Iridiumin jakaantuminen

Maapallolla sitä on vähän. Sensijaan meteoriiteissä sitä on paljon enemmän. Tätä käsitystä on käytetty, kun on haettu tietoa meteoriittien iskeytymispaikoista.

Mikä tämän epätasaisen materiaalien jakaantumisen eri taivaankappaleille aiheuttaa?
13250
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

On arveltu, että iridium on maapallon muodostuessa paininut maapallon sisäosiin iridiumin suuren ominaispainon takia. Iridium on suunnilleen tuplasti lyijyä raskaampaa.

Äänestä
  • " Iridium on suunnilleen tuplasti lyijyä raskaampaa."

    Sillehän olisi hyviä käyttötarkoituksia. Sama paino puolta pienemmällä määrällä. Onko iridiumin säteilysuojauskin sitten tuplasti lyijyä parempi?
    Entäs kun lyijyakkujen lyijy korvataan iridiumilla? Voisivatko akut tulla näin puolta pienemmiksi? Tai kasvaisiko varauskyky oleellisesti?

    Äänestä

  • Anonyymi00002 kirjoitti:

    " Iridium on suunnilleen tuplasti lyijyä raskaampaa."

    Sillehän olisi hyviä käyttötarkoituksia. Sama paino puolta pienemmällä määrällä. Onko iridiumin säteilysuojauskin sitten tuplasti lyijyä parempi?
    Entäs kun lyijyakkujen lyijy korvataan iridiumilla? Voisivatko akut tulla näin puolta pienemmiksi? Tai kasvaisiko varauskyky oleellisesti?

    Iridium on lyijyyn verrattuna äärimmäisen harvinaista. Eikä sen kemialliset tai sähkökemialliset ominaisuudet ole samat kuin lyijyllä.

    Äänestä

  • Anonyymi00003 kirjoitti:

    Iridium on lyijyyn verrattuna äärimmäisen harvinaista. Eikä sen kemialliset tai sähkökemialliset ominaisuudet ole samat kuin lyijyllä.

    miksi lyijy ei ole maapallon keskipisteessä, kun onhan siellä kuulema rautainen ydinkin.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    miksi lyijy ei ole maapallon keskipisteessä, kun onhan siellä kuulema rautainen ydinkin.

    Eiköhän siellä lyijyäkin ole, vaikka sen sanotaan olevan pääasiassa rautaa ja kakkosena vissiin nikkeliä. Yleensä raskaimmat aineet painuvat sulassa materiaalissa gravitaation vaikutuksesta alas.

    Äänestä

  • Anonyymi00005 kirjoitti:

    Eiköhän siellä lyijyäkin ole, vaikka sen sanotaan olevan pääasiassa rautaa ja kakkosena vissiin nikkeliä. Yleensä raskaimmat aineet painuvat sulassa materiaalissa gravitaation vaikutuksesta alas.

    Sama kysymyshän pitäisi esittää myös uraanista, jota maaperässä on silti kauttaaltaan varsin paljon. Sen tiheys on 19 kg per litra kun lyijyn tiheys on 11.3 kg/litra. Kultakin painaa 19.3 kg per litra.

    Lyijyn ja uraanin osalta tilanteeseen tietenkin vaikuttaa se, että ne eivät ole jalometalleja eli esiintyvät luonnossa kemiallisina yhdisteinään.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Sama kysymyshän pitäisi esittää myös uraanista, jota maaperässä on silti kauttaaltaan varsin paljon. Sen tiheys on 19 kg per litra kun lyijyn tiheys on 11.3 kg/litra. Kultakin painaa 19.3 kg per litra.

    Lyijyn ja uraanin osalta tilanteeseen tietenkin vaikuttaa se, että ne eivät ole jalometalleja eli esiintyvät luonnossa kemiallisina yhdisteinään.

    tuosta tulikin mieleen... että mikä gravitaatio siellä maapallon keskipisteessä on? Eikös siellä kaikki tavara ole ympärillä, eli se massa mikä olevinaan vetää puoleensa.
    Jos joku ei ymmärrä kysymystä, niin ei tarvitse välttämättä vastata ja ruveta haukkumaan minua idiootiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00007 kirjoitti:

    tuosta tulikin mieleen... että mikä gravitaatio siellä maapallon keskipisteessä on? Eikös siellä kaikki tavara ole ympärillä, eli se massa mikä olevinaan vetää puoleensa.
    Jos joku ei ymmärrä kysymystä, niin ei tarvitse välttämättä vastata ja ruveta haukkumaan minua idiootiksi.

    Maapallon ytimessa gravitaatio on nollassa. Riittävällä tarkkuudella voi ajatella, että gravitaation tuottaa vain se osa massasta, joka on mittauspisteen sisältävän ja Maapallon keskipisteen ympärille piirretyn pallokuoren sisäpuolella.

    Tuo tuli vastaan Aalto-yliopiston ekan vuoden fyysikoiden fysiikan kurssilla harjoitustehtävänä.

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    Sama kysymyshän pitäisi esittää myös uraanista, jota maaperässä on silti kauttaaltaan varsin paljon. Sen tiheys on 19 kg per litra kun lyijyn tiheys on 11.3 kg/litra. Kultakin painaa 19.3 kg per litra.

    Lyijyn ja uraanin osalta tilanteeseen tietenkin vaikuttaa se, että ne eivät ole jalometalleja eli esiintyvät luonnossa kemiallisina yhdisteinään.

    Uraanin osalta en tiedä muuta kuin sen, että maapallon lämpötilaan vaikuttaa ytimessä tapahtuva luonnollinen ydinreaktio. Vaatinee sen, että uraania on enemmän kuin Maan kuoressa.

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Maapallon ytimessa gravitaatio on nollassa. Riittävällä tarkkuudella voi ajatella, että gravitaation tuottaa vain se osa massasta, joka on mittauspisteen sisältävän ja Maapallon keskipisteen ympärille piirretyn pallokuoren sisäpuolella.

    Tuo tuli vastaan Aalto-yliopiston ekan vuoden fyysikoiden fysiikan kurssilla harjoitustehtävänä.

    Gravitaatiota alkaa aiheuttaa myös yläpuolella oleva massa, jonka vaikutus on päinvastainen alla olevaan verrattuna. Eli "riittävällä tarkkuudella" sisältää jonkin verran holkkumaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Gravitaatiota alkaa aiheuttaa myös yläpuolella oleva massa, jonka vaikutus on päinvastainen alla olevaan verrattuna. Eli "riittävällä tarkkuudella" sisältää jonkin verran holkkumaa.

    Yläpuolinen massa ei vaikuta gravitaation voimakkuuteen siltä osin, kun kyseinen massa muodostaa tasatiheyksisen pallokuoren.Tiheyden vaihteluista ja Maan pinnan muodoista aiheutuvat erot ovat varsin pieniä.

    Kuussa tilanne on toinen eli gravitaatiokenttä on selkeästi epäsymmetrinen vaikuttaen Kuuta kiertävien satelliittien ratoihin häiritsevästi

    Äänestä

noo, minne se rauta ja iridium on sitten painunut, jos kerta Maan keskipisteessä ei ole painovoimaa, vaan pelkkää vetovoimaa. Vielä kysyisin S24 tiedemiehiltä, että jos maapallon keskipistettä kohti on uimassa atomi, niin painehan siellä kohdistuu siihen joka suunnasta yhtä suurena, vai miten? Vielä kysyisin, että vaikuttaako painovoima paineeseen, tai toisinpäin?

Äänestä

Venäläiset fyysikot kehittivät yhdessä kansainvälisen tiederyhmän kanssa uuden materiaalin aurinkokennoille, joka kestää suuria säteilyannoksia. Tämä löytö voi olla läpimurto avaruusenergiassa, koska perinteiset aurinkokennot menettävät nopeasti ominaisuutensa joutuessaan alttiiksi kosmiselle säteilylle.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Maapallolla sitä on vähän. Sensijaan meteoriiteissä sitä on paljon enemmän. Tätä käsitystä on käytetty, kun on haettu tietoa meteoriittien iskeytymispaikoista.

Mikä tämän epätasaisen materiaalien jakaantumisen eri taivaankappaleille aiheuttaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu