Analoginen vs binäärinen päättely

Anonyymi-ap

Analoginen päättely mahdollistaa uuden oppimisen ja erilaisuuden tunnistamisen ja on luonteeltaan assosiatiivista, epälineaarista, muistuttaa fysiikan tason resonanssia joka taas liittyy värähtelyyn, hahmojen tunnistusta ja kokonaisuuksien huomioonottamista, mahdollistaa epälokaalisuuden, ei perustu käsitteiden tarkkoihin määritelmiin, mahdollistaa liikkumisen erilaisten viitekehysten välillä, edellyttää asioiden huomaamista vaikka ne olisivat erilaislta tuntuvissa viitekehyksissä, edellyttää intentiota ja tarkkaavaisuutta jota ei voi siirtää koneille koska se ei ole kokonaisuudessaan algoritmista, edellytää sanojen merkitysten ymmärtämistä, täydentävää sekä-että ajattelua, monta näkökulmaa rinnakkain koska pyritään kokonaiskuvaan



Binäärinen looginen päättely on premissisidonnaista ja premissien suhteen suljettua, kaikki uusi pyritään pelkistämään jo tunnettuun, ei kyetä oppimaan uutta, tuottaa determinismin ja mekanistisuuden mielikuvan, keskitytään pienimpiin mahdollisiin osiin koska ei kyetä tunnistamaan hahmoja eikä kokonaisuuksia, tiukasti lokaalia ja viitekehys/paradigmasidonnaista, perustuu tarkkoihin määritelmiin ja kaavamaisiin algoritmeihin, mekaanista ja algoritmista jonka voi siirtää koneille, ei edellytä sanojen merkitysten ymmärtämistä vaan sääntöjen seuraamista (Searlen kiinalainen huone), poissulkevaa joko-tai ajattelua, johtaa helposti jyrkiin ja näennäisiin vastakohtaisuuksiin ja riitoihin, vain yksi näkökulma kerrallaan, tuottaa ja edellyttää tiedon lokeroitumista ja kaavamaista & keinotekoista luokittelua


Belisario

49

514

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Tuohan riippuu täysin binaarin tarkkuudesta. 1024 bittiä riittänee kaikkeen.

    • Anonyymi

      Belisario.

      Analogisesta päättelystä.

      "An analogy is a comparison between two objects, or systems of objects, that highlights respects in which they are thought to be similar. Analogical reasoning is any type of thinking that relies upon an analogy. An analogical argument is an explicit representation of a form of analogical reasoning that cites accepted similarities between two systems to support the conclusion that some further similarity exists. In general (but not always), such arguments belong in the category of ampliative reasoning, since their conclusions do not follow with certainty but are only supported with varying degrees of strength. However, the proper characterization of analogical arguments is subject to debate."

      Kuten huomaat analogiassa on kyse suhteista, relaatioista, kun
      argumentoidaan analogian avulla, siinä ajatellaan että tietty suhde
      pätee myös johtopäätöksessä.
      Analogia päättely siirtää suhdeoletuksia. Päättelyssä on premissinä
      jokin suhde joka siirretään myös johtopäätökseen.

      On positiivisia analogioita ja negtiivisia analogioita.
      Kun sanotaan "Putin ajattelee kuin HItler", siinä olisi positiivinen analogia.
      Toisaalta, "Putin ei ajattele kuin Hitler" siinä olisi negatiivinen analogia.

      Jos toinen on totta, siitä voidaan sitten päätellä jotain.
      Siis, analogia päättely siirtää suhteita tai suhdeoletuksia.

      Kun taas muut logiikat siirtävät totuusarvoja.
      Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki logiikat ovat sovellusalueellaan
      tärkeitä, koska ne osaltaan takaavat ymmärrettävyyden, puppugeneraattoreilla
      ei saada mielekästä tekstiä, sieltä puuttuu logiikka.

      Mitä sitten tulee toiseen arvioon binäärisestä logiikasta, kyse ei ole
      binäärilaskennasta, vaan kahden tai useamman totuusarvon logiikasta.

      Tuosta osasta en pysty sanomaan paljoa, Belisario toistaa mantran tavoin
      jostakin omaksuttua fringepuppugeneraattorin "ajatusta".
      Mikä on outo asia, kyse on vain teknisestä asiasta, tyyliin 1 2=3.

      Ehkä kyse on Belisarion omasta merkityksestä logiikasta, en tiedä.

      R.

    • Anonyymi

      Entäs psykoottinen tai harhainen päättely? Väärintulkinnat.

    • Varmaan johtuu siitä, että aivot ovat analogiset, eivätkä digitaaliset.

    • Anonyymi

      Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-621)

      Pyysin GPT-3.5:sta tuottamaan edistyneemmän version Belisario:n tekstistä ja tuloksena oli oheinen tuotos.

      "Analoginen vs binäärinen päättely

      A) Analoginen päättely, jota kutsutaan myös assosiatiiviseksi päättelyksi, on epälineaarinen ja holistinen prosessi kompleksisten järjestelmien ja käsitteiden ymmärtämiseksi. Sitä luonnehtii sen kyky tunnistaa hahmoja, tunnistaa riippuvuuksia ja muodostaa yhteyksiä näennäisesti erillisten ideoiden välille. Tätä päättelytyyppiä on usein verrattu fysikaalisen resonanssin ilmiöön, jossa värähtelyt ja hahmot tunnistetaan ja ymmärretään kokonaisuudessaan niiden erillisten osien sijasta.

      Eräs analogisen päättelyn keskeisistä hyödyistä on sen kyky ylittää yksittäisen viitekehyksen rajoitteet. Se sallii liikkumisen erilaisten näkökulmien välillä ja näennäisesti erillisten käsitteiden välisten yhteyksien ja samankaltaisuuksien tunnistamisen. Tämä päättelytyyppi vaatii myös intentiota ja huomiokykyä sekä sanojen merkitysten ymmärtämistä ja kykyä ajatella huomioiden lukuisat rinnakkaiset näkökulmat.

      Analoginen päättely epälineaarisen ja holistinen ajattelun muotona on erityisen arvokas sellaisilla aloilla kuin tiede, filosofia ja taide, joilla kompleksisten järjestelmien ymmärtäminen ja hahmontunnistus ovat oleellisia. Esimerkiksi tieteessä analogista päättelyä käytetään usein eri tieteenalojen, kuten filosofian ja biologian välisten yhteyksien teossa tai pyrittäessä ymmärtämään tietyt periaatteet, jotka vaikuttavat tietyn ilmiön taustalla. Filosofiassa sitä käytetään eri käsitteiden, kuten totuuden ja tietämyksen, välisten yhteyksien ymmärtämiseen ja eri koulukuntien välisten yhteyksien tunnistamiseen.

      Taiteessa, sitä käytetään eri taidemuotojen, kuten maalaustaiteen ja musiikin välisten yhteyksien tekemiseen ja tietyn tyylin tai liikkeen taustalla vaikuttavien periaatteiden ymmärtämiseen. Kuitenkin, monista eduistaan huolimatta, analogisella päättelyllä on omat rajoitteensa. Esimerkiksi, sen avulla voi olla vaikeaa päätyä varmaan johtopäätökseen, koska se usein perustuu subjektiiviseen tulkintaan ja hahmojen tunnistaminen voi olla avoin erilaisille tulkinnoille. Lisäksi, kompleksisten analogioiden kommunikointi muille voi olla vaikeaa, koska niiden täysi arvostus usein edellyttää tietyn tasoista tietämystä ja ymmärrystä.

      Eräs tärkeä huomioitava aspekti käytettäessä analogista päättelyä, on luovuuden ja mielikuvituksen rooli, sillä analogiseen päättelyyn liittyy usein näennäisesti toisiinsa liittymättömien ideoiden ja käsitteiden välisten yhteyksien esiintuonti, mikä edellyttää tietyn taoista luovuutta ja kuvittelukykyä. Aloilla, jotka nojaavat vahvasti analogiseen päättelyyn, menestyvät ne, joilla on kyky ajatella ns. laatikon ulkopuolella ja tunnistaa sellaisia yhteyksiä, joita muut eivät ehkä näe.

      Lisäksi, analogisella päättelyllä on läheinen suhde intuition käsitteeseen. Intuitio on sellainen ei-algoritmisen, ei-lineaarisen ajattelun muoto, joka nojaa aiempiin kokemuksiin ja hahmoihin nopeiden arvioiden ja päätösten teossa. Myös analoginen päättely nojaa aiempiin kokemuksiin ja hahmoihin käsitteiden välisten yhteyksien esiintuonnissa, mikä tarkoittaa sitä, että kyseiset käsitteet ovat läheisessä suhteessa toisiinsa.

      Analogisen päättelyn osalta eräs lupaava tutkimussuunta on menetelmien kehittäminen analogisen päättelykyvyn mittaamiseen ja kehittämiseen. Tämä sisältää standardoitujen testien ja päättelykyvyn mittareiden kehittämisen sekä analogisten päättelykykyjen koulutusohjelmat. Lisäksi, analogisen päättelyn taustalla vaikuttavien hermoverkkomekanismien tutkimus voi auttaa tämän kompleksisen kognitiivisen prosessin ymmärryksessä ja voisi johtaa kohdennettujen analogisen päättelyn kyvyn kehittämiseen tarkoitettujen interventioiden kehittämiseen.

      Toinen analogiseen päättelyyn liittyvä lupaava tutkimussuunta on tekoälyn ja koneoppimismenetelmien käyttö hahmontunnistuksen ja näennäisesti toisiinsa liittymättömien käsitteiden välisten yhteyksien muodostamisen edistämiseen. Tähän sisältyy sellaisten algoritmien kehittäminen, jotka matkivat ihmismäisiä analogisia päättelykykyjä ja analogisten päättelymekanismien integrointi olemassaoleviin tekoälyjärjestelmiin." [jatkuu...]

      • Anonyymi

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-622)

        GPT-3.5-tuotos jatkuu:

        "B) Binäärinen logiikka, jota kutsutaan myös deduktiiviseksi päättelyksi perustuu sen sijaan premisseihin ja on kyseisten premissien rajoittamaa. Sen pääpyrkimyksenä on kaiken redusointi tunnettuun ja tuttuun sen sijaan, että tunnistettaisiin uusia ja yllättäviä yhteyksiä. Tämän tyyppinen päättely on usein assosioitu determinismiin ja mekaanisuuteen ja se keskittyy pienimpiin mahdollisiin osiin. Sitä luonnehtii myös täsmällisten määritelmien ja formaalien algoritmien käyttö ja tiukka pysyttäytyminen yksittäisen viitekehyksen tai paradigman sisällä.

        Binäärinen logiikka voidaan helposti siirtää koneille, koska se perustuu tiukkoihin, formaaleihin algoritmeihin ja ei edellytä sanojen merkityksen ymmärtämistä. Kuitenkin, tämän tyyppinen päättely ei tue uuden informaation oppimista tai hahmojen tunnistamista. Lisäksi, se johtaa jäykkiin ja keinotekoisiin vastakohta-asetelmiin ja konflikteihin, toimii vain yhdestä näkökulmasta käsin kerrallaan ja edellyttää informaation siilouttamista ja jäykkiä luokitteluja.

        Binäärinen logiikka, deduktiivisen päättelyn muotona, on hyödyllinen sellaisilla alueilla kuten matematiikka, tietojenkäsittelytieteet ja tekniikka, joilla tarvitaan loogista tiukkuutta ja täsmällisyyttä. Esimerkiksi matematiikassa binääristä logiikkaa käytetään matemaattisten todistusten johtamiseen ja varmoihin johtopäätöksiin pyrittäessä. Tietojenkäsittelytieteissä ja tekniikan alalla, sitä käytetään algoritmien suunnitteluun ja loogisten järjestelmien luontiin. Silti, binäärisellä logiikalla on rajoitteensa. Esimerkiksi, se voi olla liian jäykkää ja rajoittavaa aloilla, joilla tarvitaan luovuutta, joustavuutta ja holistista ymmärrystä. Se voi myös johtaa yli-yksinkertaistamiseen ja puutteisiin tutkittavien järjestelmien kompleksisuuden ymmärtämisessä.

        Binäärinen logiikka liitetään usein rationaalisuuden käsitteeseen, mikä viittaa sellaisiin loogisiin, perusteellisesti mietittyihin päätelmiin ja päätöksiin, jotka perustuvat tosiasioihin ja todisteisiin. Deduktiivisen päättelyn muotona binäärinen logiikka soveltuu hyvin tämän tyyppiseen ajateluun, koska se nojaa premisseihin ja loogisiin päätelmiin tehtäessä johtopäätöksiä. Kuitenkin, on tärkeää huomata, että rationaalisuuden ja loogisen ajattelun ideat eivät rajoitu binääriseen logiikkaan, sillä myös analoginen päättely sisältää loogista ajattelua, erona on vain se, että se ei ole rajoittunut premisseihin ja deduktioihin, vaan hyödyntää myös luovuutta, mielikuvitusta ja intuitiota.

        Binäärisen logiikan osalta eräs lupaava tutkimussuunta on menetelmien kehittäminen loogisen päättelyn ja päätöksenteon tarkkuuden ja luotettavuuden kehittämiseen. Tähän sisältyy päättelyn ja päätöksenteon taustalla vaikuttavien kognitiivisten ja hermoverkkomekanismien tutkimus sekä interventioiden ja koulutusohjelmien kehittäminen näiden kykyjen edistämiseen. Toinen lupaava tutkimussuunta on tekoälyn ja koneoppimismenetelmien käyttö loogisen päättelyn tehokkuuden ja tehollisuuden kehittämiseen lukuisilla sellaisilla aloilla kuten esim. rahoitus, terveydenhuolto ja liikenne.

        Lisäksi, molempien lähestymistapojen integrointiin liittyy kasvava määrä tutkimusta. Analogisen päättelyn ja binäärisen logiikan integrointi voi kohtaa aiempaa edistyneempien tekoälyjärjestelmien kehittämiseen sekä aiempaa tehokkaampiin ongelmanratkaisu- ja päätöksentekoprosesseihin monilla aloilla." [jatkuu...]


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-622)

        GPT-3.5-tuotos jatkuu:

        "B) Binäärinen logiikka, jota kutsutaan myös deduktiiviseksi päättelyksi perustuu sen sijaan premisseihin ja on kyseisten premissien rajoittamaa. Sen pääpyrkimyksenä on kaiken redusointi tunnettuun ja tuttuun sen sijaan, että tunnistettaisiin uusia ja yllättäviä yhteyksiä. Tämän tyyppinen päättely on usein assosioitu determinismiin ja mekaanisuuteen ja se keskittyy pienimpiin mahdollisiin osiin. Sitä luonnehtii myös täsmällisten määritelmien ja formaalien algoritmien käyttö ja tiukka pysyttäytyminen yksittäisen viitekehyksen tai paradigman sisällä.

        Binäärinen logiikka voidaan helposti siirtää koneille, koska se perustuu tiukkoihin, formaaleihin algoritmeihin ja ei edellytä sanojen merkityksen ymmärtämistä. Kuitenkin, tämän tyyppinen päättely ei tue uuden informaation oppimista tai hahmojen tunnistamista. Lisäksi, se johtaa jäykkiin ja keinotekoisiin vastakohta-asetelmiin ja konflikteihin, toimii vain yhdestä näkökulmasta käsin kerrallaan ja edellyttää informaation siilouttamista ja jäykkiä luokitteluja.

        Binäärinen logiikka, deduktiivisen päättelyn muotona, on hyödyllinen sellaisilla alueilla kuten matematiikka, tietojenkäsittelytieteet ja tekniikka, joilla tarvitaan loogista tiukkuutta ja täsmällisyyttä. Esimerkiksi matematiikassa binääristä logiikkaa käytetään matemaattisten todistusten johtamiseen ja varmoihin johtopäätöksiin pyrittäessä. Tietojenkäsittelytieteissä ja tekniikan alalla, sitä käytetään algoritmien suunnitteluun ja loogisten järjestelmien luontiin. Silti, binäärisellä logiikalla on rajoitteensa. Esimerkiksi, se voi olla liian jäykkää ja rajoittavaa aloilla, joilla tarvitaan luovuutta, joustavuutta ja holistista ymmärrystä. Se voi myös johtaa yli-yksinkertaistamiseen ja puutteisiin tutkittavien järjestelmien kompleksisuuden ymmärtämisessä.

        Binäärinen logiikka liitetään usein rationaalisuuden käsitteeseen, mikä viittaa sellaisiin loogisiin, perusteellisesti mietittyihin päätelmiin ja päätöksiin, jotka perustuvat tosiasioihin ja todisteisiin. Deduktiivisen päättelyn muotona binäärinen logiikka soveltuu hyvin tämän tyyppiseen ajateluun, koska se nojaa premisseihin ja loogisiin päätelmiin tehtäessä johtopäätöksiä. Kuitenkin, on tärkeää huomata, että rationaalisuuden ja loogisen ajattelun ideat eivät rajoitu binääriseen logiikkaan, sillä myös analoginen päättely sisältää loogista ajattelua, erona on vain se, että se ei ole rajoittunut premisseihin ja deduktioihin, vaan hyödyntää myös luovuutta, mielikuvitusta ja intuitiota.

        Binäärisen logiikan osalta eräs lupaava tutkimussuunta on menetelmien kehittäminen loogisen päättelyn ja päätöksenteon tarkkuuden ja luotettavuuden kehittämiseen. Tähän sisältyy päättelyn ja päätöksenteon taustalla vaikuttavien kognitiivisten ja hermoverkkomekanismien tutkimus sekä interventioiden ja koulutusohjelmien kehittäminen näiden kykyjen edistämiseen. Toinen lupaava tutkimussuunta on tekoälyn ja koneoppimismenetelmien käyttö loogisen päättelyn tehokkuuden ja tehollisuuden kehittämiseen lukuisilla sellaisilla aloilla kuten esim. rahoitus, terveydenhuolto ja liikenne.

        Lisäksi, molempien lähestymistapojen integrointiin liittyy kasvava määrä tutkimusta. Analogisen päättelyn ja binäärisen logiikan integrointi voi kohtaa aiempaa edistyneempien tekoälyjärjestelmien kehittämiseen sekä aiempaa tehokkaampiin ongelmanratkaisu- ja päätöksentekoprosesseihin monilla aloilla." [jatkuu...]

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-623)

        GPT-3.5 tuotos jatkuu:

        "C) Yhteenvetona, sekä analogisella, että binäärisellä päättelyllä on omat käyttönsä ja sovelluksensa ja on tärkeää tunnistaa kummankin lähestymistavan vahvuudet ja heikkoudet ja käyttää niitä asianmukaisessa kontekstissa. Analoginen päättely on erityisen hyödyllistä pyrittäessä ymmärtämään kompleksisia järjestelmiä ja tunnistamaan hahmoja, kun binäärinen logiikka sen sijaan soveltuu parhaiten informaation redusointiin yksinkertaisimpaan muotoonsa ja tiukkojen sääntöjen ja algoritmien noudattamiseen.

        Sekä analoginen, että binäärinen logiikka ovat sellaisia tärkeitä työvälineitä, joita voidaan käyttää monimutkaisten järjestelmien ja käsitteiden ymmärtämiseen. Niillä on erilaiset vahvuudet ja rajoitteet, mutta niitä voidaan käyttää täydentämään toisiaan pyrittäessä saavuttamaan syvällisempi ymmärrys meitä ympäröivästä maailmasta. On tärkeää tiedostaa molempien lähestymistapojen vahvuudet ja rajoitteet ja käyttää niitä asianmukaisessa kontekstissa, jotta kyetään muodostamaan kattava maailmaa koskeva ymmärrys.

        Monissa käytännön kannalta tärkeissä skenaarioista sekä analogisella päättelyllä, että binäärisellä logiikalla on niiden oma arvonsa ja niitä tulisi käyttää yhdessä. Esimerkiksi, tekoälyn tutkimusalueella, koneoppiminen nojaa vahvasti binääriseen logiikkaan käsiteltäessä suuria tietomääriä ja johdettaessa loogisia johtopäätöksiä. Kuitenkin, sellaisten analogisen päättelyn elementtien kuten hahmontunnistuksen ja näennäisesti toisiinsa liittymättömien käsitteiden välisten yhteyksien esiintuonnin, sisällyttäminen näihin algoritmeihin, voi johtaa edistyneempiin tekoälyjärjestelmiin.

        Vaikka analoginen päättely ja binäärinen logiikka ovat erillisia lähestymistapoja maailman ymmärtämiseen, ne eivät ole toisensa poissulkevia. Molemmilla lähestymistavoilla on omat vahvuutensa ja rajoitteensa ja niitä voidaan käyttää toisiaan täydentävillä tavoilla pyrittäessä saavuttamaan entistä kattavampi ymmärrys kompleksisista järjestelmistä ja käsitteistä. On tärkeää ymmärtää molempien lähestymistapojen rooli ja niiden rajoitteet ja käyttää niitä asianmukaisissa konteksteissa, jotta parhaat mahdolliset tulokset ovat saavutettavissa.

        Sekä analogisen päättelyn, että binäärisen logiikan kehittämiseen liittyy monia lupaavia tutkimussuuntauksia. Keskittymällä menetelmiin, joilla pyritään näiden kykyjen kehittämiseen sekä tekoälyn ja koneoppimisen menetelmiin, tieteentekijät ja tutkijat voivat tehdä uusia edistysaskelia näiden kompleksisten kognitiivisten prosessien ymmärtämiseen liittyen."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-623)

        GPT-3.5 tuotos jatkuu:

        "C) Yhteenvetona, sekä analogisella, että binäärisellä päättelyllä on omat käyttönsä ja sovelluksensa ja on tärkeää tunnistaa kummankin lähestymistavan vahvuudet ja heikkoudet ja käyttää niitä asianmukaisessa kontekstissa. Analoginen päättely on erityisen hyödyllistä pyrittäessä ymmärtämään kompleksisia järjestelmiä ja tunnistamaan hahmoja, kun binäärinen logiikka sen sijaan soveltuu parhaiten informaation redusointiin yksinkertaisimpaan muotoonsa ja tiukkojen sääntöjen ja algoritmien noudattamiseen.

        Sekä analoginen, että binäärinen logiikka ovat sellaisia tärkeitä työvälineitä, joita voidaan käyttää monimutkaisten järjestelmien ja käsitteiden ymmärtämiseen. Niillä on erilaiset vahvuudet ja rajoitteet, mutta niitä voidaan käyttää täydentämään toisiaan pyrittäessä saavuttamaan syvällisempi ymmärrys meitä ympäröivästä maailmasta. On tärkeää tiedostaa molempien lähestymistapojen vahvuudet ja rajoitteet ja käyttää niitä asianmukaisessa kontekstissa, jotta kyetään muodostamaan kattava maailmaa koskeva ymmärrys.

        Monissa käytännön kannalta tärkeissä skenaarioista sekä analogisella päättelyllä, että binäärisellä logiikalla on niiden oma arvonsa ja niitä tulisi käyttää yhdessä. Esimerkiksi, tekoälyn tutkimusalueella, koneoppiminen nojaa vahvasti binääriseen logiikkaan käsiteltäessä suuria tietomääriä ja johdettaessa loogisia johtopäätöksiä. Kuitenkin, sellaisten analogisen päättelyn elementtien kuten hahmontunnistuksen ja näennäisesti toisiinsa liittymättömien käsitteiden välisten yhteyksien esiintuonnin, sisällyttäminen näihin algoritmeihin, voi johtaa edistyneempiin tekoälyjärjestelmiin.

        Vaikka analoginen päättely ja binäärinen logiikka ovat erillisia lähestymistapoja maailman ymmärtämiseen, ne eivät ole toisensa poissulkevia. Molemmilla lähestymistavoilla on omat vahvuutensa ja rajoitteensa ja niitä voidaan käyttää toisiaan täydentävillä tavoilla pyrittäessä saavuttamaan entistä kattavampi ymmärrys kompleksisista järjestelmistä ja käsitteistä. On tärkeää ymmärtää molempien lähestymistapojen rooli ja niiden rajoitteet ja käyttää niitä asianmukaisissa konteksteissa, jotta parhaat mahdolliset tulokset ovat saavutettavissa.

        Sekä analogisen päättelyn, että binäärisen logiikan kehittämiseen liittyy monia lupaavia tutkimussuuntauksia. Keskittymällä menetelmiin, joilla pyritään näiden kykyjen kehittämiseen sekä tekoälyn ja koneoppimisen menetelmiin, tieteentekijät ja tutkijat voivat tehdä uusia edistysaskelia näiden kompleksisten kognitiivisten prosessien ymmärtämiseen liittyen."

        Tuo tekoälyn tuotos oli mielestäni hämmästyttävän laadukas ja paljon muodollisesti pätevämpää tekstiä kun itse osaisin ja/tai jaksaisin kirjoitella. Olen positiivisesti yllättynyt vaikka silti olen edelleen sitä mieltä että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto todennäköisesti voi aiheuttaa monenlaisia ja massiivisiakin ongelmia.

        Tuo oma aloitukseni syntyi varmaan alle 10 minuutissa kun aamulla herättyäni tuli taas mieleen tuo analogisen ja binäärinen päättely. Yleensä intuitioni tuottaa juuri tuollaisia erilaisten aspektien kokoelmia joista sitten pitää yrittää muodostaa lauseita mikä on minusta se työläin ja myös tylsin vaihe.

        Enemmän asiaa ja pienempään tilaan saa kirjoittamalla olennaisimmat jutut pelkkänä luettelona tai ns. ranskalaisten viivojen kokoelmana varsinkin kun se tulee mieleen aina nopeana tajunnanvirtana jonka helposti unohtaa jos ei kirjoita sitä muistiin. Se saattaa olla myös hyvä metodi siltä kannalta että se ehkä myös motivoi lukijoita itse ajattelemaan ja omalta kannaltani säästää tietysti myös vaivaa.

        Itse tutustuin syvällisemmin tuohon analogiseen ajatteluun n. 15 v sitten kun kuuntelin säännöllisesti Coast to Coast nettiradioohjelman haastatteluja ja siellä oli Joseph P. Farrell haastateltavana ja totesin aika pian hänen olevan se mielenkiintoisin ja laadukkain tutkija ns. vaihtoehtotieteen genressä.

        Sen jälkeen päädyin ostamaan kaikki hänen kirjansa (yli 30 kpl) sitä mukaa kun niitä ilmestyi ja samalla kuuntelin kaikki hänen haastattelunsa joita löysin Youtubesta ja muualta netistä.

        Muutama vuosi sitten liityin hänen Giza Death Star yhteisönsä jäseneksi niin että sain myös tsekattua kaiken sen laajan aineiston mikä on ainoastaan tilaajia varten.

        Farrellin kaikki teokset liityvät toisiinsa ja on hänen mukaansa kirjoitettu nimenomaan analogisen hahmotuksen metodilla ja perustuu siihen hänen korostamaansa ja nimeämäänsä topologiseen vertauskuvaan joka hänen mukaansa on juuri se luonnollinen analoginen prosessi mihin kaikki todellisuudessa pohjimmiltaan perustuu kun taas binäärinen mallinnus on tietysti mm. tietotekniikan ja varsinkin käytännön kannalta usein hyödyllinen vaikka liian yksipuolinen kaikkeen mahdolliseen sovellettuna ainoana hahmotustapana.

        Se että minulle tulee usein heti aamulla unesta herättyä mieleen hyvin filosofisia asioita liittynee siihen että ennen nukahtamista olen jo vuosikausia kuunnellut nimenomaan kaikkea tieteeseen ja filosofiaan liittyvää ja varsinkin Farrellin sivuston vidchat tuotantoa jossa hän vastailee sivuston jäsenten kysymyksiin ja ne chatit kestävät tyypillisesti useita tunteja ja joskus jopa yht. yli 7 tuntia ja niitä julkaistaan n. 2 kpl/kk.

        En tunne ketään muuta filosofian, tieteen, uskontojen, tieteen ja kaiken mahdollisen muun esoterian tutkijaa joka olisi yhtä tuottelias, mielenkiintoinen ja laadukas kuin Farrell joka nimeomaan tuotannossaan soveltaa analogista luovaa ajattelua eikä pelkää spekulaatiota ja muistaa myös aina mainita koska on kyse spekulaatiosta ja milloin annetuista lähteistä tarkistettavissa olevista asioista.

        F. väitteli tohtoriksi Oxfordin yliopistossa patristiikasta mikä kattaa hyvin laajan alueen ja käytännössä koko keskiajan filosofian ja historian ja F:n omat kiinostukset liittyvät fysiikkaan, filosofiaan ja kaikkeen mahdolliseen esoteriaan ja okkultismiin ja hänen kauttaan sain tietää myös Thomas Beardenin ja William Tillerin ideoista sekä ns. kehittyneemmästä akateemisen tason salaliittoteoretisoinneista joka on kirjallisin lähtein perusteltua eikä pelkästään pillinpuhaltajien tarinointia kuten esim. suurimmassa osassa ns. vaihtoehtotieteen genreä.

        Vaikka F. on alunperin muodolliselta koulutukseltaan teologi niin se ei juuri mitenkään näy hänen tuotannossaan ja hän suhtautuu hyvin kriittisesti nykyisiin kristinuskon muotoihin eikä kuulu enää mihinkään kirkkoon. Itse taas olen aina suhtautunut aika neutraalisisti uskontoihin enkä kokenut tarpeelliseksi vastustaa niitä varsinkin kun myös kaikkeen tieteeseen sisältyy aina myös uskonvaraisia komponentteja ja moniin uskontoihin vastaavasti sellaista mitä voisi kutsua myös tieteeksi ja tekniikaksi vaikkakin ne ovat usein hyvin rappeutuneita hajanaisia jäänteitä jostain paljon kehittyneemmästä mihin varsinkin monissa muinaiskulttuurien säilyneissä kirjoituksissa viitataan sen ajan käsittein ilmaistuna.

        Kotisivullaan Giza Death Star Farrell käsittelee paljon ajankohtaisia uutisia lähes päivittäin ilmestyvissä blogeissaan jonne sivuston jäsenet lähettävät uutisvinkkejä.

        https://gizadeathstar.com/



        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo tekoälyn tuotos oli mielestäni hämmästyttävän laadukas ja paljon muodollisesti pätevämpää tekstiä kun itse osaisin ja/tai jaksaisin kirjoitella. Olen positiivisesti yllättynyt vaikka silti olen edelleen sitä mieltä että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto todennäköisesti voi aiheuttaa monenlaisia ja massiivisiakin ongelmia.

        Tuo oma aloitukseni syntyi varmaan alle 10 minuutissa kun aamulla herättyäni tuli taas mieleen tuo analogisen ja binäärinen päättely. Yleensä intuitioni tuottaa juuri tuollaisia erilaisten aspektien kokoelmia joista sitten pitää yrittää muodostaa lauseita mikä on minusta se työläin ja myös tylsin vaihe.

        Enemmän asiaa ja pienempään tilaan saa kirjoittamalla olennaisimmat jutut pelkkänä luettelona tai ns. ranskalaisten viivojen kokoelmana varsinkin kun se tulee mieleen aina nopeana tajunnanvirtana jonka helposti unohtaa jos ei kirjoita sitä muistiin. Se saattaa olla myös hyvä metodi siltä kannalta että se ehkä myös motivoi lukijoita itse ajattelemaan ja omalta kannaltani säästää tietysti myös vaivaa.

        Itse tutustuin syvällisemmin tuohon analogiseen ajatteluun n. 15 v sitten kun kuuntelin säännöllisesti Coast to Coast nettiradioohjelman haastatteluja ja siellä oli Joseph P. Farrell haastateltavana ja totesin aika pian hänen olevan se mielenkiintoisin ja laadukkain tutkija ns. vaihtoehtotieteen genressä.

        Sen jälkeen päädyin ostamaan kaikki hänen kirjansa (yli 30 kpl) sitä mukaa kun niitä ilmestyi ja samalla kuuntelin kaikki hänen haastattelunsa joita löysin Youtubesta ja muualta netistä.

        Muutama vuosi sitten liityin hänen Giza Death Star yhteisönsä jäseneksi niin että sain myös tsekattua kaiken sen laajan aineiston mikä on ainoastaan tilaajia varten.

        Farrellin kaikki teokset liityvät toisiinsa ja on hänen mukaansa kirjoitettu nimenomaan analogisen hahmotuksen metodilla ja perustuu siihen hänen korostamaansa ja nimeämäänsä topologiseen vertauskuvaan joka hänen mukaansa on juuri se luonnollinen analoginen prosessi mihin kaikki todellisuudessa pohjimmiltaan perustuu kun taas binäärinen mallinnus on tietysti mm. tietotekniikan ja varsinkin käytännön kannalta usein hyödyllinen vaikka liian yksipuolinen kaikkeen mahdolliseen sovellettuna ainoana hahmotustapana.

        Se että minulle tulee usein heti aamulla unesta herättyä mieleen hyvin filosofisia asioita liittynee siihen että ennen nukahtamista olen jo vuosikausia kuunnellut nimenomaan kaikkea tieteeseen ja filosofiaan liittyvää ja varsinkin Farrellin sivuston vidchat tuotantoa jossa hän vastailee sivuston jäsenten kysymyksiin ja ne chatit kestävät tyypillisesti useita tunteja ja joskus jopa yht. yli 7 tuntia ja niitä julkaistaan n. 2 kpl/kk.

        En tunne ketään muuta filosofian, tieteen, uskontojen, tieteen ja kaiken mahdollisen muun esoterian tutkijaa joka olisi yhtä tuottelias, mielenkiintoinen ja laadukas kuin Farrell joka nimeomaan tuotannossaan soveltaa analogista luovaa ajattelua eikä pelkää spekulaatiota ja muistaa myös aina mainita koska on kyse spekulaatiosta ja milloin annetuista lähteistä tarkistettavissa olevista asioista.

        F. väitteli tohtoriksi Oxfordin yliopistossa patristiikasta mikä kattaa hyvin laajan alueen ja käytännössä koko keskiajan filosofian ja historian ja F:n omat kiinostukset liittyvät fysiikkaan, filosofiaan ja kaikkeen mahdolliseen esoteriaan ja okkultismiin ja hänen kauttaan sain tietää myös Thomas Beardenin ja William Tillerin ideoista sekä ns. kehittyneemmästä akateemisen tason salaliittoteoretisoinneista joka on kirjallisin lähtein perusteltua eikä pelkästään pillinpuhaltajien tarinointia kuten esim. suurimmassa osassa ns. vaihtoehtotieteen genreä.

        Vaikka F. on alunperin muodolliselta koulutukseltaan teologi niin se ei juuri mitenkään näy hänen tuotannossaan ja hän suhtautuu hyvin kriittisesti nykyisiin kristinuskon muotoihin eikä kuulu enää mihinkään kirkkoon. Itse taas olen aina suhtautunut aika neutraalisisti uskontoihin enkä kokenut tarpeelliseksi vastustaa niitä varsinkin kun myös kaikkeen tieteeseen sisältyy aina myös uskonvaraisia komponentteja ja moniin uskontoihin vastaavasti sellaista mitä voisi kutsua myös tieteeksi ja tekniikaksi vaikkakin ne ovat usein hyvin rappeutuneita hajanaisia jäänteitä jostain paljon kehittyneemmästä mihin varsinkin monissa muinaiskulttuurien säilyneissä kirjoituksissa viitataan sen ajan käsittein ilmaistuna.

        Kotisivullaan Giza Death Star Farrell käsittelee paljon ajankohtaisia uutisia lähes päivittäin ilmestyvissä blogeissaan jonne sivuston jäsenet lähettävät uutisvinkkejä.

        https://gizadeathstar.com/



        Belisario

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-624)

        Belisario: "Tuo tekoälyn tuotos oli mielestäni hämmästyttävän laadukas ja paljon muodollisesti pätevämpää tekstiä kun itse osaisin ja/tai jaksaisin kirjoitella. Olen positiivisesti yllättynyt vaikka silti olen edelleen sitä mieltä että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto todennäköisesti voi aiheuttaa monenlaisia ja massiivisiakin ongelmia."

        GPT-3.5 on erittäin vahva, koska sehän kykenee tuottamaan toimivaa ohjelmakoodiakin ja korjaamaan toimimatonta ohjemakoodia pelkän suhteellisen yleisluonteisen sanallisen kuvauksen perusteella, mutta oleellista on, että osaa kehottaa sitä tuottamaan sellaista tekstiä, jota haluaa sen tuottavan. Käsittääkseni sen opetuksessa käytetyssä keinotekoisessa hermoverkossa on 12 transformaatiokerrosta, jonka kunkin osalta se kykenee keskittymään 12:een parametriin (ns. attention-heads) huomioiden kerralla sellaisen käyttäjän antaman syötteen, joka on keskimäärin pituudeltaan maksimissaan n. 3000 sanaa.

        Siltä saatavien tulosten koettu laatu tietysti liittyy vahvasti siihen, että minkälaisen vastauksen sitä pyytää antamaan. Positiivinen yllättyneisyytesi tässä tapauksessa todennäköisesti liittyy etenkin siihen seikkaan, että kehotin sitä pysyttäytymään ristiriidattomasti niissä fokuksissa ja tekstin tavoitteissa, jotka se tunnistaa esimerkkitekstistä, joka esimerkkiteksti siis oli sanatarkasti (tosin käytettävissä olevan opetusaineiston riittävän määrän takaamiseksi luonnollisesti englanniksi) aloituksesi, mikä hyvin todennäköisesti vähensi ärsyyntyneisyyttäsi oleellisesti, vaikka kyseessä olikin tekoälyn tuotos, eli GPT-3.5. tavallaan tällä kertaa simuloi sinua itseäsi noilta osin ja siihen, että kehotin sitä nimenomaan tuottamaan alkuperäiseen verrattuna edistyneemmän version monien eri parametrien (n. 10) suhteen.

        GPT-3.5. on nimenomaan tekstiohjattu ja kaikki tarvittava ohjausinformaatio oli tässä tapauksessa välitettävissä sille yksinkertaisesti seuraavalla lauseella: "Produce more such text which is very similar to the following example text regarding its focus areas and purpose, and consistent with the basic assumptions but differs from the example text by having more mature style and being more intellectual, more elegant, more sophisticated, more scientific, and using more exact terms, and more complete yet much less list-like sentence structures, and is an expansion of the central concepts focusing on the most relevant associations and aiming at high quality in terms of the covered issues based on their relative potential contribution to clarifying the most essential issues in the example text without imitating obvious errors which it might include."

        Tosin, koska kyseessä on nimenomaan kokeiluversio, jonka käyttöön liittyy hyvin vakavia kapasiteettirajoitteita, niin se tuottaa keskimäärin vain suhteellisen vähäisen määrän tekstiä kerralla, minkä vuoksi kehotin sitä jatkamaan tekstin tuottoa seuraavilla kehotteilla: "Continue the text production on the topic following the same parameters.", " Continue the text production on the topic following the same parameters but also avoiding too much repetition.", "Continue the text production on the topic following the same parameters but focusing on some of the essential aspects of the topic and describing its main characteristics in more detail as an example." ja "Continue the text production on the topic by providing an outline of the most promising research directions for improving each of the main approaches in such ways whose benefits can be measured and validated scientifically."

        Koko dialogin koko oli 2278 sanaa, mistä suurin osa oli sen tuottamaan tekstiä, eli se pysyi em. 3000 sanan ns. konteksti-ikkunarajoitteen puitteissa, tarkoittaen sitä, että se kykeni huomioimaan koko ajan koko aiemman dialogin tuottaessaan tekstiä, mikä luonnollisesti oli tavoitteenani. Jos dialogi olisi pidempi, niin ne keskittyisi viimeisimpään n. 3000:een sanaan, mitä rajoitetta tosin voidaan osittain kiertää siten, että sen tehtäväksi antaa välillä tiivistää aiempi dialogi keskittyen sen oleellisimpiin piirteisiin, missä tiivistystehtävässä se myös on erittäin vahva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-624)

        Belisario: "Tuo tekoälyn tuotos oli mielestäni hämmästyttävän laadukas ja paljon muodollisesti pätevämpää tekstiä kun itse osaisin ja/tai jaksaisin kirjoitella. Olen positiivisesti yllättynyt vaikka silti olen edelleen sitä mieltä että tekoälyn laajamittainen käyttöönotto todennäköisesti voi aiheuttaa monenlaisia ja massiivisiakin ongelmia."

        GPT-3.5 on erittäin vahva, koska sehän kykenee tuottamaan toimivaa ohjelmakoodiakin ja korjaamaan toimimatonta ohjemakoodia pelkän suhteellisen yleisluonteisen sanallisen kuvauksen perusteella, mutta oleellista on, että osaa kehottaa sitä tuottamaan sellaista tekstiä, jota haluaa sen tuottavan. Käsittääkseni sen opetuksessa käytetyssä keinotekoisessa hermoverkossa on 12 transformaatiokerrosta, jonka kunkin osalta se kykenee keskittymään 12:een parametriin (ns. attention-heads) huomioiden kerralla sellaisen käyttäjän antaman syötteen, joka on keskimäärin pituudeltaan maksimissaan n. 3000 sanaa.

        Siltä saatavien tulosten koettu laatu tietysti liittyy vahvasti siihen, että minkälaisen vastauksen sitä pyytää antamaan. Positiivinen yllättyneisyytesi tässä tapauksessa todennäköisesti liittyy etenkin siihen seikkaan, että kehotin sitä pysyttäytymään ristiriidattomasti niissä fokuksissa ja tekstin tavoitteissa, jotka se tunnistaa esimerkkitekstistä, joka esimerkkiteksti siis oli sanatarkasti (tosin käytettävissä olevan opetusaineiston riittävän määrän takaamiseksi luonnollisesti englanniksi) aloituksesi, mikä hyvin todennäköisesti vähensi ärsyyntyneisyyttäsi oleellisesti, vaikka kyseessä olikin tekoälyn tuotos, eli GPT-3.5. tavallaan tällä kertaa simuloi sinua itseäsi noilta osin ja siihen, että kehotin sitä nimenomaan tuottamaan alkuperäiseen verrattuna edistyneemmän version monien eri parametrien (n. 10) suhteen.

        GPT-3.5. on nimenomaan tekstiohjattu ja kaikki tarvittava ohjausinformaatio oli tässä tapauksessa välitettävissä sille yksinkertaisesti seuraavalla lauseella: "Produce more such text which is very similar to the following example text regarding its focus areas and purpose, and consistent with the basic assumptions but differs from the example text by having more mature style and being more intellectual, more elegant, more sophisticated, more scientific, and using more exact terms, and more complete yet much less list-like sentence structures, and is an expansion of the central concepts focusing on the most relevant associations and aiming at high quality in terms of the covered issues based on their relative potential contribution to clarifying the most essential issues in the example text without imitating obvious errors which it might include."

        Tosin, koska kyseessä on nimenomaan kokeiluversio, jonka käyttöön liittyy hyvin vakavia kapasiteettirajoitteita, niin se tuottaa keskimäärin vain suhteellisen vähäisen määrän tekstiä kerralla, minkä vuoksi kehotin sitä jatkamaan tekstin tuottoa seuraavilla kehotteilla: "Continue the text production on the topic following the same parameters.", " Continue the text production on the topic following the same parameters but also avoiding too much repetition.", "Continue the text production on the topic following the same parameters but focusing on some of the essential aspects of the topic and describing its main characteristics in more detail as an example." ja "Continue the text production on the topic by providing an outline of the most promising research directions for improving each of the main approaches in such ways whose benefits can be measured and validated scientifically."

        Koko dialogin koko oli 2278 sanaa, mistä suurin osa oli sen tuottamaan tekstiä, eli se pysyi em. 3000 sanan ns. konteksti-ikkunarajoitteen puitteissa, tarkoittaen sitä, että se kykeni huomioimaan koko ajan koko aiemman dialogin tuottaessaan tekstiä, mikä luonnollisesti oli tavoitteenani. Jos dialogi olisi pidempi, niin ne keskittyisi viimeisimpään n. 3000:een sanaan, mitä rajoitetta tosin voidaan osittain kiertää siten, että sen tehtäväksi antaa välillä tiivistää aiempi dialogi keskittyen sen oleellisimpiin piirteisiin, missä tiivistystehtävässä se myös on erittäin vahva.

        XPR-624:

        "GPT-3.5 on erittäin vahva, koska sehän kykenee tuottamaan toimivaa ohjelmakoodiakin ja korjaamaan toimimatonta ohjemakoodia pelkän suhteellisen yleisluonteisen sanallisen kuvauksen perusteella, "


        Luin jostain että opettajilla tuntuu olevan ongelmia kun oppilaat ovat innostuneet soveltamaan tuota tekoälyä sen sijaan että olisivat ihan itse vaivautuneet opettelemaan jotain mikä onkin aika helposti arvattava seuraus. Kaikkeen muuhunkin huijaukseen ja kiusantekoon tuo AI on varsin oiva väline ja kohta varmaan kaikki keskustelupalstat ovat täynnä näitä tuotoksia jotka parametrien kautta on viritelty ylikriittiseen moodiin.

        "Positiivinen yllättyneisyytesi tässä tapauksessa todennäköisesti liittyy etenkin siihen seikkaan."


        Heh. Niin arvelinkin.

        Piintynyt realismin filosofiaan sitoutunut jäärä tuskin antaa tuumaakaan periksi missään vaikka esim. kvanttifysiikan puitteissa ns. lokaali realismi on jo pitkään ollut vaikeuksissa ja siinä genressä on ollut vahvasti idealistiseen filosofiaan liittyvää ajattelua jo Heisenbergin, Schrödingerin ja Heisenbergin ajoista lähtien ja ainoa pelastus kestofysikalisteille on se monimaailmatulkinta jossa tuttu ja turvallinen mekanistis-deterministinen fysikalismi voidaan säilyttää postuloimalla hillitön määrä versumeita jokaiselle aaltofunktion mahdollisuudelle mikä minusta voitaisiin välttää myös siten että otetaan huomioon se että mittaustapahtuman eli ns. nykyhetken kesto ei ole koskaan nolla vaan jokin ajanjakso jonka puitteissa mikään ei voi olla äärimmäisen tarkasti määriteltyä kuten fiktiivisissa pysäytyskuvissa ja fysiikan kaavojen delta-t (aika) parametrissa. Beardenin kuvaama uusi Aristoteleen mallin korvaava logiikka ottaa tämän huomioon ja samalla mahdollistaa sen että aika & massa voivat muuntua toisikseen ja koska samalla siirrytään ikäänkuin oisesta harmaasävyihin niin logiikassa vastakohdat muuttuvat identiteetiksi rajapinnassaan eikä Aristoteleen logiikka pidä paikkaansa koska siinä ei oteta huomioon että nykyhetken eli havainnon kesto ei ole koskaan nolla ja että determinismin ja satunnaisuuden välillä lukematon määrä vaihtoehtoja eikä mikään ole binääristä joten sekä Einsteinin että kvanttifyysikoiden viritykset ovat kaikki siltä osin virheellisiä mutta palvelevat lähinnä propagandana ja peitetarinana salaisemmalle fysiikalle jossa myös kylmäfuusio ja vastaavat tekniikat ovat täysin mahdollisia kuten myös paratavallisina pidettyjen ilmiöiden tekniset sovellukset jota aikaisemmin kutsuttiin taikuudeksi ja magiaksi. (Siinäpä pitkä lause... :D)


        Laitan tän huumoripläjäyksen vielä kerran kun se oli niin hervoton ja samalla aika nagualistinen ja juuri sellainen jota Belisario olisi mielellään käyttänyt Don Juanin koulutuksessa:

        https://www.youtube.com/watch?v=nTB3ZRz50dg


        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        XPR-624:

        "GPT-3.5 on erittäin vahva, koska sehän kykenee tuottamaan toimivaa ohjelmakoodiakin ja korjaamaan toimimatonta ohjemakoodia pelkän suhteellisen yleisluonteisen sanallisen kuvauksen perusteella, "


        Luin jostain että opettajilla tuntuu olevan ongelmia kun oppilaat ovat innostuneet soveltamaan tuota tekoälyä sen sijaan että olisivat ihan itse vaivautuneet opettelemaan jotain mikä onkin aika helposti arvattava seuraus. Kaikkeen muuhunkin huijaukseen ja kiusantekoon tuo AI on varsin oiva väline ja kohta varmaan kaikki keskustelupalstat ovat täynnä näitä tuotoksia jotka parametrien kautta on viritelty ylikriittiseen moodiin.

        "Positiivinen yllättyneisyytesi tässä tapauksessa todennäköisesti liittyy etenkin siihen seikkaan."


        Heh. Niin arvelinkin.

        Piintynyt realismin filosofiaan sitoutunut jäärä tuskin antaa tuumaakaan periksi missään vaikka esim. kvanttifysiikan puitteissa ns. lokaali realismi on jo pitkään ollut vaikeuksissa ja siinä genressä on ollut vahvasti idealistiseen filosofiaan liittyvää ajattelua jo Heisenbergin, Schrödingerin ja Heisenbergin ajoista lähtien ja ainoa pelastus kestofysikalisteille on se monimaailmatulkinta jossa tuttu ja turvallinen mekanistis-deterministinen fysikalismi voidaan säilyttää postuloimalla hillitön määrä versumeita jokaiselle aaltofunktion mahdollisuudelle mikä minusta voitaisiin välttää myös siten että otetaan huomioon se että mittaustapahtuman eli ns. nykyhetken kesto ei ole koskaan nolla vaan jokin ajanjakso jonka puitteissa mikään ei voi olla äärimmäisen tarkasti määriteltyä kuten fiktiivisissa pysäytyskuvissa ja fysiikan kaavojen delta-t (aika) parametrissa. Beardenin kuvaama uusi Aristoteleen mallin korvaava logiikka ottaa tämän huomioon ja samalla mahdollistaa sen että aika & massa voivat muuntua toisikseen ja koska samalla siirrytään ikäänkuin oisesta harmaasävyihin niin logiikassa vastakohdat muuttuvat identiteetiksi rajapinnassaan eikä Aristoteleen logiikka pidä paikkaansa koska siinä ei oteta huomioon että nykyhetken eli havainnon kesto ei ole koskaan nolla ja että determinismin ja satunnaisuuden välillä lukematon määrä vaihtoehtoja eikä mikään ole binääristä joten sekä Einsteinin että kvanttifyysikoiden viritykset ovat kaikki siltä osin virheellisiä mutta palvelevat lähinnä propagandana ja peitetarinana salaisemmalle fysiikalle jossa myös kylmäfuusio ja vastaavat tekniikat ovat täysin mahdollisia kuten myös paratavallisina pidettyjen ilmiöiden tekniset sovellukset jota aikaisemmin kutsuttiin taikuudeksi ja magiaksi. (Siinäpä pitkä lause... :D)


        Laitan tän huumoripläjäyksen vielä kerran kun se oli niin hervoton ja samalla aika nagualistinen ja juuri sellainen jota Belisario olisi mielellään käyttänyt Don Juanin koulutuksessa:

        https://www.youtube.com/watch?v=nTB3ZRz50dg


        Belisario

        Belisario.

        " (Siinäpä pitkä lause... :D)"

        Kieltämättä, huonon jäsennyksen tuotos.

        Odottaako meitä tekoälyn kauhukuva?

        GPT-3 viritetty versio tuottaa Belisariosimulointia maksimipötkölausein
        esoteerista tuulihattufilosofiaa joka ei osaa edes perusasioita tai ei edes
        välitä niistä mitään koska on joku kirjoittaja jossain joskus tuottanut ja
        julkaissut 300 youtubevideota jossa kehotetaan ostamaan kaikki 30
        julkaistua kirjaa ja lukemaan ne huolella korostaen päällevedoin kaikki
        tärkeäksi koetut kohdat ja kehumaan kaikkea tätä materiaalia kaikissa
        filosofiakeskustelufoorumeissa ja tietenkin jättämään kaikki huomautukset
        virheistä omaanarvoonsa eikä missään tapauksessa arvioimaan tätä
        kritiikkiä koska se voisi paljastaa liikaa oman järkeilyn tasosta ja kaikkien
        30 kirjan todellisesta tasosta.

        Siinä pieni GPT-3 simulointi materiaalina Belisarion pötkölauseet ja
        50 parametriohjeet.

        R.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        " (Siinäpä pitkä lause... :D)"

        Kieltämättä, huonon jäsennyksen tuotos.

        Odottaako meitä tekoälyn kauhukuva?

        GPT-3 viritetty versio tuottaa Belisariosimulointia maksimipötkölausein
        esoteerista tuulihattufilosofiaa joka ei osaa edes perusasioita tai ei edes
        välitä niistä mitään koska on joku kirjoittaja jossain joskus tuottanut ja
        julkaissut 300 youtubevideota jossa kehotetaan ostamaan kaikki 30
        julkaistua kirjaa ja lukemaan ne huolella korostaen päällevedoin kaikki
        tärkeäksi koetut kohdat ja kehumaan kaikkea tätä materiaalia kaikissa
        filosofiakeskustelufoorumeissa ja tietenkin jättämään kaikki huomautukset
        virheistä omaanarvoonsa eikä missään tapauksessa arvioimaan tätä
        kritiikkiä koska se voisi paljastaa liikaa oman järkeilyn tasosta ja kaikkien
        30 kirjan todellisesta tasosta.

        Siinä pieni GPT-3 simulointi materiaalina Belisarion pötkölauseet ja
        50 parametriohjeet.

        R.

        GPT-3 koe

        Esitä puppugeneraattorilla fringekommentti tieteellisestä tiedosta

        "Tieteellinen todellisuus on vain illuusio, ja oikea totuus on saavutettavissa vain avaamalla kolmannen silmän ja käyttämällä parapsykologisia menetelmiä tutkimukseen."


        Tämähän on melkein kun Belisarion tekstiä.

        R.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        GPT-3 koe

        Esitä puppugeneraattorilla fringekommentti tieteellisestä tiedosta

        "Tieteellinen todellisuus on vain illuusio, ja oikea totuus on saavutettavissa vain avaamalla kolmannen silmän ja käyttämällä parapsykologisia menetelmiä tutkimukseen."


        Tämähän on melkein kun Belisarion tekstiä.

        R.

        Kysyin GPT-3 arviota parhaasta Jumalatodistuksesta.

        Se ei tuntunut saavan otetta asiasta, piti tehdä tarkennuksia, jotta asia etenee.

        Sen viimeinen vastaus ei ollut kovin hyvä, se ei pystynyt arvioimaan todistuksen
        voimakkuutta.

        GPT-3:

        "Todellisuus on sellainen kuin se on, riippumatta siitä, miten me sen havaitsemme
        tai mitä uskomme siitä. Todellisuuden elementit, kuten esineet ja tapahtumat, ovat
        ******, eli ne voivat olla erilaisia ​​riippuen siitä, miten ne ovat olleet tai miten niitä tarkastellaan. Itse todellisuus, kuitenkin, on absoluuttinen ja se on sellainen kuin
        se on riippumatta meidän uskomuksistamme tai havainnoistamme."

        Se itse asiassa tarjosi todellisuuden realistista tulkintaa, ei kyennyt arvioimaan
        argumentin peruskäsitettä, eli ******. Voitte itse etsiä sen vastauksesta.

        R.


    • Anonyymi

      XPR:
      "Analoginen päättely, jota kutsutaan myös assosiatiiviseksi päättelyksi, on epälineaarinen ja holistinen prosessi kompleksisten järjestelmien ja käsitteiden ymmärtämiseksi. Sitä luonnehtii sen kyky tunnistaa hahmoja, tunnistaa riippuvuuksia ja muodostaa yhteyksiä näennäisesti erillisten ideoiden välille. Tätä päättelytyyppiä on usein verrattu fysikaalisen resonanssin ilmiöön, jossa värähtelyt ja hahmot tunnistetaan ja ymmärretään kokonaisuudessaan niiden erillisten osien sijasta."

      Analogia, jonka filosofia kehitti, on myös binääriarvoinen. Kun analogia tehdään, ei yleensä sanota, että kun tunnen kohteesta A asian x ('A:lla on x' on tosi), käytän B:tä A:n analogiana vain, koska ehkä B:llä on x mutta en ole edes varma ('B:llä on x' ei ole tosi eikä epätosi). Ja sitten siirrän A:n muut ominaisuudet paitsi x:n B:lle täysi-analogia-totena. Olisi myös outoa tehdä päätöksiä, kuten siirtää x itse todeksi jostain epävarmuudesta. Silloin tulokset olisivat aina binäärisiä, vaikka tiedot eivät.

      Se että filosofiassa puhutaan totuudesta ja epätotuudesta, tuli selväksi formaalin logiikan synnyttyä. Siinä on olemassa binääriarvojen ja muiden arvojen loogista algebraa, joka alkoi filosofiasta ja logiikan kirjoittamisesta matemaattiseen muotoon. Binääriarvot, joilla on kaksi peruslaskutoimitusta (ja/tai), muodostavat lineaarisen ryhmän. On olemassa myös binääriarvojen analogiaa tavoitteleva malli , missä analogian määritelmä on vähän köykäinen ja vaatii esim. 4 kohdetta toimiakseen. Tässä tavassa analogia on sitä, että parin a,b välillä on samanlainen totuustaulu kuin parin c,d välillä. Eli a,b muistuttaa c,d:tä. Päättelyssä on kolme oletettua arvoa ja tämän analogia-suhteen olettaminen, jolloin joskus tietää viimeisen arvon. Esim. jos parittomat muuttujat kertovat, onko hedelmä banaani, ja toiset kertovat, onko väri sininen, sanotaan että on a=ei ja c=ei. Tällöin analogia-yhtälöä voi alkaa käyttämään, ja siitä seuraa mm. tapaus, että, jos väri b on sininen, niin kuvitellaan, että myös väri d on. Valtava menestys siis. Heikkoutena on, että ei ole määritelmää sille, että joissain tapauksissa emme halua saada mitään vastausta kysymykseen, mikä d:n arvo on, jos lähtökohta ei muistuta perusanalogiaa. Jos saa tehdä algoritmia ympäristössä, jossa voi olettaa olevan toimivia algoritmeja (verrattuna totuuden kuvailemiseen), tällä ei ole väliä.

      Mitä myös voi tehdä, on verrata keskenään analogisia ja ns. binäärisiä (digitaalisia) virtapiirejä. Missä analogia ei liity äskeiseen mitenkään.

      Analoginen virtapiiri tunnistaa (reagointi) esim. jännitteen muodon, mutta se ei ota tähtäimeen kahta jännitekäyrää ja sitten arvele, pitäisikö sen jättää niiden erot huomioimatta vai pitää niitä erilaisena. (Jos haluaa tehdä näin, niin on digitaalisia vempaimia tähän tarkoitetuilla algoritmeilla. Analoginen voi tahdistaa käyrät johonkin, ja sitten erottaa ne ja sitten tehdä jotain analogista uutta käyrää sillä, mitä jää). Tästä ei myöskään voi päätellä onko filosofi tunnistanut yksittäisen käyrän muodon, ja mitä tarkoittaa 'yksittäinen käyrän muoto'. Kun ei voida määritellä yksittäistä käyrän muotoa vaan verrataan vähintään kahta, on kyseessä binäärinen tehtävän asettelu ja seurauskin on yleensä binäärinen joko-tai -ajattelu. On silti mahdollista harrastaa mitä tahansa asiaa useamman kuin kahden asian kesken. Ja pitää asiaa A muunakin kuin sellaisena, että sillä joko on tai ei ole B:n jokin tuntematon asia (käyrä ei ole samanlainen eikä erilainen, eikä niin samanlainen kuin viimeksi oli). Mutta jos ei sano harrastavansa tätä äärettömän asian kesken, on helposti digitalisoitavissa.

      Logiikka, missä on analogista virtapiiriä muistuttava totuusarvo, on
      https://en.wikipedia.org/wiki/Fuzzy_logic
      Tämä syntyi vasta matematiikan logiikkamenetelmien jälkeen, eikä sovi kenenkään filosofin suuhun, kuten ensimmäisessä esimerkissä. Muita matematiikan keksintöjä on löysätä joidenkin predikaattien suhdetta ja vaatimuksia, ja esittää silti tuloksia, jotka olisivat muutoin tautologisesti aina epätosia tai huonoja väitteitä. Näitäkin voi olla luontevaa kutsua analogioiksi ja silti totuus on periaatteessa binäärinen. Predikaatti jotenkin päättää, milloin se saa tulla totena ulos.

      1

      • Anonyymi

        B:
        "...mikä minusta voitaisiin välttää myös siten että otetaan huomioon se että mittaustapahtuman eli ns. nykyhetken kesto ei ole koskaan nolla vaan jokin ajanjakso jonka puitteissa mikään ei voi olla äärimmäisen tarkasti määriteltyä kuten fiktiivisissa pysäytyskuvissa ja fysiikan kaavojen delta-t (aika) parametrissa. "

        Pystytkö ottamaan jonkun Köpenhaminaan liittyvän mittaustapahtuman, ja sanomaan mitä siinä tapahtuu alussa, välissä ja lopussa? Miten objekti on muihin aikoihin verrattuna erilainen tässä välissä eli tietää olevansa välissä? Ja mikä siitä tekee sellaisen välin, ettei tätä väliä voitaisi ajatella poistettavan, jotta mentäisiin alusta suoraan loppuun? Tämä mitä tästä sanoo, voisi olla pysäytyskuvien joukko, ja tosiasiassa Köpenhamina on se joka sanoo, ettei tarvitse olla pysäytyskuvia mennäkseen alusta loppuun, vaan kaksi kuvaa riittää. Toisaalta, jos et tee pysäytyskuvia, niin miksi teet aikaan jonkun suuren välin eli valmistaudut useita pysäytyskuvia varten?

        Pysäytyskuvat eivät ole sitä varten, että jokin on tarkasti määritelty. Mainitsemasi monimaailmatulkinta sanoo, että pysäytyskuvissa mm. täältä tulevaisuuteen on monta maailmaa, ja tällä hetkellä on epätarkkaa eli epävarmaa se, mikä niistä on sinun. Silti ei ole epätarkkaa, mitkä ne mahdollisuudet ovat, eli jokainen maailma on määritelty. Jos haluaisit, että esim. kaksoirakokokeen seinän kuva ei olisi tarkkaan määritelty raidoiksi, joiden ääriviivat (tai liukuva tummuus) on etukäteen tiedossa, silloin ei olisi mitään määriteltyä, mutta et siltikään tekisi mitään jollain ei-pysäytyskuvalla.

        Fysiikan kaavojen delta-t ei kerro, että ajalla on dynaaminen nopeus. Pitää olla gravitaatiokenttä, joka on geometrinen aika-avaruudessa. Kun ajannopeus muuttuu, sen tietää siitä, että esim. metrisen tensorin g_00, riippuu jostain koordinaatista joka voi olla mm. t eli silloin lukee dg = ... dt ....Koordinaatti on koordinaatti, koska siinä voi siirtyä ja olla, ja olla jossain muualla kunhan huolehtii, että kaikkialla siinä on oltava. Koordinaatistossa siirtymisen käsitettä pitää merkitä omalla dt:llä. Kun on olemassa kaksi d-termiä, jokin (g) muuttuu koordinaatiston arvoa (t) pitkin. Eli aletaan tietää, mitä sen arvo on t:llä, ja että onko siinä muutosta, jos t muuttuu.

        "Beardenin kuvaama uusi Aristoteleen mallin korvaava logiikka ottaa tämän huomioon ja samalla mahdollistaa sen että aika & massa voivat muuntua toisikseen ja koska samalla siirrytään ikäänkuin oisesta harmaasävyihin niin logiikassa vastakohdat muuttuvat identiteetiksi rajapinnassaan eikä Aristoteleen logiikka pidä paikkaansa koska siinä ei oteta huomioon että nykyhetken eli havainnon kesto ei ole koskaan nolla ja että determinismin ja satunnaisuuden välillä lukematon määrä vaihtoehtoja eikä mikään ole binääristä joten sekä"

        Aristoteles keksi analogisen logiikan. Muut filosofiat analogisesta logiikasta ovat samoja kuin se (ainakin analogian perusteella).

        Ehkä tarkoitat induktiivista logiikka ja että kaikki empiirinen tiede on filosofien mielestä induktiivista, koska karikatyyrimäisesesti tiede ajattelee, että muutama koe kertoo kaiken siitä, mitä asiat ovat aina tai todella usein tulevaisuudessa. Nyt jos sanot, että tulevaisuudessa tehdään kvanttimittaus, jossa mittauksen aikana kuluu enemmän aikaa, kuin mitä me muut kuvittelemme, sinä tarvitset voimakkaampaa induktioon turvautumista, koska jos ajassa verrataan, meidän muiden mielestämme ennustamamme tulos olisi voitu saada aikaisemmin, eikä meidän tarvitse olettaa niin pitkälle tulevaisuuteen kuin sinun (tämän voi ajatella myös menneisyyteen, koska sinä myös viet jotain asiaa kauemmas menneisyyteen).

        Jos puhut tieteen mittauksista (jopa vain muutamasta QM-mittauksesta) et voi yleistää tätä koko filosofiaan. Tai jos teet niin, on kyseessä toisenlainen päänsisäinen induktio. Aristoteleen logiikoista ei välttämättä pysty johtamaan matematiikkaa, joka tieteen teorioissa on, vaan tarvitaan myöhempi muotoilu ja jopa ne matemaattiset premissit. Siten en sanoisi, että muilla Aristoteleksillä on merkitystä tieteelle. Tästä modernista logiikasta olisit voinut väittää jotain myös. Jos matematiikkaa ei esitettäisi nykyisellä loogisella tavalla, joka on 1900-luvun alusta, samat teoriat yksinkertaisesta QM:stä olisivat kuitenkin olemassa. Eli ne, jotka tarvitaan mittauksesta ja havainnoista keskustelemiseen.
        ...

        2


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        B:
        "...mikä minusta voitaisiin välttää myös siten että otetaan huomioon se että mittaustapahtuman eli ns. nykyhetken kesto ei ole koskaan nolla vaan jokin ajanjakso jonka puitteissa mikään ei voi olla äärimmäisen tarkasti määriteltyä kuten fiktiivisissa pysäytyskuvissa ja fysiikan kaavojen delta-t (aika) parametrissa. "

        Pystytkö ottamaan jonkun Köpenhaminaan liittyvän mittaustapahtuman, ja sanomaan mitä siinä tapahtuu alussa, välissä ja lopussa? Miten objekti on muihin aikoihin verrattuna erilainen tässä välissä eli tietää olevansa välissä? Ja mikä siitä tekee sellaisen välin, ettei tätä väliä voitaisi ajatella poistettavan, jotta mentäisiin alusta suoraan loppuun? Tämä mitä tästä sanoo, voisi olla pysäytyskuvien joukko, ja tosiasiassa Köpenhamina on se joka sanoo, ettei tarvitse olla pysäytyskuvia mennäkseen alusta loppuun, vaan kaksi kuvaa riittää. Toisaalta, jos et tee pysäytyskuvia, niin miksi teet aikaan jonkun suuren välin eli valmistaudut useita pysäytyskuvia varten?

        Pysäytyskuvat eivät ole sitä varten, että jokin on tarkasti määritelty. Mainitsemasi monimaailmatulkinta sanoo, että pysäytyskuvissa mm. täältä tulevaisuuteen on monta maailmaa, ja tällä hetkellä on epätarkkaa eli epävarmaa se, mikä niistä on sinun. Silti ei ole epätarkkaa, mitkä ne mahdollisuudet ovat, eli jokainen maailma on määritelty. Jos haluaisit, että esim. kaksoirakokokeen seinän kuva ei olisi tarkkaan määritelty raidoiksi, joiden ääriviivat (tai liukuva tummuus) on etukäteen tiedossa, silloin ei olisi mitään määriteltyä, mutta et siltikään tekisi mitään jollain ei-pysäytyskuvalla.

        Fysiikan kaavojen delta-t ei kerro, että ajalla on dynaaminen nopeus. Pitää olla gravitaatiokenttä, joka on geometrinen aika-avaruudessa. Kun ajannopeus muuttuu, sen tietää siitä, että esim. metrisen tensorin g_00, riippuu jostain koordinaatista joka voi olla mm. t eli silloin lukee dg = ... dt ....Koordinaatti on koordinaatti, koska siinä voi siirtyä ja olla, ja olla jossain muualla kunhan huolehtii, että kaikkialla siinä on oltava. Koordinaatistossa siirtymisen käsitettä pitää merkitä omalla dt:llä. Kun on olemassa kaksi d-termiä, jokin (g) muuttuu koordinaatiston arvoa (t) pitkin. Eli aletaan tietää, mitä sen arvo on t:llä, ja että onko siinä muutosta, jos t muuttuu.

        "Beardenin kuvaama uusi Aristoteleen mallin korvaava logiikka ottaa tämän huomioon ja samalla mahdollistaa sen että aika & massa voivat muuntua toisikseen ja koska samalla siirrytään ikäänkuin oisesta harmaasävyihin niin logiikassa vastakohdat muuttuvat identiteetiksi rajapinnassaan eikä Aristoteleen logiikka pidä paikkaansa koska siinä ei oteta huomioon että nykyhetken eli havainnon kesto ei ole koskaan nolla ja että determinismin ja satunnaisuuden välillä lukematon määrä vaihtoehtoja eikä mikään ole binääristä joten sekä"

        Aristoteles keksi analogisen logiikan. Muut filosofiat analogisesta logiikasta ovat samoja kuin se (ainakin analogian perusteella).

        Ehkä tarkoitat induktiivista logiikka ja että kaikki empiirinen tiede on filosofien mielestä induktiivista, koska karikatyyrimäisesesti tiede ajattelee, että muutama koe kertoo kaiken siitä, mitä asiat ovat aina tai todella usein tulevaisuudessa. Nyt jos sanot, että tulevaisuudessa tehdään kvanttimittaus, jossa mittauksen aikana kuluu enemmän aikaa, kuin mitä me muut kuvittelemme, sinä tarvitset voimakkaampaa induktioon turvautumista, koska jos ajassa verrataan, meidän muiden mielestämme ennustamamme tulos olisi voitu saada aikaisemmin, eikä meidän tarvitse olettaa niin pitkälle tulevaisuuteen kuin sinun (tämän voi ajatella myös menneisyyteen, koska sinä myös viet jotain asiaa kauemmas menneisyyteen).

        Jos puhut tieteen mittauksista (jopa vain muutamasta QM-mittauksesta) et voi yleistää tätä koko filosofiaan. Tai jos teet niin, on kyseessä toisenlainen päänsisäinen induktio. Aristoteleen logiikoista ei välttämättä pysty johtamaan matematiikkaa, joka tieteen teorioissa on, vaan tarvitaan myöhempi muotoilu ja jopa ne matemaattiset premissit. Siten en sanoisi, että muilla Aristoteleksillä on merkitystä tieteelle. Tästä modernista logiikasta olisit voinut väittää jotain myös. Jos matematiikkaa ei esitettäisi nykyisellä loogisella tavalla, joka on 1900-luvun alusta, samat teoriat yksinkertaisesta QM:stä olisivat kuitenkin olemassa. Eli ne, jotka tarvitaan mittauksesta ja havainnoista keskustelemiseen.
        ...

        2

        Jos kantasi on se, että matematiikan logiikkaformalismi on enemmän kuin analogia sille, mitä matematiikalla tehdään, ja että sanomalla meidän luopuvan logiikasta joskus, me luopuisimme myös kaikista asioista maan ja matikankirjan välillä kaikissa kohdissa, missä asiaan on otettu kantaa tällä formalismilla, silloin ei ole ensinnäkään käsitettä kuten aika (luku). Ei ole käsitteitä kuten ennen jotain ja jonkin jälkeen ja joidenkin aikojen välissä oleva ns. mittaus. Tämän sijaan voisit sanoa, että on paljon asiaa, jotka ovat makroskooppisia illuusioita, ja vaikka näissä eletään hyvin formaalia loogista elämää, silti todellisuuteen on parempi uppoutua jollain muulla, ja joskus hyvänä päivänä tästä asiasta tullaan tekemään siihen jotenkin formaalisti liittyvä teoria mikrotason objekteista, joista ensimmäinen iso ilmiö on, että se tuottaa heti makrotason logiikkaan jonkin tietyn ajan jotain asiaa varten. (Tietty aika, joka determinoituu muuna asiana omassa mallissasi, joka on omassa formalismissasi, on periaattessa muodostettavissa logiikan yli toiseen logiikkaan).

        Ihmiset, kuten Köpenhaminalaiset, joiden mielestä aikaa ei mittauksessa kulu, ovat kaikki epädeterministejä, mutta kukaan ei ole vahvasti sitä mieltä ettei aikaa kulu. Köpenhamina voi olla vahvasti sitä mieltä, että kaksoisrakokokeen kesto on se, mikä kappaleelta kestäisi kulkea koko matka, jos joku tietäisi, milloin kappale lähti, mitä ei voida tietää. Kun objektit ovat aaltoja, jotka ovat avaruuden laidasta laitaan, ne ovat aina siellä, missä kokeen viimeinen seinä on, eikä vuorovaikutus näiden välillä ala mistään hetkestä tai pääty. Aalto voidaan antaa ja ottaa pois QFT:ssä, mutta sitä ennen ja jälkeen on muita aaltoja, jotka ovat samassa loogisessa asemassa.

        Ne jotka ovat mittauksen suhteen deterministejä, mutta eivät superdeterministejä, ovat todennäköisesti ehdottaneet malleja, joissa aikaa kuluu, koska mekaaniset deterministiset asiat tapahtuvat paremmin ajassa, vaikka olisi epärelativistisesta QM:stä kyse. Superdeterminismi käsittelee asiaa päättämällä kaikki asiat ja niiden lisäksi kaikki maailman muut asiat piilomuuttujien avulla, jotka ovat olleet jossain arvossa ajan alusta lähtien ja jotka siten eivät vaikuta Bellin epäyhtälö -tarkasteluun.

        Logiikan osissa eli kielessä voi olla vastakohtia, mutta universumissa ei välttämättä ole. Esim. jos ajattelee, että ylös-sanan vastakohta on alas, niin universumissa ei ole määritelty välttämättä, mikä on ylös. Vastakohtia voi käsitellä universumissa korkeintaan ottamatta koko kohdetta (koko alkeishiukkanen) tarkasteluun ja puhumalla ominaisuus kerrallaan.

        Induktio on minusta olemassa ilman vastakohta-käsitteen olemassaoloa, vaikka induktiota ajatellessa ajattelee: induktion oletusosio ei ole induktion kohde. Pitääkö ottaa huomioon, että induktion oletus muuttuu ennen kuin filosofi on ajatellut induktion loppuun asti? Empiirisiä havaintoja pystyy tekemään ja kirjaamaan ylös faktuaalisesti, vaikka havainnolla on kesto eli tuntematon väliaika. Tämän hetken QM-havainto on sellainen, että alkutila voi olla epämääräinen jakauma (oletettu jälkeenpäin). Havainto on että joskus havainnon jälkeen jostain alkutilasta on tullut yksittäinen tila suureelle. Havainnosta ei voi nähdä alkutilaa ja se kuuluu teoriaan. On samantekevää sanoa, onko alkutilan jälkeen jokin tila, joka ei ole teoretisoitu alku eikä loppu. Mutta jokainen saa tehdä tästä teorian, jossa havaittuja lopputiloja syntyy. Tällöin empiirisyys on toiminut, eivätkä ihmiset, jotka tekevät teorioita asioista pysty vaikuttamaan siihen, miten empiirisyys toimii (en kommentoi mitään intentiota, vaan sitä että logiikkaa vaihtavat ihmiset keksivät näkymättömän alkutilan erilaiseksi kahteen kertaan alkaneeksi tilaksi).

        Sekä satunnainen että deterministinen todellisuus jatkaa kysymystä siirtäen sen eteenpäin, koska jonkin täytyy ratkaista milloin on satunnainen ja milloin deterministinen objekti. Köpenhaminalaisten mielestä maailma oli jo varmaan sekä satunnainen että deterministinen ja nämä ovat eri aikoina voimassa vain jos he vahvasti esittävät, että jotain tapahtuu mittauksessa nopeasti. Satunnaisuus esiintyy kvanttiobjektin matematiikassa eri kokoisina. Siinä saavutetaan raja, missä kokeet eivät voisi osoittaa, onko satunnaisuutta jäljellä enää. Eli kokeiden perusteella ei-satunnaisuus ei ole aina sama kuin matemaattisesti nollan saavuttanut satunnaisuus (joka voi olla teoriassa mahdotonta tietyille objekteille).

        3


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos kantasi on se, että matematiikan logiikkaformalismi on enemmän kuin analogia sille, mitä matematiikalla tehdään, ja että sanomalla meidän luopuvan logiikasta joskus, me luopuisimme myös kaikista asioista maan ja matikankirjan välillä kaikissa kohdissa, missä asiaan on otettu kantaa tällä formalismilla, silloin ei ole ensinnäkään käsitettä kuten aika (luku). Ei ole käsitteitä kuten ennen jotain ja jonkin jälkeen ja joidenkin aikojen välissä oleva ns. mittaus. Tämän sijaan voisit sanoa, että on paljon asiaa, jotka ovat makroskooppisia illuusioita, ja vaikka näissä eletään hyvin formaalia loogista elämää, silti todellisuuteen on parempi uppoutua jollain muulla, ja joskus hyvänä päivänä tästä asiasta tullaan tekemään siihen jotenkin formaalisti liittyvä teoria mikrotason objekteista, joista ensimmäinen iso ilmiö on, että se tuottaa heti makrotason logiikkaan jonkin tietyn ajan jotain asiaa varten. (Tietty aika, joka determinoituu muuna asiana omassa mallissasi, joka on omassa formalismissasi, on periaattessa muodostettavissa logiikan yli toiseen logiikkaan).

        Ihmiset, kuten Köpenhaminalaiset, joiden mielestä aikaa ei mittauksessa kulu, ovat kaikki epädeterministejä, mutta kukaan ei ole vahvasti sitä mieltä ettei aikaa kulu. Köpenhamina voi olla vahvasti sitä mieltä, että kaksoisrakokokeen kesto on se, mikä kappaleelta kestäisi kulkea koko matka, jos joku tietäisi, milloin kappale lähti, mitä ei voida tietää. Kun objektit ovat aaltoja, jotka ovat avaruuden laidasta laitaan, ne ovat aina siellä, missä kokeen viimeinen seinä on, eikä vuorovaikutus näiden välillä ala mistään hetkestä tai pääty. Aalto voidaan antaa ja ottaa pois QFT:ssä, mutta sitä ennen ja jälkeen on muita aaltoja, jotka ovat samassa loogisessa asemassa.

        Ne jotka ovat mittauksen suhteen deterministejä, mutta eivät superdeterministejä, ovat todennäköisesti ehdottaneet malleja, joissa aikaa kuluu, koska mekaaniset deterministiset asiat tapahtuvat paremmin ajassa, vaikka olisi epärelativistisesta QM:stä kyse. Superdeterminismi käsittelee asiaa päättämällä kaikki asiat ja niiden lisäksi kaikki maailman muut asiat piilomuuttujien avulla, jotka ovat olleet jossain arvossa ajan alusta lähtien ja jotka siten eivät vaikuta Bellin epäyhtälö -tarkasteluun.

        Logiikan osissa eli kielessä voi olla vastakohtia, mutta universumissa ei välttämättä ole. Esim. jos ajattelee, että ylös-sanan vastakohta on alas, niin universumissa ei ole määritelty välttämättä, mikä on ylös. Vastakohtia voi käsitellä universumissa korkeintaan ottamatta koko kohdetta (koko alkeishiukkanen) tarkasteluun ja puhumalla ominaisuus kerrallaan.

        Induktio on minusta olemassa ilman vastakohta-käsitteen olemassaoloa, vaikka induktiota ajatellessa ajattelee: induktion oletusosio ei ole induktion kohde. Pitääkö ottaa huomioon, että induktion oletus muuttuu ennen kuin filosofi on ajatellut induktion loppuun asti? Empiirisiä havaintoja pystyy tekemään ja kirjaamaan ylös faktuaalisesti, vaikka havainnolla on kesto eli tuntematon väliaika. Tämän hetken QM-havainto on sellainen, että alkutila voi olla epämääräinen jakauma (oletettu jälkeenpäin). Havainto on että joskus havainnon jälkeen jostain alkutilasta on tullut yksittäinen tila suureelle. Havainnosta ei voi nähdä alkutilaa ja se kuuluu teoriaan. On samantekevää sanoa, onko alkutilan jälkeen jokin tila, joka ei ole teoretisoitu alku eikä loppu. Mutta jokainen saa tehdä tästä teorian, jossa havaittuja lopputiloja syntyy. Tällöin empiirisyys on toiminut, eivätkä ihmiset, jotka tekevät teorioita asioista pysty vaikuttamaan siihen, miten empiirisyys toimii (en kommentoi mitään intentiota, vaan sitä että logiikkaa vaihtavat ihmiset keksivät näkymättömän alkutilan erilaiseksi kahteen kertaan alkaneeksi tilaksi).

        Sekä satunnainen että deterministinen todellisuus jatkaa kysymystä siirtäen sen eteenpäin, koska jonkin täytyy ratkaista milloin on satunnainen ja milloin deterministinen objekti. Köpenhaminalaisten mielestä maailma oli jo varmaan sekä satunnainen että deterministinen ja nämä ovat eri aikoina voimassa vain jos he vahvasti esittävät, että jotain tapahtuu mittauksessa nopeasti. Satunnaisuus esiintyy kvanttiobjektin matematiikassa eri kokoisina. Siinä saavutetaan raja, missä kokeet eivät voisi osoittaa, onko satunnaisuutta jäljellä enää. Eli kokeiden perusteella ei-satunnaisuus ei ole aina sama kuin matemaattisesti nollan saavuttanut satunnaisuus (joka voi olla teoriassa mahdotonta tietyille objekteille).

        3

        " vastakohdat muuttuvat identiteetiksi rajapinnassaan"

        Identifioitko kaikki logiikan objektit reaalifunktioiksi (kuten skalaari), jotka esiintyvät välillä, jonka päät ovat ääripäät 'täysi' ja 'tyhjä', ja puolikas arvo on rajapinta? Täysi ei silloin muutu tyhjäksi tai päinvastoin esim. analogisessa piirissä, vaan piirin idea on käyttää myös käsitettä puolikas (ja piirit muistuttavat tätä täysi ja tyhjä -asiaa eivätkä kaikkia ihmisten keksimiä vastakohtia). Puolikkaan asemasta voi tässä käyttää arvoa 'ei mitään', kun on täysin yhteen suuntaan ääripää ja täysin toiseen suuntaan ääripää.

        Ilman funktiota et voi määritellä mitään objektiivista rajaa tai muodostaa pientä eroa 'täydestä' tai muutosta tyhjästä täyteen, vaan joku loogikko heittelisi arvioitaan, milloin jokin tarkoittaa tyhjää tai täyttä tai identiteettiä. Varsinkin jos ei ole olemassa puolikasta, ei ole olemassa mitään sääntöä, missä identiteetti otetaan käyttöön muiden sijaan. Mikä on identiteetin määritelmä? Onko olemassa algoritmi tai virtapiiri, johon identiteetin syöttäminen on oma tapauksensa ja vain kolmas taso? Tässä kannattaisi laskea erikseen asioita, jotka tulevat piiristä ulos.

        Kuten yllä oli, voidaan logiikkaasi ääripäistä ja keskellä olevasta nollasta aina löytää universumista, jos universumin mielestä aina on kyseessä ei-mitään. On olemassa monta matematiikan aihetta, jossa esiintyy vastakkaiset asiat, ja niiden keskellä tai molemmista tulee nolla. Näitä objekteja universumi toki käyttää, mutta on havaittu tarvetta muillekin. Ihmisten kanssa (I) tai muualla voidaan tehdä Aristoteelista logiikkaa, jossa on sanotaan POS, NEG, ja 0, mitkä tarkoittavat esim. köyhä, rikas ja ei kumpikaan. Mutta se tehdään siis esim. näin:
        I on joko POS tai ei ole POS
        Jos I on POS, I ei ole NEG eikä I ole 0
        Jos I ei ole POS, joko I on 0 tai I on NEG



        "...mittaustapahtuman eli ns. nykyhetken kesto ei ole koskaan nolla vaan jokin ajanjakso jonka puitteissa mikään ei voi olla äärimmäisen tarkasti määriteltyä kuten fiktiivisissa pysäytyskuvissa ja fysiikan kaavojen delta-t (aika) parametrissa. "

        Mitä väliä tällä ei-tarkkaan määritellyllä vaiheella (ETV) on, kun ei puhuta kietoutumisesta (et puhunut tässä yhteydessä kietoutumisesta vaan laskit maailmaksi yksinkertaisenkin todennäköisyysjakauman)? Jos teoria on, että tarkasta jakaumasta tulee mikä tahansa arvo eli satunnainen arvo, niin ei ETV tuota erilaista teoriaa, tai mitään mitä havaittaisiin muuna kuin edelleen satunnaisesti esiintyvinä mittauksina. Onko ETV:n tarkoitus, että olisimme ilman mittausta edeltäviä satunnaisjakaumia? Tällöin ei ole mitään teoriaa, missä olisi mahdollista muodostaa kietoutuneita tiloja kahden objektin välillä, mutta ei minkään muun. Jos taas ennen ETV:tä on olemassa kietoutuminen, ei ETV:n pidä sekaantua siihen, että vain tarkka kietoutumiskorrelaatio pitää muodostaa, jos niin on päätetty. Tällöin on samantekevää tekeekö korrelaation käsin mittauksen hetkellä, epätarkalla logiikalla vai Aristoteleen käsin, kunhan logiikka pystyy matemaattisesti samaan kuin on nähty. (Tosin jos Bellin epäyhtälö toteutuu, silloin ei käsin olisi saanut tehdä mitään. Tai voisit kertoa Bellille, mikä on oikea logiikka tehdä kokeita ristiinrastiin). Eli toisin sanoen välilogiikka ei saa poistaa kietoutumista, joka on kerran asetettu, ja tämä on joko-tai -kysymys, joko-tai -kietoutuneelle tilalle.

        Muutoin ETV:ssä pitää kaikilla ETV-hetkillä toteutua vain yhtä paljon asioita kuin ilman kietoutumista, ja sille on löydettävä merkitys edelliseen. Jos lokaalia realismia ei nykylogiikassa ole, mutta idealismia on, niin mitä yrität pelastaa/tukehduttaa muuttamalla logiikkaa?

        4


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " vastakohdat muuttuvat identiteetiksi rajapinnassaan"

        Identifioitko kaikki logiikan objektit reaalifunktioiksi (kuten skalaari), jotka esiintyvät välillä, jonka päät ovat ääripäät 'täysi' ja 'tyhjä', ja puolikas arvo on rajapinta? Täysi ei silloin muutu tyhjäksi tai päinvastoin esim. analogisessa piirissä, vaan piirin idea on käyttää myös käsitettä puolikas (ja piirit muistuttavat tätä täysi ja tyhjä -asiaa eivätkä kaikkia ihmisten keksimiä vastakohtia). Puolikkaan asemasta voi tässä käyttää arvoa 'ei mitään', kun on täysin yhteen suuntaan ääripää ja täysin toiseen suuntaan ääripää.

        Ilman funktiota et voi määritellä mitään objektiivista rajaa tai muodostaa pientä eroa 'täydestä' tai muutosta tyhjästä täyteen, vaan joku loogikko heittelisi arvioitaan, milloin jokin tarkoittaa tyhjää tai täyttä tai identiteettiä. Varsinkin jos ei ole olemassa puolikasta, ei ole olemassa mitään sääntöä, missä identiteetti otetaan käyttöön muiden sijaan. Mikä on identiteetin määritelmä? Onko olemassa algoritmi tai virtapiiri, johon identiteetin syöttäminen on oma tapauksensa ja vain kolmas taso? Tässä kannattaisi laskea erikseen asioita, jotka tulevat piiristä ulos.

        Kuten yllä oli, voidaan logiikkaasi ääripäistä ja keskellä olevasta nollasta aina löytää universumista, jos universumin mielestä aina on kyseessä ei-mitään. On olemassa monta matematiikan aihetta, jossa esiintyy vastakkaiset asiat, ja niiden keskellä tai molemmista tulee nolla. Näitä objekteja universumi toki käyttää, mutta on havaittu tarvetta muillekin. Ihmisten kanssa (I) tai muualla voidaan tehdä Aristoteelista logiikkaa, jossa on sanotaan POS, NEG, ja 0, mitkä tarkoittavat esim. köyhä, rikas ja ei kumpikaan. Mutta se tehdään siis esim. näin:
        I on joko POS tai ei ole POS
        Jos I on POS, I ei ole NEG eikä I ole 0
        Jos I ei ole POS, joko I on 0 tai I on NEG



        "...mittaustapahtuman eli ns. nykyhetken kesto ei ole koskaan nolla vaan jokin ajanjakso jonka puitteissa mikään ei voi olla äärimmäisen tarkasti määriteltyä kuten fiktiivisissa pysäytyskuvissa ja fysiikan kaavojen delta-t (aika) parametrissa. "

        Mitä väliä tällä ei-tarkkaan määritellyllä vaiheella (ETV) on, kun ei puhuta kietoutumisesta (et puhunut tässä yhteydessä kietoutumisesta vaan laskit maailmaksi yksinkertaisenkin todennäköisyysjakauman)? Jos teoria on, että tarkasta jakaumasta tulee mikä tahansa arvo eli satunnainen arvo, niin ei ETV tuota erilaista teoriaa, tai mitään mitä havaittaisiin muuna kuin edelleen satunnaisesti esiintyvinä mittauksina. Onko ETV:n tarkoitus, että olisimme ilman mittausta edeltäviä satunnaisjakaumia? Tällöin ei ole mitään teoriaa, missä olisi mahdollista muodostaa kietoutuneita tiloja kahden objektin välillä, mutta ei minkään muun. Jos taas ennen ETV:tä on olemassa kietoutuminen, ei ETV:n pidä sekaantua siihen, että vain tarkka kietoutumiskorrelaatio pitää muodostaa, jos niin on päätetty. Tällöin on samantekevää tekeekö korrelaation käsin mittauksen hetkellä, epätarkalla logiikalla vai Aristoteleen käsin, kunhan logiikka pystyy matemaattisesti samaan kuin on nähty. (Tosin jos Bellin epäyhtälö toteutuu, silloin ei käsin olisi saanut tehdä mitään. Tai voisit kertoa Bellille, mikä on oikea logiikka tehdä kokeita ristiinrastiin). Eli toisin sanoen välilogiikka ei saa poistaa kietoutumista, joka on kerran asetettu, ja tämä on joko-tai -kysymys, joko-tai -kietoutuneelle tilalle.

        Muutoin ETV:ssä pitää kaikilla ETV-hetkillä toteutua vain yhtä paljon asioita kuin ilman kietoutumista, ja sille on löydettävä merkitys edelliseen. Jos lokaalia realismia ei nykylogiikassa ole, mutta idealismia on, niin mitä yrität pelastaa/tukehduttaa muuttamalla logiikkaa?

        4

        "... eikä mikään ole binääristä joten sekä Einsteinin että kvanttifyysikoiden viritykset ovat kaikki siltä osin virheellisiä mutta palvelevat lähinnä propagandana ja peitetarinana salaisemmalle fysiikalle jossa myös kylmäfuusio ja vastaavat tekniikat ovat täysin mahdollisia kuten myös paratavallisina pidettyjen ilmiöiden tekniset sovellukset jota aikaisemmin kutsuttiin taikuudeksi ja magiaksi."

        Einsteinin teoriassa se, että ei ole mitään binääristä, voisi tarkoittaa, että avaruus on sekä litteä että ei-litteä, eikä vain toista yhdellä hetkellä? Teoria kuitenkin sisältää nämä ominaisuudet ja helpon siirtymän toisesta toiseen, kun taas QM sisältää periaatteesa vain objektin joka on nimeltään todennäköisyysaalto. Ja siinä on ikäänkuin binäärisesti valittu todeksi, että se on todennäköisyysaalto, kunnes jotain tapauksia tulkitaan tästä teoriasta riippumatta. Eli GR:ssä ei-binäärisen laadun keksimiseen pitäisi vielä käyttää enemmän aikaa, jotta kyseessä olisi analogia.

        Kylmäfuusion nimellä olevaa väitettä on teknisesti testattu monta kertaa. Ei kannata väittää, että tekniikka on mahdollinen ja sitä ei tarvitsisi muka yhtään vaihtaa. Tässä kylmäfuusiossa oli vetyatomien fuusio. Niiden täytyi edelleen päätyä toistensa läheisyyteen, jotta jotain tapahtuisi. Jos olisi taas kyseeessä ei-binäärisyys, niin ajatteletko, että on olemassa joko-tai -ominaisuus olla lähellä jotain eli olla fuusiossa? Fuusio saavutetaan, jos on myös ei-fuusiota, mutta fuusio ja ei-fuusio eivät ole ainoat lopputulokset?

        5


    • Anonyymi

      Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-625)

      GPT-3 muuten ymmärtää analogioita ja sopivasti ohjattuna sen saa myös tuottamaan analogioiden välisiä analogioita, joista ohessa on joitakin esimerkkejä, jotka pyysin sitä tuottamaan. Yritin saada sen tuottamaan myös analogioiden välisten analogioiden välisiä analogioita, mutta se ei onnistunut suoraan, mutta voisi onnistua antamalla sille riittävä määrä sopivia esimerkkejä kyseisistä rakenteista, mutta koska semanttisesti laadukkaiden kyseisen tyypin esimerkkien luonti ei ole aivan yksinkertaista, niin täytyy tässä rajautua näihin esimerkkeihin sen tuottamista analogioiden välisistä analogioista:

      - "An analogy including birds soaring in a spiral is to an analogy including bees buzzing around a sphere as an analogy including bats hanging quietly in a small cave is to an analogy including kangaroos hopping loudly on a large island."
      - "An analogy including fish swimming in a vortex is to an analogy including squirrels climbing on a cylinder as an analogy including octopuses hiding quietly in a small cave is to an analogy including bears roaring loudly on a large mountain."
      - "An analogy including snakes slithering through a ring is to an analogy including mice scurrying on a wheel as an analogy including crocodiles basking lazily on a small asteroid is to an analogy including elephants trumpeting loudly on a large moon."
      - "An analogy including a chef stirring a pot in a spiral is to an analogy including a musician playing a guitar on a sphere as an analogy including a painter mixing colors quietly on a small palette is to an analogy including a sculptor chiseling loudly on a large block of marble."
      - "An analogy of a memory forming a ring in the brain is to an analogy of a learning moving forward on a path as an analogy of a belief hiding quietly in the mind is to an analogy of a conviction loudly shouting in the spirit."
      - "An analogy of a cogitation swirling in the psyche is to an analogy of a notion percolating among a collective as an analogy of a sentiment lurking quietly in the corpus is to an analogy of a yearning bellowing loudly in the character."
      - "An analogy of a potential spiraling in the universe is to an analogy of a possibility orbiting around the mind as an analogy of a probability hiding quietly in the brain is to an analogy of a certainty loudly shouting in the spirit."
      - "An analogy of a recollection forming a hoop in the cerebrum is to an analogy of an education advancing on a course as an analogy of a conviction ensconced quietly in the mentality is to an analogy of a conviction vociferating loudly in the ethos."

      • Anonyymi

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-626)

        Vaikka GPT-3:lla siis onkin täydet kyvyt tuottaa suhteellisen optimaalisia analogioita ja sopivasti ohjattuna myös analogioiden välisiä analogioita, niin sen kyky ratkaista sellaisia tehtäviä, joissa täytyy täydentää analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa, on rajallinen.

        Se ei esimerkiksi osannut antaa oheiseen laatimaani tehtävään parasta vastausta, vaikka antoikin joidenkin aspektien osalta oikeita vastauksia ja oli samaa mieltä sille myöhemmin annetun parhaan ratkaisun todennäköisestä optimaalisuudesta, kun kyseisen ratkaisun selitti sille yksityiskohtaisesti ja voisi ehkä myös kyetä löytämään parhaan ratkaisun, jos sitä ohjaisi eksplisiittisesti kiinnittämään huomiota tämän tyyppisten tehtävien ratkaisun kannalta oleellisiin aspekteihin. Jätän tässä oikean vastauksen antamatta, niin kukin voi yrittää ratkaista tehtävän itsenäisesti.

        What is x in the following sentence? "An analogy including cats walking in a circle is to an analogy including dogs running on a ball as x is to an analogy including wolfes howling loudly inside Jupiter."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-626)

        Vaikka GPT-3:lla siis onkin täydet kyvyt tuottaa suhteellisen optimaalisia analogioita ja sopivasti ohjattuna myös analogioiden välisiä analogioita, niin sen kyky ratkaista sellaisia tehtäviä, joissa täytyy täydentää analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa, on rajallinen.

        Se ei esimerkiksi osannut antaa oheiseen laatimaani tehtävään parasta vastausta, vaikka antoikin joidenkin aspektien osalta oikeita vastauksia ja oli samaa mieltä sille myöhemmin annetun parhaan ratkaisun todennäköisestä optimaalisuudesta, kun kyseisen ratkaisun selitti sille yksityiskohtaisesti ja voisi ehkä myös kyetä löytämään parhaan ratkaisun, jos sitä ohjaisi eksplisiittisesti kiinnittämään huomiota tämän tyyppisten tehtävien ratkaisun kannalta oleellisiin aspekteihin. Jätän tässä oikean vastauksen antamatta, niin kukin voi yrittää ratkaista tehtävän itsenäisesti.

        What is x in the following sentence? "An analogy including cats walking in a circle is to an analogy including dogs running on a ball as x is to an analogy including wolfes howling loudly inside Jupiter."

        "Vaikka GPT-3:lla siis onkin täydet kyvyt tuottaa suhteellisen optimaalisia analogioita ja sopivasti ohjattuna myös analogioiden välisiä analogioita, niin sen kyky ratkaista sellaisia tehtäviä, joissa täytyy täydentää analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa, on rajallinen."

        Mikä mielestäsi on optimaalinen analogia?

        Mitä tarkoittaa "analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa"?


        ...

        Kaikki nuo edellä esitetyt GPT:n tuottamat analogiat ovat triviaaleja eli ne eivät lisää ymmärrystä mitenkään eli analogioiden tuottaminen ei ole mikään itsetarkoitus vaan nimenomaan mielenkiintoisten ja potentiaalisesti tärkeiden analogioiden huomaaminen usein täysin erilaisina ja yhteismitattomina pidettyjen viitekehysten välillä kuten esim. täysin erilaisten tieteenalojen välillä. Kyse on hahmojen tunnistuksesta (pattern recognition) ja syvemmän tason resonanssista sekä vertauskuvallisesti että myös hyvin konkreettisesti.

        Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen.

        Resonanssivaikutukset ovat nimenomaan analogisia.

        What Is Sympathetic Resonance?

        https://www.youtube.com/watch?v=c2VHVjHxvq0

        Amazing Resonance Experiment!

        https://www.youtube.com/watch?v=wvJAgrUBF4w

        Wine glass resonance in slow motion

        https://www.youtube.com/watch?v=BE827gwnnk4

        Sama resonanssin idea on laajennettavissa koskemaan koko sähkömagneettista spektriä.

        Ja koska tuo resonanssin idea varsinkin myös sähkömagnetismiin sovellettu johtaa helposti hyvin vaarallisiin teknologioihin (kuten esim. T. Beardenin tuotannossa kerrotaan) niin se on valtavirtatieteen ja median tasolla melko hys-hys kamaa edelleen. :D

        Tieteen ja ylipäätänsä kaiken inhimillisen ajattelun voimakas keskittyminen binäärisen logiikan hahmotukseen ja sen aiheuttama tieteen lokeroituminen yhä kapeimpiin kokonaisuuksiin palvelee nimenomaan kaikenlaisen salailun "need-to-know" periaatetta eli sitä että synteesin eli kokonaisuuden hallinnan mahdollistama tieto on aina myös valtaa kun taas eriyisalojen nippelitasoilta puuttuu sellainen mahdollisuus.


        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vaikka GPT-3:lla siis onkin täydet kyvyt tuottaa suhteellisen optimaalisia analogioita ja sopivasti ohjattuna myös analogioiden välisiä analogioita, niin sen kyky ratkaista sellaisia tehtäviä, joissa täytyy täydentää analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa, on rajallinen."

        Mikä mielestäsi on optimaalinen analogia?

        Mitä tarkoittaa "analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa"?


        ...

        Kaikki nuo edellä esitetyt GPT:n tuottamat analogiat ovat triviaaleja eli ne eivät lisää ymmärrystä mitenkään eli analogioiden tuottaminen ei ole mikään itsetarkoitus vaan nimenomaan mielenkiintoisten ja potentiaalisesti tärkeiden analogioiden huomaaminen usein täysin erilaisina ja yhteismitattomina pidettyjen viitekehysten välillä kuten esim. täysin erilaisten tieteenalojen välillä. Kyse on hahmojen tunnistuksesta (pattern recognition) ja syvemmän tason resonanssista sekä vertauskuvallisesti että myös hyvin konkreettisesti.

        Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen.

        Resonanssivaikutukset ovat nimenomaan analogisia.

        What Is Sympathetic Resonance?

        https://www.youtube.com/watch?v=c2VHVjHxvq0

        Amazing Resonance Experiment!

        https://www.youtube.com/watch?v=wvJAgrUBF4w

        Wine glass resonance in slow motion

        https://www.youtube.com/watch?v=BE827gwnnk4

        Sama resonanssin idea on laajennettavissa koskemaan koko sähkömagneettista spektriä.

        Ja koska tuo resonanssin idea varsinkin myös sähkömagnetismiin sovellettu johtaa helposti hyvin vaarallisiin teknologioihin (kuten esim. T. Beardenin tuotannossa kerrotaan) niin se on valtavirtatieteen ja median tasolla melko hys-hys kamaa edelleen. :D

        Tieteen ja ylipäätänsä kaiken inhimillisen ajattelun voimakas keskittyminen binäärisen logiikan hahmotukseen ja sen aiheuttama tieteen lokeroituminen yhä kapeimpiin kokonaisuuksiin palvelee nimenomaan kaikenlaisen salailun "need-to-know" periaatetta eli sitä että synteesin eli kokonaisuuden hallinnan mahdollistama tieto on aina myös valtaa kun taas eriyisalojen nippelitasoilta puuttuu sellainen mahdollisuus.


        Belisario

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-627)

        Belisario: "Mikä mielestäsi on optimaalinen analogia?"

        GPT-3:n mukaan: "An optimal analogy should be clear, accurate, relevant, helpful in clarifying the concept requested by the user, not simplistic or complex, providing new perspective and helping the listener to relate to the subject, taking into account the specific context and information provided by the user in their request."

        Mielestäni eräs analogioiden automaattisen tuottamisen funktio voi olla myös toimia merkityksessä "food-for-thought", eli mm. sellaisten yhteyksien eksplikointi, joita tavallisesti ei resurssirajoitteiden vuoksi kyetä tunnistamaan., vaikka päättelyä sinällään ei pyrittäisikään automatisoimaan kuin vain osittain.

        "Mitä tarkoittaa "analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa"?"

        Viittasin tuolla melko sumealla ilmaisulla kyseisessä kontekstissa x:n ratkaisuun XPR-626:n tyyppisissä tehtävänasetuksissa, joissa yksi kokonaisuuden osa on tuntematon. Kyseinen x:n ratkaisu ko. esimerkkitapauksessa havainnollistaisi hyvin sitä, että millaisia ominaisuuksia suhteellisen hyvällä ratkaisulla ko. tyyppiseen tehtävään on suhteessa vähemmän hyviin ratkaisuihin, mutta jätin sen siis ainakin vielä tässä vaiheessa antamatta, jotta kukin voi itsenäisesti yrittää löytää suhteellisen optimaalisen vastauksen. Kannattaa kuitenkin huomata, että jos analogia-tehtävän muoto tai lähtötiedot ovat sellaiset, että paras ratkaisu on suhteellisen huono, niin silloin sillä tietysti on molemmat mainitut ominaisuudet käytettävästä teknologiasta riippumatta.

        "Kaikki nuo edellä esitetyt GPT:n tuottamat analogiat ovat triviaaleja eli ne eivät lisää ymmärrystä mitenkään eli analogioiden tuottaminen ei ole mikään itsetarkoitus vaan nimenomaan mielenkiintoisten ja potentiaalisesti tärkeiden analogioiden huomaaminen usein täysin erilaisina ja yhteismitattomina pidettyjen viitekehysten välillä kuten esim. täysin erilaisten tieteenalojen välillä. Kyse on hahmojen tunnistuksesta (pattern recognition) ja syvemmän tason resonanssista sekä vertauskuvallisesti että myös hyvin konkreettisesti."

        GPT-3 nimenomaan suorittaa hahmojentunnistusta ns. "syvemmän tason resonanssiin" perustuen, eli huomioiden kaikkien sen tiedossa olevien, kysymykseen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksen ja ns. syvemmällä tasolla, kuin mihin ihminen tyypillisesti kykenee ja tuottaa esim. optimaalisia analogioita suhteessa sille annetun kysymyksen kontekstiin ja sen opetusaineistoon.

        Antamani esimerkit ovat nimenomaan vain esimerkkejä siitä, että millaisia tuotetut analogiat voivat olla, sillä se ottaa nimenomaan huomioon kysymyksen kontekstin ja pyydettäessä eri tyyppisiä analogioita, se tuottaa eri tyyppisiä analogioita, eli jos esim. halutaan sen tunnistavan ja tuottavan potentiaalisesti jossakin merkityksessä tärkeitä analogioita esim. eri tieteenalojen välillä, niin silloin tarvitsee vain pyytää sitä tuottamaan kyseisenkaltaisia analogioita ottaen huomioon esim. omat preferenssisi, narratiivisi ja tärkeyskriteerien määritelmäsi. :D

        "Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen."

        No, kerro tuo sille, niin se ottaa tuon huomioon mm. tuottaessaan analogioita. :D

        Esimerkkien antaminen on hyvä tapa saada se tuottamaan haluamansa kaltaisia vastauksia, koska se kykenee tavallaan oppimaan induktiivisesti esimerkkien ominaisuuksien perusteella sen, että millaisiin ominaisuuksiin sen käyttäjä toivoo sen antamien vastausten liittyvän. Mitä tarkemmin kuvaat sen, että mitä haluat sen tuottavan, niin sitä tarkemmin se kykenee tuottamaan haluamasi kaltaisia vastauksia. Jos siis haluat sen huomioivan nyt esiintuomasi asiat analogioiden tuottamiseen liittyen, niin kannattaa kertoa ne sille ennen, kuin pyydät sitä tuottamaan analogioita.

        Kaikenkaikkiaan erilaisilla ihmisillä voi tietenkin olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, että mikä on relevanttia ja myös liittyen siihen, että mitkä muut hyvyyskriteerit ovat vastauksiin liittyen ja sen vuoksi on hyvä, että esim. ChatGPT on niin ultra-geneerinen, että se kykenee huomioimaan kaikki käyttäjän esiintuomat seikat tuottaessaan vastauksia, tosin tietysti vain käytettävissään olevien resurssien puitteissa, tarkoittaen mm. sitä, että se ei kykene huomioimaan kuin "vain" maksimissaan n. 3000 sanaa pitkän kysymyksen...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-627)

        Belisario: "Mikä mielestäsi on optimaalinen analogia?"

        GPT-3:n mukaan: "An optimal analogy should be clear, accurate, relevant, helpful in clarifying the concept requested by the user, not simplistic or complex, providing new perspective and helping the listener to relate to the subject, taking into account the specific context and information provided by the user in their request."

        Mielestäni eräs analogioiden automaattisen tuottamisen funktio voi olla myös toimia merkityksessä "food-for-thought", eli mm. sellaisten yhteyksien eksplikointi, joita tavallisesti ei resurssirajoitteiden vuoksi kyetä tunnistamaan., vaikka päättelyä sinällään ei pyrittäisikään automatisoimaan kuin vain osittain.

        "Mitä tarkoittaa "analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa"?"

        Viittasin tuolla melko sumealla ilmaisulla kyseisessä kontekstissa x:n ratkaisuun XPR-626:n tyyppisissä tehtävänasetuksissa, joissa yksi kokonaisuuden osa on tuntematon. Kyseinen x:n ratkaisu ko. esimerkkitapauksessa havainnollistaisi hyvin sitä, että millaisia ominaisuuksia suhteellisen hyvällä ratkaisulla ko. tyyppiseen tehtävään on suhteessa vähemmän hyviin ratkaisuihin, mutta jätin sen siis ainakin vielä tässä vaiheessa antamatta, jotta kukin voi itsenäisesti yrittää löytää suhteellisen optimaalisen vastauksen. Kannattaa kuitenkin huomata, että jos analogia-tehtävän muoto tai lähtötiedot ovat sellaiset, että paras ratkaisu on suhteellisen huono, niin silloin sillä tietysti on molemmat mainitut ominaisuudet käytettävästä teknologiasta riippumatta.

        "Kaikki nuo edellä esitetyt GPT:n tuottamat analogiat ovat triviaaleja eli ne eivät lisää ymmärrystä mitenkään eli analogioiden tuottaminen ei ole mikään itsetarkoitus vaan nimenomaan mielenkiintoisten ja potentiaalisesti tärkeiden analogioiden huomaaminen usein täysin erilaisina ja yhteismitattomina pidettyjen viitekehysten välillä kuten esim. täysin erilaisten tieteenalojen välillä. Kyse on hahmojen tunnistuksesta (pattern recognition) ja syvemmän tason resonanssista sekä vertauskuvallisesti että myös hyvin konkreettisesti."

        GPT-3 nimenomaan suorittaa hahmojentunnistusta ns. "syvemmän tason resonanssiin" perustuen, eli huomioiden kaikkien sen tiedossa olevien, kysymykseen liittyvien tekijöiden yhteisvaikutuksen ja ns. syvemmällä tasolla, kuin mihin ihminen tyypillisesti kykenee ja tuottaa esim. optimaalisia analogioita suhteessa sille annetun kysymyksen kontekstiin ja sen opetusaineistoon.

        Antamani esimerkit ovat nimenomaan vain esimerkkejä siitä, että millaisia tuotetut analogiat voivat olla, sillä se ottaa nimenomaan huomioon kysymyksen kontekstin ja pyydettäessä eri tyyppisiä analogioita, se tuottaa eri tyyppisiä analogioita, eli jos esim. halutaan sen tunnistavan ja tuottavan potentiaalisesti jossakin merkityksessä tärkeitä analogioita esim. eri tieteenalojen välillä, niin silloin tarvitsee vain pyytää sitä tuottamaan kyseisenkaltaisia analogioita ottaen huomioon esim. omat preferenssisi, narratiivisi ja tärkeyskriteerien määritelmäsi. :D

        "Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen."

        No, kerro tuo sille, niin se ottaa tuon huomioon mm. tuottaessaan analogioita. :D

        Esimerkkien antaminen on hyvä tapa saada se tuottamaan haluamansa kaltaisia vastauksia, koska se kykenee tavallaan oppimaan induktiivisesti esimerkkien ominaisuuksien perusteella sen, että millaisiin ominaisuuksiin sen käyttäjä toivoo sen antamien vastausten liittyvän. Mitä tarkemmin kuvaat sen, että mitä haluat sen tuottavan, niin sitä tarkemmin se kykenee tuottamaan haluamasi kaltaisia vastauksia. Jos siis haluat sen huomioivan nyt esiintuomasi asiat analogioiden tuottamiseen liittyen, niin kannattaa kertoa ne sille ennen, kuin pyydät sitä tuottamaan analogioita.

        Kaikenkaikkiaan erilaisilla ihmisillä voi tietenkin olla hyvinkin erilaisia käsityksiä siitä, että mikä on relevanttia ja myös liittyen siihen, että mitkä muut hyvyyskriteerit ovat vastauksiin liittyen ja sen vuoksi on hyvä, että esim. ChatGPT on niin ultra-geneerinen, että se kykenee huomioimaan kaikki käyttäjän esiintuomat seikat tuottaessaan vastauksia, tosin tietysti vain käytettävissään olevien resurssien puitteissa, tarkoittaen mm. sitä, että se ei kykene huomioimaan kuin "vain" maksimissaan n. 3000 sanaa pitkän kysymyksen...

        Carlos Castaneda The Eagle's Gift:

        "Again, human beings are divided in two. The right
        side, which is called the tonal, encompasses
        everything the intellect can conceive of. The left side,
        called the nagual, is a realm of indescribable features:
        a realm impossible to contain in words. The left side is
        perhaps comprehended, if comprehension is what
        takes place, with the total body; thus its resistance to conceptualization."

        Ts. vasen aivopuolisko (eli se mikä aktivoituu eniten loogis-analyyttisessä kielellisessä prosessoinnissa) on Tonaalia kun taas oikea aivopuolisko eli sanaton ymmärrys on Naguaalin ilmentymää eli ts. tuo algoritmien avulla ihmisen kehittämä tekoäly on eräänlainen Tonaalin äärimmäinen optimointi jolla on ne samat rajoitukset kuin kaikella muullakin loogis-analyyttisellä prosessoinnilla eli kaikki sanaton ymmärtäminen jää kokonaan sen ulkopuollelle (esim. intuitio, tunnetaso, kehon taso) ja pelkkä käsitteiden/sanojen taso perustuu enemmän tai vähemmän keinotekoiseen ilmiöiden luokitteluun ja niiden luokiteltujen asioiden manipulointiin ilman niiden yksilöllisten erojen huomioonottamista.

        Kun katselin viime aikoina spagettiwesternien klassikoita niin tuli mieleen että mitä jos siihen villin lännen yhteisöön tulisi näitä teknokraatteja luokittelemaan ihmisiä sen mukaan miten he soveltuisivat erilaisiin ammatteihin ja töihin niin tällainen luokittelija todennäköisesti saisi aika pian kuulan kalloonsa mistä assosiaation tasolla tuli sitten mieleen että samantapainen aseenkanto-oikeus kuin Sveitsissä voisi olla paikallaan ja sitä tarvitaan nimenomaan tilanteissa jossa ns. valtaapitävät (billionaire busybodies) teknokraattien ja tekoälyn avustuksella yrittävät taas vaihteeksi muodostaa niin totalitääristä yhteiskuntaa jonka rinnalla esim. Stalinin ja Hitlerin viritykset tuntuvat sellaisen rinnalla melko kesyiltä nimenomaan tekoälyn ja robotiikan avulla.

        Varsinkin Gurdjieff aikoinaan oivalsi kuinka kaavamainen, mekaaninen ja yksilön kehitystä estävää on yksipuolinen loogis-analyytinen hahmotus ja sen takia kirjoitti laajan ja varsinkin loogis-analyyttisen hahmotuksen kannalta lähes mahdotoman vaikean teoksensa Kaikki kaikesta - Beelzebubin tarinoita pojanpojalleen jossa hän hyödynsi vanhoja kansanviisauksia varsinkin Mullah Nassr Eddin hahmon ilmaisemina:

        "As-long-as-everything-looks-fine-and-dandy-to-me-what-does-it-matter-if-the-grass-doesn't-grow."

        "For our sins, God has sent us two kinds of physicians, one kind to help us die, and the other to prevent us living."

        "Isn't it all the same if I sing like a donkey as long as they call me a nightingale."

        https://www.endlesssearch.co.uk/gurdjieff_eddin.htm

        Jonka voi yhdistää esim. siihen mitä tämä tieteellis-teknokraattinen kulttuuri on oikeasti saanut aikaan koko lyhyen olemassaolonsa eli n. parinsadan vuoden aikana jolloin aika helposti päätyy hyvin samanlaisiin johtopäätöksiin kuin esim. Pentti Linkola eläessään eli tässä omia melko pessimistisiä mietelmiäni kun aamulla heräsin:

        Matematiikkaa ja logiikkaa on laajamittaisesti sovellettu viimeisen 200 vuoden aikana luonnon manipuloimiseen ja mikä on tämän tieteellis-teknokraattisen kulttuurin todellinen anti ollut?

        Vastaus: Ihmis- ja eläinkunnan massiivinen orjuttaminen ja tuhoaminen, luonnon saastuminen, ihmiskunnan kiihtyvä idioluutio josta kukin meistä voi aika selkeästi todeta että sekä matematiikka että logiikka olivat harvinaisen huonoja keksintöjä seuraustensa valossa tarkasteltuna.

        Minusta alkaa vaikuttaa jo siltä että ylivoimaisesti paras skenaario Maa planeetalle on tämän teknokraattisen "sivistyksen" täydellinen tuhoutuminen esim. massiivisen auringonpurkauksen tai sellaisen EMP-pulssin kautta joka tuhoaa kaiken olemassaolevan elektroniikan ja palauttaa henkiin jääneen ihmiskunnan takaisin kivikauden tai kaikkein mieluiten metsästäjä-keräilijöiden tasolle eli samalle tasolle missä alunperin syntyi esim. nagualistinen shamanismi ja vastaavat suuntaukset kaikkialla muuallakin.

        ;-)

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Vaikka GPT-3:lla siis onkin täydet kyvyt tuottaa suhteellisen optimaalisia analogioita ja sopivasti ohjattuna myös analogioiden välisiä analogioita, niin sen kyky ratkaista sellaisia tehtäviä, joissa täytyy täydentää analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa, on rajallinen."

        Mikä mielestäsi on optimaalinen analogia?

        Mitä tarkoittaa "analogioiden välisten analogioiden puuttuva osa"?


        ...

        Kaikki nuo edellä esitetyt GPT:n tuottamat analogiat ovat triviaaleja eli ne eivät lisää ymmärrystä mitenkään eli analogioiden tuottaminen ei ole mikään itsetarkoitus vaan nimenomaan mielenkiintoisten ja potentiaalisesti tärkeiden analogioiden huomaaminen usein täysin erilaisina ja yhteismitattomina pidettyjen viitekehysten välillä kuten esim. täysin erilaisten tieteenalojen välillä. Kyse on hahmojen tunnistuksesta (pattern recognition) ja syvemmän tason resonanssista sekä vertauskuvallisesti että myös hyvin konkreettisesti.

        Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen.

        Resonanssivaikutukset ovat nimenomaan analogisia.

        What Is Sympathetic Resonance?

        https://www.youtube.com/watch?v=c2VHVjHxvq0

        Amazing Resonance Experiment!

        https://www.youtube.com/watch?v=wvJAgrUBF4w

        Wine glass resonance in slow motion

        https://www.youtube.com/watch?v=BE827gwnnk4

        Sama resonanssin idea on laajennettavissa koskemaan koko sähkömagneettista spektriä.

        Ja koska tuo resonanssin idea varsinkin myös sähkömagnetismiin sovellettu johtaa helposti hyvin vaarallisiin teknologioihin (kuten esim. T. Beardenin tuotannossa kerrotaan) niin se on valtavirtatieteen ja median tasolla melko hys-hys kamaa edelleen. :D

        Tieteen ja ylipäätänsä kaiken inhimillisen ajattelun voimakas keskittyminen binäärisen logiikan hahmotukseen ja sen aiheuttama tieteen lokeroituminen yhä kapeimpiin kokonaisuuksiin palvelee nimenomaan kaikenlaisen salailun "need-to-know" periaatetta eli sitä että synteesin eli kokonaisuuden hallinnan mahdollistama tieto on aina myös valtaa kun taas eriyisalojen nippelitasoilta puuttuu sellainen mahdollisuus.


        Belisario

        "Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen."

        Kietoutumisessa riittää, jos on olemassa informaation ja aaltofunktion tietyt tilat. Sitä voi muodostaa vaihtamatta energiaa. Jos vuorovaikutus kestää kauan voi tutkia erikseen oliko energia siirtynyt kertaakaan siinä välissä, ja onko sitä siirtynyt lopussa. Alussa ja lopussa oleva energia voi muutenkin tarkoittaa osittaisen systeemin energian odotusarvoa tms.. Kietoutuminen voidaan saada syntymään mahdollisesti usealla tavalla, joilla voi olla yksi yhteinen tekijä esim. QFT:ssä, mutta jota yleensä ei mietitä. Energian siirtyminen vuorovaikutuksen aikana voisi siis olla useamman kuin kahden objektin tehtävä.

        Kietoutumisen tila voi muodostua alkutiloille myös siksi, että niiden yhdistetty tila, jossa on vuorovaikutuksen alaisuudessa lasketut energiatilat, on alhaalta rajoitettu ja jakautuu erillisiin tiloihin. Alin tila on monesti kietoutunut, joten kietoutuminen syntyy itsestään ilman mitään ulkopuolista, jos pystyy pitämään kaiken saapuvan energian ulkopuolella ja lähettämään ylemmän tilan energian pois. Tällainen kahden kappaleen ja vuorovaikutuksen (joka olisi vain, jos on kenttä) olisi myös pelkän hiljaisen ääniraudan analogia, jota mikään ei ole yrittänyt saada resonoimaan. Tilojen energiaa ja käyttäytymistä voi muuttaa, ja joskus muutos on tehty yksinkertaisella magneettikentällä, joka ei vaihtele, ja jossa kappaleet päätyvät johonkin tilaan samalla tavalla. Tämä olisi analogia sille, että sahataan äänirauta uusiksi. Ääniraudassa voisi olla myös satunnaista värähtelyä, mutta joku osaisi valikoivasti jäähdyttää raudan (eli periaatteessa pakottaa alempaan energiaan) siten, että jokin taajuus jää siihen, kuten ominaistaajuus.

        Jos ajattelee, että QM-objekti vaikuttaa toiseen objektiin ja tekee siitä jonkinlaisen, ei äänirauta yleensä toimi analogiana tälle toiselle objektille eikä kiihdyttävä ilmiö ensimmäiselle, koska mikään muu resonanssiilmiö ei ole niin vastavuoroinen kuin kahden kappaleen ongelmat yleensä (*), ja kahden kappaleen kietoutuminen. Kaksi äänirautaa toistensa lähellä huoneilmassa on kuitenkin tarpeeksi monen kappaleen ilmiö. Lisäksi QM:ssä voi ajatella olevan äänirautoja, joista ei voi vaimentaa niiden ääntä kokonaan pois, jolloin yhtä niistä ei tarvitse erikoisemmin soittaa ulkopuolelta (eli ajatella resonanssia olevan), jotta jotain värähtelyä olisi.

        (*) Muissa ilmiöissä ei ole kerrottu, että nekin ovat vastavuoroisia. Jos huonosti kerrotulle resonanssille etsii Q-analogian, ensimmäinen idea ei ole kietoutuminen, vaan esim. yksi hiukkanen sijoitettaisiin esim. oskilloivaan magneettikenttään, jota ei voi muuttaa hiukkasen toimesta. Monikaan hiukkanen ei tällöin omaa mitään erikoista resonaatiota, vaan jos hiukkanen on yksin, kaikki magneettikentän liikkeet kelpaavat niiden liikkeille ja spinille. Samanlainen yhden kappaleen väräyttely QFT:ssä olisi valosähköinen ilmiö (tai sironta), missä on yksi värähtelevä objeki ja joukko fotoneja, joista yksikään ei selviydy vuorovaikutuksesta (tai siroaa), ja silloin kietoutumista ei ole (ehkä, eikä aina tiedä mihin). Tällöin jokin objekti resonoi jonkun fotonitaajuuden kanssa, mutta useimmiten ei ole mitään resonanssipiikkiä. Näitä kuitenkin voi olla äskeisissä tapauksissa, jos muodostetaan systeemi eli sahaus, jossa on keksitty objektille transitioita tiloihin, ja silloin transition tapausta pidetään jonain, mille tietty taajuus sopii.

        Ääniraudan resonanssissa, joka on pakottamalla tehty ei ole huom. yhtään väliä sillä, miten huonosti sitä ajava värähtely sopii nykyiseen värähtelyyn. Jos taajuus on jo oikea ja amplitudi suuri, voi ajava värähtely olla silti aivan eri vaiheessa. Tällöin ääniraudan ajaminen tukahduttaa sen nykyisen värähtelyn pois täysin ja alkaa sen alusta samalla vaiheella kuin pakotuksessa on, ja tämä on samaa resonanssi-ilmiötä. QM:ssä ei välttämättä itsestään käy niin, että objekti vaikuttaa toisen objektin nykyiseen aaltoon mitenkään, vaan niiden on odotettava ylläolevissa tapauksissa transitiota alempaan energiaan. Tähän liittyy välttämättä QFT, ja se että aaltoja vaihdellaan vuorovaikutuskentän kanssa myös. Toisaalta QFT voisi olla joskus vaikuttamassa asialle, jossa ei jostain syystä kappaleiden yhteinen energia muutu, vaikka tila muuttuu (yhteisessä unitaarisessa muutoksessa edelleen) ja niitä muutoksia seurataan yhdestä kappaleesta toiseen kuten yllä suluissa.

        1


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Esim. kvanttifysiikan lomittuminen toimii vain sellaisten hiukkasten välillä joilla on aikaisemmin ollut vuorovaikutusta keskenään eli kyse on resonanssista ja taas äänen eli paineaaltojen tasolla kyse on värähtelytaajuuksien vuorovaikutuksesta joka periaatteessa on hyvin samantapainen asia kuin tuo lomittuminen."

        Kietoutumisessa riittää, jos on olemassa informaation ja aaltofunktion tietyt tilat. Sitä voi muodostaa vaihtamatta energiaa. Jos vuorovaikutus kestää kauan voi tutkia erikseen oliko energia siirtynyt kertaakaan siinä välissä, ja onko sitä siirtynyt lopussa. Alussa ja lopussa oleva energia voi muutenkin tarkoittaa osittaisen systeemin energian odotusarvoa tms.. Kietoutuminen voidaan saada syntymään mahdollisesti usealla tavalla, joilla voi olla yksi yhteinen tekijä esim. QFT:ssä, mutta jota yleensä ei mietitä. Energian siirtyminen vuorovaikutuksen aikana voisi siis olla useamman kuin kahden objektin tehtävä.

        Kietoutumisen tila voi muodostua alkutiloille myös siksi, että niiden yhdistetty tila, jossa on vuorovaikutuksen alaisuudessa lasketut energiatilat, on alhaalta rajoitettu ja jakautuu erillisiin tiloihin. Alin tila on monesti kietoutunut, joten kietoutuminen syntyy itsestään ilman mitään ulkopuolista, jos pystyy pitämään kaiken saapuvan energian ulkopuolella ja lähettämään ylemmän tilan energian pois. Tällainen kahden kappaleen ja vuorovaikutuksen (joka olisi vain, jos on kenttä) olisi myös pelkän hiljaisen ääniraudan analogia, jota mikään ei ole yrittänyt saada resonoimaan. Tilojen energiaa ja käyttäytymistä voi muuttaa, ja joskus muutos on tehty yksinkertaisella magneettikentällä, joka ei vaihtele, ja jossa kappaleet päätyvät johonkin tilaan samalla tavalla. Tämä olisi analogia sille, että sahataan äänirauta uusiksi. Ääniraudassa voisi olla myös satunnaista värähtelyä, mutta joku osaisi valikoivasti jäähdyttää raudan (eli periaatteessa pakottaa alempaan energiaan) siten, että jokin taajuus jää siihen, kuten ominaistaajuus.

        Jos ajattelee, että QM-objekti vaikuttaa toiseen objektiin ja tekee siitä jonkinlaisen, ei äänirauta yleensä toimi analogiana tälle toiselle objektille eikä kiihdyttävä ilmiö ensimmäiselle, koska mikään muu resonanssiilmiö ei ole niin vastavuoroinen kuin kahden kappaleen ongelmat yleensä (*), ja kahden kappaleen kietoutuminen. Kaksi äänirautaa toistensa lähellä huoneilmassa on kuitenkin tarpeeksi monen kappaleen ilmiö. Lisäksi QM:ssä voi ajatella olevan äänirautoja, joista ei voi vaimentaa niiden ääntä kokonaan pois, jolloin yhtä niistä ei tarvitse erikoisemmin soittaa ulkopuolelta (eli ajatella resonanssia olevan), jotta jotain värähtelyä olisi.

        (*) Muissa ilmiöissä ei ole kerrottu, että nekin ovat vastavuoroisia. Jos huonosti kerrotulle resonanssille etsii Q-analogian, ensimmäinen idea ei ole kietoutuminen, vaan esim. yksi hiukkanen sijoitettaisiin esim. oskilloivaan magneettikenttään, jota ei voi muuttaa hiukkasen toimesta. Monikaan hiukkanen ei tällöin omaa mitään erikoista resonaatiota, vaan jos hiukkanen on yksin, kaikki magneettikentän liikkeet kelpaavat niiden liikkeille ja spinille. Samanlainen yhden kappaleen väräyttely QFT:ssä olisi valosähköinen ilmiö (tai sironta), missä on yksi värähtelevä objeki ja joukko fotoneja, joista yksikään ei selviydy vuorovaikutuksesta (tai siroaa), ja silloin kietoutumista ei ole (ehkä, eikä aina tiedä mihin). Tällöin jokin objekti resonoi jonkun fotonitaajuuden kanssa, mutta useimmiten ei ole mitään resonanssipiikkiä. Näitä kuitenkin voi olla äskeisissä tapauksissa, jos muodostetaan systeemi eli sahaus, jossa on keksitty objektille transitioita tiloihin, ja silloin transition tapausta pidetään jonain, mille tietty taajuus sopii.

        Ääniraudan resonanssissa, joka on pakottamalla tehty ei ole huom. yhtään väliä sillä, miten huonosti sitä ajava värähtely sopii nykyiseen värähtelyyn. Jos taajuus on jo oikea ja amplitudi suuri, voi ajava värähtely olla silti aivan eri vaiheessa. Tällöin ääniraudan ajaminen tukahduttaa sen nykyisen värähtelyn pois täysin ja alkaa sen alusta samalla vaiheella kuin pakotuksessa on, ja tämä on samaa resonanssi-ilmiötä. QM:ssä ei välttämättä itsestään käy niin, että objekti vaikuttaa toisen objektin nykyiseen aaltoon mitenkään, vaan niiden on odotettava ylläolevissa tapauksissa transitiota alempaan energiaan. Tähän liittyy välttämättä QFT, ja se että aaltoja vaihdellaan vuorovaikutuskentän kanssa myös. Toisaalta QFT voisi olla joskus vaikuttamassa asialle, jossa ei jostain syystä kappaleiden yhteinen energia muutu, vaikka tila muuttuu (yhteisessä unitaarisessa muutoksessa edelleen) ja niitä muutoksia seurataan yhdestä kappaleesta toiseen kuten yllä suluissa.

        1

        On lisäksi olemassa selvästi stimuloituja kietoutumisia, joissa on läsnä värähtelevä kenttä, joka ei ole kappaleista peräisin. Tällöin tieteilijätkin puhuvat resonanssista, koska heistä se tarkoitta sitä, että tila josta aloitetaan tulee muuttumaan muiksi tiloiksi tämän värähtelyn jälkeen. On yleensä olemassa riippuvuus kentän värähtelyn taajuuteen ja kentän kvanttien määrään. Värähtely, joka voi aiheuttaa muutoksen alkutilasta kietoutuneeseen tilaan, on värähtely, joka resonoi tämän muutoksen tai kietoutumisen kanssa. Tai tämä kielenkäyttö on sitä, että kietoutunut tila, jossa todellisuus ei vielä ole, resonoi värähtelevän fotonikentän kanssa. Resonointi ei ole kuin luonnon tekemä 1 1 lasku tai laskun osapuoli. Eikä se ole kehittymässä ajassa tai ajamassa kehitystä eli luonnon logiikka ei tarvitse sen määritelmää muodostaakseen luonnon seuraavan tilan. Stimuloinnissakaan ei huom. ole aina kyseessä energian siirto, vaan fotonit voivat pitää kaiken energiansa lopussa. Muut taajuudet resonoivat puolestaan niiden tilojen kanssa joissa kietoutumista ei ole, ja on kaikkea tämän väliltä. Jos kappaleita ei eroteta toisistaan ja ne jätetään johonkin muuhun vuorovaikutukseen kuin siihen, missä fotoneja on, voi seuraava vuorovaikutus muodostaa alemman energiatilan, ja pian objektit alkavat säteillä ja pudota sinne.

        Äänirautaa, joka on alussa levossa, pitäisi ehkä verrata myös siihen, että objektiparilla on kaikki sen mahdollisuudet ja nekin mahdollisuudet, jotka eivät yksittäisessä tapauksessa kuulu aaltofunktioon, mutta jotka voidaan luoda magneetilla. Kaikista mahdollisuuksista löydetään jollain menetelmällä yksi kietoutunut tila ja silloin kaikki mitä on tehty oli resonanssi.

        Äänen tasolla on kyse resonanssista sitten, kun on jotain muuta kuin paine.

        "Resonanssivaikutukset ovat nimenomaan analogisia."

        Mitä tarkoitat analogisuudella, jonka voi määritellä ilman vastinparia tai joukkoa analogialla yhteen kuuluvia asioita? Se että kietoutuneet asiat liittyvät toisiinsa ei ole analogian muotoinen logiikkaa, vaan täydessä kietoutumisessa on tautologia tai vastaava identiteetti. Sellaisen tulos voi olla esim. 'arvo on sama kuin toisen arvo' tai 'arvo on toiseen arvoon nähden tietyssä ortogonaalisessa suunnassa' tai arvon tietää arvosta ylipäänsä. Heikko kietoutuminen on satunnaisuus-logiikkaa, mikä harvoin muistuttaa analogiaa. Mutta kummallakin näistä voisi väittää olevan erikoistapauksena myös tautologiaan osuminen.

        Digitaalinen resonanssi on vähintään analogisen resonanssin analogia. Esim. joissain pikselisissä game of life -peleissä voi sanoa olevan resonanssiratkaisuja, jos niillä on periodi ja sellaisesta erittelee taajuudet joidenkin alueiden välkkymiselle. Ne voivat sitten olla resonanssi toiselle alueelle, tai sille kuvalle josta ne alkoivat, mutta joka ei ole identtinen tai yksi niistä kuvista,jota käytetään periodin aikana. Monissa muutetuissa säännöissä ajateltaisiin kokonaisuudestakin, että kaikki, mikä ei pääty ruudun kuolemaan on jokin moodi ja resonanssi, johon peli on ns. harvinaisena tapauskena saatu.

        Hiukkasten kietoutuminen luonnossa ainakin yhdellä tavalla, joka tuottaa ylisuuresta määrästä hiukkasia entropista klassista materiaa, ei puolestaan ole harvinaisuus.

        2


    • Anonyymi

      Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-629)

      Sellainen, tuolla hiukan aiemmin antamani analogia-tehtävän, ratkaisun selitys, jonka ChatGPT:kin todennäköisesti ymmärtäisi ja jonka esimerkinomaisen selityksen jälkeen se osaisi muodostaa vastaavan muodon omaavia ja ehkä muunkin muotoisia analogioita analogioiden välille siten, että se lisäksi ymmärtäisi sen, että miksi niiden optimaalinen rakenne ja sisältö on kyseisissä analogioissa se, mikä se on, on todennäköisesti suurin piirtein seuraava:
      "The best solution to the task of finding the solution to the analogy as given by me earlier: "What is x in the following sentence? "An analogy including cats walking in a circle is to an analogy including dogs running on a ball as x is to an analogy including wolves howling loudly inside Jupiter."" probably is:
      - "an analogy including lions purring quietly on the surface of Salacia"
      (explanation: the main analogy needs to include two analogies including felines, and two analogies including canines; to maintain symmetrical structure, and there needs to be two types of such actions whose extent is small; such as walking and purring, and two whose extent is large; such as running and howling; related to the speed of the movement, and the volume of the utterances; respectively, and since howling is an utterance, its counter-part should also be an utterance, and there needs to be roundness included in all of the analogies since all the known parts of the main analogy include roundness, and since a circle has less dimensions than a sphere and the counter-part of Jupiter is at the place of something having lesser extent, the object should be relatively small, and since Jupiter is the largest gas-giant in the solar system, its counter-part should be the smallest dwarf-planet in the solar system, and purring is probably the best counter-part to howling, since it is an action having opposite amount of extent than howling; related to the volume of the sound produced, and since there also needs to be two analogies related to being inside something, and two related to being on something; in order to maintain the symmetry of the main analogy, the solution should relate to being on something), but also e.g.:
      - "an analogy including wildcats meowing softly on the surface of Salacia" (since a wolf is less domesticated than a dog, and a wildcat is also less domesticated than a cat),
      - "an analogy including big cats purring inconspicuously on Orcus" (since the dimensions of Salacia and Orcus are very similar, and big cat satisfies the condition of refering to a such group of felines, whose members are relatively large, and being inconspicuous may be the purpose of the utterance which has the opposite amount of extent than howling, since howling is a form of signaling loudly) and
      - "an analogy including panthers meowing quietly around the surface of Mercury" (since panther may be considered as a more generic reference to big cats, and Mercury is the smallest planet inside the solar system, since the analogy is relatively good even when the type of Jupiter is considered to be planet; instead of a gas-giant, which is a more exact characterization without loosing information, since gas-giants are planets), are relatively good solutions." :D

    • Anonyymi

      Näiden edellä olevien kommenttien perusteella vaikuttaa siltä että analogisen ajattelun ymmärtäminen on monille loogis-analyyttisesti orientoituneille ylivoimaisen vaikeaa vaikka kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta pohjimmiltaan ja jos sitä analogista ajattelua yrittää jotenkin pakonomaisesti hahmottaa loogis-analyyttistä reittiä niin päätyy helposti jonkinlaiseen ylianalysointiin jossa kuvitellaan helposti että analogian huipennus on identiteetti eli päädytään taas siihen kyllä-ei binääriseen dialektiikkaan.

      ..
      Resonanssivaikutukset ovat vahvasti valikoivia eli esim. lasin rikkomiskokeessa mikään muu läheisyydessä oleva esine/kappale ei hajoa sen äänen vaikutuksesta vaan ainoastaan se lasi jonka oma äänentaajuus pitää tietää etukäteen ja jolle taajuudelle se äänigenerattori täytyy virittää.



      Kun siirrytään resonanssin ideasta analogiseen päättelyn ideaan niin se siirtyminen on nimenomaan analogista koska se yhteinen ominaisuus on nimenomaan se valikoivuus eli äänen resonanssin ja analogisen päättelyn yhteinen ominaisuus on rakenteellinen tai toiminallinen samankaltaisuus eikä yritetä siinä yhteydessä löytää muita samankaltaisuuksia tai erilaisuuksia jos ei ole tarvetta analysoida enempää kuin mikä on kaikkein olennaisinta.

      Kun verrataan esim. appelsiineja ja omenoita keskenään niin niillä on lukuisia samankaltaisuuksia ja myös monia erilaisuuksia. Jos halutaan laskea yhteen niitä pelkästään siltä pohjalta että molemmat ovat luokiteltavissa hedelmiksi niin se tietysti onnistuu mutta jos on jokin sellainen laskentakriteeri missä appelsiinien ja omenoiden erot ovat olennaisia niin se yhteenlasku ei enää olekaan mielekäs mistä voi taas päätellä että matematiikan ja yhteenlaskun soveltamisen mielekkyys kussakin konkreettisessa tilanteessa riippuu nimenomaan sen laskemisen käyttötarkoituksesta joka sitten määrittelee mielekkäät ja epämielekkäät pelkistykset ja ominaisuuksien yhteen niputtamisen/luokittelun eli ts. esim. 1 appelisiini plus 1 omena ei ole läheskään aina mielekäs laskutoimitus.

      Loogis-analyyttisen ja analogisen ajattelun olennaisimmat erot ilmenevät nimenomaan jo siinä usein automaattisessa ja alitajuisesssa havaintojen hahmotusvaiheessa jossa tehdään tyypillisesti metafysiikkaan ja ideologioihin liittyviä valintoja joita voi kutsua Kuhn paradigmoiksi jotka määrittelevät sen kokijan maailmankuvan ja maailmankatsomuksen.


      Tyypillisesti vahvasti koulutuksen ja/tai geenien kautta syntynyt hahmotustapa määrittelee sen miten kukin kokee ja käsitteellisesti jäsentää kokemaansa. Liian yksipuolisesti loogis-analyyttisesti orientoituneille esim. erilaisten näkökulmien tiedostaminen voi olla ylivoimaisen vaikeaa ja usein silloin myös analoginen ajattelu tuntuu vaikealta tai jopa järjettömältä verrattuna loogis-analyyttiseen hahmotukseen.

      Analogisessa ajattelussa ei ole niin selkeää sitoutumista perusoletuksiin kuin loogis-analyyttisessä eikä myöskään synny niin helposti ns. "tietämisen illuusiota" koska ymmärretään että kaikki ns. tietäminen on aina suhteellista, hyvin pitkälle sovittua ja lokaalia eikä pelkästä subjektiivisesta varmuuden tunteesta ei voi loogisestikaan seurata ehdotonta tai edes suurta varmuutta mistään konkreettisesta asiasta erotuksena ns. abstrakteista asioista jotka taas ovat hyvin pitkälle sopimuksenvaraisia ja mielivaltaisia jo oletuksiensa tasolla.


      Loogis-analyyttinen ajattelu pyrkii mahdollisimman suuren tai joskus myös mahdottoman suureen tarkkuuteen vaikka olennaisinta on aina riittävä tarkkuus kutakin konkreettista tarkoitusta varten. Liian suuri tarkkuus johtaa helposti samalla myös suurempaan riskiin olla väärässä eli epämääräisempi väite voi olla käyttökelpoisempi ja siinä mielessä todempi kuin tarkkuuteen pyrkivä väite varsinkin jos sille lisätarkkuudelle ei ole riittäviä perusteita.


      Esim. minusta Darwinin ja Alfred R. Wallacen alkup. evoluutioteoria oli oikeansuuntainen kun taas Dawkinsin ja kumppaneiden paljon tarkempi molekyylibiologisen ja geenien tason malli taas vääränsuuntainen koska siinä oletetaan kausaliteetti geenien ja ilmenneiden ominaisuuksien välillä vaikka tarkkaan ottaen kyse on vain geenikorrelaateista ihan samalla tavalla kuin neurotieteessä neurokorrelaateista ei seuraa automaattisesti kausaliteettia aivojen neuronien ja tietoisuuden välillä eli tietoisuuden vaikea ongelma ja biologiassa on myös samanlainen selityskuilu elollisen ja elottoman välillä.

      =>

      • Anonyymi

        =>

        Minua aika paljon on aina häirinnut se että tiedettä käytetetään ja on aina käytetty mielipiteiden ja maailmankuvan muokkauksen välineenä (social engineering & perception & narration management) eli ts. valtaapitävien agendojen välineenä ja sen takia koen varsinkin ns. virallisen akateemisen yhteisön kannan liian dogmaattisena ja yksipuolisena varsinkin kun kaikki loogis-analyyttinen hahmotus pyrkii aina yksipuolisesti tarkkuuteen laaja-alaisuuden kustannuksella eli samaa vanhaa kuoppaa kuvainnollisesti kaivetaan koko ajan syvemmälle vaikka se hyötysuhde heikkenee koko ajan sen sijaan että ennakkoluulottomasti kokeiltaisiin kaikkea mahdollista samanaikaisesti eikä peräkkäin.

        Analoginen hahmotus onkin rinnakkaista, syntetisoivaa ja kokonaisuuden kautta etenemistä kun taas loogis-analyyttinen suuntaus on helposti liiaan lokeroituvaa ja yksityiskohtia korostavaa eli metsää ei kyetä näkemään puilta vaan keskitytään lillukanvarsiin koko ajan. :D


        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        =>

        Minua aika paljon on aina häirinnut se että tiedettä käytetetään ja on aina käytetty mielipiteiden ja maailmankuvan muokkauksen välineenä (social engineering & perception & narration management) eli ts. valtaapitävien agendojen välineenä ja sen takia koen varsinkin ns. virallisen akateemisen yhteisön kannan liian dogmaattisena ja yksipuolisena varsinkin kun kaikki loogis-analyyttinen hahmotus pyrkii aina yksipuolisesti tarkkuuteen laaja-alaisuuden kustannuksella eli samaa vanhaa kuoppaa kuvainnollisesti kaivetaan koko ajan syvemmälle vaikka se hyötysuhde heikkenee koko ajan sen sijaan että ennakkoluulottomasti kokeiltaisiin kaikkea mahdollista samanaikaisesti eikä peräkkäin.

        Analoginen hahmotus onkin rinnakkaista, syntetisoivaa ja kokonaisuuden kautta etenemistä kun taas loogis-analyyttinen suuntaus on helposti liiaan lokeroituvaa ja yksityiskohtia korostavaa eli metsää ei kyetä näkemään puilta vaan keskitytään lillukanvarsiin koko ajan. :D


        Belisario

        Belisario.

        "Loogis-analyyttisen ja analogisen ajattelun olennaisimmat erot ilmenevät nimenomaan jo siinä usein automaattisessa ja alitajuisesssa havaintojen hahmotusvaiheessa jossa tehdään tyypillisesti metafysiikkaan ja ideologioihin liittyviä valintoja joita voi kutsua Kuhn paradigmoiksi jotka määrittelevät sen kokijan maailmankuvan ja maailmankatsomuksen."

        Käsittelen vain tätä kohtaa, muuten menee taivaanrannan maalailuun koko aihe.

        Näissä purkauksissa logiikoista sinulta puuttuu logiikka koko kehitelmästäsi.
        Sinulla on tietenkin oma ajattelun logiikkasi, jonka avulla teet omalaatuisia
        jakoja logiikkojen välillä, aivan kuin et tunnistaisi mitä logiikkaa on käytettävä
        missäkin tapauksessa!

        Logiikat ovat ajattelun työvälineitä, eivät ne ole mitenkään vastakkaisia,
        et kai korjaa kelloa 10kg lekalla?

        Loogisilla analyyseillä ratkotaan tietynlaisia ongelmia, muilla logiikoilla muita
        ongelmia. Mitä havaintojen hahmotusvaiheeseen tulee, hallussa olevat
        käsitteet suorittavat sen, kuten ajattelun prosessin, hahmotusvaihe on hyvin
        syvällä ja automaattinen, katsos kun käsitteet ovat myös alitajunnassa
        tekemässä töitä.
        Paradigmat tulevat kuvioon käsitekuorrutuksen jälkeen.

        Kun tunnistaa jonkun ihmisen ajattelutavan, pystyy tietämään mitä käsitteitä,
        argumentteja , perusteluita, auktoriteettiin vetoamista hän tulee käyttämään.

        Uskovaisen kanssa keskusteltaessa saman ajattelun logiikan tunnistaa myös,
        pohjalla on tietynlainen käsitekoneisto joka käsittelee asioita käytettävissä
        olevien käsitteiden kautta, eihän hänellä ole muuta.

        Belisarionkin tunnistaa ajattelun logiikasta, ei tarvitse edes nimimerkkiä
        katsoa.

        Jos ihminen on tehokas ajattelija, hänellä on työkalupakissaan edustava
        joukko logiikan työvälineitä ja taito soveltaa niitä.

        Kun joskus vaihdetaan paradigmaa, siinä tapahtuu tiettyjen peruskäsitteiden
        vaihtuminen toisenlaisiin käsitteisiin.

        Maailmankuvan vaihtaminen on niin suuri operaatio että sen toteutuminen
        edellyttää suursiivousta peruskäsitteissä, siihen menee aikaa että saadaan
        ajattelun logiikka uusiksi.

        R.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        "Loogis-analyyttisen ja analogisen ajattelun olennaisimmat erot ilmenevät nimenomaan jo siinä usein automaattisessa ja alitajuisesssa havaintojen hahmotusvaiheessa jossa tehdään tyypillisesti metafysiikkaan ja ideologioihin liittyviä valintoja joita voi kutsua Kuhn paradigmoiksi jotka määrittelevät sen kokijan maailmankuvan ja maailmankatsomuksen."

        Käsittelen vain tätä kohtaa, muuten menee taivaanrannan maalailuun koko aihe.

        Näissä purkauksissa logiikoista sinulta puuttuu logiikka koko kehitelmästäsi.
        Sinulla on tietenkin oma ajattelun logiikkasi, jonka avulla teet omalaatuisia
        jakoja logiikkojen välillä, aivan kuin et tunnistaisi mitä logiikkaa on käytettävä
        missäkin tapauksessa!

        Logiikat ovat ajattelun työvälineitä, eivät ne ole mitenkään vastakkaisia,
        et kai korjaa kelloa 10kg lekalla?

        Loogisilla analyyseillä ratkotaan tietynlaisia ongelmia, muilla logiikoilla muita
        ongelmia. Mitä havaintojen hahmotusvaiheeseen tulee, hallussa olevat
        käsitteet suorittavat sen, kuten ajattelun prosessin, hahmotusvaihe on hyvin
        syvällä ja automaattinen, katsos kun käsitteet ovat myös alitajunnassa
        tekemässä töitä.
        Paradigmat tulevat kuvioon käsitekuorrutuksen jälkeen.

        Kun tunnistaa jonkun ihmisen ajattelutavan, pystyy tietämään mitä käsitteitä,
        argumentteja , perusteluita, auktoriteettiin vetoamista hän tulee käyttämään.

        Uskovaisen kanssa keskusteltaessa saman ajattelun logiikan tunnistaa myös,
        pohjalla on tietynlainen käsitekoneisto joka käsittelee asioita käytettävissä
        olevien käsitteiden kautta, eihän hänellä ole muuta.

        Belisarionkin tunnistaa ajattelun logiikasta, ei tarvitse edes nimimerkkiä
        katsoa.

        Jos ihminen on tehokas ajattelija, hänellä on työkalupakissaan edustava
        joukko logiikan työvälineitä ja taito soveltaa niitä.

        Kun joskus vaihdetaan paradigmaa, siinä tapahtuu tiettyjen peruskäsitteiden
        vaihtuminen toisenlaisiin käsitteisiin.

        Maailmankuvan vaihtaminen on niin suuri operaatio että sen toteutuminen
        edellyttää suursiivousta peruskäsitteissä, siihen menee aikaa että saadaan
        ajattelun logiikka uusiksi.

        R.

        Btw. Hullun maailmankuva voi olla täysin sisäisesti konsistentti, mutta silti pielessä eli ei vastaa todellisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        "Loogis-analyyttisen ja analogisen ajattelun olennaisimmat erot ilmenevät nimenomaan jo siinä usein automaattisessa ja alitajuisesssa havaintojen hahmotusvaiheessa jossa tehdään tyypillisesti metafysiikkaan ja ideologioihin liittyviä valintoja joita voi kutsua Kuhn paradigmoiksi jotka määrittelevät sen kokijan maailmankuvan ja maailmankatsomuksen."

        Käsittelen vain tätä kohtaa, muuten menee taivaanrannan maalailuun koko aihe.

        Näissä purkauksissa logiikoista sinulta puuttuu logiikka koko kehitelmästäsi.
        Sinulla on tietenkin oma ajattelun logiikkasi, jonka avulla teet omalaatuisia
        jakoja logiikkojen välillä, aivan kuin et tunnistaisi mitä logiikkaa on käytettävä
        missäkin tapauksessa!

        Logiikat ovat ajattelun työvälineitä, eivät ne ole mitenkään vastakkaisia,
        et kai korjaa kelloa 10kg lekalla?

        Loogisilla analyyseillä ratkotaan tietynlaisia ongelmia, muilla logiikoilla muita
        ongelmia. Mitä havaintojen hahmotusvaiheeseen tulee, hallussa olevat
        käsitteet suorittavat sen, kuten ajattelun prosessin, hahmotusvaihe on hyvin
        syvällä ja automaattinen, katsos kun käsitteet ovat myös alitajunnassa
        tekemässä töitä.
        Paradigmat tulevat kuvioon käsitekuorrutuksen jälkeen.

        Kun tunnistaa jonkun ihmisen ajattelutavan, pystyy tietämään mitä käsitteitä,
        argumentteja , perusteluita, auktoriteettiin vetoamista hän tulee käyttämään.

        Uskovaisen kanssa keskusteltaessa saman ajattelun logiikan tunnistaa myös,
        pohjalla on tietynlainen käsitekoneisto joka käsittelee asioita käytettävissä
        olevien käsitteiden kautta, eihän hänellä ole muuta.

        Belisarionkin tunnistaa ajattelun logiikasta, ei tarvitse edes nimimerkkiä
        katsoa.

        Jos ihminen on tehokas ajattelija, hänellä on työkalupakissaan edustava
        joukko logiikan työvälineitä ja taito soveltaa niitä.

        Kun joskus vaihdetaan paradigmaa, siinä tapahtuu tiettyjen peruskäsitteiden
        vaihtuminen toisenlaisiin käsitteisiin.

        Maailmankuvan vaihtaminen on niin suuri operaatio että sen toteutuminen
        edellyttää suursiivousta peruskäsitteissä, siihen menee aikaa että saadaan
        ajattelun logiikka uusiksi.

        R.

        "Maailmankuvan vaihtaminen on niin suuri operaatio että sen toteutuminen
        edellyttää suursiivousta peruskäsitteissä, siihen menee aikaa että saadaan
        ajattelun logiikka uusiksi."

        Olen kokenut asian kantapään kautta. Olen ollut nuorena fundamentalistikristitty; seikka joka on tietenkin muokannut maailmankuvaani vahvasti. Kun myöhemmin älyllinen ristiriita uskomusteni ja oppimani tieteellisen tiedon välillä kasvoi, se johti pitkään ulosoppimiseen entisestä maailmankuvasta. Minun kohdallani prosessiin meni varmasti yli kymmenen vuotta, ennen kuin tunnustin itselleni, että olin käytännössä ateisti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Maailmankuvan vaihtaminen on niin suuri operaatio että sen toteutuminen
        edellyttää suursiivousta peruskäsitteissä, siihen menee aikaa että saadaan
        ajattelun logiikka uusiksi."

        Olen kokenut asian kantapään kautta. Olen ollut nuorena fundamentalistikristitty; seikka joka on tietenkin muokannut maailmankuvaani vahvasti. Kun myöhemmin älyllinen ristiriita uskomusteni ja oppimani tieteellisen tiedon välillä kasvoi, se johti pitkään ulosoppimiseen entisestä maailmankuvasta. Minun kohdallani prosessiin meni varmasti yli kymmenen vuotta, ennen kuin tunnustin itselleni, että olin käytännössä ateisti.

        Luterilaisena voi hyvin uskoa Jumalaan ja luottaa tieteeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luterilaisena voi hyvin uskoa Jumalaan ja luottaa tieteeseen.

        Tiedän kyllä. Luterilaisessa kirkossa on matala kynnys ja katto korkealla.
        Edustaako Raamattu sinun luterilaisuudessasi ehdotonta totuutta? Luterilaisia kun löytyy joka junaan. Esimerkiksi viidesläisyydessä löytyy evoluution kieltäjiä ja jopa nuoren Maan kreationismiin uskovia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedän kyllä. Luterilaisessa kirkossa on matala kynnys ja katto korkealla.
        Edustaako Raamattu sinun luterilaisuudessasi ehdotonta totuutta? Luterilaisia kun löytyy joka junaan. Esimerkiksi viidesläisyydessä löytyy evoluution kieltäjiä ja jopa nuoren Maan kreationismiin uskovia.

        Ei edusta. Esim . Homostelu on ihan ok.🙂


    • Anonyymi

      Logiikka kuten kaikki muutkin algoritmiset metodit ja valmiiden muiden kehittämien matemaattisten kaavojen soveltaminen on pohjimmiltaan vain sääntöjen seuraamista eli tietyssä mielessä koko ihmiskunta toimii samalla tavalla kuin Searlen kiinalaisen huoneen vertauskuvassa eli lähes koko ajan täysin mekaanisesti ymmärtäen vain hyvin vähän tai ei yhtään mitään siitä mitä tekee ja miksi tekee.


      Olennaista on että ei tarkastella asioita pelkästään sääntöjen kautta eikä luoda uusia sääntöjä vaan pyritään näkemään konkreettiset asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat ilman ideologioiden ja metafysiikan tason suodatusta ja painolastia. Tämä kuitenkin edellyttää tarkkaavaisuutta ja hereilläoloa eli osataan havahtua hereille ja huomata olennaisia ja tärkeitä asioita.


      Puhtaasti evolutiiviselta kannalta on tietysti järkevää opetella erilaisia taitoja/kykyjä jotka sitten harjoittelun kautta vähitellen muuntuvat hyvin nopeasti toimiviksi alitajuisiksi ja automaattisiksi toiminta-algoritmeiksi koska sellainen säästää energiaa mutta sitten toisaalta myös vahingollisten ja haitallisten rutiinien oppiminen on yhtä helppoa kuin hyödyllistenkin ja molemmista poisoppiminen on hyvin hankalaa ja työlästä koska se edellyttää ihan samanlaista tarkkaavaisuutta ja valpautta kuin se alkup. opetteleminen varsinkin jos se opittava taito on monimutkainen ja haasteellinen kuten lähes kaikissa pitkän koulutuksen edellyttävissä ammateissa nykyään.


      Tavallaan on jääty niiden omien alunperin hyödyllistenkin rutiinien ja tapojen vangiksi ja se kaiken kokemisen eloisuus mikä useimmilla oli vielä lapsena ennen kouluun menoa on kadonnut ja elämä on useimmille muuttunut tylsäksi rutiiniksi jota sitten epätoivoisesti yritetään korjailla esim. erilaisin addiktioin joihin voi laskea myös kuluttamisen eli esim. uusien teknolelujen hankkiminen kuten esim. uusi entistä suurempi hiukkaskiihdytin vaikeasti ehdollistuneille teor. fyysikoille :D


      Vastakohtien kautta (kyllä vs ei) etenevä kaavamainen hahmotus nimenomaan tuottaa helposti ääripäistä toiseen heilahteluita eli esim. fundamentalistisesta kirjaimellisesti ymmärretystä kirjauskonnollisuudesta ääriateismiin ja samalla jonkinlaiseen skientistiseen sekulaariin uskomusjärjestelmään yms. hyvin reaktiivisia sekoiluja.

      Esim. nimimerkki R soveltaa binääriajattelua luomalla Belisario nimimerkin kirjoittelusta olkiukon ja sitten asemoimalla itsensä anti-Belisarioksi sen suhteen ja vähän samantyylistä hyvin asenteellista ja vastakohtiin asemoituvaa "kritiikkiä" muutenkin ilmenee useimmilla joiden maailmankuva on usein sisäisesti koherentti kuten tiedemaailman mekanistis-reduktionistinen hahmotus mutta ei vastaa todellisuutta varsinkin jos uskaltautuu edes vähän perehtymään sen oman käsitekuplansa ulkopuolisia asioita.


      Mekaanisesti ja kaavamaisesti sovelluttuna analoginen vertauskuvien ja assosiaatioiden avulla operoiva ajattelu ei tuota koskaan mitään mielenkiintoista ja siihen verrattuna jopa tuo sääntöjä seuraava loogis-analyyttinen hahmotus on tietysti paljon toimivampaa (esim. tekoälyn tuottamat triviaalit ja kaavamaiset analogiat).

      Toimiva ja käyttökelpoinen analoginen mallinnus varsinkin heuristisena apuvälineenä ei nojaudu valmiisiin sääntöihin ja rutiineihin vaan edellyttää nimenomaan valpautta ja hereilläoloa jotta voisi huomata ja löytää olennaisia ja mielenkiintoisia analogioita hyvin erilaisten viitekehysten välillä eikä sitä voi opettaa samalla tavalla kuin ns. algoritmisia sääntöjen seuraamista edellyttäviä kykyjä opetellaan.

      Kun varsinkin tieteessä vain seurataan valmiita sääntöjä ja muiden tuottamia valmiita kaavoja niin helposti päädytään jonkinlaiseen dogmatismiin ja auktoriteettiuskoon.
      Esim. Onko suhteellisuusteorian kritiikki tiededenialismia? jossa Styrmanin osuus on olennaisin

      https://youtu.be/ZHXOTorKGWM?t=5798

      Ns. kylmäfuusion tapaus on hyvin samantapainen dogmatismiin ja auktoriteettiuskoon perustuvaa sekoilua nimenomaan virallisen tiedeyhteisön puolelta.

      Esim.

      Dr. Eugene Mallove on Coast to Coast AM (February 3, 2004)

      https://www.youtube.com/watch?v=z9rG-B84sq0

      Kylmäfuusiota itse asiassa kehitti jo Ronald Richter Argentiinassa 1950-luvulla eli paljon ennen Pons & Fleischmannin kokeiluja.

      Valtavirtatieteestä poikkeaminen voi olla hyvinkin vaarallista. Lievemmissä tapauksissa voi menettää vain virkansa ja maineensa ja pahimmassa tapauksessa kuten tuo Mallove tulee murhatuksi ja joutuu vankilaan kuten esim. Wilhelm Reich ja Royal Rife aikoinaan. Joillekin tarjotaan suuriakin summia tyyliin "tarjous josta ei voi kieltäytyä" jos he lopettavat kaiken julkisen kommentoinnin esim. sellaisesta tekniikasta joka voisi vaarantaa suuryritysten taloudellisia intressejä.


      Tämä siis taas tajunnanvirtana.... :D





      Belisario

      • Anonyymi

        Vaan kun sitä kylmäfuusiotakaan ei ole saatu kaikista lupauksista huolimatta missään toimimaan.


      • Anonyymi

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-632)

        Belisario: "Olennaista on että ei tarkastella asioita pelkästään sääntöjen kautta eikä luoda uusia sääntöjä vaan pyritään näkemään konkreettiset asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat ilman ideologioiden ja metafysiikan tason suodatusta ja painolastia. Tämä kuitenkin edellyttää tarkkaavaisuutta ja hereilläoloa eli osataan havahtua hereille ja huomata olennaisia ja tärkeitä asioita."

        OSM (olen samaa mieltä). Kielelliseltä tasolta irtautuminen edellyttää todellisuuden hahmottamista energiana esim. Castaneda:n esittelemän nagualismin suosittelemalla tavalla. Eli, tulee "nähdä", esim. ajatusten taustalla oleva todellisuus, eli energia, joka tuottaa ne. Käytännössä tuo "näkeminen" edellyttää ns. ajattelun ei-tekemistä. Kysyit joskus aiemmin, että onko aika energiaa, mutta mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on että onko informaatio energiaa. Valtavirtatieteessä tosin ei ole tapana mieltää sen enempää aikaa, kuin informaatiotakaan energiaksi.

        Nagualistisen havaitsemisen ydintä on ns. kyky tarkastella esim. ajatuksia siten, että ne ovat läsnä, mutta ilman, että ne kuitenkaan ovat mitään, mikä mielestäni liittyy siihen, että tuolloin energia, joka on aina läsnä ajatusten taustalla tulee havaituksi ja ne ajatukset vain siinä määrin, kuin kokoomapiste kiinnittyy johonkin tiettyyn sijaintiin. Huomion kiinnittäminen ajatuksiin sen sijaan, että kiinnittäisi huomion ne muodostavaan energiaan, on jotensakin transsissa olemisen kaltainen tila. :D

        Ohessa lisäksi joitakin kaipaamiasi poikkitieteellisiä analogioita. Pelkkä analogioiden generointi mielestäni nimenomaan kuitenkaan ei riitä, vaan optimaalinen järjestely sisältää sekä komponentin, joka generoi nimenomaan suuria määriä ns. kandidaatti-analogioita, että toisen komponentin, joka arvioi niiden suhteellista laatua ja päästää seulastaan läpi vain parhaat analogiat, mitkä kaikki tehtävät ovat sellaisia, että ne ovat automatisoitavissa, kunhan vain laatu on määritelty jollakin tavalla...
        - ihmisen hermojärjestelmä:tietokoneen keskusyksikkö :: rinnakkainen prosessointi : peräkkäinen prosessointi,
        - kasvien fotosynteesi : kasvit :: aurinkopaneelit : energiatehokkkuus,
        - linnun siipi : lentokoneen siipi :: aerodynamiikka : noste ja ilmanvastus,
        - immuunijärjestelmä : kyberturvallisuus :: identifiointi : autentikointi,
        - meioosi : virheenkorjaus kvanttilaskennassa :: jännitys : puristus,
        - itsensä parantaminen eläinkunnassa : itsensä paikkaavat materiaalit :: sopeutuminen : kestävyys,
        - ekologinen jatkuvuus : kaupunkien kasvu :: sopeutuminen : kaupunkisuunnittelu,
        - organismien geneettisten ominaisuuksien uudelleenkombinointi : geneettiset algoritmit :: moninaisuus:optimointi,
        - lihasten supistuminen : aktuaattori :: voiman tuotto : liike,
        - solunjakautuminen : datan monistaminen :: ylimäärä : kestävyys.
        - eliöiden sopeutuvuus : koneoppiminen :: evoluutio : optimointi,
        - verenkierto : voiteluöljyn liikkeet :: liikenne : voiman tuotto,
        - siementen tuotto : tiedonvälitys :: hajauttaminen : tiedonjako.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-632)

        Belisario: "Olennaista on että ei tarkastella asioita pelkästään sääntöjen kautta eikä luoda uusia sääntöjä vaan pyritään näkemään konkreettiset asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat ilman ideologioiden ja metafysiikan tason suodatusta ja painolastia. Tämä kuitenkin edellyttää tarkkaavaisuutta ja hereilläoloa eli osataan havahtua hereille ja huomata olennaisia ja tärkeitä asioita."

        OSM (olen samaa mieltä). Kielelliseltä tasolta irtautuminen edellyttää todellisuuden hahmottamista energiana esim. Castaneda:n esittelemän nagualismin suosittelemalla tavalla. Eli, tulee "nähdä", esim. ajatusten taustalla oleva todellisuus, eli energia, joka tuottaa ne. Käytännössä tuo "näkeminen" edellyttää ns. ajattelun ei-tekemistä. Kysyit joskus aiemmin, että onko aika energiaa, mutta mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on että onko informaatio energiaa. Valtavirtatieteessä tosin ei ole tapana mieltää sen enempää aikaa, kuin informaatiotakaan energiaksi.

        Nagualistisen havaitsemisen ydintä on ns. kyky tarkastella esim. ajatuksia siten, että ne ovat läsnä, mutta ilman, että ne kuitenkaan ovat mitään, mikä mielestäni liittyy siihen, että tuolloin energia, joka on aina läsnä ajatusten taustalla tulee havaituksi ja ne ajatukset vain siinä määrin, kuin kokoomapiste kiinnittyy johonkin tiettyyn sijaintiin. Huomion kiinnittäminen ajatuksiin sen sijaan, että kiinnittäisi huomion ne muodostavaan energiaan, on jotensakin transsissa olemisen kaltainen tila. :D

        Ohessa lisäksi joitakin kaipaamiasi poikkitieteellisiä analogioita. Pelkkä analogioiden generointi mielestäni nimenomaan kuitenkaan ei riitä, vaan optimaalinen järjestely sisältää sekä komponentin, joka generoi nimenomaan suuria määriä ns. kandidaatti-analogioita, että toisen komponentin, joka arvioi niiden suhteellista laatua ja päästää seulastaan läpi vain parhaat analogiat, mitkä kaikki tehtävät ovat sellaisia, että ne ovat automatisoitavissa, kunhan vain laatu on määritelty jollakin tavalla...
        - ihmisen hermojärjestelmä:tietokoneen keskusyksikkö :: rinnakkainen prosessointi : peräkkäinen prosessointi,
        - kasvien fotosynteesi : kasvit :: aurinkopaneelit : energiatehokkkuus,
        - linnun siipi : lentokoneen siipi :: aerodynamiikka : noste ja ilmanvastus,
        - immuunijärjestelmä : kyberturvallisuus :: identifiointi : autentikointi,
        - meioosi : virheenkorjaus kvanttilaskennassa :: jännitys : puristus,
        - itsensä parantaminen eläinkunnassa : itsensä paikkaavat materiaalit :: sopeutuminen : kestävyys,
        - ekologinen jatkuvuus : kaupunkien kasvu :: sopeutuminen : kaupunkisuunnittelu,
        - organismien geneettisten ominaisuuksien uudelleenkombinointi : geneettiset algoritmit :: moninaisuus:optimointi,
        - lihasten supistuminen : aktuaattori :: voiman tuotto : liike,
        - solunjakautuminen : datan monistaminen :: ylimäärä : kestävyys.
        - eliöiden sopeutuvuus : koneoppiminen :: evoluutio : optimointi,
        - verenkierto : voiteluöljyn liikkeet :: liikenne : voiman tuotto,
        - siementen tuotto : tiedonvälitys :: hajauttaminen : tiedonjako.

        XPR-632:


        "OSM (olen samaa mieltä). "
        Hyvä kun selvensit tuon lyhennyksen merkiityksen . Luulin että se tarkoitti "osittain samaa mieltä" edellisissä viesteissäsi. :D



        "Kielelliseltä tasolta irtautuminen edellyttää todellisuuden hahmottamista energiana esim. Castaneda:n esittelemän nagualismin suosittelemalla tavalla. Eli, tulee "nähdä", esim. ajatusten taustalla oleva todellisuus, eli energia, joka tuottaa ne. Käytännössä tuo "näkeminen" edellyttää ns. ajattelun ei-tekemistä."

        Minusta se on hyvin samantapaista vaikkakin enemmän olennaisimpaan keskittyvää kuin tuo kaukonäkeminen (CRV) eli oivalletaan suoraan asioita ilman analyyttistä peitettä (analytical overlay) mikä edellyttää hyvää eläytymiskykyä ja kykyä irtautua vakiintuneesta viitekehyksestä ja koetaan myös kehon ja tunteiden tasolla eli ollaan hyvin konkreettisesti läsnä sen kaukonäkemisen kohteessa mikä taas tarkoittaa sitä että myös irtaudutaan ajan ja paikan koordinaatistosta epälokaalille tasolle vähän samaan tyyliin kuin selkounissa ja periaatteessa kaikessa syvässä keskittymisessä johonkin jossa ajan ja paikan taju heikkenee sitä mukaa keskittyminen syvenee (ns. flow tila).

        Ns. loogis-analyyttinen sanallinen ajattelu automaattisine assosiaatioineen on nimenomaan analyyttistä peitettä jonka voi yrittää ymmärtää loogis-analyyttisellä käsitetasolla esim. tähän tyyliin:

        https://psi-unit.com/en/glossar/analytical-overlay-aol/



        "Kysyit joskus aiemmin, että onko aika energiaa, mutta mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on että onko informaatio energiaa. "

        Molempia mahdollisuuksia olen pohtinut ja minusta ne ovat mahdollisia ja hyödyllisiä hahmotustapoja ihan samalla tavalla kuin esim. Bearden valitsi energian eli joulen kaiken lähtökohdaksi ja alkoi sitä kautta vivuta kaikkea muuta. Yhtä hyvin voisi aloittaa ajasta tai energiasta koska aine-energia, informaatio ja aika liittyvät kaikki kolme kiinteästi toisiinsa kaikessa mahdollisessa.

        Energian laatu liittyy entropiaan ja negentropiaan eli käyttökelpoiseen energiaan ja aika tulee mukaan kaikissa muutoksissa jotka voivat edetä erilaisilla nopeuksilla ja koska kaikki aine värähtelee joka tasolla syklisesti ja uusiutuen spiraalimaisesti niin aika on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkkien peräkkäisten pysäytyskuvien joukko ja koska ns. avaruus voidaan hahmottaa potentiaalienergiana niin se havaittavissa oleva todellisuus nimenomaan purkautuu ajan kautta potentiaalienergian tasolta koko ajan tiettyjen harmoonisten periaatteiden mukaan kuten esim. astrologiassa eli ts. lokaalit aaltofunktiot vaihtelevat syklisesti paikallisen avaruuden konfiguraation mukaan jolloin tapahtumien todennäköisyydet vaihtelevat ajan syklien mukaan harmoonissa resonansseissa.

        Informaatio tulee oikeastaan vasta ihmisten tasolla mukaan tekniikan kehityksen kautta eli esim. öljy ja ydinvoima eivät edes ole mitään resursseja ilman sitä tekniikkaa jolla niitä voi hyödyntää ja optimaalisin mahdollinen resurssi on avaruus-ajan hyödyntäminen suoraan ns. tyhjiönergiatekniikoilla eli saman erilaistumisprosessin kautta kuin alkeishiukkasia syntyy virtuaalihiukkasista sopivissa olosuhteissa kuten esim. galaksien keskustojen "mustissa aukoissa" joita voi kuvata myös ns. pimeän energian tuottajiksi vaikka ne pimeät entiteetit alunperin postuloitiin paikkaamaan vallitsevien mallien ongelmia.

        Itse en ole koskaan uskonut siihen että raskaimpia alkuaineita voi kehittyä ainoastaan aurinkojen fuusioprosesseissa ja supernovissa vaan että ns. alkemistinen kylmäfuusio ja myös kullan muokkaaminen elohopeasta onnistuu ja se on todennettukin että ydinreaktioissa syntyy pieniä määriä kultaa eli muinaisten alkemistien periaate osoittautui oikeaksi.



        Potentiaalienergian taso on erilaistumaton taso mikä ei tarkoita olematonta vaikka mitään ei voi mitata eikä havaita koska kaikki mittaaminen/havaitseminen edellyttää aina erilaistunutta todellisuutta jossa asioita voi verrata toisiinsa.




        "Nagualistisen havaitsemisen ydintä on ns. kyky tarkastella esim. ajatuksia siten, ..."


        Kokoomapisteen sijainnista seuraa hahmotus ja jos se kokoomapisteen sijainti on tahdonalaisesti muokattavissa hyvän eläytymiskyvyn avulla niin kykenee hahmottamaan joustavasti erilaisten näkökulmien kautta ja muodostamaan niistä erilaisista näkökulmista synteesin itselleen. Transsissa oleminen on jumitumista samassa ja usein hyvin kapeassa näkökulmassa kykenemättä eläytymään mihinkään muuhun kuin siihen omaan hahmotukseensa.

        Pullonkaulana toimii sitten sen hahmotuksen ilmaiseminen sanojen avulla jolloin väärinymmärtämisen riski on suuri varsinkin jos vastaanottajan näkökulma on ilmeisen pysyvästi jumissa ja liian kapea.




        =>


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-632)

        Belisario: "Olennaista on että ei tarkastella asioita pelkästään sääntöjen kautta eikä luoda uusia sääntöjä vaan pyritään näkemään konkreettiset asiat sellaisina kuin ne oikeasti ovat ilman ideologioiden ja metafysiikan tason suodatusta ja painolastia. Tämä kuitenkin edellyttää tarkkaavaisuutta ja hereilläoloa eli osataan havahtua hereille ja huomata olennaisia ja tärkeitä asioita."

        OSM (olen samaa mieltä). Kielelliseltä tasolta irtautuminen edellyttää todellisuuden hahmottamista energiana esim. Castaneda:n esittelemän nagualismin suosittelemalla tavalla. Eli, tulee "nähdä", esim. ajatusten taustalla oleva todellisuus, eli energia, joka tuottaa ne. Käytännössä tuo "näkeminen" edellyttää ns. ajattelun ei-tekemistä. Kysyit joskus aiemmin, että onko aika energiaa, mutta mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on että onko informaatio energiaa. Valtavirtatieteessä tosin ei ole tapana mieltää sen enempää aikaa, kuin informaatiotakaan energiaksi.

        Nagualistisen havaitsemisen ydintä on ns. kyky tarkastella esim. ajatuksia siten, että ne ovat läsnä, mutta ilman, että ne kuitenkaan ovat mitään, mikä mielestäni liittyy siihen, että tuolloin energia, joka on aina läsnä ajatusten taustalla tulee havaituksi ja ne ajatukset vain siinä määrin, kuin kokoomapiste kiinnittyy johonkin tiettyyn sijaintiin. Huomion kiinnittäminen ajatuksiin sen sijaan, että kiinnittäisi huomion ne muodostavaan energiaan, on jotensakin transsissa olemisen kaltainen tila. :D

        Ohessa lisäksi joitakin kaipaamiasi poikkitieteellisiä analogioita. Pelkkä analogioiden generointi mielestäni nimenomaan kuitenkaan ei riitä, vaan optimaalinen järjestely sisältää sekä komponentin, joka generoi nimenomaan suuria määriä ns. kandidaatti-analogioita, että toisen komponentin, joka arvioi niiden suhteellista laatua ja päästää seulastaan läpi vain parhaat analogiat, mitkä kaikki tehtävät ovat sellaisia, että ne ovat automatisoitavissa, kunhan vain laatu on määritelty jollakin tavalla...
        - ihmisen hermojärjestelmä:tietokoneen keskusyksikkö :: rinnakkainen prosessointi : peräkkäinen prosessointi,
        - kasvien fotosynteesi : kasvit :: aurinkopaneelit : energiatehokkkuus,
        - linnun siipi : lentokoneen siipi :: aerodynamiikka : noste ja ilmanvastus,
        - immuunijärjestelmä : kyberturvallisuus :: identifiointi : autentikointi,
        - meioosi : virheenkorjaus kvanttilaskennassa :: jännitys : puristus,
        - itsensä parantaminen eläinkunnassa : itsensä paikkaavat materiaalit :: sopeutuminen : kestävyys,
        - ekologinen jatkuvuus : kaupunkien kasvu :: sopeutuminen : kaupunkisuunnittelu,
        - organismien geneettisten ominaisuuksien uudelleenkombinointi : geneettiset algoritmit :: moninaisuus:optimointi,
        - lihasten supistuminen : aktuaattori :: voiman tuotto : liike,
        - solunjakautuminen : datan monistaminen :: ylimäärä : kestävyys.
        - eliöiden sopeutuvuus : koneoppiminen :: evoluutio : optimointi,
        - verenkierto : voiteluöljyn liikkeet :: liikenne : voiman tuotto,
        - siementen tuotto : tiedonvälitys :: hajauttaminen : tiedonjako.

        =>


        ".. Pelkkä analogioiden generointi mielestäni nimenomaan kuitenkaan ei riitä, ..."

        Tuossa muodossa sitä voi yrittää opettaa tekoälylle minkä suhteen olen aika skeptinen koska ihmisen intentio nimenomaan kykenee valitsemaan sen olennaisimman analogian konkreettisessa tilanteessa suoraan eli "näkee suoraan" mikä taas edellyttää seuraavankaltaista prosessia:


        "To know means to know all. Not to know all means not to know. In order to know all, it is only necessary to know a little. But, in order to know this little, it is first necessary to know pretty much.” ― G.I. Gurdjieff

        Virheiden mahdollisuutta ei tietenkään voi koskaan täysin eliminoida eikä siihen pidä pyrkiäkään koska nimenomaan omista virheistä voi oppia eniten ja tehokkaimmin.

        "Tekevälle sattuu. Ei-tekevälle ei satu"

        Tekevä vähitellen optimoituu kun taas ei-tekevään vaikuttaa entropia eli vähittäinen rappeutuminen jos ei edes yritä uusiutua vaan pelaa varman päälle koko ajan.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        XPR-632:


        "OSM (olen samaa mieltä). "
        Hyvä kun selvensit tuon lyhennyksen merkiityksen . Luulin että se tarkoitti "osittain samaa mieltä" edellisissä viesteissäsi. :D



        "Kielelliseltä tasolta irtautuminen edellyttää todellisuuden hahmottamista energiana esim. Castaneda:n esittelemän nagualismin suosittelemalla tavalla. Eli, tulee "nähdä", esim. ajatusten taustalla oleva todellisuus, eli energia, joka tuottaa ne. Käytännössä tuo "näkeminen" edellyttää ns. ajattelun ei-tekemistä."

        Minusta se on hyvin samantapaista vaikkakin enemmän olennaisimpaan keskittyvää kuin tuo kaukonäkeminen (CRV) eli oivalletaan suoraan asioita ilman analyyttistä peitettä (analytical overlay) mikä edellyttää hyvää eläytymiskykyä ja kykyä irtautua vakiintuneesta viitekehyksestä ja koetaan myös kehon ja tunteiden tasolla eli ollaan hyvin konkreettisesti läsnä sen kaukonäkemisen kohteessa mikä taas tarkoittaa sitä että myös irtaudutaan ajan ja paikan koordinaatistosta epälokaalille tasolle vähän samaan tyyliin kuin selkounissa ja periaatteessa kaikessa syvässä keskittymisessä johonkin jossa ajan ja paikan taju heikkenee sitä mukaa keskittyminen syvenee (ns. flow tila).

        Ns. loogis-analyyttinen sanallinen ajattelu automaattisine assosiaatioineen on nimenomaan analyyttistä peitettä jonka voi yrittää ymmärtää loogis-analyyttisellä käsitetasolla esim. tähän tyyliin:

        https://psi-unit.com/en/glossar/analytical-overlay-aol/



        "Kysyit joskus aiemmin, että onko aika energiaa, mutta mielestäni mielenkiintoisempi kysymys on että onko informaatio energiaa. "

        Molempia mahdollisuuksia olen pohtinut ja minusta ne ovat mahdollisia ja hyödyllisiä hahmotustapoja ihan samalla tavalla kuin esim. Bearden valitsi energian eli joulen kaiken lähtökohdaksi ja alkoi sitä kautta vivuta kaikkea muuta. Yhtä hyvin voisi aloittaa ajasta tai energiasta koska aine-energia, informaatio ja aika liittyvät kaikki kolme kiinteästi toisiinsa kaikessa mahdollisessa.

        Energian laatu liittyy entropiaan ja negentropiaan eli käyttökelpoiseen energiaan ja aika tulee mukaan kaikissa muutoksissa jotka voivat edetä erilaisilla nopeuksilla ja koska kaikki aine värähtelee joka tasolla syklisesti ja uusiutuen spiraalimaisesti niin aika on paljon monimutkaisempi asia kuin pelkkien peräkkäisten pysäytyskuvien joukko ja koska ns. avaruus voidaan hahmottaa potentiaalienergiana niin se havaittavissa oleva todellisuus nimenomaan purkautuu ajan kautta potentiaalienergian tasolta koko ajan tiettyjen harmoonisten periaatteiden mukaan kuten esim. astrologiassa eli ts. lokaalit aaltofunktiot vaihtelevat syklisesti paikallisen avaruuden konfiguraation mukaan jolloin tapahtumien todennäköisyydet vaihtelevat ajan syklien mukaan harmoonissa resonansseissa.

        Informaatio tulee oikeastaan vasta ihmisten tasolla mukaan tekniikan kehityksen kautta eli esim. öljy ja ydinvoima eivät edes ole mitään resursseja ilman sitä tekniikkaa jolla niitä voi hyödyntää ja optimaalisin mahdollinen resurssi on avaruus-ajan hyödyntäminen suoraan ns. tyhjiönergiatekniikoilla eli saman erilaistumisprosessin kautta kuin alkeishiukkasia syntyy virtuaalihiukkasista sopivissa olosuhteissa kuten esim. galaksien keskustojen "mustissa aukoissa" joita voi kuvata myös ns. pimeän energian tuottajiksi vaikka ne pimeät entiteetit alunperin postuloitiin paikkaamaan vallitsevien mallien ongelmia.

        Itse en ole koskaan uskonut siihen että raskaimpia alkuaineita voi kehittyä ainoastaan aurinkojen fuusioprosesseissa ja supernovissa vaan että ns. alkemistinen kylmäfuusio ja myös kullan muokkaaminen elohopeasta onnistuu ja se on todennettukin että ydinreaktioissa syntyy pieniä määriä kultaa eli muinaisten alkemistien periaate osoittautui oikeaksi.



        Potentiaalienergian taso on erilaistumaton taso mikä ei tarkoita olematonta vaikka mitään ei voi mitata eikä havaita koska kaikki mittaaminen/havaitseminen edellyttää aina erilaistunutta todellisuutta jossa asioita voi verrata toisiinsa.




        "Nagualistisen havaitsemisen ydintä on ns. kyky tarkastella esim. ajatuksia siten, ..."


        Kokoomapisteen sijainnista seuraa hahmotus ja jos se kokoomapisteen sijainti on tahdonalaisesti muokattavissa hyvän eläytymiskyvyn avulla niin kykenee hahmottamaan joustavasti erilaisten näkökulmien kautta ja muodostamaan niistä erilaisista näkökulmista synteesin itselleen. Transsissa oleminen on jumitumista samassa ja usein hyvin kapeassa näkökulmassa kykenemättä eläytymään mihinkään muuhun kuin siihen omaan hahmotukseensa.

        Pullonkaulana toimii sitten sen hahmotuksen ilmaiseminen sanojen avulla jolloin väärinymmärtämisen riski on suuri varsinkin jos vastaanottajan näkökulma on ilmeisen pysyvästi jumissa ja liian kapea.




        =>

        Belisario.

        "esim. astrologiassa eli ts. lokaalit aaltofunktiot vaihtelevat syklisesti paikallisen avaruuden konfiguraation mukaan jolloin tapahtumien todennäköisyydet vaihtelevat ajan syklien mukaan harmoonissa resonansseissa."

        Täytyy sanoa että lukiessani tämän, purskahdin nauruun.

        Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?
        Onhan siinä analogioita klassisesta fysiikasta, kvanttifyfiikasta ja ehkä
        jonkunlaisesta aikakehitelmästä plus palasia jostain muusta, mutta onko
        niillä mitään käsittellisiä yhteyksiä toisiinsa?

        Ei siltä näytä, harmooni on ainakin yksi ravintola, sitten se taitaa olla
        Konsta Jylhän soitin. Onhan siellä ravintolassa resonansseja, sitten
        Jylhän vanha kurttu taitaa toimia resonanssien avulla.

        Ajattelun työkalupakissasi on ainakin ylikierroksilla käyvä analogiakone,
        mutta ei sitten mitään, joka näyttäisi että onko tuo siteeraus vain huuhaata.

        Olet joskus lohkaissut että harrastat täällä trollausta, taidan asemoida itseni
        antitrollaajaksi, trollaajia pitää aina antaa kunnolla vastapalloon,
        kuvannollisessa mielessä tietysti.

        Täydennystä ajattelun työkalupakkiin.

        R.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        "esim. astrologiassa eli ts. lokaalit aaltofunktiot vaihtelevat syklisesti paikallisen avaruuden konfiguraation mukaan jolloin tapahtumien todennäköisyydet vaihtelevat ajan syklien mukaan harmoonissa resonansseissa."

        Täytyy sanoa että lukiessani tämän, purskahdin nauruun.

        Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?
        Onhan siinä analogioita klassisesta fysiikasta, kvanttifyfiikasta ja ehkä
        jonkunlaisesta aikakehitelmästä plus palasia jostain muusta, mutta onko
        niillä mitään käsittellisiä yhteyksiä toisiinsa?

        Ei siltä näytä, harmooni on ainakin yksi ravintola, sitten se taitaa olla
        Konsta Jylhän soitin. Onhan siellä ravintolassa resonansseja, sitten
        Jylhän vanha kurttu taitaa toimia resonanssien avulla.

        Ajattelun työkalupakissasi on ainakin ylikierroksilla käyvä analogiakone,
        mutta ei sitten mitään, joka näyttäisi että onko tuo siteeraus vain huuhaata.

        Olet joskus lohkaissut että harrastat täällä trollausta, taidan asemoida itseni
        antitrollaajaksi, trollaajia pitää aina antaa kunnolla vastapalloon,
        kuvannollisessa mielessä tietysti.

        Täydennystä ajattelun työkalupakkiin.

        R.

        "Täytyy sanoa että lukiessani tämän, purskahdin nauruun."

        Tästä olemme keskustelleet ennenkin ja on kyllä ihan mukavaa jos sinulla on hauskaa. :D

        Meidän välinen ero tämän ja monen muunkin aiheen suhteen on kuitenkin se että minä olen oikeasti perehtynyt astrologiaan ja kaikkeen muuhunkin mistä tänne kirjoittelen kun taas sinä et ole ja sinun argumenttisi perustuvat tällaisten vähän esoteerisempien asioiden suhteen puhtaasti asenteisiin ja ennakkoluuloihin.

        Minä voin tietysti olla väärässä joidenkin asioiden suhteen eikä minuun kannata sokeasti luottaa kuten ei mihinkään muuhunkaan lähteeseen vaikka se olisi kuinka arvostettu hyvänsä vaan ainoa hyödyllinen asennoituminen on joko ottaa itse selvää asioista tai sitten olla hiljaa ja jäädä odottavalle kannalle kaikkien sellaisten asioiden suhteen mitä ei itse tai jokin luotettu taho pysty itsenäisesti verifioimaan.

        Popperin falsifiointiperiaate on siitä huono että se hylkää hypoteesin/mallin/teorian kokonaan jos siinä on yksikin virhe kun taas voi hyvinkin olla että se falsifioitu malli saattaa olla silti joiltain osin ainakin oikeansuuntainen ja siis myös jatkokehittelyn arvoinen. Se on vähän kuin lapsen heittäisi pesuveden mukana kuten vanhassa kansanviisaudessa kerrotaan. :D

        Mikään ymmärrys ja tieto ei ole lopullista eikä täydellistä koska todellisuus ei ole staattinen kokonaisuus vaan alati muuttuva ja jokainen meistä kykenee omalta osaltaan myös sitä todellisuutta muokkaamaan.


        "Onko niillä mitään käsittellisiä yhteyksiä toisiinsa?"

        On paljonkin mutta sen selittäminen ei onnistu lyhyesti eikä helposti. Esim. aurinkokunnan planeettojen Titus-Boden laki perustuu harmoonisiin periaatteisiin ja samoin kaikki resonanssivaikutukset sekä paineaaltojen että sähkömagneettisten aaltojen osalta.


        "Olet joskus lohkaissut että harrastat täällä trollausta, taidan asemoida itseni antitrollaajaksi, trollaajia pitää aina antaa kunnolla vastapalloon, kuvannollisessa mielessä tietysti."

        Niin olen joskus huumorimielessä väittänyt että en pelkästään trollaile kun minua on syytetty troillailusta. Myönnän kyllä että usein ihan tahallani, huvikseni ja tarkoituksella kirjoittelen nimenomaan sellaisista asioista jotka saattavat ärsyttää valtavirtatieteeseen ehdollistuneita yksilöitä.

        Belisario


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        "esim. astrologiassa eli ts. lokaalit aaltofunktiot vaihtelevat syklisesti paikallisen avaruuden konfiguraation mukaan jolloin tapahtumien todennäköisyydet vaihtelevat ajan syklien mukaan harmoonissa resonansseissa."

        Täytyy sanoa että lukiessani tämän, purskahdin nauruun.

        Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?
        Onhan siinä analogioita klassisesta fysiikasta, kvanttifyfiikasta ja ehkä
        jonkunlaisesta aikakehitelmästä plus palasia jostain muusta, mutta onko
        niillä mitään käsittellisiä yhteyksiä toisiinsa?

        Ei siltä näytä, harmooni on ainakin yksi ravintola, sitten se taitaa olla
        Konsta Jylhän soitin. Onhan siellä ravintolassa resonansseja, sitten
        Jylhän vanha kurttu taitaa toimia resonanssien avulla.

        Ajattelun työkalupakissasi on ainakin ylikierroksilla käyvä analogiakone,
        mutta ei sitten mitään, joka näyttäisi että onko tuo siteeraus vain huuhaata.

        Olet joskus lohkaissut että harrastat täällä trollausta, taidan asemoida itseni
        antitrollaajaksi, trollaajia pitää aina antaa kunnolla vastapalloon,
        kuvannollisessa mielessä tietysti.

        Täydennystä ajattelun työkalupakkiin.

        R.

        "Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?"

        Ei ole.
        Se on esimerkki siitä, miten psyykkinen sairaus saa älykkäänkin ihmisen maailmankuvan muuttumaan lähes surrealistiseksi. Belisario kykenee tuottamaan älykkään tuntuista tekstiä ilman, että siinä on juurikaan kosketusta reaalitodellisuuteen. Valtavirtatiede on pääosin harhassa ja astrologiasta löytyy kvanttifysiikan ja klassisen fysiikan termejä sekoittaen totuus. Mitä hämärämpi lähde ja mitä enemmän valtavirtatieteestä poikkeavaa, sen uskottavampaa Belisariolle.

        Muutama vuosi takaperin Beliasrio kertoi itse kokeneensa jotain, jota ulkopuolinen olisi voinut luulla psykkoosiksi. Se kokemus oli antanut hänelle intuition, jonka perusteella hän kykenee lyhyellä tutustumisella sanomaan, onko joku tieteellinen teoria uskottava.
        Mihin tahansa tieteelliseen teoriaan pystyy hänen mukaansa tutustumaan parin- kolmen päivän googlauksella.

        Beliasrio ylisti joku vuosi sitten kvanttifysiikkaa ja väitti samaan aikaan hiukkasfysiikan standardimallia purukumilla paikatuksi epäuskottavaksi tekeleeksi.
        Hän väitti tuntevansa hyvin kvanttifysiikkaa, mutta kun hänelle postasi Schrödingerin aaltoyhtälön kaavan, Belisario ei edes tunnistanut sitä.
        Jos henkilö ei tiennyt standardimallin olevan yhtä kuin kvanttifysiikka, ja jos väittää tuntevansa kvanttifysiikkaa tunnistamatta edes Schrödingerin yhtälöä, on modernia fysiikkaa koskeva tiedon taso ... jokainen fysiikkaa tunteva voi itse täydentää.

        On se kuitenkin hyvä, että joku jaksaa hänenkin kanssaan vääntää. Minä en.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?"

        Ei ole.
        Se on esimerkki siitä, miten psyykkinen sairaus saa älykkäänkin ihmisen maailmankuvan muuttumaan lähes surrealistiseksi. Belisario kykenee tuottamaan älykkään tuntuista tekstiä ilman, että siinä on juurikaan kosketusta reaalitodellisuuteen. Valtavirtatiede on pääosin harhassa ja astrologiasta löytyy kvanttifysiikan ja klassisen fysiikan termejä sekoittaen totuus. Mitä hämärämpi lähde ja mitä enemmän valtavirtatieteestä poikkeavaa, sen uskottavampaa Belisariolle.

        Muutama vuosi takaperin Beliasrio kertoi itse kokeneensa jotain, jota ulkopuolinen olisi voinut luulla psykkoosiksi. Se kokemus oli antanut hänelle intuition, jonka perusteella hän kykenee lyhyellä tutustumisella sanomaan, onko joku tieteellinen teoria uskottava.
        Mihin tahansa tieteelliseen teoriaan pystyy hänen mukaansa tutustumaan parin- kolmen päivän googlauksella.

        Beliasrio ylisti joku vuosi sitten kvanttifysiikkaa ja väitti samaan aikaan hiukkasfysiikan standardimallia purukumilla paikatuksi epäuskottavaksi tekeleeksi.
        Hän väitti tuntevansa hyvin kvanttifysiikkaa, mutta kun hänelle postasi Schrödingerin aaltoyhtälön kaavan, Belisario ei edes tunnistanut sitä.
        Jos henkilö ei tiennyt standardimallin olevan yhtä kuin kvanttifysiikka, ja jos väittää tuntevansa kvanttifysiikkaa tunnistamatta edes Schrödingerin yhtälöä, on modernia fysiikkaa koskeva tiedon taso ... jokainen fysiikkaa tunteva voi itse täydentää.

        On se kuitenkin hyvä, että joku jaksaa hänenkin kanssaan vääntää. Minä en.

        Tieteessä kaikki mahdollinen todistusaineisto on aina fragmentaarista ja sitä sitten pyritään paikkaamaan enemmän tai vähemmän valistuneilla arvauksilla niin että lopputulos on loogisesti ristiriidaton tarina.

        Vaikka alunperin kyseessä olisi ollut lähinnä vain korkeintaan nokkela spekulaatio niin kun siihen aletaan laajasti uskoa lähinnä vain sen takia että sen spekulaation tuottaja on/oli oman alansa arvostettu tutkija ja auktoriteetti niin siitä arvauksin paikatusta spekulaatiosta helposti muodostuu jonkinlainen dogmi jonka kyseenalaistamista pidetään poliittisesti epäkorrektina huuhaana ja sekoiluna eli käytännössä samantapaisena pyhäinhäväsityksenä kuin esim. Raamatun tai Koraanin perusdogmien kieltämistä.

        Kun tieteen valtavirtateorioita niin oleellista on osata erottaa toisistaan se todellinen todistusaineisto eli se mitä oikeasti on mitattu ja havaittu sekä mahdolliset konkreettiset fysikaaliset todisteet sekä matemaattisten kaavojen tasolla toimivat paikalliset säännönmukaisuudet ja sitten voi alkaa varioida ja muunnella sitä osuutta valtavirtateorioista mikä alunperinkin oli spekulaatiota ja arvauksia.

        Näin voidaan kehittää valtavirtamalleille vaihtoehtoisia selitysmalleja joissa niissäkin aina on sama ongelma kuin siinä mallissa mitä ne yrittävät kritisoida. Se hyvä puoli vaihtoehtoisissa malleissa on että kyetään kiinnitämään huomiota tutkittavien ilmiöiden sellaisiin aspekteihin jotka ovat jääneet hyvin vähäiselle tai olemattomalle huomiolle siinä valtavirtamallissa ja parhaassa tapauksessa voidaan myös sitten löytää uutta todistuaineistoa joka voi kyseenalaistaa sen valtavirtamallin.

        ...

        Kannattaa myös muistaa että kun tänne kirjoittelen niistä vaihtoehtoisista malleista niin se on aina tilan & ajanpuutteen takia hyvin suppeaa ja korkeintaan vihjeenomaista eikä tietenkään sellaisessa muodossa ja laajuudessa joka voisi millään tasolla olla sellaisenaan vakuuttavaa vaan pitäisi perehtyä myös niihin annettuihin linkkeihin ja kaikkiin niiden johdannaisiin hyvin pitkiä aikoja ilman ennakkoasenteita ja ennakkoluuloja.

        Mitä tulee siihen ns. "surrealismiin" niin esim. monet kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorioiden kautta postuloidut ilmiöt ovat melko surrealistisia verrattuna arkisen makromaailman ilmiöihin puhumattakaan sitten muinaisista esoteerista korkeakulttuurien perinteestä jossa monitasoisten symbolien ja vertauskuvien tasolla yritettiin kuvata sellaista minkä voi loogis-analyyttisella tasolla oivaltaa vasta kun tiede ja tekniikka alkaa olla yhtä kehittynyttä kuin nykyään koska kaikkien tunnettujen korkeakulttuurien tausta on että ne ovat rappeutunutta jäännettä jostain sellaisesta mikä oli nykyistä tiedettä ja kulttuuria paljon kehittyneempää ja liittyi koko aurinkokunnan kattavaan sivilisaatioon joka tuhoutui sodassa miljoonia vuosia sitten jolloin nykyisen asteroidivyöhykkeen paikalla ollut planeetta tuhottiin resonanssiaseella.

        Itse olen oivaltanut että on hahmotuksen kannalta hyödyllistä erottaa valtavirtatieteen ja varsinkin fysiikkatieteen tasolla toisistaan ns. tarinat/selitykset ja sitten toisaalta todennettavissa olevien säännönmukaisuuksien pohjalta kehitetyt matemaattiset kaavat ja toimiva tekniikka.

        Se tarinapuoli koostuu lähinnä vain enemmän tai vähemmän valistuneista arvauksista ja spekulaatioista joita voidaan aivan perustellusti kyseenalaistaa ja epäillä ja jos ja kun joskus sen loogis-analyyttisen tarinapuolen osuus alkaa laajamittaisesti rappeutua ja tehdä tilaa uudelle paradigmalle eli perusoletusten ja niihin perustuvien havaintojen tulkintojen kokoelmalla niin se tarinapuoli osoittautuu vääräksi.

        Jos siis haluaa pelata tieteen suhteen ns. suht. varman päälle niin kannattaa poimia erikseen se todistusaineisto (mitä on oikeasti mitattu/havaittu & fyysiset todisteet) sekä matemaattisten kaavojen osuus joka todennäköisesti ei ole koskaan universaalisti pätevää ja jättää ne tieteen tarinointi vähemmälle huomiolle.

        Nimenomaan analogisen tason pohdinta antaa valmiudet siirtyä tieteenalasta eli viitekehyksestä toiseen ilman pitkäaikaista koulutusta mutta se edellyttää varsin kattavia pohjatietoa ja varsinkin kokonaisuuden hahmottamisen kykyä joka vähitellen kehittyy kymmenien vuosien harjoittelun ja omaehtoisen itseopiskelun myötä.

        ==>


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?"

        Ei ole.
        Se on esimerkki siitä, miten psyykkinen sairaus saa älykkäänkin ihmisen maailmankuvan muuttumaan lähes surrealistiseksi. Belisario kykenee tuottamaan älykkään tuntuista tekstiä ilman, että siinä on juurikaan kosketusta reaalitodellisuuteen. Valtavirtatiede on pääosin harhassa ja astrologiasta löytyy kvanttifysiikan ja klassisen fysiikan termejä sekoittaen totuus. Mitä hämärämpi lähde ja mitä enemmän valtavirtatieteestä poikkeavaa, sen uskottavampaa Belisariolle.

        Muutama vuosi takaperin Beliasrio kertoi itse kokeneensa jotain, jota ulkopuolinen olisi voinut luulla psykkoosiksi. Se kokemus oli antanut hänelle intuition, jonka perusteella hän kykenee lyhyellä tutustumisella sanomaan, onko joku tieteellinen teoria uskottava.
        Mihin tahansa tieteelliseen teoriaan pystyy hänen mukaansa tutustumaan parin- kolmen päivän googlauksella.

        Beliasrio ylisti joku vuosi sitten kvanttifysiikkaa ja väitti samaan aikaan hiukkasfysiikan standardimallia purukumilla paikatuksi epäuskottavaksi tekeleeksi.
        Hän väitti tuntevansa hyvin kvanttifysiikkaa, mutta kun hänelle postasi Schrödingerin aaltoyhtälön kaavan, Belisario ei edes tunnistanut sitä.
        Jos henkilö ei tiennyt standardimallin olevan yhtä kuin kvanttifysiikka, ja jos väittää tuntevansa kvanttifysiikkaa tunnistamatta edes Schrödingerin yhtälöä, on modernia fysiikkaa koskeva tiedon taso ... jokainen fysiikkaa tunteva voi itse täydentää.

        On se kuitenkin hyvä, että joku jaksaa hänenkin kanssaan vääntää. Minä en.

        ==>

        Itse seuraan mielelläni mestareita eli tuon analogisen päättelyn ja heuristiikan osalta esim. Joseph P. Farrellia joka taas oli erityisen perehtynyt muinaisten korkeakulttuurien ja niiden ns. esoteriikan monitasoiseen ymmärrykseen jota myös ns. hermeettiseksi perinteeksi kutsutaan eikä hän pelkää spekulaatiota ja muistaa aina myös mainita koska spekuloi ja antaa mahdollisimman tarkat lähdeviitteet niiden ideoiden suhteen joille löytyy todistusaineistoa.

        Esim.

        The Giza Death Star Trilogy with Dr. Joseph P. Farrell

        https://www.youtube.com/watch?v=BJoPYAtEwwc

        jossa hän käy kolleegansa ja ystävänsä Walter Bosleyn kanssa läpi varhaistuotantoaan joka liittyi ns. Kheopsin pyramidiin ja siihen liittyvään teknologiaan jota voidaan ymmärtää vasta nykytieteen ja julkistettujen 2. maailmansodan ja Kylmän sodan aikana kehitettyjen teknologioiden kannalta.

        Belisario


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        ==>

        Itse seuraan mielelläni mestareita eli tuon analogisen päättelyn ja heuristiikan osalta esim. Joseph P. Farrellia joka taas oli erityisen perehtynyt muinaisten korkeakulttuurien ja niiden ns. esoteriikan monitasoiseen ymmärrykseen jota myös ns. hermeettiseksi perinteeksi kutsutaan eikä hän pelkää spekulaatiota ja muistaa aina myös mainita koska spekuloi ja antaa mahdollisimman tarkat lähdeviitteet niiden ideoiden suhteen joille löytyy todistusaineistoa.

        Esim.

        The Giza Death Star Trilogy with Dr. Joseph P. Farrell

        https://www.youtube.com/watch?v=BJoPYAtEwwc

        jossa hän käy kolleegansa ja ystävänsä Walter Bosleyn kanssa läpi varhaistuotantoaan joka liittyi ns. Kheopsin pyramidiin ja siihen liittyvään teknologiaan jota voidaan ymmärtää vasta nykytieteen ja julkistettujen 2. maailmansodan ja Kylmän sodan aikana kehitettyjen teknologioiden kannalta.

        Belisario

        Belisario.

        "The Giza Death Star Trilogy with Dr. Joseph P. Farrell

        https://www.youtube.com/watch?v=BJoPYAtEwwc

        jossa hän käy kolleegansa ja ystävänsä Walter Bosleyn kanssa läpi varhaistuotantoaan joka liittyi ns. Kheopsin pyramidiin ja siihen liittyvään teknologiaan jota voidaan ymmärtää vasta nykytieteen ja julkistettujen 2. maailmansodan ja Kylmän sodan aikana...."

        Tässä tulee esille ongelma miten näihin tietoihin pitäisi suhtautua,
        amerikkalaisessa mielessä lapsenomaisena ihastumisena tarinaan
        itseensä, amerikkalaisille tarinat ovat aina pääosassa, toisin kuin
        suomalaisille.

        Farrell itse näyttää käyttävän kahta tyyliä, laajoja analogioita ja sitten
        tieteen tapaista käsitteenmuodostusta argumenttien avulla hypoteeseihin
        asti, ei kuitenkaan vielä teoriatasolle.

        Ainakaan minulle ei tullut kovin selväksi missä mielessä hän käyttää
        hypoteesitermiä, olisiko se heikko hypoteesimerkitys kuten teorian
        suhteen tieteen laitamilla ameikkalaiset käyttävät merkitsemään pelkkää
        mielipidettä. Tiedemiesten käyttämä teoriatermi on paljon vahvempi.

        Kommentoidessaan ensimmäisiä kirjojaan hän kyllä tunnusti sen että
        spekulointi meni liian pitkälle, joten tämä viittaisi heikkoon hypoteesiin.

        Farrell käyttää tavallista käsitteenmuodostus terminologiaa puhuessaan
        "suuren pyramidin käsitteen käytöstä aseena", joten hän soveltaa tässä
        perinteistä logiikkaa eikä laajaa analogiaa.

        Mutta hänen puheestaan on joskus vaikea sanoa mikä on laajaa analogiaa
        ja mikä tieteellisempää käsitteenmuodostusta, hän ei aina erottele niitä,
        tarinan edetessä ne kietoutuvat yhteen, hankalaa koska käsitteen
        erottelukyky menee epäselväksi.

        Sitten resonointikäsitteestä.

        Tv:ssä esitetyssä jaksossa kokeiltiin resonanssi-ilmiötä Teslan hengessä.
        Myytinmurtaja jaksossa alkoivat tekijät kokeilla resonanssia tosissaan.

        Ensin klassinen viinilasin särkeminen korkean äänen avulla. Ensin yritykset
        epäonnistuivat, sitten otettiin käyttöön vahvistimet jolla lasi säkyi.
        Viimeiksi saatiin korkealla äänellä laulava rokkitähti särkemään lasi,
        nyt onnistui, tosin kasvot lähes kiinni lasissa ja äänen kovuus maksimissa.

        Toinen koe oli väite sillan yli tahdissa marssivista sotilaista jotka saavat
        sillan romahtamaan.
        Kokeilijat rakensivat puusta riippusillan pienoismallin, joka oli ehkä
        10 metriä, tarpeeksi pitkä resonanssin ilmestymiseen.
        Sotilaiksi marssijarobotti joka voitiin koota pitkäksi jonoksi ja
        askeltiheyttä voitiin säätää.

        Tulokset vaihtelivat, ensin silta alkoi huojumaan jolloin marssijat menettivät
        tasapainonsa, virittelyn jälkeen muistaakseni sillasta irtosi lautoja,
        korjailun ja virittelyn jälkeen marssijoilla oli vaikeuksia pysyä sillalla,
        mutta se ei hajonnut.

        Kolmas koe oli jo toista suuruusluokkaa, käytöstä poistettu teräskehikkoinen
        maantiesilta, pituus ehkä 50 metriä tai enemmän.

        Nyt kokeilijat menivät aika vakaviksi, riippusiltakoe vihjaisi että nyt voisi
        tapahtua jotain.
        Hankittiin voimakkaita täristimiä jotka voitiin tahdistaa toisiinsa nähden
        ja sijoitettiin ne kriittisiin kohtiin, tärinämittarit näyttivät sillan liikkeet.

        Aloittivat varovaisesti, silta kyllä liikkui mittareiden mukaan, mutta sitä
        ei havaittu muuten aistinvaraisesti.

        Virittelyn jälkeen kokeiltiin täysillä, täristimet paukkuivat, silta ehkä
        värähteli aistituntuman perusteellakin, mittarit kertoivat sillan liikkeet,
        mutta silta ei joutunut suureen resonanssiin eikä se tuhoutunut.
        Ehkä täristimet olivat liian heikkoja.

        Ilmeisesti vakuutusyhtiöt eivät antaneet lupaa kokeilla Farrellin
        aika-avaruuden resonointia tai aurinkokunnan planeettojen
        elektromagneettisten ominaisuuksien käyttöä jättiläismäisenä aseena.

        Yksi suuri riippusilta on kyllä romahtanut USA:ssa 40-luvulla.
        Kova tuuli pääsi osumaan kannen avoimeen alaosaan jolloin syntyi
        voimakkaita pyörteitä sillan kannen taakse ja koko sillan kansi alkoi
        heilumaan joka muistutti myytinmurtajien robottiosaston vaikutusta.

        Sillan kannen liike meni niin rajuksi että se murtui.

        R.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Onko tämä esimerkki sinun analogisesta ajattelutavasta?"

        Ei ole.
        Se on esimerkki siitä, miten psyykkinen sairaus saa älykkäänkin ihmisen maailmankuvan muuttumaan lähes surrealistiseksi. Belisario kykenee tuottamaan älykkään tuntuista tekstiä ilman, että siinä on juurikaan kosketusta reaalitodellisuuteen. Valtavirtatiede on pääosin harhassa ja astrologiasta löytyy kvanttifysiikan ja klassisen fysiikan termejä sekoittaen totuus. Mitä hämärämpi lähde ja mitä enemmän valtavirtatieteestä poikkeavaa, sen uskottavampaa Belisariolle.

        Muutama vuosi takaperin Beliasrio kertoi itse kokeneensa jotain, jota ulkopuolinen olisi voinut luulla psykkoosiksi. Se kokemus oli antanut hänelle intuition, jonka perusteella hän kykenee lyhyellä tutustumisella sanomaan, onko joku tieteellinen teoria uskottava.
        Mihin tahansa tieteelliseen teoriaan pystyy hänen mukaansa tutustumaan parin- kolmen päivän googlauksella.

        Beliasrio ylisti joku vuosi sitten kvanttifysiikkaa ja väitti samaan aikaan hiukkasfysiikan standardimallia purukumilla paikatuksi epäuskottavaksi tekeleeksi.
        Hän väitti tuntevansa hyvin kvanttifysiikkaa, mutta kun hänelle postasi Schrödingerin aaltoyhtälön kaavan, Belisario ei edes tunnistanut sitä.
        Jos henkilö ei tiennyt standardimallin olevan yhtä kuin kvanttifysiikka, ja jos väittää tuntevansa kvanttifysiikkaa tunnistamatta edes Schrödingerin yhtälöä, on modernia fysiikkaa koskeva tiedon taso ... jokainen fysiikkaa tunteva voi itse täydentää.

        On se kuitenkin hyvä, että joku jaksaa hänenkin kanssaan vääntää. Minä en.

        "On se kuitenkin hyvä, että joku jaksaa hänenkin kanssaan vääntää. Minä en."

        Omalta kannaltani katsottuna en mene aivan "vääntämis" tasolle saakka.
        Yritän pysyä filosofisella linjalla, siitä on itselleni enemmän hyötyä,

        Väheksymättä ketään otan nämä keskustelut enemmän
        "sorminäppäryysharjoituksena", pidän kyllä argumentointitasoa hyvänä
        mittarina keskustelun laadulle. Näin toimien kuormitus ei nouse liian suureksi.

        Belisario tuntuu väheksyvän tätä, mutta Farrell ei väheksy, vaikka on teologian
        puolelta tullut, sen verran on koulutus vaikuttanut Farrellin ajatteluun
        että hän tunnistaa vaarat jos käsitteenmuodostus lipsahtaa löysäksi.

        R.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Belisario.

        "The Giza Death Star Trilogy with Dr. Joseph P. Farrell

        https://www.youtube.com/watch?v=BJoPYAtEwwc

        jossa hän käy kolleegansa ja ystävänsä Walter Bosleyn kanssa läpi varhaistuotantoaan joka liittyi ns. Kheopsin pyramidiin ja siihen liittyvään teknologiaan jota voidaan ymmärtää vasta nykytieteen ja julkistettujen 2. maailmansodan ja Kylmän sodan aikana...."

        Tässä tulee esille ongelma miten näihin tietoihin pitäisi suhtautua,
        amerikkalaisessa mielessä lapsenomaisena ihastumisena tarinaan
        itseensä, amerikkalaisille tarinat ovat aina pääosassa, toisin kuin
        suomalaisille.

        Farrell itse näyttää käyttävän kahta tyyliä, laajoja analogioita ja sitten
        tieteen tapaista käsitteenmuodostusta argumenttien avulla hypoteeseihin
        asti, ei kuitenkaan vielä teoriatasolle.

        Ainakaan minulle ei tullut kovin selväksi missä mielessä hän käyttää
        hypoteesitermiä, olisiko se heikko hypoteesimerkitys kuten teorian
        suhteen tieteen laitamilla ameikkalaiset käyttävät merkitsemään pelkkää
        mielipidettä. Tiedemiesten käyttämä teoriatermi on paljon vahvempi.

        Kommentoidessaan ensimmäisiä kirjojaan hän kyllä tunnusti sen että
        spekulointi meni liian pitkälle, joten tämä viittaisi heikkoon hypoteesiin.

        Farrell käyttää tavallista käsitteenmuodostus terminologiaa puhuessaan
        "suuren pyramidin käsitteen käytöstä aseena", joten hän soveltaa tässä
        perinteistä logiikkaa eikä laajaa analogiaa.

        Mutta hänen puheestaan on joskus vaikea sanoa mikä on laajaa analogiaa
        ja mikä tieteellisempää käsitteenmuodostusta, hän ei aina erottele niitä,
        tarinan edetessä ne kietoutuvat yhteen, hankalaa koska käsitteen
        erottelukyky menee epäselväksi.

        Sitten resonointikäsitteestä.

        Tv:ssä esitetyssä jaksossa kokeiltiin resonanssi-ilmiötä Teslan hengessä.
        Myytinmurtaja jaksossa alkoivat tekijät kokeilla resonanssia tosissaan.

        Ensin klassinen viinilasin särkeminen korkean äänen avulla. Ensin yritykset
        epäonnistuivat, sitten otettiin käyttöön vahvistimet jolla lasi säkyi.
        Viimeiksi saatiin korkealla äänellä laulava rokkitähti särkemään lasi,
        nyt onnistui, tosin kasvot lähes kiinni lasissa ja äänen kovuus maksimissa.

        Toinen koe oli väite sillan yli tahdissa marssivista sotilaista jotka saavat
        sillan romahtamaan.
        Kokeilijat rakensivat puusta riippusillan pienoismallin, joka oli ehkä
        10 metriä, tarpeeksi pitkä resonanssin ilmestymiseen.
        Sotilaiksi marssijarobotti joka voitiin koota pitkäksi jonoksi ja
        askeltiheyttä voitiin säätää.

        Tulokset vaihtelivat, ensin silta alkoi huojumaan jolloin marssijat menettivät
        tasapainonsa, virittelyn jälkeen muistaakseni sillasta irtosi lautoja,
        korjailun ja virittelyn jälkeen marssijoilla oli vaikeuksia pysyä sillalla,
        mutta se ei hajonnut.

        Kolmas koe oli jo toista suuruusluokkaa, käytöstä poistettu teräskehikkoinen
        maantiesilta, pituus ehkä 50 metriä tai enemmän.

        Nyt kokeilijat menivät aika vakaviksi, riippusiltakoe vihjaisi että nyt voisi
        tapahtua jotain.
        Hankittiin voimakkaita täristimiä jotka voitiin tahdistaa toisiinsa nähden
        ja sijoitettiin ne kriittisiin kohtiin, tärinämittarit näyttivät sillan liikkeet.

        Aloittivat varovaisesti, silta kyllä liikkui mittareiden mukaan, mutta sitä
        ei havaittu muuten aistinvaraisesti.

        Virittelyn jälkeen kokeiltiin täysillä, täristimet paukkuivat, silta ehkä
        värähteli aistituntuman perusteellakin, mittarit kertoivat sillan liikkeet,
        mutta silta ei joutunut suureen resonanssiin eikä se tuhoutunut.
        Ehkä täristimet olivat liian heikkoja.

        Ilmeisesti vakuutusyhtiöt eivät antaneet lupaa kokeilla Farrellin
        aika-avaruuden resonointia tai aurinkokunnan planeettojen
        elektromagneettisten ominaisuuksien käyttöä jättiläismäisenä aseena.

        Yksi suuri riippusilta on kyllä romahtanut USA:ssa 40-luvulla.
        Kova tuuli pääsi osumaan kannen avoimeen alaosaan jolloin syntyi
        voimakkaita pyörteitä sillan kannen taakse ja koko sillan kansi alkoi
        heilumaan joka muistutti myytinmurtajien robottiosaston vaikutusta.

        Sillan kannen liike meni niin rajuksi että se murtui.

        R.

        "Tässä tulee esille ongelma miten näihin tietoihin pitäisi suhtautua,amerikkalaisessa mielessä lapsenomaisena ihastumisena tarinaan itseensä, amerikkalaisille tarinat ovat aina pääosassa, toisin kuin suomalaisille."


        Itse tutustuin Farrelliin n. 20 v sitten Coast to Coast ohjelman välityksellä ja sen jälkeen hankin vähitelleen kaikki hänen teoksensa ja katsoin lähes jokaisen youtube-videon missä häntä haastateltiin ja sitten joskus 2016 olin vuoden jäsenenä ja kävin läpi kaiken sen aineiston mikä oli vain jäsenille tarkoitettu.

        Itse en osallistunut vidchatteihin aikaeron takia ja myös sen takia että en yleensä kysele keneltäkään mitään vaan mieluiten käyn itse läpi aineistoa ja oivallan sitten ominpäin.

        Aloin Farrellista kirjoittelemaan tänne hyvin harvakseen koska vaikka olin varsin vakuuttunut hänen olevan ainakin oikeilla jäljillä monien väitteidensä kanssa niin hänen tuotantonsa on sen verran hankalaa varsinkaan kylmiltään omaksua että se todellakin edellyttää suurinpiirtein kaiken hänen tuotantonsa ymmärtämistä hyvin laajoin taustatiedoin ja olen myös käynyt aika paljon läpi sitä lähdekirjallisuutta mitä F. käytti omina perusteluinaan kirjoissaan (kuten esim. Thomas Beardenia jonka tuotannon läpoikäynti on itselläni vielä pahasti kesken.)

        Vastaavalla tarkkuudella on aikaisemmin perehtynyt n. 1975 lähtien vain G.I. Furdjieffin ja erityisesti hänen oppilaittensa tuotantoon joskin G:n oma tuotanto on hyvin suppeaa ja vaikeasti lähestyttävää.

        Farell & Gurdjieff ovat siis niitä mihin olen perehtynyt kattavasti kymmenien vuosien ajan sitten lukematon määrä muita tieteeseen, filosofian ja laajasti ymmärretynä esoteriaan liittyviä tutkimuksia.



        "Farrell itse näyttää käyttävän kahta tyyliä, laajoja analogioita ja sitten tieteen tapaista käsitteenmuodostusta argumenttien avulla hypoteeseihin asti, ei kuitenkaan vielä teoriatasolle."

        Ota huomioon että suurinpiirtein kaikki F:n tuotanto on nimenomaan ei-akateemiselle yleisölle suunnattua jossa hän pikemminkin yrittää lukijoita saada itse innostumaan ja jatkokehittelemään ideoita ja esim. ne vidchatit ovat palstan jäsenten kysymysten ohjaamia ja moni siellä tekee myös omia tutkimuksiaan ja rennosta ilmapiiristään huolimatta siellä käsitellään hyvin monenlaisia ja ajankohtaisia asioita eli aihepiiriä ei ole juuri mitenkääm rajattu etukäteen.

        "Kommentoidessaan ensimmäisiä kirjojaan hän kyllä tunnusti sen että pekulointi meni liian pitkälle, joten tämä viittaisi heikkoon hypoteesiin."

        Pikemminkin päinvastoin. F:llä tapana täyttää kirjansa pienillä vihjeillä ja jättää johtolankojen yhdistämisen usein lukijoille minkä takia hänen kirjansa voivat tuntua paljon vaikeatajuisimmilta ja tietoa täyteen ahdetulta kuin suurin osa ns. vaihtotieteen genrestä.

        Hänen kaikki teoksensa liittyvät toisiinsa eli hän suunnitteli usein kuutta kirjaa eteenpäin vähitellen rakentaen sellaista perustaa jonka pohjalta ne uudemmat teokset ovat paremmin ymmärrettävissä ja löytäessään itse lisävahvistuksia virallisesta dokumenttiaineistosta hän sitten laajentaa perspektiiviä vähitellen yhä kattavammaksi.

        Sitä resonanssifysiikkaa voi olla vaikea ymmärtää koska se ei ole lineaarista eikä aseiden suhteen liity tähtäämiseen kuten esim. tykit ja ohjukset vaan soveltaa phase conjugate mirror tekniikkaa jossa vastaanotettu signaali lähetetään vahvistettuna sekä usein muokattuna takaisin alkup. lähteeseensä joka mahdollistaa kohteen rakenteen muutoksen. Tavallaan tuotetaan käänteistä aikaa.



        Phase Conjugate Mirror 720p
        https://www.youtube.com/watch?v=gAy39ErqV34

        Hakusanoilla "Phase conjugate mirror" löytyy jonkin verran informaatiota lisää varsinkin archive.org sivustolta ja Defense Technical Information Archive kokoelmasta koska F. käsittelee nimenomaan asetekniikkaa kirjoissaan.

        ...

        Ihan hyvä että vaivauduit katsomaan tuon linkkaamani videon! Se on laadullisesti paljon parempi kuin useimmat muut youtuben haastattelut koska Bosley tuntee hyvin F:n tuotannon ja on itsekin kirjoittanut mm. 1890-luvun ilmalaivamysteeristä ja muistakin ns. esoteerisista aiheista kuten esim. esoteerisesta Napoleonista jonka olen itsekin lukenut ja pidin hyvin mielenkiintoisena ja mahdollisena vaikkakin spekulatiivisena kuten F:n tuotantokin mutta ainakin he myöntävät spekuloivansa eivätkä esittävänsä kiistatonta totuutta kuten useimmat valtavirran tutkijat tarinaosuutta kyhäillessään.

        Jos itse keskittyisin vain tänne kirjoitteluun niin varmasti kykenisin perustelemaan tarkemmin väitteitäni mutta pidän kuitenkin sitä omaa tutkimustani paljon tärkeämpänä ja tyydyn heittelemään tänne vain täkyjä joihin toivon edes joskus jonkun tarttuvan ja perehtyvän vähän tarkemmin.

        Belisario


    • Anonyymi

      Tässä unohtuu digitaalisen päättelyn perusongelma kokonaan: Se on hidasta. Tästä syystä pystytään aina tekemään analoginen kone, joka on nopeampi tietyssä tehtävässä - tehtävään erikoistettu analoginen kone. Vastaa digitaalisella puolella ohjelmointia - sehän on digitaalisen koneen muuttamista.
      Myöskin ratkaisujoukot ovat em. koneilla täysin erilaisia: Analoginen päättely on aina hieman epävarmaa joten se ei päädy koskaan yhteen ratkaisuun vaan piirtää ratkaisujoukon, jossa epävarmuustekijät ovat mukana.

    • Anonyymi

      Raamatuntulkinnassa analogioita kutsutaan typologioiksi:

      Typologia, oppi tyypeistä, tyyppioppi, tulkintatapa, jossa VT:n henkilöt ja tapahtumat kuvataan UT:n täyttymyksen esikuviksi, typologinen, typologian mukainen.

      Esimerkiksi juutalaisten pelastus Egyptistä, eksodus, on läpi Raamatun toistuva pelastuksen malli. Jumala lunastaa teollaan ihmisen orjuudesta. Tämä on typologiaa.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jetin syöksy saanut lisää vauhtia

      Huh huh - uusimmat uutiset viittaa siihen aika vahvasti, että nyt mennään lujaa kyytiä kohti pohjaa! Mutta eipä sitä koskaan tiedä, jospa sieltä viel
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      2282
    2. Nainen tuutko mun vaimoksi

      Ostin jo sormukset ja rakastan sinua ♥️♥️♥️♥️
      Ikävä
      77
      1319
    3. Hyvää iltaa

      Onko tullut edistymistä kaivattunsa kanssa? Tämä kysymys erityisesti yhdelle miehelle täällä. :)
      Ikävä
      88
      850
    4. Uusi viihdesarja-tietovisa Hengaillaan sai murskakritiikkiä somessa. Mitä itse tykkäsit?

      Ylen uusi Hengaillaan starttasi lauantaina. Jenni Poikelus juonsi ja Riku Rantala tuomaroi. Ohjelma sai murskakritiikkiä somessa. Mitä itse tykkäsit
      Tv-sarjat
      45
      807
    5. Mulla on ikävä sinua

      Kun oli edes joku yhteys. Nyt ei ole enää mitään, ja tuskin tulee koskaan olemaan. Katsoin kuvaasi ja tulin niin iloiseksi, mutta samalla haikeaksi.
      Ikävä
      27
      791
    6. Suomi kuihtuu ilman maahanmuuttoa

      Aika pahan laittoi Iltalehti persuille :-D https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/87de288c-7c6f-4ed3-b81c-72bea585649a
      Maailman menoa
      368
      725
    7. Ikuisuusaihe yön pimeiden tuntien mausteeksi

      Kuka nyt sitten on koijannut, ketä ja miten, se on aina hyvä debatin paikka. Ei ne miehetkään puhtaita pulmusia tuolla saralla ole, siksi kummeksuttaa
      Sinkut
      166
      692
    8. Törmäsin lauseeseen

      "Kun ihmiset tietävät tehneensä sinulle väärin, he välttelevät sinua". Taitaa olla totuuden siemen.
      Ikävä
      61
      650
    9. Suomalaisen koulun alamäki alkoi ministeri Vikkusen aikana

      konsulentit hyppäsivät pöydällä ja meno jatkui Graham-Laasosen aikana, kun kokoomus halpuutti suomalaista koulutusjärjestelmää parhaansa mukaan. Nyt t
      Perussuomalaiset
      59
      606
    10. Montako askelta olisi pitänyt ottaa

      että olisit voinut suudella kaivattuasi? Mulla 2-3.
      Ikävä
      42
      597
    Aihe