Papin ja pastorin tehtävät UTn mukaan?

Anonyymi-ap

Osaisiko joku näyttää Raamatusta, mitä ovat papin ja pastorin tehtävät UTn mukaan?

Miten ne eroavat toisistaan?

81

348

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Pappi = välimies (vain Jeesuksen tehtävä)
      Pastori = paimen

    • Anonyymi

      Papit hoitivat temppeliuhrausta. Kun uhraus loppui, ei pappejakaan ole enää sen jälkeen tarvittu.

      • Anonyymi

        No mitä ne pastorin tehtävät ovat Raamatun UTn mukaan? Voisiko joku luetella ne tähän?


      • Anonyymi

        UTssa on mainittu "kuninkaallinen papisto", joten kyllä jonkinlainen pappeus on olemassa vieläkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        UTssa on mainittu "kuninkaallinen papisto", joten kyllä jonkinlainen pappeus on olemassa vieläkin.

        jonkinlainen, jonkinlainen, jonkinlainen, jonkinlainen, jonkinlaineeeeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        UTssa on mainittu "kuninkaallinen papisto", joten kyllä jonkinlainen pappeus on olemassa vieläkin.

        Jonkinlainen pappeus, no vastaus sen tämäkin, kun ei parempaa löydy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        UTssa on mainittu "kuninkaallinen papisto", joten kyllä jonkinlainen pappeus on olemassa vieläkin.

        Siinä onkin kyse yleisestä pappeudesta, ei leeviläisestä erityisestä pappeudesta. Ne ovat eri asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinä onkin kyse yleisestä pappeudesta, ei leeviläisestä erityisestä pappeudesta. Ne ovat eri asia.

        No mitä ovat yleisten pappien tehtävät Raamatun mukaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitä ovat yleisten pappien tehtävät Raamatun mukaan?

        Istua ja kuunnella lauantaina pari tuntia virkapappien saarnoja (ym ajanvietettä), mikäli nämä kiireiltään ehtivät kirkkoon yleisille papeille saarnaamaan.

        Maksaa kymmenyksiä ja uhrilahjoja, jotta virkapappien palkat ja kirkkokolossin ylläpitokulut saadaan maksettua.

        Opiskella virkapappien keksimiä Raamatuntulkintoja (esim yleisten pappien tulee kustantaa virkapappien elanto maksamalla kymmenykset bruttotuloistaan. Toimeentulotukikin lasketaan tuloksi).

        Ostaa ja tutkia ahkerasti profetian hengen tuotoksia.

        No tässä tulikin kai nämä tärkeimmät...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Istua ja kuunnella lauantaina pari tuntia virkapappien saarnoja (ym ajanvietettä), mikäli nämä kiireiltään ehtivät kirkkoon yleisille papeille saarnaamaan.

        Maksaa kymmenyksiä ja uhrilahjoja, jotta virkapappien palkat ja kirkkokolossin ylläpitokulut saadaan maksettua.

        Opiskella virkapappien keksimiä Raamatuntulkintoja (esim yleisten pappien tulee kustantaa virkapappien elanto maksamalla kymmenykset bruttotuloistaan. Toimeentulotukikin lasketaan tuloksi).

        Ostaa ja tutkia ahkerasti profetian hengen tuotoksia.

        No tässä tulikin kai nämä tärkeimmät...

        Ai niin, meinas unohtua...

        Maksaa runsaita uhrilahjoja, jotta sanoma ainoasta oikeaoppisesta Jumalan seurakunnasta saadaan vietyä koko maailmaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitä ne pastorin tehtävät ovat Raamatun UTn mukaan? Voisiko joku luetella ne tähän?

        Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.

        Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.

        Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.

        Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan.

        Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.

        Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.


        Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista.

        Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille. Mutta vältä mielettömiä riitakysymyksiä ja sukuluetteloita ja kinastelua ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.

        Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan.

        Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.

        Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.


        Tämä sana on varma, ja minä tahdon, että sinä näitä teroitat, niin että ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista.

        Nämä ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille. Mutta vältä mielettömiä riitakysymyksiä ja sukuluetteloita ja kinastelua ja kiistoja laista, sillä ne ovat hyödyttömiä ja turhia.

        Harhaoppista ihmistä karta, varoitettuasi häntä kerran tai kahdesti, sillä sinä tiedät, että semmoinen ihminen on joutunut harhaan ja tekee syntiä, ja hän on itse itsensä tuominnut.

        Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse.

        Sillä jos enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa,
        kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?

        Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme. Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen:

        "Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen? Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja; asetit kaikki hänen jalkojensa alle."

        Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta.
        Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
        Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.

        Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.

        Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo:

        "Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä"; ja taas: "Minä panen uskallukseni häneen"; ja taas: "Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse.

        Sillä jos enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai oikeudenmukaisen palkkansa,
        kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan?

        Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme. Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen:

        "Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen? Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja; asetit kaikki hänen jalkojensa alle."

        Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta.
        Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
        Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.

        Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.

        Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi, kun hän sanoo:

        "Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä"; ja taas: "Minä panen uskallukseni häneen"; ja taas: "Katso, minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!"

        Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset,

        kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa".

        Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.

        Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman,

        mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

        Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;

        sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään';
        mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni; ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."

        Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan:
        "tänä päivänä",
        ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset,

        kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa".

        Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.

        Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman,

        mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

        Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;

        sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään';
        mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni; ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."

        Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan:
        "tänä päivänä",
        ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.

        Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.

        Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.

        Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
        Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa"; ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".

        Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden, niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu:

        "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne". Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä. Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
        Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

        Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

        Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
        Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle.

        Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat.

        Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut: "Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'", vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti.
        Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa"; ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".

        Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden, niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu:

        "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne". Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä. Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
        Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

        Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä. Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

        Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.
        Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.

        Sillä jokainen ylimmäinen pappi, ollen ihmisten joukosta otettu, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan sitä, mikä Jumalalle tulee, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä, ja hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska hän itsekin on heikkouden alainen, ja

        tämän heikkoutensa tähden hänen täytyy, samoinkuin kansan puolesta, niin itsensäkin puolesta uhrata syntien edestä. Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin.

        Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo:

        "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan".

        Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset, hän, jota Jumala nimittää "ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan".

        Tästä meillä on paljon sanottavaa, ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan.

        Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa.

        Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä jokainen ylimmäinen pappi, ollen ihmisten joukosta otettu, asetetaan ihmisten puolesta toimittamaan sitä, mikä Jumalalle tulee, uhraamaan lahjoja ja uhreja syntien edestä, ja hän voi säälien kohdella tietämättömiä ja eksyviä, koska hän itsekin on heikkouden alainen, ja

        tämän heikkoutensa tähden hänen täytyy, samoinkuin kansan puolesta, niin itsensäkin puolesta uhrata syntien edestä. Eikä kukaan sitä arvoa itselleen ota, vaan Jumala kutsuu hänet niinkuin Aaroninkin.

        Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; niinkuin hän toisessakin paikassa sanoo:

        "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan".

        Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden. Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset, hän, jota Jumala nimittää "ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan".

        Tästä meillä on paljon sanottavaa, ja sitä on vaikea selittää, koska olette käyneet hitaiksi kuulemaan.

        Sillä te, joiden olisi jo aika olla opettajia, olette taas sen tarpeessa, että teille opetetaan Jumalan sanojen ensimmäisiä alkeita; te olette tulleet maitoa tarvitseviksi, ei vahvaa ruokaa.

        Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.

        Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.

        Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii. Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.

        Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;

        mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.

        Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi - vaikka puhummekin näin.

        Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeänsä kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vielä palvelette.

        Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti, ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on.

        Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, ja sanoi:

        "Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän";

        ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli. Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä.

        Sentähden, kun Jumala lupauksen perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla, että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta.

        Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.

        Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii. Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.

        Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;

        mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan.

        Mutta teistä, rakkaat, uskomme sitä, mikä on parempaa ja mikä koituu teille pelastukseksi - vaikka puhummekin näin.

        Sillä Jumala ei ole väärämielinen, niin että hän unhottaisi teidän työnne ja rakkautenne, jota olette osoittaneet hänen nimeänsä kohtaan, kun olette palvelleet pyhiä ja vielä palvelette.

        Mutta me halajamme sitä, että kukin teistä osoittaa samaa intoa, säilyttääkseen toivon varmuuden loppuun asti, ettette kävisi veltoiksi, vaan että teistä tulisi niiden seuraajia, jotka uskon ja kärsivällisyyden kautta perivät sen, mikä luvattu on.

        Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, ja sanoi:

        "Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän";

        ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli. Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä.

        Sentähden, kun Jumala lupauksen perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla, että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta.

        Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.

        Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet; jolle Aabraham myös antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas"; jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava - hän pysyy pappina ainaisesti.

        Katsokaa, kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan. Onhan niillä Leevin pojista, jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenyksiä kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet;

        mutta hän, jonka sukua ei johdeta heistä, otti kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset.

        Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan. Ja täällä kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenyksiä, mutta siellä se, jonka todistetaan elävän. Ja

        Aabrahamin kautta, niin sanoakseni, on Leevikin, joka kymmenyksiä ottaa, maksanut kymmenyksiä; sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek meni tätä vastaan.

        Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.

        Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut.

        Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen, joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta.

        Sillä hänestä todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan". Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön - sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.

        Ja niinkuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista - nuo taas ovat papeiksi tulleet ilman heistä vannottua valaa, mutta tämä hänestä vannotulla valalla, sen asettamana, joka hänelle sanoi:

        "Herra on vannonut eikä ole katuva: 'Sinä olet pappi iankaikkisesti'" - niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.

        Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, koska kuolema ei sallinut heidän pysyä;

        mutta tällä on katoamaton pappeus, sentähden että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

        Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut, jonka ei joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.

        Sillä laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä tämä Melkisedek, Saalemin kuningas, Jumalan, Korkeimman, pappi, joka meni Aabrahamia vastaan, hänen palatessaan kuninkaita voittamasta, ja siunasi hänet; jolle Aabraham myös antoi kymmenykset kaikesta ja joka ensiksi, niinkuin hänen nimensäkin merkitsee, on "vanhurskauden kuningas" ja sen lisäksi vielä "Saalemin kuningas", se on "rauhan kuningas"; jolla ei ole isää, ei äitiä, ei sukua, ei päivien alkua eikä elämän loppua, mutta joka on Jumalan Poikaan verrattava - hän pysyy pappina ainaisesti.

        Katsokaa, kuinka suuri hän on, jolle itse kantaisä Aabraham antoi kymmenykset parhaimmasta saaliistaan. Onhan niillä Leevin pojista, jotka saavat pappeuden, käsky lain mukaan ottaa kymmenyksiä kansalta, se on veljiltään, vaikka nämä ovatkin Aabrahamin kupeista lähteneet;

        mutta hän, jonka sukua ei johdeta heistä, otti kymmenykset Aabrahamilta ja siunasi sen, jolla oli lupaukset.

        Mutta kieltämätöntä on, että halvempi saa siunauksen paremmaltaan. Ja täällä kuolevaiset ihmiset ottavat kymmenyksiä, mutta siellä se, jonka todistetaan elävän. Ja

        Aabrahamin kautta, niin sanoakseni, on Leevikin, joka kymmenyksiä ottaa, maksanut kymmenyksiä; sillä hän oli vielä isänsä kupeissa, kun Melkisedek meni tätä vastaan.

        Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, sillä tähän on kansa laissa sidottu, miksi sitten oli tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan eikä tullut nimitetyksi Aaronin järjestyksen mukaan? Sillä pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myös lain muutos.

        Sillä se, josta tämä sanotaan, oli toista sukukuntaa, josta ei kukaan ole alttaritointa hoitanut. Onhan tunnettua, että meidän Herramme on noussut Juudasta, jonka sukukunnan pappeudesta Mooses ei ole mitään puhunut.

        Ja tämä käy vielä paljoa selvemmäksi, kun nousee toinen pappi, Melkisedekin kaltainen, joka ei ole siksi tullut lihallisen käskyn lain mukaan, vaan katoamattoman elämän voimasta.

        Sillä hänestä todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan". Täten kyllä entinen säädös kumotaan, koska se oli voimaton ja hyödytön - sillä laki ei tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sijaan tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.

        Ja niinkuin tämä ei tapahtunut ilman valan vannomista - nuo taas ovat papeiksi tulleet ilman heistä vannottua valaa, mutta tämä hänestä vannotulla valalla, sen asettamana, joka hänelle sanoi:

        "Herra on vannonut eikä ole katuva: 'Sinä olet pappi iankaikkisesti'" - niin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.

        Ja noita toisia pappeja on tullut useampia, koska kuolema ei sallinut heidän pysyä;

        mutta tällä on katoamaton pappeus, sentähden että hän pysyy iankaikkisesti, jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa.

        Senkaltainen ylimmäinen pappi meille sopikin: pyhä, viaton, tahraton, syntisistä erotettu ja taivaita korkeammaksi tullut, jonka ei joka päivä ole tarvis, niinkuin ylimmäisten pappien, ensiksi uhrata omien syntiensä edestä ja sitten kansan; sillä tämän hän teki kerta kaikkiaan, uhratessaan itsensä.

        Sillä laki asettaa ylimmäisiksi papeiksi ihmisiä, jotka ovat heikkoja, mutta valan sana, joka on myöhäisempi kuin laki, asettaa Pojan, iankaikkisesti täydelliseksi tulleen.

        Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa, tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen.

        Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja, jonka tähden on välttämätöntä, että tälläkin on jotakin uhraamista.

        Jos hän siis olisi maan päällä, ei hän olisikaan pappi, koska jo ovat olemassa ne, jotka lain mukaan esiinkantavat lahjoja, ja jotka palvelevat siinä, mikä on taivaallisten kuva ja varjo, niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin:

        "Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin". Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.

        Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton, en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta.

        Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra. Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra:
        Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.

        Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä." Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta pääkohta siinä, mistä me puhumme, on tämä: meillä on sellainen ylimmäinen pappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa, tehdäkseen pappispalvelusta kaikkeinpyhimmässä, siinä oikeassa majassa, jonka on rakentanut Herra eikä ihminen.

        Sillä jokainen ylimmäinen pappi asetetaan uhraamaan lahjoja ja uhreja, jonka tähden on välttämätöntä, että tälläkin on jotakin uhraamista.

        Jos hän siis olisi maan päällä, ei hän olisikaan pappi, koska jo ovat olemassa ne, jotka lain mukaan esiinkantavat lahjoja, ja jotka palvelevat siinä, mikä on taivaallisten kuva ja varjo, niinkuin ilmoitettiin Moosekselle, kun hänen oli valmistettava maja. Sillä hänelle sanottiin:

        "Katso, että teet kaikki sen kaavan mukaan, joka sinulle vuorella näytettiin". Mutta tämä taas on saanut niin paljoa jalomman viran, kuin hän on myös paremman liiton välimies, liiton, joka on paremmille lupauksille perustettu.

        Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. Sillä moittien heitä hän sanoo: "Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton, en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta.

        Sillä he eivät pysyneet minun liitossani, ja niin en minäkään heistä huolinut, sanoo Herra. Sillä tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa näiden päivien jälkeen, sanoo Herra:
        Minä panen lakini heidän mieleensä, ja kirjoitan ne heidän sydämiinsä, ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Ja silloin ei enää kukaan opeta kansalaistaan eikä veli veljeään sanoen: 'Tunne Herra'; sillä he kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut.

        Sillä minä annan anteeksi heidän vääryytensä enkä enää muista heidän syntejänsä." Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi; mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.

        Olihan tosin ensimmäiselläkin liitolla jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö.

        Sillä maja oli valmistettu niin, että siinä oli etumainen maja, jossa oli sekä lampunjalka että pöytä ja näkyleivät, ja sen nimi on "pyhä".

        Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin"; siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut, ja

        arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä puhua kustakin erikseen.

        Kun nyt kaikki on näin järjestetty, menevät papit joka aika etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittamaan, mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylimmäinen pappi kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien syntien edestä.

        Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo.

        Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa, vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti.

        Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.

        Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

        Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

        Sillä missä on testamentti, siinä on sen tekijän kuolema toteennäytettävä; sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pitävä, koska se ei milloinkaan ole voimassa tekijänsä eläessä. Sentähden ei myöskään ensimmäistä liittoa verettä vihitty.

        Sillä kun Mooses oli kaikelle kansalle julkilukenut kaikki käskyt, niinkuin ne laissa kuuluvat, otti hän vasikkain ja kauristen veren ynnä vettä ja purppuravillaa ja isopin ja vihmoi sekä itse kirjan että kaiken kansan, sanoen:

        "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt". Ja samoin hän verellä vihmoi myös majan ja kaikki palvelukseen kuuluvat esineet.

        Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.

        On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.

        Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.

        Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan, sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta

        nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä. Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio, samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olihan tosin ensimmäiselläkin liitolla jumalanpalvelussäännöt ja maallinen pyhäkkö.

        Sillä maja oli valmistettu niin, että siinä oli etumainen maja, jossa oli sekä lampunjalka että pöytä ja näkyleivät, ja sen nimi on "pyhä".

        Mutta toisen esiripun takana oli se maja, jonka nimi on "kaikkeinpyhin"; siinä oli kultainen suitsutusalttari ja liiton arkki, yltympäri kullalla päällystetty, jossa säilytettiin kultainen mannaa sisältävä astia ja Aaronin viheriöinyt sauva ja liiton taulut, ja

        arkin päällä kirkkauden kerubit varjostamassa armoistuinta. Mutta näistä nyt ei ole syytä puhua kustakin erikseen.

        Kun nyt kaikki on näin järjestetty, menevät papit joka aika etumaiseen majaan jumalanpalvelusta toimittamaan, mutta toiseen majaan menee ainoastaan ylimmäinen pappi kerran vuodessa, ei ilman verta, jonka hän uhraa itsensä edestä ja kansan tahattomien syntien edestä.

        Näin Pyhä Henki osoittaa, että tie kaikkeinpyhimpään vielä on ilmoittamatta, niin kauan kuin etumainen maja vielä seisoo.

        Tämä on nykyistä aikaa tarkoittava vertauskuva, ja sen mukaisesti uhrataan lahjoja ja uhreja, jotka eivät kykene tekemään täydelliseksi omassatunnossaan sitä, joka jumalanpalvelusta toimittaa, vaan jotka, niinkuin ruuat ja juomat ja erilaiset pesotkin, ovat ainoastaan lihan sääntöjä, jotka ovat voimassa uuden järjestyksen aikaan asti.

        Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta, joka ei ole käsillä tehty, se on: joka ei ole tätä luomakuntaa, meni, ei kauristen ja vasikkain veren kautta, vaan oman verensä kautta kerta kaikkiaan kaikkeinpyhimpään ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen.

        Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

        Ja sentähden hän on uuden liiton välimies, että, koska hänen kuolemansa on tapahtunut lunastukseksi ensimmäisen liiton aikuisista rikkomuksista, ne, jotka ovat kutsutut, saisivat luvatun iankaikkisen perinnön.

        Sillä missä on testamentti, siinä on sen tekijän kuolema toteennäytettävä; sillä vasta kuoleman jälkeen testamentti on pitävä, koska se ei milloinkaan ole voimassa tekijänsä eläessä. Sentähden ei myöskään ensimmäistä liittoa verettä vihitty.

        Sillä kun Mooses oli kaikelle kansalle julkilukenut kaikki käskyt, niinkuin ne laissa kuuluvat, otti hän vasikkain ja kauristen veren ynnä vettä ja purppuravillaa ja isopin ja vihmoi sekä itse kirjan että kaiken kansan, sanoen:

        "Tämä on sen liiton veri, jonka Jumala on teille säätänyt". Ja samoin hän verellä vihmoi myös majan ja kaikki palvelukseen kuuluvat esineet.

        Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.

        On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.

        Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.

        Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan, sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta

        nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä. Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio, samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat.

        Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina, ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä? Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.

        Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä. Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo:

        "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen - kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala'."

        Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten:

        "Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi". Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.

        Ja kaikki papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka eivät ikinä voi syntejä poistaa;

        mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle, ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi. Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

        Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan: "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra:

        "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä"; ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista". Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.

        Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija", niin

        käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä; pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa,

        sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;

        älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

        Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

        Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!

        Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa".
        Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin. Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset, kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.
        Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.

        Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele; mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen".

        Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina, ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä? Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.

        Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä. Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo:

        "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen - kirjakääröön on minusta kirjoitettu - tekemään sinun tahtosi, Jumala'."

        Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten:

        "Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi". Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.

        Ja kaikki papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka eivät ikinä voi syntejä poistaa;

        mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle, ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi. Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

        Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan: "Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra:

        "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä"; ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista". Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.

        Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija", niin

        käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä; pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa,

        sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen; ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;

        älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.

        Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.

        Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!

        Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa".
        Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin. Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset, kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.
        Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.

        Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele; mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen".

        Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.

        Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.

        Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.

        Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle. Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

        Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.

        Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

        Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti.

        Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

        Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen.

        Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

        Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen", sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.

        Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin. Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten. Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.

        Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä. Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.

        Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.

        Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

        Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa.

        Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen.

        Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. Uskon kautta uhrasi Aabel Jumalalle paremman uhrin kuin Kain, ja uskon kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas, kun Jumala antoi todistuksen hänen uhrilahjoistaan; ja uskonsa kautta hän vielä kuoltuaankin puhuu.

        Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, "eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois". Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle. Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät.

        Uskon kautta rakensi Nooa, saatuaan ilmoituksen siitä, mikä ei vielä näkynyt, pyhässä pelossa arkin perhekuntansa pelastukseksi; ja uskonsa kautta hän tuomitsi maailman, ja hänestä tuli sen vanhurskauden perillinen, joka uskosta tulee.

        Uskon kautta oli Aabraham kuuliainen, kun hänet kutsuttiin lähtemään siihen maahan, jonka hän oli saava perinnöksi, ja hän lähti tietämättä, minne oli saapuva. Uskon kautta hän eli muukalaisena lupauksen maassa niinkuin vieraassa maassa, asuen teltoissa Iisakin ja Jaakobin kanssa, jotka olivat saman lupauksen perillisiä; sillä hän odotti sitä kaupunkia, jolla on perustukset ja jonka rakentaja ja luoja on Jumala.

        Uskon kautta sai Saarakin voimaa suvun perustamiseen, vieläpä yli-ikäisenä, koska hän piti luotettavana sen, joka oli antanut lupauksen. Sentähden syntyikin yhdestä miehestä, vieläpä kuolettuneesta, niin suuri paljous, kuin on tähtiä taivaalla ja kuin meren rannalla hiekkaa, epälukuisesti.

        Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.

        Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata. Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin; mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen.

        Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

        Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut ja jolle oli sanottu: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläisen", sillä hän päätti, että Jumala on voimallinen kuolleistakin herättämään; ja sen vertauskuvana hän saikin hänet takaisin.

        Uskon kautta antoi Iisak Jaakobille ja Eesaulle siunauksen, joka koski tulevaisiakin. Uskon kautta siunasi Jaakob kuollessaan kumpaisenkin Joosefin pojista ja rukoili sauvansa päähän nojaten. Uskon kautta muistutti Joosef loppunsa lähetessä Israelin lasten lähdöstä ja antoi määräyksen luistansa.

        Uskon kautta pitivät Mooseksen vanhemmat häntä heti hänen syntymänsä jälkeen kätkössä kolme kuukautta, sillä he näkivät, että lapsi oli ihana; eivätkä he peljänneet kuninkaan käskyä. Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.

        Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.

        Uskon kautta hän pani toimeen pääsiäisenvieton ja verensivelyn, ettei esikoisten surmaaja koskisi heihin. Uskon kautta he kulkivat poikki Punaisen meren ikäänkuin kuivalla maalla; jota yrittäessään egyptiläiset hukkuivat.

        Uskon kautta kaatuivat Jerikon muurit, sittenkuin niiden ympäri oli kuljettu seitsemän päivää. Uskon kautta pelastui portto Raahab joutumasta perikatoon yhdessä uppiniskaisten kanssa, kun oli, rauha mielessään, ottanut vakoojat luoksensa.

        Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot.

        On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen; toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä –
        he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -; he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.

        Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        On ollut vaimoja, jotka ylösnousemuksen kautta ovat saaneet kuolleensa takaisin. Toiset ovat antaneet kiduttaa itseään eivätkä ole ottaneet vastaan vapautusta, että saisivat paremman ylösnousemuksen; toiset taas ovat saaneet kokea pilkkaa ja ruoskimista, vieläpä kahleita ja vankeutta; heitä on kivitetty, kiusattu, rikki sahattu, miekalla surmattu; he ovat kierrelleet ympäri lampaannahoissa ja vuohennahoissa, puutteenalaisina, ahdistettuina, pahoinpideltyinä –
        he, jotka olivat liian hyviä tälle maailmalle -; he ovat harhailleet erämaissa ja vuorilla ja luolissa ja maakuopissa.

        Ja vaikka nämä kaikki uskon kautta olivat todistuksen saaneet, eivät he kuitenkaan saavuttaneet sitä, mikä oli luvattu; sillä Jumala oli varannut meitä varten jotakin parempaa, etteivät he ilman meitä pääsisi täydellisyyteen.

        Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

        Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan, ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille:

        "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".

        Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.

        Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.

        Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

        Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne"; ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.

        Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.

        Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.

        Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn, ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi; sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä:

        "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön"; ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt ja vapisen"; vaan

        te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.

        Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan, ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille:

        "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee; sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".

        Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.

        Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme? Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.

        Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut.

        Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne"; ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi.

        Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa.

        Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.

        Sillä te ette ole käyneet sen vuoren tykö, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn, ette pasunan kaiun ettekä äänen tykö, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi; sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä:

        "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön"; ja niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen peljästynyt ja vapisen"; vaan

        te olette käyneet Siionin vuoren tykö ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tykö, ja kymmenien tuhansien enkelien tykö, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tykö, ja tuomarin tykö, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tykö, ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.

        Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen:
        "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin". Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät.

        Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen:
        "Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin". Mutta tuo "vielä kerran" osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät.

        Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli.

        Pysyköön veljellinen rakkaus. Älkää unhottako vieraanvaraisuutta; sillä sitä osoittamalla muutamat ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaan.

        Muistakaa vankeja, niinkuin olisitte itsekin heidän kanssaan vangittuina; muistakaa pahoinpideltyjä, sillä onhan teillä itsellännekin ruumis.

        Avioliitto pidettäköön kunniassa kaikkien kesken, ja aviovuode saastuttamatonna; sillä haureelliset ja avionrikkojat Jumala tuomitsee.

        Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä"; niin että me turvallisin mielin sanomme: "Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?"

        Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa.

        Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.

        Meillä on uhrialttari, josta majassa palvelevilla ei ole valta syödä. Sillä niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi syntien sovitukseksi kantaa kaikkeinpyhimpään, poltetaan ulkopuolella leirin. Sentähden myös Jeesus, pyhittääkseen omalla verellänsä kansan, kärsi portin ulkopuolella.

        Niin menkäämme siis hänen tykönsä "ulkopuolelle leirin", hänen pilkkaansa kantaen; sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme. Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät.

        Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy.

        Olkaa kuuliaiset johtajillenne ja tottelevaiset, sillä he valvovat teidän sielujanne niinkuin ne, joiden on tehtävä tili, että he voisivat tehdä sitä ilolla eikä huokaillen; sillä se ei ole teille hyödyllistä. Rukoilkaa meidän edestämme; sillä me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa.

        Vielä hartaammin kehoitan teitä näin tekemään, että minut sitä pikemmin annettaisiin teille takaisin.

        Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.



        Siinä ensin sitä, mitä pappi puhuu....


    • Anonyymi

      Pappien, pastorien ja piispojen tehtävä on kusettaa aivo-orjiltaan rahat ja mielenterveyden. He ovat siis läpeensä pahoja LOISIA....hah hah haa
      T: iloinen nauraja

      • Anonyymi

        Vain sinun harhaisessa päässäsi.


    • Anonyymi

      UTsta ei löydy hakusanoilla pastori tai paimen mitään, mistä kävisi ilmi pastorin tehtävät?

      Mahtaneeko koko virkaa löytyä Raamatusta?

      • Anonyymi

        Jeesus kertoo useissa kohden Raamatussa, mitä paimen tekee. Hän puhuu Jeesuksen omista lampaina ja itsestään paimenena (latinaksi pastor).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeesus kertoo useissa kohden Raamatussa, mitä paimen tekee. Hän puhuu Jeesuksen omista lampaina ja itsestään paimenena (latinaksi pastor).

        No onko Jeesus Raamatun mukaan sitten seurakunnan ainoa pastori?

        Mistä noi muut on pastorin virkansa keksineet, jos Raamatussa ei tällaista virkaa ole?

        Ovatko hekin jotain Jeesuksen sijaisia niin kuin Paavi eli lampaat ovat ylentäneet itsensä paimeniksi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No onko Jeesus Raamatun mukaan sitten seurakunnan ainoa pastori?

        Mistä noi muut on pastorin virkansa keksineet, jos Raamatussa ei tällaista virkaa ole?

        Ovatko hekin jotain Jeesuksen sijaisia niin kuin Paavi eli lampaat ovat ylentäneet itsensä paimeniksi?

        Nykyopetuksen mukaan kaikki on pappeja, siis vauvasta vaariin. Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyopetuksen mukaan kaikki on pappeja, siis vauvasta vaariin. Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa.

        No mitä noi seurakuntien palkatut papit ja pastorit sitten on?
        Mihin niiden virka perustuu?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitä noi seurakuntien palkatut papit ja pastorit sitten on?
        Mihin niiden virka perustuu?

        Se on niin sekavaa, että eivät tiedä itsekkään. Välillä kaikki ovat pappeja, ja sitten välillä kukaan ei ole pappi.
        Nyt näyttää siltä, että kaikki ovat pastoreita, niin mihin niitä kymmenyksiä sitten tarvitaan, ei mihinkään. Pitäköön kukin kymmenyksensä ja hoitakoon kukin pastorin virkaa omalta paikaltaan.
        Näin teemmekin !

        1234567---


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on niin sekavaa, että eivät tiedä itsekkään. Välillä kaikki ovat pappeja, ja sitten välillä kukaan ei ole pappi.
        Nyt näyttää siltä, että kaikki ovat pastoreita, niin mihin niitä kymmenyksiä sitten tarvitaan, ei mihinkään. Pitäköön kukin kymmenyksensä ja hoitakoon kukin pastorin virkaa omalta paikaltaan.
        Näin teemmekin !

        1234567---

        Taitaa olla ensimmäinen viisas ja ymmärtäväinen kommenttisi, johon voin täysin yhtyä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on niin sekavaa, että eivät tiedä itsekkään. Välillä kaikki ovat pappeja, ja sitten välillä kukaan ei ole pappi.
        Nyt näyttää siltä, että kaikki ovat pastoreita, niin mihin niitä kymmenyksiä sitten tarvitaan, ei mihinkään. Pitäköön kukin kymmenyksensä ja hoitakoon kukin pastorin virkaa omalta paikaltaan.
        Näin teemmekin !

        1234567---

        Uuteen Liittoonhan ei enää kymmenykset kuulukaan, ne kuulivat Vanhaanliittoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuteen Liittoonhan ei enää kymmenykset kuulukaan, ne kuulivat Vanhaanliittoon.

        Ei tietenkään, jos ei pappeuskaan Uuteen liittoon kuulu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyopetuksen mukaan kaikki on pappeja, siis vauvasta vaariin. Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa.

        "Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa."

        Ei siksipä! Vaan siksi, että kymmenykset olivat KAIKKIEN temppelitoimintaan osallistuvien työntekijöiden ruokapalkkaa? Ei rahapalkkaa! Papit saivat vielä erityisen kymmenyksen (palkan) parhaimmasta osasta. Ja kun eläinten uhraus lakkasi, ei ollut enää työntekijöitäkään, joille maksaa palkkaa. Siispä kymmenykset lakkasivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitä noi seurakuntien palkatut papit ja pastorit sitten on?
        Mihin niiden virka perustuu?

        "Mihin niiden virka perustuu?"

        Missä kohden Raamattua sanotaan, että kyseessä on VIRKA?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on niin sekavaa, että eivät tiedä itsekkään. Välillä kaikki ovat pappeja, ja sitten välillä kukaan ei ole pappi.
        Nyt näyttää siltä, että kaikki ovat pastoreita, niin mihin niitä kymmenyksiä sitten tarvitaan, ei mihinkään. Pitäköön kukin kymmenyksensä ja hoitakoon kukin pastorin virkaa omalta paikaltaan.
        Näin teemmekin !

        1234567---

        Se on sekavaa vain sinun, nikkivarkaan, mielessäsi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on sekavaa vain sinun, nikkivarkaan, mielessäsi.

        En olut nikkivarkaan kirjoitus, naan minun oma kirjoitukseni.

        1234567---


      • Anonyymi

        Pastori tulee latinasta ja tarkoittaa paimenta. Jälkimmäisen sanan verbimuoto löytyy UT:sta kuvattaessa seurakunnan vanhimpia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyopetuksen mukaan kaikki on pappeja, siis vauvasta vaariin. Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa.

        Väitteesi ei pidä paikkaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Uuteen Liittoonhan ei enää kymmenykset kuulukaan, ne kuulivat Vanhaanliittoon.

        Olet väärässä. Et vain halua tukea kirkkoasi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa."

        Ei siksipä! Vaan siksi, että kymmenykset olivat KAIKKIEN temppelitoimintaan osallistuvien työntekijöiden ruokapalkkaa? Ei rahapalkkaa! Papit saivat vielä erityisen kymmenyksen (palkan) parhaimmasta osasta. Ja kun eläinten uhraus lakkasi, ei ollut enää työntekijöitäkään, joille maksaa palkkaa. Siispä kymmenykset lakkasivat.

        Sinun pitäisi lukea, mitä Abraham ja Jaakob tekivät. Silloin ei ollut leeviläisiä pappeja.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet väärässä. Et vain halua tukea kirkkoasi.

        Minä ole pastori tukekaa minua kymmenyksillä !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet väärässä. Et vain halua tukea kirkkoasi.

        Raamatun mukaan kymmenykset oli tarkoitettu cain ja ainoastaan leeviläisen suvun temppelityötä tekeville ja kymmenykset olivat AINA ruokaa, ei koskaan rahaa. Kun uhraaminen lakkasi, lakkasi muukin temppelityö. Muille työntekijöille ei koskaan annettu kymmenyksiä.

        Ja mitä evankeliumin julistamiseen tulee, sen julistajat saavat Raamatun mukaan palkkansa itse julistustyöstä.

        En halua tukea sinun kirkkoasi millään rahoilla. Annan rahani suoraan vapaaehtoistyöhön, jossa sillä saa sata-kertaisen tuloksen verrattuna ison kirkon organisaation pyörittämiseen kuluvista rahoista rahoista jäljelle jääviin roposiin. Sitä paitsi palkkakulutkin Suomessa on järjettömän iso syömäri mille tahansa rahalahjoitukselle.

        Annatko itse "kymmenyksesi" karjana vai varmaan tuotoksina?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun pitäisi lukea, mitä Abraham ja Jaakob tekivät. Silloin ei ollut leeviläisiä pappeja.

        1.Moos 14:18-20 (Abram ja Melkisedek) ja 1.Moos 28:22 (Jaakob) ja ovat kohtia, joissa uskova itse tekee henkilökohtaisen päätöksen antaa kymmenesosan jostakin Jumalalle mutta Jumala itse ei käske ketään maksamaan muita kymmenyksiä kuin karjaa tai sitä, mitä maa tuottaa. Sinäkin voit tehdä tuollaisen henkilökohtaisen lupauksen jos haluat mutta Jumala ei siihen kehoita. Sitäpaitsi, Abram päätti olla maksamatta kymmenyksiä omista tuloistaan. Hän ei maksanut niitä edes koko sotasaaliistaan eikä tämä ollut minkäänlainen ongelma Melkisedekille:

        Heprealaiskirje 7:4
        "Katsokaa, kuinka suuri hän on. Jopa kantaisä Abraham antoi hänelle kymmenykset SAALIINSA PARHAIMMASTA OSASTA. "

        Milloin viimeksi sinä olet päättänyt antaa kymmenykset sotasaaliistasi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raamatun mukaan kymmenykset oli tarkoitettu cain ja ainoastaan leeviläisen suvun temppelityötä tekeville ja kymmenykset olivat AINA ruokaa, ei koskaan rahaa. Kun uhraaminen lakkasi, lakkasi muukin temppelityö. Muille työntekijöille ei koskaan annettu kymmenyksiä.

        Ja mitä evankeliumin julistamiseen tulee, sen julistajat saavat Raamatun mukaan palkkansa itse julistustyöstä.

        En halua tukea sinun kirkkoasi millään rahoilla. Annan rahani suoraan vapaaehtoistyöhön, jossa sillä saa sata-kertaisen tuloksen verrattuna ison kirkon organisaation pyörittämiseen kuluvista rahoista rahoista jäljelle jääviin roposiin. Sitä paitsi palkkakulutkin Suomessa on järjettömän iso syömäri mille tahansa rahalahjoitukselle.

        Annatko itse "kymmenyksesi" karjana vai varmaan tuotoksina?

        Ei pidä paikkaansa. Abraham ja Jaakob palauttivat kymmenykset, eikä silloin ollut leeviläisiä eikä temppeliä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1.Moos 14:18-20 (Abram ja Melkisedek) ja 1.Moos 28:22 (Jaakob) ja ovat kohtia, joissa uskova itse tekee henkilökohtaisen päätöksen antaa kymmenesosan jostakin Jumalalle mutta Jumala itse ei käske ketään maksamaan muita kymmenyksiä kuin karjaa tai sitä, mitä maa tuottaa. Sinäkin voit tehdä tuollaisen henkilökohtaisen lupauksen jos haluat mutta Jumala ei siihen kehoita. Sitäpaitsi, Abram päätti olla maksamatta kymmenyksiä omista tuloistaan. Hän ei maksanut niitä edes koko sotasaaliistaan eikä tämä ollut minkäänlainen ongelma Melkisedekille:

        Heprealaiskirje 7:4
        "Katsokaa, kuinka suuri hän on. Jopa kantaisä Abraham antoi hänelle kymmenykset SAALIINSA PARHAIMMASTA OSASTA. "

        Milloin viimeksi sinä olet päättänyt antaa kymmenykset sotasaaliistasi?

        Opettele lukemaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raamatun mukaan kymmenykset oli tarkoitettu cain ja ainoastaan leeviläisen suvun temppelityötä tekeville ja kymmenykset olivat AINA ruokaa, ei koskaan rahaa. Kun uhraaminen lakkasi, lakkasi muukin temppelityö. Muille työntekijöille ei koskaan annettu kymmenyksiä.

        Ja mitä evankeliumin julistamiseen tulee, sen julistajat saavat Raamatun mukaan palkkansa itse julistustyöstä.

        En halua tukea sinun kirkkoasi millään rahoilla. Annan rahani suoraan vapaaehtoistyöhön, jossa sillä saa sata-kertaisen tuloksen verrattuna ison kirkon organisaation pyörittämiseen kuluvista rahoista rahoista jäljelle jääviin roposiin. Sitä paitsi palkkakulutkin Suomessa on järjettömän iso syömäri mille tahansa rahalahjoitukselle.

        Annatko itse "kymmenyksesi" karjana vai varmaan tuotoksina?

        Sinä siis varastat Jumalalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Raamatun mukaan kymmenykset oli tarkoitettu cain ja ainoastaan leeviläisen suvun temppelityötä tekeville ja kymmenykset olivat AINA ruokaa, ei koskaan rahaa. Kun uhraaminen lakkasi, lakkasi muukin temppelityö. Muille työntekijöille ei koskaan annettu kymmenyksiä.

        Ja mitä evankeliumin julistamiseen tulee, sen julistajat saavat Raamatun mukaan palkkansa itse julistustyöstä.

        En halua tukea sinun kirkkoasi millään rahoilla. Annan rahani suoraan vapaaehtoistyöhön, jossa sillä saa sata-kertaisen tuloksen verrattuna ison kirkon organisaation pyörittämiseen kuluvista rahoista rahoista jäljelle jääviin roposiin. Sitä paitsi palkkakulutkin Suomessa on järjettömän iso syömäri mille tahansa rahalahjoitukselle.

        Annatko itse "kymmenyksesi" karjana vai varmaan tuotoksina?

        "Ja mitä evankeliumin julistamiseen tulee, sen julistajat saavat Raamatun mukaan palkkansa itse julistustyöstä."

        Niin, kymmenyksistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ja mitä evankeliumin julistamiseen tulee, sen julistajat saavat Raamatun mukaan palkkansa itse julistustyöstä."

        Niin, kymmenyksistä.

        Kaikki ovat pastoreita, kaikille pitää maksaa kymmenyksiä, ketään erottelematta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nykyopetuksen mukaan kaikki on pappeja, siis vauvasta vaariin. Siksipä kymmenyskäytäntö ei ole enää voimassa Uudessa Liitossa.

        Ihan hauskoja nuo yleiset vauvapapit, mutta niitä ei taida adventtikirkossa vielä olla :-)

        Ehkä ekumenia tuo siihenkin muutoksen, kun Raamattua hieman tarkemmin sisarseurakuntien kanssa tutkitaan, jotta ikärakenne muuttuisi elävämpään suuntaan ja äkkikuolemalta vältyttäisiin Jumalan jäännösseurakunnassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1.Moos 14:18-20 (Abram ja Melkisedek) ja 1.Moos 28:22 (Jaakob) ja ovat kohtia, joissa uskova itse tekee henkilökohtaisen päätöksen antaa kymmenesosan jostakin Jumalalle mutta Jumala itse ei käske ketään maksamaan muita kymmenyksiä kuin karjaa tai sitä, mitä maa tuottaa. Sinäkin voit tehdä tuollaisen henkilökohtaisen lupauksen jos haluat mutta Jumala ei siihen kehoita. Sitäpaitsi, Abram päätti olla maksamatta kymmenyksiä omista tuloistaan. Hän ei maksanut niitä edes koko sotasaaliistaan eikä tämä ollut minkäänlainen ongelma Melkisedekille:

        Heprealaiskirje 7:4
        "Katsokaa, kuinka suuri hän on. Jopa kantaisä Abraham antoi hänelle kymmenykset SAALIINSA PARHAIMMASTA OSASTA. "

        Milloin viimeksi sinä olet päättänyt antaa kymmenykset sotasaaliistasi?

        "Milloin viimeksi sinä olet päättänyt antaa kymmenykset sotasaaliistasi?"

        Ei oo mahdollista antaa sotasaaliista kymmenyksiä, mutta ehkä sitten kun se putleri hyökkää tänne...

        Ryöstelevät venäläiset kyllä taatusti pitää sotasaaliinsa ihan itse, vaimokin saa vihdoin pyykinpesukoneen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        1.Moos 14:18-20 (Abram ja Melkisedek) ja 1.Moos 28:22 (Jaakob) ja ovat kohtia, joissa uskova itse tekee henkilökohtaisen päätöksen antaa kymmenesosan jostakin Jumalalle mutta Jumala itse ei käske ketään maksamaan muita kymmenyksiä kuin karjaa tai sitä, mitä maa tuottaa. Sinäkin voit tehdä tuollaisen henkilökohtaisen lupauksen jos haluat mutta Jumala ei siihen kehoita. Sitäpaitsi, Abram päätti olla maksamatta kymmenyksiä omista tuloistaan. Hän ei maksanut niitä edes koko sotasaaliistaan eikä tämä ollut minkäänlainen ongelma Melkisedekille:

        Heprealaiskirje 7:4
        "Katsokaa, kuinka suuri hän on. Jopa kantaisä Abraham antoi hänelle kymmenykset SAALIINSA PARHAIMMASTA OSASTA. "

        Milloin viimeksi sinä olet päättänyt antaa kymmenykset sotasaaliistasi?

        Vanha kirkkoraamattu kääntää oikein molemmat tekstit, kun se sanoo "kaikesta", eikä "saaliista". Sanaa "saalis" ei ole 1. Moos. 14:20 alkutekstissä lainkaan. Eikä tuo "saalis" ole "sotasaalis". Sinä pistelet omiasi.


    • Anonyymi

      Raamattu kyllä selvästi kertoo, että uudessa liitossa on vain ja ainoastaan yleinen pappeus. Kaikki saavat ja voivat siis olla pappeja Jeesuksen mukaan.

      Ei missään puhuta pastorin tai papin vihkimisestä uudessa testamentissa.
      Seurakunnassa voi toisin olla vanhin, joka vastaa yleisestä järjestyksestä ja toimii seurakunnan huoltajana ja ratkoo seurakunnassa olevia ongelmia, mutta ei seurakunnan vanhin ole sama kuin pastori.
      Seurakunnan vanhin on jokaisessa seurakunnan tilaisuudessa mukana.

      Adventtikirkossa monessakaan seurakunnassa pastoria ei näy ollenkaan ja maallikot hoitavat seurakunnan pastorin tehtävät.
      Mielestäni pastori adventtikirkossa on täysin hyödytön henkilö jo nyt.
      Hän on vain kuluerä ja rahareikä seurakunnassa.

      • Anonyymi

        On uudessa liitossa erityinenkin pappeus, mutta se on vain Jeesuksella ylipappina.

        "Mielestäni pastori adventtikirkossa on täysin hyödytön henkilö jo nyt.
        Hän on vain kuluerä ja rahareikä seurakunnassa."

        Ei pidä paikkaansa.


    • Anonyymi

      Ei tässä mitään vaikeutta ole. UTssa Pappeus siirtyy Jeesukselle. Hän on kristittyjen pappi. Ja koko seurakuntaa kutsutaan kuninkaalliseksi papistoksi, mikä on hyvä perustelu sille, että seurakunnissa saisi vallita jonkinlainen demokratia. Hierarkinen johtajuus ei oikein ollut Jeesuksen opetuksen mukainen. Antiokiassakin koko seurakunta valitsi Paavalin ja Barnabaan läheteiksi (eli apostoleiksi!). Mutta sitä myös ajatella, että kaikki ovat pappeja siinäkin mielessä, että jokainen uskova voi suoraan, rukoilla, saada synnit anteeksi ja elää Jumalan lapsena. Siihen ei tarvita välikäsiä. Muuta papistoa ei kristityille ole perinnöksi jätetty.

      Sillä ei liene väliä, jos jotkut kristityt kutsuvat työntekijöitään papeiksi, eihän pastorikaan ole mikään Raamatusta suoraan nouseva termi tai tehtävä.

      Papiston sijaan Uudessa testamentissa puhutaan armolahjoista, joista osa on selvästi tehtäviä seurakunnan piirissä. Mieleen tulee ainakin apostolin, evankelistan, opettajan, profeetan, johtajan, seurakunnan vanhimman (eli? piispan) ja diakonin eli seurakuntapalvelijoiden tehtävät. Rajat näiden alkuseurakunnan tehtävien välillä ovat hämärät. Paavali oli apostoli, hän evankelioi, opetti ja johti. Seurakuntapalvelijakin saattoi opettaa, kuten Stefanus. Heidät voi kuitenkin jättää pois laskuista pastoreista puhuttaessa, koska heidän päätyönään oli hoitaa seurakunnan käytännön asioita ja taloutta - vaikka joutuvathan monet pastorit niitä nytkin hoitamaan. Synagogissa seurakuntapalvelijaa vastaavaa tehtävää hoitavat johtivat usein tilaisuuksia ja kantoivat enemmän vastuuta kuin monet vanhimmat. Ehkä profeetat kin voi jättää pastorin mallin ulkopuolelle. Lienevät Jumalan suoraan valitsemia, joten heillä olisi voinut olla mikä tahansa muu maallinen tai hengellinen työ.

      Vain omituisissa kirkoissa kutsutaan jotakuta apostoliksi, joten oletettavasti se, mitä apostolit alkuseurakunnan aikaan tekivät kuuluu nyt poastoreille (tai monissa kirkoissa piispoille). UTn apostolit (ja heitä oli monia muitakin kuin ne yleisesti tunntetut 12 Paavali) tekivät lähetystyötä, siis opettivat ja evankelioivat, perustivat seurakuntia, asettivat seurakuntiin vanhimmat ja pitivät huolta useamman seurakunnan tarpeista. Paavalin mukaan apostoleilla oli oikeus saada työstään palkka, vaikka hän itse yleensä hankki elantonsa maallisella työllä. Jerusalemin kokouksessa pakanakristittyjen lainseuraamista koskevan päätöksen tekivät apostolit yhdessä vanhimpien kanssa. Vanhimpien työ näyttää keskittyneen yhden paikallisseurakunnan hoitoon. Heidän tehtävänään oli opettaa ja toimia heille uskotun lauman kaitsijoina, mistä sitten latinan kautta tulee tuo pastori sana. Pastorit ovat siis yhdistelmä UTn apostoleita ja vanhimpia. Vanhimmistakin Paavali sanoo, että heidän pitäisi saada työstään palkkaa, mikäli opettavat hyvin.

      Pastorin tehtävä voi siis vaihdella. Siihen voi kuulua evankeliointia, lähetystyötä, seurakunnan kaitsemista, opettamista, johtamista. Näihin on sitten lisätty käytännön tehtäviä, jotka on keksitty UTn jälkeen. Useimmilla seurakunnilla on kirkkorakennus ja oletettavasti pastoreilla on seurakuntapalvelijoiden kanssa siitä jonkinlainen vastuu. Kristityt ovat keksineet tehdä avioliittoon vihkimisistä ja kuolleiden hautaamisista kirkollisia toimituksia, jotka on liitetty pastorien toimenkuvaan. Kasteetkin sopivat pastoreille hyvin, vaikka ei UT annakaan selvää neuvoa siitä, kuka on sopiva kastaja jne.

      UTssa ei puhuta siitä, että ketään vihittäisiin tehtävään, mutta niin apostolien, vanhinten kuin seurakuntapalvelijoidenkin kohdalla henkilöitä siunattiin, siis heidän puolestaan rukoiltiin, kun seurakunta päätti heidät tehtävään asettaa.

      • Anonyymi

        Niin, vihkiminen onkin varmaan väärä sana, mutta kyllä UT:ssa puhutaan kätten päälle panemisesta ja tehtävään asettamisesta.


      • Anonyymi

        Kaikki on pastoreita. Siunatkaa jokainen kirkkoon tulija sapattina pastoriksi !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki on pastoreita. Siunatkaa jokainen kirkkoon tulija sapattina pastoriksi !

        Tuskin niin tasa-arvon kannattajaksi tulevat. Tarkkaan valitsevat ja vielä omista suvuistaan naiset ja miehet pastoreiksi.


      • Anonyymi

        "Ja koko seurakuntaa kutsutaan kuninkaalliseksi papistoksi, mikä on hyvä perustelu sille, että seurakunnissa saisi vallita jonkinlainen demokratia. Hierarkinen johtajuus ei oikein ollut Jeesuksen opetuksen mukainen."

        "Sillä ei liene väliä, jos jotkut kristityt kutsuvat työntekijöitään papeiksi, eihän pastorikaan ole mikään Raamatusta suoraan nouseva termi tai tehtävä."

        Ai mitään vaikeutta ei ole, eikä mitään väliä, jos jotkut kristityt kutsuvat työntekijöitään papeiksi tai pastoreiksi, vaikka sellaisia virkoja ei Raamatusta löydy?!

        HALOO...sehän on juuri tuo virka/leipäpappeus (sama koskee pastoria), joka VESITTÄÄ koko tuon raamatullisen "yleisen pappeuden" ja tekee seurakunnasta hierarkkisen ja jähmeän isnstituution! Ja seurakuntalaisista passiivisia ja laiskoja "pappeja", jotka ovat ulkoistaneet koko touhun pyörittämisen virkapapeille.

        Ja jos em lisäksi vielä suurin osa seurakunnan varoistakin menee noiden itse keksittyjen virkojen ja tämän hierarkkisen organisaation pyörittämiseen, niin kyllä sillä nyt jotain väliä luulisi olevan! Edes toimeentulotuella eläviä ei vapauteta tämän järjestelmän ylläpitämisestä, jossa nämä virkapapit/pastorit tienaavat moninkertaisesti näihin köyhiin nähden!

        Tuleekin mieleen, että ketä tällainen kirkko/seurakuntalaitos palvelee? Onko kirkko ihmisiä vai ihmiset kirkkoa varten?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ja koko seurakuntaa kutsutaan kuninkaalliseksi papistoksi, mikä on hyvä perustelu sille, että seurakunnissa saisi vallita jonkinlainen demokratia. Hierarkinen johtajuus ei oikein ollut Jeesuksen opetuksen mukainen."

        "Sillä ei liene väliä, jos jotkut kristityt kutsuvat työntekijöitään papeiksi, eihän pastorikaan ole mikään Raamatusta suoraan nouseva termi tai tehtävä."

        Ai mitään vaikeutta ei ole, eikä mitään väliä, jos jotkut kristityt kutsuvat työntekijöitään papeiksi tai pastoreiksi, vaikka sellaisia virkoja ei Raamatusta löydy?!

        HALOO...sehän on juuri tuo virka/leipäpappeus (sama koskee pastoria), joka VESITTÄÄ koko tuon raamatullisen "yleisen pappeuden" ja tekee seurakunnasta hierarkkisen ja jähmeän isnstituution! Ja seurakuntalaisista passiivisia ja laiskoja "pappeja", jotka ovat ulkoistaneet koko touhun pyörittämisen virkapapeille.

        Ja jos em lisäksi vielä suurin osa seurakunnan varoistakin menee noiden itse keksittyjen virkojen ja tämän hierarkkisen organisaation pyörittämiseen, niin kyllä sillä nyt jotain väliä luulisi olevan! Edes toimeentulotuella eläviä ei vapauteta tämän järjestelmän ylläpitämisestä, jossa nämä virkapapit/pastorit tienaavat moninkertaisesti näihin köyhiin nähden!

        Tuleekin mieleen, että ketä tällainen kirkko/seurakuntalaitos palvelee? Onko kirkko ihmisiä vai ihmiset kirkkoa varten?

        Koko seurakuntaa kutsutaan kuninkaalliseksi papistoksi, joo ja sitten aletaan valitsemaan niitä mieluisampia pastoreita. Ketä palvelee, ei ketään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Koko seurakuntaa kutsutaan kuninkaalliseksi papistoksi, joo ja sitten aletaan valitsemaan niitä mieluisampia pastoreita. Ketä palvelee, ei ketään.

        No palvelee se noita leipäpappeja ja -pastoreita, jotka tienaa ihan mukavasti. Joissakin kirkoissa jopa ruhtinaallisesti.


      • Anonyymi

        "Kristityt ovat keksineet tehdä avioliittoon vihkimisistä ja kuolleiden hautaamisista kirkollisia toimituksia, jotka on liitetty pastorien toimenkuvaan."

        Niinpä, nimenomaan "keksineet kirkollisia toimituksia"...

        Matt.8
        21 Ja eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".
        22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuskin niin tasa-arvon kannattajaksi tulevat. Tarkkaan valitsevat ja vielä omista suvuistaan naiset ja miehet pastoreiksi.

        Tuossa olikin mainittu "seurakunnissa saisi vallita jonkinlainen demokratia".

        Siis "jonkinlainen demokratia" ja "jonkinlainen yleinen pappeus" ovat vallan riittävä tavoite virkapapin/pastorin näkökulmasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kristityt ovat keksineet tehdä avioliittoon vihkimisistä ja kuolleiden hautaamisista kirkollisia toimituksia, jotka on liitetty pastorien toimenkuvaan."

        Niinpä, nimenomaan "keksineet kirkollisia toimituksia"...

        Matt.8
        21 Ja eräs toinen hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".
        22 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Seuraa sinä minua, ja anna kuolleitten haudata kuolleensa".

        Kun kerran kaikki ovat pastoreita. Siunauksen voi toimittaa oma perhe, ei siinä muita tarvita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kerran kaikki ovat pastoreita. Siunauksen voi toimittaa oma perhe, ei siinä muita tarvita.

        Kaikki eivät ole pastoreita. Avioliittoon vihkimistä ei voi suorittaa kuka tahansa. Se on jo Suomen laissakin määrätty, kuka voi ja kuka ei.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kun kerran kaikki ovat pastoreita. Siunauksen voi toimittaa oma perhe, ei siinä muita tarvita.

        Ei tarvita varsinkaan naispastoreita. EI, EI !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki eivät ole pastoreita. Avioliittoon vihkimistä ei voi suorittaa kuka tahansa. Se on jo Suomen laissakin määrätty, kuka voi ja kuka ei.

        Todellakaan kaikki eivät ole pastoreita. Ei todellakaan naiset ole pastoreita.

        1234567---


    • Anonyymi

      Kristillinen seurakunta on kollektiivisesti pappisvaltakunta eli edustaa Jumalaa maan päällä, mutta vain Jeesus on varsinaisesti pappi.

      Pastori eli paimen on sitten sama kuin seurakunnan vanhin. Lue siihen liittyvät tekstit sekä ne, joissa puhutaan lampaiden ruokkimisesta ja kaitsemisesta.

      • Anonyymi

        Kannattaa lopettaa koko pastori nimitys, jota usein kuulee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kannattaa lopettaa koko pastori nimitys, jota usein kuulee.

        Niin, se on aivan harhaanjohtava ja vääristää koko seurakuntakäsityksen.

        Malli siihen on otettu katolisen kirkon hierarkkisesta pappeusjärjestelmästä.

        Ei omena kauas puusta putoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, se on aivan harhaanjohtava ja vääristää koko seurakuntakäsityksen.

        Malli siihen on otettu katolisen kirkon hierarkkisesta pappeusjärjestelmästä.

        Ei omena kauas puusta putoa.

        Asiassa ei vieläkään ole mitään ongelmaa, ellei halua sellaista tehdä. Aika monet haluavat. Mutta olkoon asia heille ongelmallinen, muille ei.

        Mitä väliä sillä on, mitä nimitystä seurakunnan työntekijästä käytetään, jos hän tekee niitä asioita, joita seurakunnan työntekijän Raamatun mukaan kuuluu tehdä - ja tekstejä löytyy kymmenittäin. Ei siinä mikään vääristy, jos käyttetään suomalaisille tuttua, mutta Raamatulle vierasta sanaa - paitsi nipottava asenne. Mutta voisivathan nipottajat kutsua apostoliksi tai vanhimmaksi niitä, joita muut kutsuvat pastoreiksi. Ehkä se voisi lohduttaa.

        Katolinen hierarkia on kyllä vaikuttanut kirkkojen rakenteisiin, mutta ei niinkään pastoriuteen. Eihän katolisuudessa ole pastoreita vaan pappeja. (Paitsi, ettei asia menisi liian simppeliksi, poikkeuksena on USA, jossa katolisetkin kutsuvat pappejaan pastoreiksi.)

        Itse kyllä kannattaisin yksinkertaista demokraattista kirkkojärjestystä, jossa paikallisseurakuntien maallikot päättäisivät rahoista, pastoriensa palkoista ja kaikesta oleellisesta. Sitten voisi olla joku yhteinen toimisto, jolle riittäisi neuvoa-antava, ei hallinnoiva rooli. Institutiot ja isot hallintohimmelit eivät herätä tänä aikana luottamusta uskonnon sen enempää kuin politiikan, soten tai minkään asian kohdalla, ja Jeesuskin puhui siitä, ettei hänen seuraajiensa keskuudessa kukaan herroina hallitsisi toisia, vaan lähtökohtana olisi toisten palveleminen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiassa ei vieläkään ole mitään ongelmaa, ellei halua sellaista tehdä. Aika monet haluavat. Mutta olkoon asia heille ongelmallinen, muille ei.

        Mitä väliä sillä on, mitä nimitystä seurakunnan työntekijästä käytetään, jos hän tekee niitä asioita, joita seurakunnan työntekijän Raamatun mukaan kuuluu tehdä - ja tekstejä löytyy kymmenittäin. Ei siinä mikään vääristy, jos käyttetään suomalaisille tuttua, mutta Raamatulle vierasta sanaa - paitsi nipottava asenne. Mutta voisivathan nipottajat kutsua apostoliksi tai vanhimmaksi niitä, joita muut kutsuvat pastoreiksi. Ehkä se voisi lohduttaa.

        Katolinen hierarkia on kyllä vaikuttanut kirkkojen rakenteisiin, mutta ei niinkään pastoriuteen. Eihän katolisuudessa ole pastoreita vaan pappeja. (Paitsi, ettei asia menisi liian simppeliksi, poikkeuksena on USA, jossa katolisetkin kutsuvat pappejaan pastoreiksi.)

        Itse kyllä kannattaisin yksinkertaista demokraattista kirkkojärjestystä, jossa paikallisseurakuntien maallikot päättäisivät rahoista, pastoriensa palkoista ja kaikesta oleellisesta. Sitten voisi olla joku yhteinen toimisto, jolle riittäisi neuvoa-antava, ei hallinnoiva rooli. Institutiot ja isot hallintohimmelit eivät herätä tänä aikana luottamusta uskonnon sen enempää kuin politiikan, soten tai minkään asian kohdalla, ja Jeesuskin puhui siitä, ettei hänen seuraajiensa keskuudessa kukaan herroina hallitsisi toisia, vaan lähtökohtana olisi toisten palveleminen.

        "Katolinen hierarkia on kyllä vaikuttanut kirkkojen rakenteisiin, mutta ei niinkään pastoriuteen."

        Samoja hommiahan ne papit ja pastorit tekevät.

        Ja samalla käsitys yleisestä pappeudesta on täysin hämärtynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Asiassa ei vieläkään ole mitään ongelmaa, ellei halua sellaista tehdä. Aika monet haluavat. Mutta olkoon asia heille ongelmallinen, muille ei.

        Mitä väliä sillä on, mitä nimitystä seurakunnan työntekijästä käytetään, jos hän tekee niitä asioita, joita seurakunnan työntekijän Raamatun mukaan kuuluu tehdä - ja tekstejä löytyy kymmenittäin. Ei siinä mikään vääristy, jos käyttetään suomalaisille tuttua, mutta Raamatulle vierasta sanaa - paitsi nipottava asenne. Mutta voisivathan nipottajat kutsua apostoliksi tai vanhimmaksi niitä, joita muut kutsuvat pastoreiksi. Ehkä se voisi lohduttaa.

        Katolinen hierarkia on kyllä vaikuttanut kirkkojen rakenteisiin, mutta ei niinkään pastoriuteen. Eihän katolisuudessa ole pastoreita vaan pappeja. (Paitsi, ettei asia menisi liian simppeliksi, poikkeuksena on USA, jossa katolisetkin kutsuvat pappejaan pastoreiksi.)

        Itse kyllä kannattaisin yksinkertaista demokraattista kirkkojärjestystä, jossa paikallisseurakuntien maallikot päättäisivät rahoista, pastoriensa palkoista ja kaikesta oleellisesta. Sitten voisi olla joku yhteinen toimisto, jolle riittäisi neuvoa-antava, ei hallinnoiva rooli. Institutiot ja isot hallintohimmelit eivät herätä tänä aikana luottamusta uskonnon sen enempää kuin politiikan, soten tai minkään asian kohdalla, ja Jeesuskin puhui siitä, ettei hänen seuraajiensa keskuudessa kukaan herroina hallitsisi toisia, vaan lähtökohtana olisi toisten palveleminen.

        "Asiassa ei vieläkään ole mitään ongelmaa, ellei halua sellaista tehdä. Aika monet haluavat. Mutta olkoon asia heille ongelmallinen, muille ei.

        Mitä väliä sillä on, mitä nimitystä seurakunnan työntekijästä käytetään, jos hän tekee niitä asioita, joita seurakunnan työntekijän Raamatun mukaan kuuluu tehdä - ja tekstejä löytyy kymmenittäin. Ei siinä mikään vääristy, jos käyttetään suomalaisille tuttua, mutta Raamatulle vierasta sanaa - paitsi nipottava asenne."

        Aikamoisen vähättelevä asenne siihen nähden, että lähes koko seurakunnan rahaliikenne pyörii tämän epäraamatullisen järjestelmän ylläpitämisessä ja seurakuntalaisia vieläpä syyllistetään, mikäli eivät siihen halua osallistua.

        Ja kaikki tämä vielä JUMALAN nimissä...

        Tarkoitus (ja sapatti) näemmä pyhittää keinot 1 käskyn A-kirkossakin, eikä valhettakaan lasketa silloin käskyjen rikkomiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Asiassa ei vieläkään ole mitään ongelmaa, ellei halua sellaista tehdä. Aika monet haluavat. Mutta olkoon asia heille ongelmallinen, muille ei.

        Mitä väliä sillä on, mitä nimitystä seurakunnan työntekijästä käytetään, jos hän tekee niitä asioita, joita seurakunnan työntekijän Raamatun mukaan kuuluu tehdä - ja tekstejä löytyy kymmenittäin. Ei siinä mikään vääristy, jos käyttetään suomalaisille tuttua, mutta Raamatulle vierasta sanaa - paitsi nipottava asenne."

        Aikamoisen vähättelevä asenne siihen nähden, että lähes koko seurakunnan rahaliikenne pyörii tämän epäraamatullisen järjestelmän ylläpitämisessä ja seurakuntalaisia vieläpä syyllistetään, mikäli eivät siihen halua osallistua.

        Ja kaikki tämä vielä JUMALAN nimissä...

        Tarkoitus (ja sapatti) näemmä pyhittää keinot 1 käskyn A-kirkossakin, eikä valhettakaan lasketa silloin käskyjen rikkomiseksi.

        <--vähättelevä asenne siihen nähden, että lähes koko seurakunnan rahaliikenne pyörii tämän epäraamatullisen järjestelmän ylläpitämisessä-->

        Kerroin jo edellä, millainen seurakuntaorganisaatio minun mielestäni olisi fiksuin.

        Kannattaa kuitenkin huomata, ettei mitään Raamatun mallia kristilliselle organisaatiolle löydy. Ainoa ohje on se, ettei kukaan "teidän keskuudessanne" herrana hallitse. Jonkinlaista järjestäytymistä kuitenkin tarvitaan. Ihmiset voivat tietenkin olla uskovia ihan erakkoina tai yksikseen, mutta sekään ei olisi UTn mukaista, koska kaikki UTn toiminta lähtee uskovien yhteisöistä. UTn teksti on kirjoitettu seurakunnille, ja ihan käytännön syyt vaativat jonkinlaisen organisaation.

        Kuvitellaan ryhmä uskovia ihmisiä, jotka haluaisivat vaikkapa vain yhdessä auttaa nälkäisiä tai lähettää Raamattuja Tumbuktuun. He eivät kuitenkaan voisi avata pankkitiliä asioittensa hoitoa varten ja jos rahat kerättäisiin yhden henkilön taskuun tai tilille, jotta hän jutun toisten puolesta hoitaisi, verottaja vaatii, että siitä maksetaan lahjavero jne. Jos sitten perustetaan rekisteröity yhdistys, saadaan yhteinen tili auki, mutta vieläkin tilille maksetut rahat ovat yhdistyksen verotettavaa tuloa - mikä voisi tietenkin olla ihan OK, mutta kovin järkevää, koska lähes samalla vaivalla porukan voisi rekisteröidä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, mikä toisi sille jonkinlaisia veroetuja.

        Tämän jälkeen jää vain kysymys siitä, millainen sen organisaation pitäisi olla. Itse kannatan minimalistista organisaatiota., koska se on joustava ja pystyy vastaamaan ajan tarpeisiin paremmin kuin isommat byrokratiat. Joku toinen pitää isompaa organisaatiota parempana, koska se on vakaampi ja pystyy tekemään työtä laajemmalla alueella. Riittävän suuri organisaatio ei kaadu jokaiseen pikkumyrskyyn.

        Esimerkki adventtikirkosta ja jostakin amerikkalaisesta helluntaiseurakunnasta. Molempien lähetit toimivat samalla alueella Afrikassa. Maahan tuli sisällissota, ja tilanne kävi niin vaaralliseksi ulkomaalaisille, että kaikki yhteisöt, liikeyritykset, kirkot ja adventtikirkkokin ja vetivät työntekijänsä maasta pois ja adventtikirkon lähetit jatkoivat työtään naapurimaassa. Helluntailähetit eivät kuitenkaan olleet heidän lähetysjärjestöjensä lähettejä, nehän ovat suurempia kuin adventtikirkon vastaavat, vaan parin kolmen yksittäisen seurakunnan lähettämiä. Seurakunnat eivät saaneet yhteistyötään sen vertaa kasaan, että olisivat pystyneet kustantamaan lähettinsä turvaan. Pari vuotta myöhemmin adventtirkon lähetti tapasi heidät naapurimaassa, jonne olivat henkensä kaupalla paenneet jalan sodan alta ja jossa he olivat jo toista vuotta tehneet sekalaisia töitä hankkiakseen matkarahat takaisin kotimaahansa. Iso ei siis aina ole huono, vaikka pientä kannatankin.

        Organisaatiosta ei tule epäraamatullinen sillä, että se on olemassa (koska Raamattu ei organisaation muotoa määrittele) vaan sillä, että se tekee jotakin Raamatun vastaista. Sama pätee pastori sanaan - niin kauan kuin pastorit toimivat Raamatun mukaan, heidän työnsä on ok. Ovathan kirkot muutoinkin täynnä sanoja, joita ei Raamatusta löydy. Jo sana kirkko, vaikka onkin kaksi kertaa 1992 käännöksessä, ei oikeastaan ole raamatullinen sana. Alkukielen sana tarkoittaa ennemmin seurakuntaa. Monista hyvistä asioista löytyy sanoja, joita ei Raamatussa ole, samoin Raamatusta voi löytyä monia kehotuksia tai sanoja, joista ei evankeliumin valossa tarvitse murehtia. Vaikkapa vain naisten hunnutus tai vaikeneminen, joita ei selvästi UT aikanakaan seurattu.

        Pointti oli kaiketi se, ettei johonkin yksittäiseen sanaan takertuminen tai jonkun yksittäisen asian tekeminen tuo autuutta. Jotkut Raamatussa mainitsemattomat asiat voivat olla oikein ja jotkut siellä kehotetut asiat eivät välttämättömiä tai oikein - jokaisen asian kohdalla evankeliumi ratkaisee suhtautumisen ja sovelluksen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        <--vähättelevä asenne siihen nähden, että lähes koko seurakunnan rahaliikenne pyörii tämän epäraamatullisen järjestelmän ylläpitämisessä-->

        Kerroin jo edellä, millainen seurakuntaorganisaatio minun mielestäni olisi fiksuin.

        Kannattaa kuitenkin huomata, ettei mitään Raamatun mallia kristilliselle organisaatiolle löydy. Ainoa ohje on se, ettei kukaan "teidän keskuudessanne" herrana hallitse. Jonkinlaista järjestäytymistä kuitenkin tarvitaan. Ihmiset voivat tietenkin olla uskovia ihan erakkoina tai yksikseen, mutta sekään ei olisi UTn mukaista, koska kaikki UTn toiminta lähtee uskovien yhteisöistä. UTn teksti on kirjoitettu seurakunnille, ja ihan käytännön syyt vaativat jonkinlaisen organisaation.

        Kuvitellaan ryhmä uskovia ihmisiä, jotka haluaisivat vaikkapa vain yhdessä auttaa nälkäisiä tai lähettää Raamattuja Tumbuktuun. He eivät kuitenkaan voisi avata pankkitiliä asioittensa hoitoa varten ja jos rahat kerättäisiin yhden henkilön taskuun tai tilille, jotta hän jutun toisten puolesta hoitaisi, verottaja vaatii, että siitä maksetaan lahjavero jne. Jos sitten perustetaan rekisteröity yhdistys, saadaan yhteinen tili auki, mutta vieläkin tilille maksetut rahat ovat yhdistyksen verotettavaa tuloa - mikä voisi tietenkin olla ihan OK, mutta kovin järkevää, koska lähes samalla vaivalla porukan voisi rekisteröidä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, mikä toisi sille jonkinlaisia veroetuja.

        Tämän jälkeen jää vain kysymys siitä, millainen sen organisaation pitäisi olla. Itse kannatan minimalistista organisaatiota., koska se on joustava ja pystyy vastaamaan ajan tarpeisiin paremmin kuin isommat byrokratiat. Joku toinen pitää isompaa organisaatiota parempana, koska se on vakaampi ja pystyy tekemään työtä laajemmalla alueella. Riittävän suuri organisaatio ei kaadu jokaiseen pikkumyrskyyn.

        Esimerkki adventtikirkosta ja jostakin amerikkalaisesta helluntaiseurakunnasta. Molempien lähetit toimivat samalla alueella Afrikassa. Maahan tuli sisällissota, ja tilanne kävi niin vaaralliseksi ulkomaalaisille, että kaikki yhteisöt, liikeyritykset, kirkot ja adventtikirkkokin ja vetivät työntekijänsä maasta pois ja adventtikirkon lähetit jatkoivat työtään naapurimaassa. Helluntailähetit eivät kuitenkaan olleet heidän lähetysjärjestöjensä lähettejä, nehän ovat suurempia kuin adventtikirkon vastaavat, vaan parin kolmen yksittäisen seurakunnan lähettämiä. Seurakunnat eivät saaneet yhteistyötään sen vertaa kasaan, että olisivat pystyneet kustantamaan lähettinsä turvaan. Pari vuotta myöhemmin adventtirkon lähetti tapasi heidät naapurimaassa, jonne olivat henkensä kaupalla paenneet jalan sodan alta ja jossa he olivat jo toista vuotta tehneet sekalaisia töitä hankkiakseen matkarahat takaisin kotimaahansa. Iso ei siis aina ole huono, vaikka pientä kannatankin.

        Organisaatiosta ei tule epäraamatullinen sillä, että se on olemassa (koska Raamattu ei organisaation muotoa määrittele) vaan sillä, että se tekee jotakin Raamatun vastaista. Sama pätee pastori sanaan - niin kauan kuin pastorit toimivat Raamatun mukaan, heidän työnsä on ok. Ovathan kirkot muutoinkin täynnä sanoja, joita ei Raamatusta löydy. Jo sana kirkko, vaikka onkin kaksi kertaa 1992 käännöksessä, ei oikeastaan ole raamatullinen sana. Alkukielen sana tarkoittaa ennemmin seurakuntaa. Monista hyvistä asioista löytyy sanoja, joita ei Raamatussa ole, samoin Raamatusta voi löytyä monia kehotuksia tai sanoja, joista ei evankeliumin valossa tarvitse murehtia. Vaikkapa vain naisten hunnutus tai vaikeneminen, joita ei selvästi UT aikanakaan seurattu.

        Pointti oli kaiketi se, ettei johonkin yksittäiseen sanaan takertuminen tai jonkun yksittäisen asian tekeminen tuo autuutta. Jotkut Raamatussa mainitsemattomat asiat voivat olla oikein ja jotkut siellä kehotetut asiat eivät välttämättömiä tai oikein - jokaisen asian kohdalla evankeliumi ratkaisee suhtautumisen ja sovelluksen.

        "Kannattaa kuitenkin huomata, ettei mitään Raamatun mallia kristilliselle organisaatiolle löydy."

        Löytyy sieltä se malli, että ne nimenomaan eivät olleet mitään isoja organisaatioita, vaan paikallisseurakuntia nimettyinä joko paikkakunnan tai sen perheen mukaan, jonka kodissa kokoonnuttiin.

        "Seurakunnat eivät saaneet yhteistyötään sen vertaa kasaan, että olisivat pystyneet kustantamaan lähettinsä turvaan."

        Anteeksi, mutta tuo on mielestäni aivan naurettava esimerkki organisaation välttämättömyydestä lähetystyön eteen päin viemiseksi. Kuka tahansa yksittäinenkin henkilö, jos vain olisi kokenut hätää sisarensa/veljensä puolesta olisi voinut lähettää ne matkarahat. Jos ei parin kolmen seurakunnan keskuudesta löydy sen vertaa yhteishenkeä ja hyvää tahtoa, että saisivat matkarahat keskuudestaan kootuksi lähetystyöntekijänsä turvaan saattamiseksi sodan jaloista, niin jossain muualla kuin organisaation puutteessa on silloin vikaa ja pahasti.

        "Iso ei siis aina ole huono, vaikka pientä kannatankin."

        Tuo esimerkki todisti vain sen, että tätä työtä tehdään ennemmin rahan ja organisaation voimin kuin sen niin kovasti mainostetun "Pyhän Hengen" ja rakkauden voimin.

        "Organisaatiosta ei tule epäraamatullinen sillä, että se on olemassa (koska Raamattu ei organisaation muotoa määrittele) vaan sillä, että se tekee jotakin Raamatun vastaista. Sama pätee pastori sanaan - niin kauan kuin pastorit toimivat Raamatun mukaan, heidän työnsä on ok. Ovathan kirkot muutoinkin täynnä sanoja, joita ei Raamatusta löydy. Jo sana kirkko, vaikka onkin kaksi kertaa 1992 käännöksessä, ei oikeastaan ole raamatullinen sana. Alkukielen sana tarkoittaa ennemmin seurakuntaa. Monista hyvistä asioista löytyy sanoja, joita ei Raamatussa ole"

        No kirkko ei niitä hyviä asioita edusta, vaan nimenomaan hierarkkista laitosta, joka on saanut syntynsä seurakunnan liittouduttua maallisen vallan kanssa ja omittua siltä organisaatiomallinsa. Ja seuraukset olivat kaikkea muuta kuin hyviä asioita: vainoa, väkivaltaa ja tappamista!

        Ja kirkkojen hierarkkinen virkapappi/pastorijärjestelmä vesittää myös tehokkaasti raamatullisen kaikkien uskovien pappeuden ja tekee seurakuntalaisista passiivisen yleisön, jonka pääasiallisin tehtävä on kuunnella saarnoja ja lappaa rahaa kassaan tämän epäraamatullisen organisaation pyörittämiseen. Ja tämä tehdään vielä valheellisesti Jumalan nimissä vetoamalla VTn kymmenysjärjestelmään ja syyllistämällä ihmisiä, jopa niitä kaikkein köyhimpiä, joiden pitäisi laiminlyödä itseään ja perhettään elättämällä tätä paljon varakkaampaa "Herran palveluskuntaa".

        Ja jos ihmiset haluavat tehdä lähetystyötä, niin miksi on lähdettävä merta edemmäs kalaan? Ei tarvita isoja organisaatioita, vaan pienet paikallisseurakunnat voisivat tehdä sitä lähetystyötä lähiympäristössään ja auttaa hädänalaisia ihmisiä suoraan ilman mitään organisaatioiden ahneita välikäsiä. Näin ei vaan tapahdu, koska ihmiset on aivopesty organisaatiouskovaisiksi, jossa seurakunta on jaettu passiivisiin maksaviin jäseniin ja aktiivisiin palkkatyöntekijöihin, jotka tekevät työn heidän puolestaan.

        Jos tällaisia pieniä, lämminhenkisiä paikallisseurakuntia olisi joskus syntynyt, jossa koko seurakunta olisi ollut "pappeja", jotka olisivat tehneet pyyteetöntä auttamistyötä lähiympäristössään, niin kyllä siitä olisi sana laajemmallekin levinnyt. Nyt on sana laajalle levinnyt, mutta määrä ei todellakaan korvaa laatua, eikä vääräkään muutu oikeaksi vaikka sitä miten päin pyörittelisi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Kannattaa kuitenkin huomata, ettei mitään Raamatun mallia kristilliselle organisaatiolle löydy."

        Löytyy sieltä se malli, että ne nimenomaan eivät olleet mitään isoja organisaatioita, vaan paikallisseurakuntia nimettyinä joko paikkakunnan tai sen perheen mukaan, jonka kodissa kokoonnuttiin.

        "Seurakunnat eivät saaneet yhteistyötään sen vertaa kasaan, että olisivat pystyneet kustantamaan lähettinsä turvaan."

        Anteeksi, mutta tuo on mielestäni aivan naurettava esimerkki organisaation välttämättömyydestä lähetystyön eteen päin viemiseksi. Kuka tahansa yksittäinenkin henkilö, jos vain olisi kokenut hätää sisarensa/veljensä puolesta olisi voinut lähettää ne matkarahat. Jos ei parin kolmen seurakunnan keskuudesta löydy sen vertaa yhteishenkeä ja hyvää tahtoa, että saisivat matkarahat keskuudestaan kootuksi lähetystyöntekijänsä turvaan saattamiseksi sodan jaloista, niin jossain muualla kuin organisaation puutteessa on silloin vikaa ja pahasti.

        "Iso ei siis aina ole huono, vaikka pientä kannatankin."

        Tuo esimerkki todisti vain sen, että tätä työtä tehdään ennemmin rahan ja organisaation voimin kuin sen niin kovasti mainostetun "Pyhän Hengen" ja rakkauden voimin.

        "Organisaatiosta ei tule epäraamatullinen sillä, että se on olemassa (koska Raamattu ei organisaation muotoa määrittele) vaan sillä, että se tekee jotakin Raamatun vastaista. Sama pätee pastori sanaan - niin kauan kuin pastorit toimivat Raamatun mukaan, heidän työnsä on ok. Ovathan kirkot muutoinkin täynnä sanoja, joita ei Raamatusta löydy. Jo sana kirkko, vaikka onkin kaksi kertaa 1992 käännöksessä, ei oikeastaan ole raamatullinen sana. Alkukielen sana tarkoittaa ennemmin seurakuntaa. Monista hyvistä asioista löytyy sanoja, joita ei Raamatussa ole"

        No kirkko ei niitä hyviä asioita edusta, vaan nimenomaan hierarkkista laitosta, joka on saanut syntynsä seurakunnan liittouduttua maallisen vallan kanssa ja omittua siltä organisaatiomallinsa. Ja seuraukset olivat kaikkea muuta kuin hyviä asioita: vainoa, väkivaltaa ja tappamista!

        Ja kirkkojen hierarkkinen virkapappi/pastorijärjestelmä vesittää myös tehokkaasti raamatullisen kaikkien uskovien pappeuden ja tekee seurakuntalaisista passiivisen yleisön, jonka pääasiallisin tehtävä on kuunnella saarnoja ja lappaa rahaa kassaan tämän epäraamatullisen organisaation pyörittämiseen. Ja tämä tehdään vielä valheellisesti Jumalan nimissä vetoamalla VTn kymmenysjärjestelmään ja syyllistämällä ihmisiä, jopa niitä kaikkein köyhimpiä, joiden pitäisi laiminlyödä itseään ja perhettään elättämällä tätä paljon varakkaampaa "Herran palveluskuntaa".

        Ja jos ihmiset haluavat tehdä lähetystyötä, niin miksi on lähdettävä merta edemmäs kalaan? Ei tarvita isoja organisaatioita, vaan pienet paikallisseurakunnat voisivat tehdä sitä lähetystyötä lähiympäristössään ja auttaa hädänalaisia ihmisiä suoraan ilman mitään organisaatioiden ahneita välikäsiä. Näin ei vaan tapahdu, koska ihmiset on aivopesty organisaatiouskovaisiksi, jossa seurakunta on jaettu passiivisiin maksaviin jäseniin ja aktiivisiin palkkatyöntekijöihin, jotka tekevät työn heidän puolestaan.

        Jos tällaisia pieniä, lämminhenkisiä paikallisseurakuntia olisi joskus syntynyt, jossa koko seurakunta olisi ollut "pappeja", jotka olisivat tehneet pyyteetöntä auttamistyötä lähiympäristössään, niin kyllä siitä olisi sana laajemmallekin levinnyt. Nyt on sana laajalle levinnyt, mutta määrä ei todellakaan korvaa laatua, eikä vääräkään muutu oikeaksi vaikka sitä miten päin pyörittelisi.

        Hmmm... siis Pyhän Hengen voimalla lähetit jätetään hengenvaaraan ja tekemään vuosia jotakin merkityksetöntä työtä kehitysmaan minimipalkalla. Olet selvästi vakuuttunut siitä, että organisaatiot ovat pahasta silloinkin, kun ne toimivat Raamatun mukaan. Pointtihan ei muuten ollut se juttu lähetystyöstä, vaan se että ryhmänä toimiminen täällä Suomessakin on tosi vaikeaa ilman jonkinlaista organisaatiota.

        Olen kyllä adventisti, mutta en kirkkomme raskaahkon organisaation fanittaja. Eivätkä normi fiksut pastorit tai muut vastuuta kantavat adventistit ole minun kokemukseni mukaan kymmenyssyyllistäjiä. Näkynee siitäkin, että aika pieni vähemmistö kirkon jäsenistä ylipäätään kymmenyksiä maksaa. Minäkin taisin viimeksi antaa kymmenyksiä joskus 9 tai 10 kuukautta sitten, eikä ole kukaan perään kysynyt. Kukaanhan ei sitä tiedä eikä seuraa, ei ainakaan täällä. Mutta kiitos, kun muistutit. Täytyypä katsoa, jos olisi aika lähettää vähän lisää. Sitäpaitsi ei VTn kymmenyslakeja voisi tänä aikana edes noudattaa. Tuskin rahastonhoitaja innostuisi, jos veisin sinne koiranpennun, muutaman porkkanan, pussin perunoita, pari valkosipulia ja puoli ämpäriä marjoja. Laitan ennemmin vähän rahaa siitä ylimääräisestä, jota toivon mukaan on viime suorituksen jälkeen kertynyt.

        Moite siitä, että joku lähtee lähetiksi jonnekin kehitysmaahan, tuskin koskee ketään tällä palstalla - ei ainakaan ketään adventistia. Eihän Suomen adventtikirkolla enää mitään lähettejä ollut vuosiin. Mutta oletko sitä mieltä, ettei Jumala kutsunut Paavalia kauas suuntautuvalle lähetysmatkoille tai, ettei Pyhä Henki voisi vieläkin tehdä samoin.

        Paikallinen lämminhenkinen Kristuksen rakkauden ja armon levittäminen kuuluu ilman muuta jokaiselle kristitylle, mutta en sanoisi kuin Halleluja!! jos joku tuntisi Jumalan kutsun ja pyrkisi lähetystyöhön jossakin kauempana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hmmm... siis Pyhän Hengen voimalla lähetit jätetään hengenvaaraan ja tekemään vuosia jotakin merkityksetöntä työtä kehitysmaan minimipalkalla. Olet selvästi vakuuttunut siitä, että organisaatiot ovat pahasta silloinkin, kun ne toimivat Raamatun mukaan. Pointtihan ei muuten ollut se juttu lähetystyöstä, vaan se että ryhmänä toimiminen täällä Suomessakin on tosi vaikeaa ilman jonkinlaista organisaatiota.

        Olen kyllä adventisti, mutta en kirkkomme raskaahkon organisaation fanittaja. Eivätkä normi fiksut pastorit tai muut vastuuta kantavat adventistit ole minun kokemukseni mukaan kymmenyssyyllistäjiä. Näkynee siitäkin, että aika pieni vähemmistö kirkon jäsenistä ylipäätään kymmenyksiä maksaa. Minäkin taisin viimeksi antaa kymmenyksiä joskus 9 tai 10 kuukautta sitten, eikä ole kukaan perään kysynyt. Kukaanhan ei sitä tiedä eikä seuraa, ei ainakaan täällä. Mutta kiitos, kun muistutit. Täytyypä katsoa, jos olisi aika lähettää vähän lisää. Sitäpaitsi ei VTn kymmenyslakeja voisi tänä aikana edes noudattaa. Tuskin rahastonhoitaja innostuisi, jos veisin sinne koiranpennun, muutaman porkkanan, pussin perunoita, pari valkosipulia ja puoli ämpäriä marjoja. Laitan ennemmin vähän rahaa siitä ylimääräisestä, jota toivon mukaan on viime suorituksen jälkeen kertynyt.

        Moite siitä, että joku lähtee lähetiksi jonnekin kehitysmaahan, tuskin koskee ketään tällä palstalla - ei ainakaan ketään adventistia. Eihän Suomen adventtikirkolla enää mitään lähettejä ollut vuosiin. Mutta oletko sitä mieltä, ettei Jumala kutsunut Paavalia kauas suuntautuvalle lähetysmatkoille tai, ettei Pyhä Henki voisi vieläkin tehdä samoin.

        Paikallinen lämminhenkinen Kristuksen rakkauden ja armon levittäminen kuuluu ilman muuta jokaiselle kristitylle, mutta en sanoisi kuin Halleluja!! jos joku tuntisi Jumalan kutsun ja pyrkisi lähetystyöhön jossakin kauempana.

        "Hmmm... siis Pyhän Hengen voimalla lähetit jätetään hengenvaaraan ja tekemään vuosia jotakin merkityksetöntä työtä kehitysmaan minimipalkalla."

        No tuo lause kertoo hyvin siitä teidän todellisesta uhrautumishalustanne ja "uskostanne" siihen teidän "Pyhän Henkenne" voimaan ja lähetystyönne arvostamiseen... merkityksetöntä...niinpä, sinäpä sen sanoit...

        "Pointtihan ei muuten ollut se juttu lähetystyöstä, vaan se että ryhmänä toimiminen täällä Suomessakin on tosi vaikeaa ilman jonkinlaista organisaatiota."

        Juu, pointti oli se, mutta totesin vaan, että ihan vaikkapa yksittäinen ihminenkin tai vaikka huolissaan olevat sukulaiset (riippumatta siitä olisivatko olleet uskovaisia tai ei) olisivat voineet toimittaa lähetystyöntekijäparan turvaan. Ei siihen mitään organisaatiota olisi tarvittu. Jos minä joutuisin ulkomailla rahapulaan, niin soittaisin sukulaisilleni ja he auttaisivat. Jostain syystä parissa kolmessa seurakunnassa oli niiiin köyhää porukkaa, etteivät edes yhdessä kyenneet hankkimaan ja toimittamaan matkalippuja näille onnettomille...edes parin vuoden aikana eivät saaneet matkalippurahoja kokoon...pitäisikö oikeasti uskoa???

        "Mutta oletko sitä mieltä, ettei Jumala kutsunut Paavalia kauas suuntautuvalle lähetysmatkoille tai, ettei Pyhä Henki voisi vieläkin tehdä samoin."

        Ei aavistustakaan, onko koko tyyppiä ollut edes olemassa, mutta jos on, niin hän ainakin Raamatun mukaan reissasi uskonsa varassa, joten kyllä sen silloin pitäisi olla mahdollista muillekin ilman organisaation tukeakin, jos vaan usko riittää.

        Ja onhan niitä kautta aikain ollut kaikenlaisia reppureissaajia, eikä heillä ole mitään organisaatioita ollut takanaan. Omilla säästöillään ja työtä tekemällä ovat matkansa kustantaneet.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan Emma gaala.

      Luuleeko Martina olevansa koko Emmagaalan pääjehu vai mikä on? Monta päivää jo laittanut itseään gaalaa varten,ja tottakai, pois kotoa hotelliin pakko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      342
      2963
    2. Erika Vikman Emmagaalassa

      Luulin nähneeni tuolta harakalta kaiken, mutta erehdyin. Mikä hiton riepu sillä on päällä? Hirveä ilmestys!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      238
      2213
    3. Ilman heijastinta ?

      Kauhavalla lenkkeilijä menehtyi auton törmättyä päin. Kyllä se heijastin on halpa henkivakuutus pimeällä, toki ei ole tietoa että onko heijastinta käy
      Kauhava
      14
      2035
    4. Olen tajunnut että tein virheen

      Kun meidän yhteys katkesi. Olisit ollut se oikea nainen mulle, miten enää voisin asian korjata? Olen pahoillani.
      Ikävä
      121
      1789
    5. Pilaa sun tunteista

      Sitähän minä vaan teen täällä. Ootko tajunnut?
      Ikävä
      357
      1679
    6. Sofia lähti taas matkalle

      sinä ja minä emme....
      Kotimaiset julkkisjuorut
      149
      1393
    7. Kerro itsestäsi jotain, joka tulisi todennäköisesti yllätyksenä kaivatullesi

      Hyvässä tai pahassa. (Mutta mieluummin tietysti olisi kiva kuulla niitä hyviä asioita!)
      Ikävä
      122
      1340
    8. Martina, uusi hirviö Jocelyn Wildenstein

      Emma gaalan matolla Martinan esiintyi tänään, naama muuttuneena hirviön kaltaiseksi, kuten överi kauneusleikkauksia itselleen tehnyt Jocelyn Wildenste
      Kotimaiset julkkisjuorut
      281
      1285
    9. Miehen malli ja rooli tässä yhteiskunnassa

      Eli olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että miehen rooli on ollut murroksessa jo vuosikymmenien ajan ja yhä edelleen se on vähän hakusessaan. En ole
      Sinkut
      236
      1047
    10. 82 prosenttia kannattaa Natoa!!!

      SUOMALAISTEN Nato-jäsenyyden kannatus on koko ajan vahvistunut ja vankistunut. IS:n Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 82 prosenttia on sit
      NATO
      255
      957
    Aihe