia. Sama paino puolta pienemmällä määrällä. Onko iridiumin säteilysuojauskin sitten tuplasti lyijyä parempi?
        Entäs kun lyijyakkujen lyijy korvataan iridiumilla? Voisivatko akut tulla näin puolta pienemmiksi? Tai kasvaisiko varauskyky oleellisesti?

        Iridium on lyijyyn verrattuna äärimmäisen harvinaista. Eikä sen kemialliset tai sähkökemialliset ominaisuudet ole samat kuin lyijyllä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iridium on lyijyyn verrattuna äärimmäisen harvinaista. Eikä sen kemialliset tai sähkökemialliset ominaisuudet ole samat kuin lyijyllä.

        miksi lyijy ei ole maapallon keskipisteessä, kun onhan siellä kuulema rautainen ydinkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        miksi lyijy ei ole maapallon keskipisteessä, kun onhan siellä kuulema rautainen ydinkin.

        Eiköhän siellä lyijyäkin ole, vaikka sen sanotaan olevan pääasiassa rautaa ja kakkosena vissiin nikkeliä. Yleensä raskaimmat aineet painuvat sulassa materiaalissa gravitaation vaikutuksesta alas.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän siellä lyijyäkin ole, vaikka sen sanotaan olevan pääasiassa rautaa ja kakkosena vissiin nikkeliä. Yleensä raskaimmat aineet painuvat sulassa materiaalissa gravitaation vaikutuksesta alas.

        Sama kysymyshän pitäisi esittää myös uraanista, jota maaperässä on silti kauttaaltaan varsin paljon. Sen tiheys on 19 kg per litra kun lyijyn tiheys on 11.3 kg/litra. Kultakin painaa 19.3 kg per litra.

        Lyijyn ja uraanin osalta tilanteeseen tietenkin vaikuttaa se, että ne eivät ole jalometalleja eli esiintyvät luonnossa kemiallisina yhdisteinään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama kysymyshän pitäisi esittää myös uraanista, jota maaperässä on silti kauttaaltaan varsin paljon. Sen tiheys on 19 kg per litra kun lyijyn tiheys on 11.3 kg/litra. Kultakin painaa 19.3 kg per litra.

        Lyijyn ja uraanin osalta tilanteeseen tietenkin vaikuttaa se, että ne eivät ole jalometalleja eli esiintyvät luonnossa kemiallisina yhdisteinään.

        tuosta tulikin mieleen... että mikä gravitaatio siellä maapallon keskipisteessä on? Eikös siellä kaikki tavara ole ympärillä, eli se massa mikä olevinaan vetää puoleensa.
        Jos joku ei ymmärrä kysymystä, niin ei tarvitse välttämättä vastata ja ruveta haukkumaan minua idiootiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        tuosta tulikin mieleen... että mikä gravitaatio siellä maapallon keskipisteessä on? Eikös siellä kaikki tavara ole ympärillä, eli se massa mikä olevinaan vetää puoleensa.
        Jos joku ei ymmärrä kysymystä, niin ei tarvitse välttämättä vastata ja ruveta haukkumaan minua idiootiksi.

        Maapallon ytimessa gravitaatio on nollassa. Riittävällä tarkkuudella voi ajatella, että gravitaation tuottaa vain se osa massasta, joka on mittauspisteen sisältävän ja Maapallon keskipisteen ympärille piirretyn pallokuoren sisäpuolella.

        Tuo tuli vastaan Aalto-yliopiston ekan vuoden fyysikoiden fysiikan kurssilla harjoitustehtävänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sama kysymyshän pitäisi esittää myös uraanista, jota maaperässä on silti kauttaaltaan varsin paljon. Sen tiheys on 19 kg per litra kun lyijyn tiheys on 11.3 kg/litra. Kultakin painaa 19.3 kg per litra.

        Lyijyn ja uraanin osalta tilanteeseen tietenkin vaikuttaa se, että ne eivät ole jalometalleja eli esiintyvät luonnossa kemiallisina yhdisteinään.

        Uraanin osalta en tiedä muuta kuin sen, että maapallon lämpötilaan vaikuttaa ytimessä tapahtuva luonnollinen ydinreaktio. Vaatinee sen, että uraania on enemmän kuin Maan kuoressa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maapallon ytimessa gravitaatio on nollassa. Riittävällä tarkkuudella voi ajatella, että gravitaation tuottaa vain se osa massasta, joka on mittauspisteen sisältävän ja Maapallon keskipisteen ympärille piirretyn pallokuoren sisäpuolella.

        Tuo tuli vastaan Aalto-yliopiston ekan vuoden fyysikoiden fysiikan kurssilla harjoitustehtävänä.

        Gravitaatiota alkaa aiheuttaa myös yläpuolella oleva massa, jonka vaikutus on päinvastainen alla olevaan verrattuna. Eli "riittävällä tarkkuudella" sisältää jonkin verran holkkumaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Gravitaatiota alkaa aiheuttaa myös yläpuolella oleva massa, jonka vaikutus on päinvastainen alla olevaan verrattuna. Eli "riittävällä tarkkuudella" sisältää jonkin verran holkkumaa.

        Yläpuolinen massa ei vaikuta gravitaation voimakkuuteen siltä osin, kun kyseinen massa muodostaa tasatiheyksisen pallokuoren.Tiheyden vaihteluista ja Maan pinnan muodoista aiheutuvat erot ovat varsin pieniä.

        Kuussa tilanne on toinen eli gravitaatiokenttä on selkeästi epäsymmetrinen vaikuttaen Kuuta kiertävien satelliittien ratoihin häiritsevästi


    • Anonyymi

      noo, minne se rauta ja iridium on sitten painunut, jos kerta Maan keskipisteessä ei ole painovoimaa, vaan pelkkää vetovoimaa. Vielä kysyisin S24 tiedemiehiltä, että jos maapallon keskipistettä kohti on uimassa atomi, niin painehan siellä kohdistuu siihen joka suunnasta yhtä suurena, vai miten? Vielä kysyisin, että vaikuttaako painovoima paineeseen, tai toisinpäin?

    • Anonyymi

      Venäläiset fyysikot kehittivät yhdessä kansainvälisen tiederyhmän kanssa uuden materiaalin aurinkokennoille, joka kestää suuria säteilyannoksia. Tämä löytö voi olla läpimurto avaruusenergiassa, koska perinteiset aurinkokennot menettävät nopeasti ominaisuutensa joutuessaan alttiiksi kosmiselle säteilylle.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      84
      6855
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3661
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      44
      3218
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2452
    5. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      28
      2241
    6. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      203
      2162
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      120
      2153
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2069
    9. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      40
      2052
    10. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1758
    Aihe